Nastarenkaat näin yleensä ottaen

Piti laittaa testiin nuo SUOMI STUD 62 A 54-584 renkaat. Retrohengessä, sillä kaikkien (polkupyörien) nastarenkaiden äidin, vanhan 70-luvun Hakkapeliitta -renkaan muotit on kaivettu esiin nyt uudella nimellä.
27.5" kumit menivät hyvin 26" maasturiin sopivilla kiekoilla.
Arvelin että olisi aika jo mennyt ohi vanhasta, mutta yllätyin positivisesti. Nastoissa oli pitoa sen verran, että pystyssä pysyminen ei ollut pelkkää pärjäilyä. Ajotuntuma oli tarkka ja jääröykyissä ei ollut ongelmia. Pääosin tuli ajettua aurattuja kelvejä, joilla välillä jäisiä kohtia.
Luultavasti kumiseos on vanhoista ajoista parantunut, eikä nastakaan taida olla enää sama kuin Hakkapeliitassa.
Taitaa pysyä rospuuttopyörän alla lopputalvenkin.
Vasemmalla SUOMI STUD (anno 2018), oikealla SPEED-HAKKAPELIITTA (anno circa 1977)
http://lh3.googleusercontent.com/Vdg...xo51ezqy=w2400

^hyvää journalismia. Pitääkö kokomerkintä kutinsa leveydessä?

Leveydestä ei ole millejä nyt muistissa mutta renkaan nimellismitta täyttyy 24mm vanteella. Kulutuspinta on kapeampi ja jälki kovalla alustalla sitäkin kapeampi.
Nuo renkaat on käytössä nyt toista talvea ja melko tyytyväinen olen varsinkin rullaavuuteen. Muista nastarenkaista ei ole kokemusta eikä tuon vanhasta versiosta enkä voi verrata pitoa.
Kumi pitää hyvin lumella ja rakenne on riittävän kova ettei nastat painu sen sisään jäällä.
Kaikki nastat on tallella eivätkä näytä kuluneilta.

Motonetissä myivät tuota Continentallin uutta nastakumia 29.90€/kpl, niin tieteellisenä kokeena pari kappaletta tarttui mukaan. Tuo kumiseos tuntuu selkeästi pehmeämmältä ja joustavammalta kuin swalben nastakumeissa ja kyljet ovat ohuemmat myös.

Kuvioinnista/lamelleista tulee lähinna mieleen auton kitkrengas. Ei noilla varmasti hangessa kovin helposti edetä ja kuviointi menee lumesta tukkoon varmaan aika nopeasti. Jääkelin renkaat, mikä riittää pk-seudulla todennäköisesti ihan hyvin.

Pistosuojaus on tuntuu heikommalta kuin swalben kumeissa, paksuin kohta tuntui ikään kuin ”geelimäiseltä” verrattuna swalben ”kiveen”.

Nuo ovat siis 37-622 ja 120 nastalla ja painoa niilla 760g ja 800g. 4bar paineella, 19mm vanteelle asennettuna työntömitalla mitattuna leveys 35mm.

Nastat noissa on ihan fiksusti ajourasta hieman sivussa joten maksimipaineilla voi jopa rullatakkin kivasti.

Pari viimetalvea on alla ollut Swalben Snow Stud koossa 38-622 jossa on sama määrä nastoja, mutta selkeästi karkeampi kuviointi ja sillä on kyllä päässy kaikkialle mihin cyclolla on tarvis mennä 😁.

Conteihin päivittämällä pyörivät massat kevenivät 300g ja nyt innolla odotetaan, että nuha loppuu niin pääsee käytännössä tuon eron kokeilemaan.

Renkaan pyörimissuunta.
Olen asentamassa sähköpyörään nastarenkaita. Mietin kuinka päin renkaan kuvion on oltava, jotta jarrutus ja veto on tehokasta. Päädyin seuraavaan: edessä niin että kuvion kärki on edellä, jotta se työntää lumet pois ja pääsee lumen pohjaan jarruttaessa. Vetävän takapyörän laittaisin toisin päin eli kuvion kärki taaksepäin, jotta veto veisi renkaan lumen sisään.
Onko kellään kokemuksia tällaisista renkaista talviajossa, joissa on sellainen kuvio, että kuvio toiseen suuntaan on terävä (kuten traktorin takarenkaissa)?

Jos renkaiden pyörimissuunnalla on väliä, niin aina sieltä on tähän mennessä löytynyt joku viitaus (joskus onnettoman pienellä) oikeasta suunnasta. Jos taas ei löydy, niin sitten ei ole väliä. Joissain renkahissa (kuten Surly Bud) taas kumpikin suunta käy, mutta niiden ominaisuuksilla on jokin (merkittävä) ero. Sitten taas Dillingereissä on ihan firman omilla sivuilla maininta, että sen takarenkaan voi kääntää toisin päin. Että ovat havainneet, että toimiikin paremmin (muistaakseni pito lumessa) kuin varsinainen suositus ja ”oma järki” sanoo.

Muuten oma analyysisi kuulostaa oikealta - mitä nyt traktorin renkaista tiedän.

Talvirenkaissa pito on tärkein ominaisuus. Edessä jarrutuspito ja takana vetopito. Yleensä renkaan pyörimissuunta ei ole sama edessä ja takana.
Bi-directional renkaat on riippumattomat pyörimissuunnasta uutena mutta käytettynä ei pyörimissuuntaa kannata vaihtaa ja voi merkitä renkaaseen vaikka maalikynällä esim."L"...joka tarkoittaa jarrulevyn puolta tai nuolella.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Marsusram

Piti laittaa testiin nuo SUOMI STUD 62 A 54-584 renkaat. Retrohengessä, sillä kaikkien (polkupyörien) nastarenkaiden äidin, vanhan 70-luvun Hakkapeliitta -renkaan muotit on kaivettu esiin nyt uudella nimellä.

---

Muistoja, muistoja... Olihan nuo aikanaan ihme pelit, kun muut veti "kesärenkailla". Mulla oli joku Tunturin 3-vaihteinen "maastopyörä", johon jostain syystä sain tuollaiset talvella. Seuraavat oli sitten joskus -90 -luvulla Nokian Gazzat, jotka taisin heittää roskikseen tuossa viime tai toissakesänä. Ne ei ehkä olisi enää toimineet niin kuin ennen.

BTW. mikä on foorumin konsensus nastarenkeaiden sisäänajosta. Ja onko eroa itse nastoitettujen ja tehdasvalmiiden välillä? Tilasin pitkästä aikaa ensimmäiset nastarenkaat, "Nokian" (Suomityresin) Fat Freddiet, sähkäriin.

Joo näinhän se on eli eikös useimmissa ole nuolet molempiin suuntiin ja teksti
front ja rear .

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

BTW. mikä on foorumin konsensus nastarenkeaiden sisäänajosta. Ja onko eroa itse nastoitettujen ja tehdasvalmiiden välillä? Tilasin pitkästä aikaa ensimmäiset nastarenkaat, "Nokian" (Suomityresin) Fat Freddiet, sähkäriin.

---

Oma empiirinen kokemukseni on, että ainakin Schwalben ISPt kannattaa ajaa sisään. Yhden parin kohdalla ihan kiusallani päätin kokeilla, että pistetäänpä kovaan ajoon heti alkuun. Seurauksena alkoivat nastat sitten lähteä omille teilleen. Nyt bruukaan sisäänajaa kaikki uudet nastarenkaat.



Sent from my iPad using Tapatalk

Onko kellään mitään kertoa aiheesta terävät vai kuperat nastat? MCarbonilla on sekä että, minkä valitsisit itse ja miksi?

Dillingerissä on koverat nastat, ja jotenkin ymmärrän vielä sen mutta että kuperat? Saako se niitinomainen pyöreä pää aikaiseksi riittävää kitkaa että reuna alkaa puremaan?

Onko niin, että kupera rullaa helpommin?

MCarbonin terävä nasta on vielä pidempi, 5,9 mm vrt kuperan 5.5 mm.

^Kuluminen vaikuttaa nastoihin, joten eivät ne varmaankaan ikuisesti pysy terävinä vaikka olisivat minkä muotoisia tahansa. Pistovoiman ja terävyyden yhteisvaikutuksena saadaan nastan purevuus.

^^Ainakin omat Fat Freddiet kannatti ajaa sisään, koska nastat oli asennettu sen verran syvälle, että purivat kunnolla vasta kun tulivat vähän paremmin esille. Uusista ei ole tietoa onko nastat asennettu paremmin näkyville.

45nrth kuulemma väittää concave nastojen teroittuvan ajamalla. Se kuppihan on sellainen avonainen U

Minusta pitoero varsinkin luistossa teräväkärkisiin on iso. Ja pinta-paine taas paljon kovempi mitä tasapäisessä nastassa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

45nrth kuulemma väittää concave nastojen teroittuvan ajamalla. Se kuppihan on sellainen avonainen U

Minusta pitoero varsinkin luistossa teräväkärkisiin on iso. Ja pinta-paine taas paljon kovempi mitä tasapäisessä nastassa.

---

Kyllä noi Concave-nastat on ihan toimivia, ja yksi tuttu kova ajomies kehui että XL-concavet on vielä parempia. Mutta väite että teroittuisivat ajamalla, on minusta vaikeasti perusteltavissa. Kun nasta kuluu niin terävä kupin kapea reuna muuttuu leveämmäksi ja pintapaine heikkenee ja pito samalla. Ei siitä mihinkään pääse.

Hyvillä nastakumeilla kannattaa yrittää välttää tiesiirtymiä, ei nastojen terävänä pysymiseen oikein muuta konstia ole.

Tuo väite ajamalla teroittumisesta on samankaltainen kuin eräässä mainoksessa kuperakärkisten nastojen kohdalla ollut väite; tarjoavat pitoa silloin kun pitoa tarvitaan. Siis jonkinlainen älynästa;-)

Olisiko jollakin tietoa ja suositusta kuinka leveä nastarengas menisi Canondale Caad 10 runkoon/vanteille? Vanteet kuituiset levyjarrulla; CZero Carbon, 20mm clincher.
Ajot pääosin kevyen liikenteen väylillä Helsingissä.
Mikä mitta tuo 20mm clincher on?

Lähetetty minun BLA-L29 laitteesta Tapatalkilla

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Lammy

Mikä mitta tuo 20mm clincher on?

---

Clincher on avorengas eli perinteinen sisärenkaallinen malli ja 20 mm on vanteen leveys. CAAD10 on periaatteessa maantiepyörä joten tuskin paljoa yli 30 mm rengas mahtuu jos sekään.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti J.Kottenberg

Kyllä noi Concave-nastat on ihan toimivia, ja yksi tuttu kova ajomies kehui että XL-concavet on vielä parempia. Mutta väite että teroittuisivat ajamalla, on minusta vaikeasti perusteltavissa. Kun nasta kuluu niin terävä kupin kapea reuna muuttuu leveämmäksi ja pintapaine heikkenee ja pito samalla. Ei siitä mihinkään pääse.

Hyvillä nastakumeilla kannattaa yrittää välttää tiesiirtymiä, ei nastojen terävänä pysymiseen oikein muuta konstia ole.

Tuo väite ajamalla teroittumisesta on samankaltainen kuin eräässä mainoksessa kuperakärkisten nastojen kohdalla ollut väite; tarjoavat pitoa silloin kun pitoa tarvitaan. Siis jonkinlainen älynästa;-)

---

Kele. Onko tuo xl nasta siis saman korkuinen mitä normaalikin? Laippakin sama. Ainoastaan halkaisija isompi, jolloin kupin koko kasvaa. Noitahan olisi ilman muuta pitänyt laittaa gravdallin valmiiksi väljiin reikiin. Jotenkin automaattisesti ajatteli tuon olevan pidempi ja tarkoitettu näihin fatin renkaisiin.

Edit: on tuo runkokin sama. Kuppi tulee vaan kokonaan ulos. On se myös korkeampikin. Noita ei kyllä uskalla gravdalleihin laittaa.

https://photos.smugmug.com/Cycling-P...IMG_6644-S.jpg

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti VPR

Clincher on avorengas eli perinteinen sisärenkaallinen malli ja 20 mm on vanteen leveys. CAAD10 on periaatteessa maantiepyörä joten tuskin paljoa yli 30 mm rengas mahtuu jos sekään.

---

Kiitos.
Miten tuo vanteen leveys vaikuttaa - saisiko Swalben 30mm winterin vanteelle vai meneekö ylikokoiseksi jos vaikka haarukka ja runko se sallisivatkin?

Lähetetty minun BLA-L29 laitteesta Tapatalkilla

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Lammy

Kiitos.
Miten tuo vanteen leveys vaikuttaa - saisiko Swalben 30mm winterin vanteelle vai meneekö ylikokoiseksi jos vaikka haarukka ja runko se sallisivatkin?

---

30mm rengas pitäis kyllä mennä 20mm leveälle vanteelle.
Leveämmällä vanteella sama rengas on hieman leveämpi kuin kapeammalla. Ja ratkaisevaa on vanteen sisäleveys.
Kannattaa työntömitalla mittailla sitä haarukkaa että mitä sinne mahtuu. Usein korkeus on vielä rajoittavampi tekijä kuin leveys.
Jos arvata pitäisi niin CAAD10 maantiepyörään en uskoisi että menee 30mm nastarengas. Sinne pitää jäädä useampi milli ylimäärästä tilaa molemmille puolille ja ylös jotta rengas pyörii sujuvasti myös silloin kun se kerää lunta, loskaa ja ryönää mukaansa.

Sent from my ONEPLUS A5000 using Tapatalk

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Marsusram

^^Ainakin omat Fat Freddiet kannatti ajaa sisään, koska nastat oli asennettu sen verran syvälle, että purivat kunnolla vasta kun tulivat vähän paremmin esille. Uusista ei ole tietoa onko nastat asennettu paremmin näkyville.

---

Mikäs on tämä ohje sisäänajoon? Kalliolla/paljaalla asfaltilla lukkojarruttaminen lienee huono juttu aina, mutta mitä muuta pitää ottaa huomioon? Luulisi, että kovaa ajaminen on myös huono juttu.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

Mikäs on tämä ohje sisäänajoon? Kalliolla/paljaalla asfaltilla lukkojarruttaminen lienee huono juttu aina, mutta mitä muuta pitää ottaa huomioon? Luulisi, että kovaa ajaminen on myös huono juttu.

---

Ei ainakaan niin kuin minä tein ISP:llä. Työmatkasähköpyörään eturenkaaksi 4 bar paineella. Pääasiassa kuivaa asvalttia noin 150 km 25 km/h keskinopeudella ja keskiriveistä puuttui nastoja melkoinen määrä. Laskin että 6 km välein oli nasta irronnut, vaikka en edes käyttänyt etujarrua.

Edit: Sain kyllä takuuseen uuden kumin kun alle viikossa irtosi nastoja luvaton määrä.

Lähetetty minun FRD-L09 laitteesta Tapatalkilla

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

Mikäs on tämä ohje sisäänajoon? ...

---

50km paljaita teitä rauhallisesti. Taitaa olla Schwalben oma ohje aiheeseen.

Suunnilleen noin. Ei siis maastoa ja pinnan epätasaisuuksia, vaan mahdollisimman tasaista pintaa ilman merkittäviä jarrutuksia. Toimii. Kannattaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti ranttis

30mm rengas pitäis kyllä mennä 20mm leveälle vanteelle.
Leveämmällä vanteella sama rengas on hieman leveämpi kuin kapeammalla. Ja ratkaisevaa on vanteen sisäleveys.
Kannattaa työntömitalla mittailla sitä haarukkaa että mitä sinne mahtuu. Usein korkeus on vielä rajoittavampi tekijä kuin leveys.
Jos arvata pitäisi niin CAAD10 maantiepyörään en uskoisi että menee 30mm nastarengas. Sinne pitää jäädä useampi milli ylimäärästä tilaa molemmille puolille ja ylös jotta rengas pyörii sujuvasti myös silloin kun se kerää lunta, loskaa ja ryönää mukaansa.

Sent from my ONEPLUS A5000 using Tapatalk

---

Kiitos näistä ajatuksista.
Vanhassa GT Avalanche maasturissa 47mm Marat alla mutta tuntuu työmatka taittuvan niiiin hitaasti että pohdin josko tuosta Caadista saisi kulkineen ainakin osaan työmatkoista kunhan väylät ovat paremmin auratut.

Lähetetty minun BLA-L29 laitteesta Tapatalkilla

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Lammy

Kiitos näistä ajatuksista.
Vanhassa GT Avalanche maasturissa 47mm Marat alla mutta tuntuu työmatka taittuvan niiiin hitaasti että pohdin josko tuosta Caadista saisi kulkineen ainakin osaan työmatkoista kunhan väylät ovat paremmin auratut.

Lähetetty minun BLA-L29 laitteesta Tapatalkilla

---

Caad 10:ssä 25mm rengas ja takahaarukassa noin 10 mm tilaa. 30 mm nastarengas taitaa olla liian suuri.

Kävin juuri liukastelemassa Vartsikanlahden rantaväylillä retro GTllä ja kyllähän tuo Mara 47mm oli 2 bar paineilla oli ihan siedettävä. Toki jäiset väylät myös edesauttavat rullausta...

Lähetetty minun BLA-L29 laitteesta Tapatalkilla

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Isä nitro

Suunnilleen noin. Ei siis maastoa ja pinnan epätasaisuuksia, vaan mahdollisimman tasaista pintaa ilman merkittäviä jarrutuksia. Toimii. Kannattaa.

---

Schwalbessa pitää saada nastat sisäänajolla hieman painumaan pesäänsä, kun taas Fat Freddiessä piti sisäänajolla saada nastat nousemaan paremmin esille. Ei siis kovin suurta pelkoa nastojen irtoilusta, mutta pito oli alkuun pienen ulkoneman takia vaatimatonta. Sama lääke kummallakin sisäänajoon, eli tasaista ajoa kovalla alustalla.
Kovat paineet vetävässä pyörässä varmaankin kasvattavat riskiä nastojen sinkoilusta.

Itse en ole kyllä yksienkään nastarenkaiden kanssa havainnut, että nastat tulisivat sisäänajossa paremmin esille. Ainakin mulla on myös FF:fien kanssa nastat pysyneet sisässä/syvällä.

Noh, jokainen tehköön kuten parhaaksi katsoo.

Autotallin hyllyssä roikkuu ehkä 15-20-vuotiaita Nokian 26-tuumaisia nastarenkaita (Hakka WXC 300 ja Extreme 296), meinasin heittää ne menemään. Sitten aloin miettiä, että nastoilla on varmaan yhä käyttöarvoa, esim. varanastoina? Onko järkeä? :o

WXC:ssä on teräväkärkiset nastat alurungolla, toisessa löytyy ruosteen perusteella terästä. Yllätyin, että näitä samoja renkaita voi ostaa yhä nykypäivänä. Suomi Tyresin tuotekehitysosasto, missä pelaa? Tai sitten täydellistä ei tarvitse parantaa :seko:

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pekka.S

Ei ainakaan niin kuin minä tein ISP:llä. Työmatkasähköpyörään eturenkaaksi 4 bar paineella. Pääasiassa kuivaa asvalttia noin 150 km 25 km/h keskinopeudella ja keskiriveistä puuttui nastoja melkoinen määrä. Laskin että 6 km välein oli nasta irronnut, vaikka en edes käyttänyt etujarrua.

Edit: Sain kyllä takuuseen uuden kumin kun alle viikossa irtosi nastoja luvaton määrä.

Lähetetty minun FRD-L09 laitteesta Tapatalkilla

---

Aika muhkeat paineet. Ei kai valmistaja ISP:lle tuollaisia paineita edes suosittele?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Marsusram

Schwalbessa pitää saada nastat sisäänajolla hieman painumaan pesäänsä, kun taas Fat Freddiessä piti sisäänajolla saada nastat nousemaan paremmin esille.

---

Todella toivon, ettei läskireetussa nastat yhtään nouse ajan kanssa. Nyt oli jo pakko takana pudottaa paineet 1.2 bar kun muuten nasta ottaa runkoon (takakolmioon) kiinni.

Millä paineilla muuten porukat on ajelleet näillä nastavehkeillä? Minioneissa, jotka otin pois, oli takana 12PSI ja edessä ehkä 10PSI, siis 27,5/2.8 -koossa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Kronreif

Aika muhkeat paineet. Ei kai valmistaja ISP:lle tuollaisia paineita edes suosittele?

---

Muistaakseni maksimi oli 4 bar renkaan kyljessä. Maksimit kuitenkin laitoin ja niillä luulisi renkaan vielä kestävän. Rullaavuutta kuitenkin hain niillä kovilla paineilla.

Lähetetty minun FRD-L09 laitteesta Tapatalkilla

^ Renkaista puhuttaessa kannattaa ja on syytäkin aina mainita leveys, koska saman mallinimen alla kulkee usein hyvinkin erilevyisiä, eri paineilla ajettavia ja joskus eri lailla käyttäytyviäkin renkaita.

(Eikä ole pahitteeksi vaikka mainitsisi vanteiden leveyden eli sisämitan milleinä ja vielä oman painonsa tai kuski+lasti+pyörä -yhdistelmänsä painon mikäli se poikkeaa keskimääräisestä tai muuten oletettavasta.)


Mutta: tämmöiset luvut löytyvät yhden mallin kohdalta: 54-559 (26 x 2.10) 2.00 - 4.00 Bar (30 - 55 psi)

Ja siihen sellainen mutta että jos ei ole erityistä syytä, voi ja kannattaa lähes aina lähteä hakemaan sopivia paineita suosituksen alarajalta. Jos ei ole painava kuski eikä aja raskaassa lastissa, voi mennä myös rohkeasti alarajan alle. Eivätkä rullaavimmat paineet välttämättä löydy suosituksen ylärajalta tai sen tuntumastakaan.

PS Nota bene: en tiedä mitä merkitystä sillä on rengasasioissa että kysessä on sähköpyörä. Mutta kuvittelisin ettei juuri mitään - painoa lukuunottamatta - jos sähköavustukset tarjoamat kiihdytykset pysyvät niissä rajoissa mitä "tavallinen tervejalkainen" polkija oman kauramoottorinsa voimin saa aikaiseksi

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kuovipolku

...Eivätkä rullaavimmat paineet välttämättä löydy suosituksen ylärajalta tai sen tuntumastakaan...

---

Toi on tullut todettua omasta ajostakin. Sekä tiellä, että maastossa.

Olikos tosta paine/rullausasiasta jotain testidataakin saatavilla? Rolling resistancen lisäksi.

Vähän aihetta sivuten, mutta silti OT; Miten mahtaa renkaan puhkeamiset ja paineet liittyä toisiinsa, löytyykö tästä jotain tieteellistä? Oma järki sanoo, että kovia paineita käytettäessä rengas puhkeaa helpommin vaikkapa sapelisepelin aikaansaamana. Ja, jos nyt pysytään (maasto)nakeissa, joista löytyy myös pistosuojausta.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pekka.S

Muistaakseni maksimi oli 4 bar renkaan kyljessä. Maksimit kuitenkin laitoin ja niillä luulisi renkaan vielä kestävän. Rullaavuutta kuitenkin hain niillä kovilla paineilla.

Lähetetty minun FRD-L09 laitteesta Tapatalkilla

---

Jos myös ajoit sisään noin kovilla paineilla niin ehkä nastat ei painunu sisäänajossa sisään

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Teemu H

Autotallin hyllyssä roikkuu ehkä 15-20-vuotiaita Nokian 26-tuumaisia nastarenkaita (Hakka WXC 300 ja Extreme 296), meinasin heittää ne menemään. Sitten aloin miettiä, että nastoilla on varmaan yhä käyttöarvoa, esim. varanastoina? Onko järkeä? :o

WXC:ssä on teräväkärkiset nastat alurungolla, toisessa löytyy ruosteen perusteella terästä. Yllätyin, että näitä samoja renkaita voi ostaa yhä nykypäivänä. Suomi Tyresin tuotekehitysosasto, missä pelaa? Tai sitten täydellistä ei tarvitse parantaa :seko:

---

WXC:Stä on tehty uus versio. Tuo vanhempi ihan hyvä rengas jäällä ja kovalla, rullaa hyvin. Lumessa kiemurteli.

Mutta näin niinku yleensä ottaen ajoin tänään eka kertaa sekä etu- että takanastoilla. Aina normaalisti talvella vain etunastoilla. No, huomio oli se, että vaikka sää ja täydellinen lumipinnoite teillä olisi antanut olettaa, että nyt on leppoisa ajelu, olin yhtä rento kuin sahapukki. Tuntuma oli sen verran omituinen, että vispasin menemään kuin mikäkin simpanssi. Siitä suivaantuneena suuntasin mettäautotielle, missä painavien autojen renkaat olivat tampanneet tien. Rentous vaihtui kivikirkkomaiseksi. Yritin parhaani mukaan toimia välienselvittelijänä, kun etupää ja takapää halusivat mennä eri uria ja vaihella niitä miten sattui. Kun tulin sitten taas ihanan tasaiselle askelpoljetulle kelville, huokaisin, en jaksanut enää jännittää ja rentous tuli! Hoksasin, että pitää ajaa kuin kesäkelillä konsanaan. Vain hiuskarvamainen ote etutangosta. Kun pelkällä etunastalla olen enemmän kuin ratsastaja, ote ohjaksista ja paino jalustimilla, pitäen takapään heilunnan kurissa satulasta. Ja loppumatka oli mahtava! Sain lisää rohkeutta ja huomasin, että pito piti ihanasti myös pöperövallienkin ylityksissä. Jee!

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kuovipolku

PS Nota bene: en tiedä mitä merkitystä sillä on rengasasioissa että kysessä on sähköpyörä. Mutta kuvittelisin ettei juuri mitään - painoa lukuunottamatta - jos sähköavustukset tarjoamat kiihdytykset pysyvät niissä rajoissa mitä "tavallinen tervejalkainen" polkija oman kauramoottorinsa voimin saa aikaiseksi

---

No, rengasvalmistajatkin luokittelevat sähkäreille ihan omat kumit. Voi olla markkinointiakin toki, mutta jos ajatellaan, että parhaat (pahimmat?) keskiömoottorit tarjoavat sen 120 Nm lisävääntöä, niin aika hyvät pitää reidet olla, että samaan pääsee. Ja tuo 120 Nm on sitten sen reiden päälle.

120 Nm prätkässäkin on jo ihan hyvä lukema käsittääkseni.

Se, että mistä tuo 120 Nm on mitattu, niin en tiedä.

No, se jos oli sitä paljon puhuttua sähköpyörävihaa eli pientä vinoilua niille joille eivät sähköavusteisen pyörän kiihdytystehot riitä:rolleyes:

Tosin eihän mulla ollut eikä ole tiedossa minkälaisella vehkeellä kyseinen kirjoittajaj ajoi ja ISP:stä'än nastoja hukkasi, joten se oli vain sellainen ilmaan sohaistu piikki eikä ollenkaan häneen kohdistunut. Sitä paitsi en oikein usko että se olisi tuntunut vaikka olisi osunut, sillä sähköavusteisen tai täyssähköpyörän ajopelikseen valinneet ja foorumilla sähköpyöräilijänä avoimesti esittäytyneet ovat varmasti itsetunnoltaan riittävän vahvoja kestämään yhden luomufillaristin nälvimisen:D

Mutta joo, kirjoitin vähän laiskasti ja tarkoitin rengasasioilla ilmanpaineita yleensä ja nastarenkaita erityisesti. Tiedossani oli että esimerkiksi juuri Schwalbella on suosituksensa erikseen sekä sähköavusteisille max 25 km/h e-bikeille että niille toisille, Saksassa käsittääkseni pedeleceiksi nimetyille pyörille ja että erityisesti jälkimmäisiä varten on olemassa ihan omat rengasmallinsa. Kerrotut täyssähköpyörien suurempiin kiihdytysvoimiin ja kaarrenopeuksiin liittyen vaikuttavat järkeenkäyviltä.

Meinasinkin ihmetellä antaakoo Schwalbe kaikille nastarengasmalleilleen niin sanotun virallisen hyväksymisensä myös sähköpyöräkäyttöön, mutta eihän niiden tuotetiedoissa ollut minkäänlaista mainintaa suuntaan tai toiseen ja Schwalben sähköpyörärengassivuilla ei esitelty ainuttakaan mallia. Mutta päätellen siitä että talvella suositeltiin käytettäväksi nastarenkaita Schwalbe pitää kaikkia nastarenkaitaan sähköpyöräkelpoisina.

Se tuntuukin järkeenkäyvältä, sillä nastarenkaathan ovat muutenkin rakenteeltaan vahvemmat, kulutuspintaa on enemmän ja kumilaatu ehkä enemmän pitoa ja kestävyyttä kuin rullaavuutta ajatellen valittu.

Saksassa ilmeisesti kaiken satulasta lähtien pitää olla sähköpyöriin erikseen sertifioituja. Mutta nyt ollaan OT:ssa...

Palaisin sen verran aiheeseen, että minkälaisilla paineilla porukat on nastarenkailla metsässä ajaneet? Nyt mulla on tosiaan nokialaisissa läskireetuissa n. 1.2 bar, kun Minioneissa oli 0.8 bar. Ja siis kumekset on 27.5/3 (läskireetut) ja 2.8 Minionit. Painoa kuskilla 95 ja pyörällä ah niin keveät 23 kg tjsp.

WXC / Extreme 26 2.1" takana keskimäärin ehkä 2.2-2.8 ja edessä 1.7-2.4, 70 kg + 12-14 kg pyörä, edessä joustoa 0 mm, 80 mm ja 120 mm pyörävalinnasta riippuen