Joskus anteeksi saa helpommin kuin luvan...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lukija5
Printable View
Joskus anteeksi saa helpommin kuin luvan...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lukija5
Ja joskus se jääkin sitten viimeiseksi kisailuksi niillä main.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tuomas
Mä joudun töissäni kyselemään kirjalliset* luvat erinnäislle toimenpiteille. Ihan tuttua tuo ettei kaikkia maaomistajia tavoita puhelimitse tai osoitetietoja löydy. Googlella tai FB:lla voi löytyä henkilön työpaikka tai muu yhteys ellei ole pekkavirtanen ja sitten voi tiedustella mahtaisiko olla tavoiteltu henkilö. Joskus on käyty ovikelloakin soittamassa. Kuolinpesillä on muuten aina jokin edustaja/edunvalvoja/yhteyshenkilö.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lukija5
Viime kädessä siirrytään naapurikiinteistölle jos luvan antajaa ei kerta kaikkiaan löydy. Erittäin harvoin on näin pitänyt tehdä.
*suulliset luvat on helppo kiistää tai "unohtaa".
Näin on vähän ajateltu, mutta jos kaikilta pitää saada vielä nimikirjoitukset erikseen sen sijaan että voi suullisesti asian hoitaa niin mennään jo sen verran toimenpiteitä vaativaan hommaan jossa onnistumistodennäköisyys jää pieneksi.(paperi jää palauttamatta jne., henkilö on ulkomailla jne, jokaista tontin omistajaa ei saada kuultua, mieli muuttuu ja joku spesifinen kohta ei lapussa käykkään)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Kaupunki alustavasti positiivinen asian suhteen.
Jos nyt pari isointia maanomistajaa saa mukaan niin homma helpottuu aika lailla.
Täällä maalla, yksi parhaista tietolähteistä on naapurimaanomistajat. Tietävät aika hyvin naapuripalstojen omistajat, monesti myös puhelinnumerot. Hankalampien henkilöiden kohdalla, kun ei ole lupaa meinannut irrota, on naapuri saanut sen puhuttua meidän puolesta.
Ja kun kyse on ollut kelkkaurista, niin luulisi fillari radalle saavan luvat helpommin. Kunhan sovitte, kuka on vastuussa roskien keräilystä.
Pyssymäen reitillä on noin 40 eri maanomistajaa. Suunnitelmaa jouduttiin kahdesti muuttamaan alkuvaiheessa kun lupaa ei saatu ja nyt valmista reittiä siirrettiin myös kaksi kertaa maanomistajan toiveesta. Salapoliisityötä on saanut tehdä. Apuja löytyy maanmittauslaitoksen ilmaisesta karttapalvelusta mistä löytyy kiinteistön rajat ja kiinteistönumerot. Kaupungin maanmittauksesta sitten selviteltiin numeroiden perusteella maanomistajat. Myös paikallinen metsänhoitoyhdistys tietää aika hyvin maanomistajia, unohtamatta naapureita. Reitin suunnittelussa ja toteuttamisessa riittä ihan hel**tisti hommaa, mutta hyvä reitti, tapahtuma ja iloiset käyttäjät palkitsee työn.
Jos kaikilta saitte vielä kirjallisesti luvan niin aikamoinen homma. Nostan hattua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti konaworld
Pari kisaa on jouduttu jättämään tekemättä kun lupia ei maanomistajilta herunut, toisessa ei edes yritetty kun pari sanoi että tuo ja tuo ei varmana anna.
Ilman lupia en ikinä lähtisi järjestämään.
Kisa-aamuna traktori poikittain reitillä olisi kiva ylläri...
Maalla etenkin naapurustolta kannattaa kysyä kontakteja ja kysyä apuja. Sillä on iso merkitys, että kuka kysyy miten.
Kenttäkäynneillä tulokset ovat usein paremmat kuin kirjoituspöydän takaa.
Kaupunkien läheltä löytyvät hourupäisimmät. Joskus virallisen tahon epävirallinen neuvo on ollut reitittää suunnitellusti, mutta jättää sekopäisimmät tahot kommentoimatta "kun siitä tulee vaan kaikille paha mieli" �� . Näissä tapauksissa taustalla on ollut ulkoilijoiden häirintää, ojien kaivamista ja naulojen kylvämistä...
:) Maastopyöräreitistön työpajassa käydessäni sain huomata, että kyllä se on vaikeaa omistaa maata... Kauhea pelkotila joillakin. Voittaisinpa ejackpotista 90milliä. Ostaisin reilumman palan metsää 70millillä maastopyöräilyn ym. ulkoilun käyttöön;) Voisihan se olla, että jos oikeasti omistaisi noin paljon metsää, ei yöllä saisi nukuttua kun pelottaisi jos joku vaikka katkaisisi oksan yksityismaillani kesken unetonta yötäni. Toivottavasti näin ei kävisi, vaan pysyisin lupauksessani. No, ei taida olla pelkoa siitä kun en ole koskaan ejpottia pelannut :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tuomas
Kyllä hyvin moni maanomistaja antaa luvan, jos kysyy. Mutta hyvin moni myös kieltää homman, jos lupaa ei ole kysytty.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tuomas
Meilläpäin on juuri menossa siltojen tekoa yksityimetsässä. Kaverit selvittivät omistajat ja soittivat. Jokainen lupasi.
Suomessa saa kyllä jokamiehenoikeudella ajaa, mutta merkkaaminen ja kisaaminen on sitten jo eri juttu. Ja omalle maalle nyt voi kaivella ojia jos huvittaa.
Ei vahingoittamistarkoituksessa, edes omalle maalle.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TunkkiPuolikas
Olisi kivaa, jos fillari-lehden kisakalenteri ilmestyisi jo tälle vuodelle! Siis niiden tapahtumien osalta, jotka jo on tiedossa ja sikäli kun uusia päivämääriä selviää. Pitäisi kohta anoa kesälomat, joten helpottaisi kun tietäisi kootusti milloin mitäkin kisoja on tarjolla. Miten muuten kisat saadaan/ilmoitetaan fillari-lehden kalenteriin?
Taitaa olla väärä ketju mutta kysynpä kuitenkin. :)
Maastopyöräily kyllä kiinnostaa, mutta varsinainen kisaaminen ei. Eli mitäs muita hiukan rennompia vaihtoehtoja täällä olisi tarjolla?
Fiskars Bike Expo on tuttu ja kerran (hyväksi) koettu, mutta onko muita vastaavia?
^etkös tuollaista ole ennenkin kysellyt?
Kuntotapahtumien yleinen kehitys
No niinpäs olikin, en tuota muistanutkaan. Tätä se vanhuus teettää. Eli ohitetaan tämä ja jatketaan tuossa vanhassa ketjussa. :)
Kertaus on opintojen äiti: Kun lyötte MTB - kisamatkat lukkoon tälle kaudelle, muistakaa laittaa yhdeksi vaihtoehdoksi jokkiskilpasarja 20-30km!
Siinä on muuten merkitystä vähän et mimmoinen on reittikin. Vaikkapa Syöttellä tai xco-kisassa 20-30km voi olla aika raskas rupeama aloittelijalle, kun taas jossain helpossa maratonissa se on taas ihan ok. Eli harrasteen osalta ei voi tuijottaa vaan kilometrejä...mutta tämän jokainen fiksu järjestäjä toki ymmärtääkin ja pääsääntöisesti minusta melkeinpä jokaisesta tapahtumasta on löytynyt jo pitkän aikaa sopiva matka/sarja myös aloittelijoille, nautiskelijoille jne.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pete Riemu
Tästä syystä meillä Teppanala XCO:ssa on yleisessä sarjassakin vain 11,3km (viisi kierrosta). Maastopyöräilyyn politikoin siis vaihtoehtona lyhyempiä kilpasarjoja niille, jotka eivät halua olla maratoonareita tai muuten radan raskaudesta johtuvia äärirajoilla polkijoita. Eihän ratajuoksussakaan 100 - 10000m:n juoksijat ole pelkästään kuntosarjalaisia. Jos arvostus "sprintti"-matkoihin lisääntyisi, saattaisi osa huippukuskeista siirtyä näille vauhdikkaammille matkoille. Imatra MTB:ssä ja Finlandia MTB:ssä on esim. jo todella kova taso puolikkaillakin, eikä niitä kuntosarjoiksi tai vastaaviksi kutsutakaan (muistaakseni) ja niistä sai ihan kilpasarjan mukaiset palkinnotkin. Tässä siis vain pari esimerkkiä, sillä taisi jollakin muullakin järjestäjällä idea toteutua. Nämä pari esimerkkitapausta ovat tosin politikoimieni lyhyiden matkojen ehdotonta maximia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pete Riemu
Itsehän en ole aloittelija vaan ehtoopuolella oleva lopettelija, mutta omia junnuja ajattelen. Onko marathon (60km-90km...240km) heille suositeltava elämän tapa pidemmän päälle, noin niin kuin terveydenkin kannalta. He itsekin ovat tuoneet ilmi, että vauhdikkaampi lyhyempikestoinen kilpastartti kiinnostaa enemmän kuin hidas eloonjäämiskamppailu maramatkoilla. Lyhyemmät radat siis kunnon kilpatasolle marathon-matkojen rinnalle.
Totta. Ja rehellisyyden nimissä täytyy mainita positiivinen toinen ääripää: Jämin 42km on aivan sopiva, vaikka matkaa on 12km yli tuon kolmen kympin. Se on niin alustasta ja korkkareista kiinni tuo matkan laatiminen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Antti Kuitto
"Maastotempo. Ois aika mielenkiintone." Vtv:n kommentti toisesta ketjusta! Me olemme ajaneet maastotempoa vuodesta 2009 lähtien vähintään kerran vuodessa useimmiten melko helpolla alustalla, mutta muutamina vuosina myös teknisemmillä radoilla. Nyt olisi halua kokeilla ainakin kerran jopa ylämäkitempoa maastossa eli UH:ta eli Up Hill:iä:) Kaksi erikoiskoetta on jo suunniteltu ja kolmas pitäisi lyhyen siirtymän päähän vielä rustata.
Olisi tosiaan kivaa käydä maastotempokisoissa isommissakin ympyröissä. Järjestäjän kannalta yksi 5-20km:n tempopätkä riittäisi normikisoissa. UH:t ovat sitten erikseen.
Eräs kilpakuski sanoi minulle, että olisipa edes yksi XC tai XCO -kisa keskellä talvea fatbike Finlandian tyyliin. Hänellä on niin kova kisa vietti, ettei millään jaksaisi odotella pitkää talvea. Vastasin etten itse kykene ottamaan järjestelyvastuuta kun pitäisi olla moottorikelkka ja jäädytysvehkeet perässä... ja entä jos olisi +5 astetta lämmintä yllättäen. Voisi tulla pienellä sakilla ongelmia sohjon kolaamisessa ym. Mutta kerronpa innokkaille vinkkinä tämän.
Tahkolla oli joku vuos takaperin sunnuntaille ylämäkikisa mukana ohjelmassa. Vaikka paikalla oli se about parituhatta harrastajaa tuona viikonloppuna, niin lauantaina kisan jälkeen ylämäkikisa kiinnosti muistaakseni jotain 10 kuskia. Eli ei varmaan tuu olee mikään osallistujamenestys.. :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pete Riemu
Joo, ei tule toki olemaan mikään suosikkijuttu;D Mutta perusterveille ainakin turvallisempaa kuin alaspäin tullessa:DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Antti Kuitto
^ Ahveniston moottoriradalla on kyllä ala-ja ylämäkeä, aikoinaan siellä ajettiin myös kierroksen tempo. Samoin Roopen Tempo oli kokonaan ylämäkeä. Teuvallakiin ajettiin "ylämäkitempo" :D olihan se semmoinen 5km:n loivahko nousu. Kisasta teki raskaan +4 asteen lämpötila ja sade, joten kisa päätettiin mun ehdotuksesta lyhentää yhden kierroksen kisaksi. Mitään katosta tai pukuhuonetta ei ollu, kamala odotella sitä toista kierrosta käännetyssä järjestyksessä märillä kuteilla, viileähkössä säässä.
Onkohan näitä kisoja enää?
Reitistä voisi olla kuvausta enempi.
Mitkä kisat ovat mukavia hardtaililla vs täysjoustolla? Eli mitkä kisat ovat niin helppoa maastoa että kannattaa täysjousto jättää kotiin?
Nimim. Kevyt hardtail XC ja 3 kg painavampi täysjousto löytyy, mutta kummalla ajaa?
Jatkossa pääsee järjestäjät helpommalla kun ei tarvitse palkintoja jakaa :D
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006035538.html
"Kaikki palkinnot on siis ilmoitettava ilman euromääräistä alarajaa. Rekisteriin ne ilmoitetaan muuna veronalaisena ansiotulona.
Vain symbolisia, vaihtoarvoltaan merkityksettömiä esineitä, kuten pokaaleja ja mitaleja, ei ilmoiteta tulorekisteriin."
Uskomatonta, mutta ilmeisesti totta!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TheMiklu
Kuinka monta kisaa voitte ajaa kovaa kaudessa ja pysyä vielä terveenä nauttien? (Oletetaan että muita esteitä ei ole)
Viime vuonna ajoin turhan monta kisaa ja kunto ei oikein riittänyt, tuntui että elämän laatu ei ollut ihan täyttä ja testotasot oli alhaalla. Stressi oli kova ja kroppa ei ehtinyt palautumaan.
En osaa ajaa hiljaa kisassa. Mietin nyt jos että ajaisi muutaman vähemmän / koittaisi ajaa ilman suorituspaineita. Mitaleista en taistele.
Kyllä kaikki kotimaan tempot sujui oikein hyvin, ja vielä loppukaudestakin syksyllä jaksoi. Tästä tosin on jo....voi vitsit 17!!! vuotta aikaa. Nuorena jaksoi :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lukija5
Aikoinaan maantiepyöräilykausi oli vain noin neljä kuukautta ajoharjoitteluineen päivineen eli vapusta syyskuun alkuun. Silti huipputaso kesti pelkästään muutaman viikon heinä-elokuussa ja elokuun lopulla väsy jo painoi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lukija5
Maastopyöräilykausi cyclocrosseineen kestää nykyisin jotakin 10kk:den hujakoilla. Mielestäni on pakko ottaa löysin rantein, jos meinaa jaksaa koko kauden pitää lajia ja elämää hauskana.
Totta turiset.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pete Riemu
Olin toukokuu-syyskuu välillä 8 eri kisassa, ja jokaisessa ajoin niin kovaa kun pääsin. Lisäksi olen aloittelija.
Kolmannessa kisassa oli stressitasot jo aika kovilla. Kolmas kisa oli 3 viikkoa ensimmäisestä. Sitten olikin kuukauden tauko ennen Tahkoa. Sen jälkeen taas oli hieman taukoa ennen loppukisoja. Yhteen kisaan olin loppukaudesta ajamassa Pohjoiseen, mutta tajusin matkalla että ei tässä ole mitään järkeä tässä tilassa ja ajoin takaisin kotiin.
Tuohon lisänä vielä joku 5 eri kuntotapahtumaa, iso laihdutus ennen kautta ja ei optimaalinen ruokavalio, niin hyvä että selvisin niinkin helpolla. Toki helppoa se ei välttämättä kanssaihmisileni ollut, sillä stressitasojeni takia en ehkä ollut seurallisin.
Muutama KOM-napsahti toki lähireiteillä mutta tuskin ovat sen arvoisia. :eek:
? eikös jokaisessa kisassa pidäkin ajaa niin kovaa kuin pääsee? muistelen että meillä tempokausi oli huhtikuusta syyskuun loppuun. Melkein joka viikonloppu jotain kisoja ja viikkotempot ( 1-2) viikolla, sekä Ahveniston ajot. Moni lopetti siinä SM-kisojen jälkeen jo. Itse tykkäsin loppukauden kisoista, sitten kun kisakausi loppui niin ah, pääsi ajeleen pitempiä lenkkejä joita kisakaudella ei kannattanut ajaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lukija5
Talvellahan se työ tehtiin, ja mitä huonommissa olosuhteissa vaan jaksoi reenata, kesällä sitten jaksoi kisata.
Joo siksi ajankin kovaa, joka kisassa. Terveys ei kyllä oikein tykännyt tuosta jatkuvasta rykimisestä. Ei ehtinyt palautua. Sykkeet lähellä maksimeja Z4 Z5 koko kisan keskimäärin 2h niin palautumisajat eivät riittäneet.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tempokisu
Tänä vuonna toivottavasti kunto parempi. Alun kisat voisi ottaa tosissaan ja sitten loppua kohti mennä katsomaan maisemia jos tarve.
Näin alottelijalle aiheutti suurta ihmetystä tapahtumien nimeäminen. Olen päätynyt tulokseen, että on kaksi ihan eri juttua joilla ei ole toisiinsa kytköksiä: Funduro cup ja sitten enduron sm-sarja jossa voi ajaa funduro-luokassa.
Varsinaista yhteyttä ei Funduro Cupilla ja SM-enduron funduro-sarjalla ole, mutta idea sama: mtb-enduroa kisasarjoja rennommalla otteella. Ihan tarkoituksella siis samaa nimeä käytetty, mutta ihan ymmärrettävää että saattaa alkuun hämätä.
Joo. Meni ihmetellessä, että miks nää kisapaikat tuntuu muuttuvan kokoajan. :p Mukava vaan että on myös tuo funduro cup, niin ei tarvii lappiin asti mennä. Toivotaan että saan siihen mennessä polvikipuilut selätettyä.
Mitä mieltä olette, onko maastopyöräily kilpatasolla rikkaampien eliittilaji? Siis jos verrataan vaikka maastojuoksuun. Kalliit lenkkarit on mahdollista lähes kaikkien hommata kun ei muuta tarvitse hankkia. Lenkkareissa halvan ja kalliin erossa puhutaan vain satasista, mutta maastopyörissä erot ovat tuhansia euroja. Eikä kalliiden ja halpojen lenkkareiden ero kilpailun lopputuloksen kannalta ole ihan niin ratkaisevaa kuin alle tonnin maastopyörällä ja viiden tonnin maasturilla. Kuitenkin nämä ääripäät ajavat samassa lähdössä ja samassa sarjassa:)
Ei ole eliittilaji.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pete Riemu
Oikeasti lahjakas nuori, ei siis vaan iskän rakas poika, saa ollessaan tarpeeksi hyvä laadukkaat laitteet sponsoroituna, tai isolla alennuksella.
99%+ harrastajista ei ole tuolla tasolla ja ostaa sekuntteja ja ajonautintoa silti pääsemättä kärkeen. :)
Heikkilän mielestä 20min tehokkaat intervallitreenit kerran pari viikossa ovat terveellisyyden näkökulmasta parempia kuin tunnin tai yli kestävät dieseltreenit. Mitä mieltä olette? Siis puhtaasti terveysmielessä ei marathonkisan menestysnäkökulmasta! Jos Heikkilän mielipide pitäisi paikkansa, niin sekin puoltaisi lyhyiden kisamatkojen mielekkyyttä ja niiden suosion kasvua eliittikuskienkin kohdalla....