Pyöräilyuutiset mediassa

Pyöräilijät paahtavat Pasilassa niin, että jalan*kulkijoita hirvittää

Video näyttää aamuruuhkan risteyksessä, jossa riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011511843.html

—
Videolle ei kyllä ollut sattunut yhtään vaarallista tilannetta. Jollei siksi lasketa, kun joku jalankulkija ei käytä suojatietä, vaan oikaisee pyörätien kautta. Tosin leikkaa siinä yksi pyöräilijäkin jalkakäytävän kautta. Mikä taas johtuu siitä, että Helsingissä nuo tuollaiset kohdat tehdään liian ahtaiksi.

Oli siinä jokunen tapaus, jossa pyöräilijä ei pysähtynyt väistämään jalankulkijaa, joka oli astumassa suojatielle. Lisäksi yksi pyörän ja potkulaudan varsin läheinen sivuutus oli videon loppupuolella.

Mutta onhan tuo nyt ihan hemmetin huonosti suunniteltu ja toteutettu paikka. Ei ole esim. ilmeisesti kovin pitkään pohdittu, mitä tapahtuu, jos useampi kuin kaksi pyöräilijää (tai yksi tavarapyöräilijä) on odottamassa ylitystä rautatieläisenkadun suuntaan. Ison vaikutuksen toimivuuteen saisi sillä, että maalin sijaan pyörätie ja jalkakäytävä olisivat rakenteellisesti erotettuina, mutta talven auraushaasteiden vuoksi ko. rakennustapaa karsastetaan. Onnistuu toisaalta muualla Helsingissä, mutta se nyt on aivan eri asia.

Tuo toisaalta on suomalaisen pyöräinfrasuunnittelun perisynti. Ei nähdä pyöräliikennettä liikenteenä, jolloin käytännössä kaikki suunnitteluratkaisut on tehty ajatuksella, että niitä käyttää yksi pyöräilijä kerrallaan. Helsingissä on nykyisin yksittäisiä paikkoja, jotka on mitoitettu varsinaiselle pyöräliikenteelle. Eli ohittaminen onnistuu ns. kahden samansuuntaisen kaistan periaatteella ja/tai risteyksissä kääntymistä jonottamaan mahtuu enemmän kuin kaksi pyörää. Vastaavasti esim. Turussa tehdään "uutta" ja "hienoa", mutta lopputulokset ovat joka kerta poikkeuksetta ala-arvoista tuubaa.

Rasittavinta koko hommassa on, että pyöräliikenteen infra on jo ratkaistu. Sen kun menisi katsomaan Alankomaihin tai Tanskaan, miten pyöräliikenteelle tehdään toimivia ratkaisuja ja sieltä valkkaisi parhaat omaan käyttöön. Ei täytyisi yrittää keksiä pyörää uudelleen ja saada lopputulokseksi kasaa paskaa.
Eikä sieltä olisi pakko ottaa mukaan vain kaikkein huonoiten Suomeen istuvia ratkaisuja, kun voisi ihan kriittisesti katsoa, mikä voisi toimia täällä (ja näissä olosuhteissa) parhaiten. Esim. useammassa suuressa Eurooppalaisessa kaupungissa nähty pyöräkaistajärjestely, jossa vasemmalle kääntyvät pyöräilijät ryhmittyvät oikealla puolella sijaitsevalle vasemmalle kääntyvälle valo-ohjatulle kaistalleen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

Pyöräilijät paahtavat Pasilassa niin, että jalan*kulkijoita hirvittää

Video näyttää aamuruuhkan risteyksessä, jossa riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011511843.html

—
Videolle ei kyllä ollut sattunut yhtään vaarallista tilannetta. Jollei siksi lasketa, kun joku jalankulkija ei käytä suojatietä, vaan oikaisee pyörätien kautta. Tosin leikkaa siinä yksi pyöräilijäkin jalkakäytävän kautta. Mikä taas johtuu siitä, että Helsingissä nuo tuollaiset kohdat tehdään liian ahtaiksi.

---

No olihan siinä kaksi punatakkista paviaania jotka ajoivat vierekkäin. Luulisi että noinkin ruuhkaisessa paikassa olisi älyä ajella peräkkäin. Mutta noita tulee melkein joka päivä vantaanjoen varressa vastaan. Yhteistä on että ajetaan vierekkäin kovaa vauhtia ja vaatimus että muut väistää.

^joo, totta. Ja joku lähetti ajoi vastaantulevien kaistalla.

Noita rinnanajajia näkee kyllä turhan paljon. Paviaaneja en ole nähnyt.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

Pyöräilijät paahtavat Pasilassa niin, että jalan*kulkijoita hirvittää

Video näyttää aamuruuhkan risteyksessä, jossa riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011511843.html

—
Videolle ei kyllä ollut sattunut yhtään vaarallista tilannetta. Jollei siksi lasketa, kun joku jalankulkija ei käytä suojatietä, vaan oikaisee pyörätien kautta. Tosin leikkaa siinä yksi pyöräilijäkin jalkakäytävän kautta. Mikä taas johtuu siitä, että Helsingissä nuo tuollaiset kohdat tehdään liian ahtaiksi.

---

Meno kuin hollannissa. Paitsi pyöriä paljon vähemmän. Väistivät kyllä kävelijöitä suojateillä, mutta suhina on melkoinen ja jatkuvaa, ainakin Leidenissä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso

Oli siinä jokunen tapaus, jossa pyöräilijä ei pysähtynyt väistämään jalankulkijaa, joka oli astumassa suojatielle. Lisäksi yksi pyörän ja potkulaudan varsin läheinen sivuutus oli videon loppupuolella.

Mutta onhan tuo nyt ihan hemmetin huonosti suunniteltu ja toteutettu paikka. Ei ole esim. ilmeisesti kovin pitkään pohdittu, mitä tapahtuu, jos useampi kuin kaksi pyöräilijää (tai yksi tavarapyöräilijä) on odottamassa ylitystä rautatieläisenkadun suuntaan. Ison vaikutuksen toimivuuteen saisi sillä, että maalin sijaan pyörätie ja jalkakäytävä olisivat rakenteellisesti erotettuina, mutta talven auraushaasteiden vuoksi ko. rakennustapaa karsastetaan. Onnistuu toisaalta muualla Helsingissä, mutta se nyt on aivan eri asia.

Tuo toisaalta on suomalaisen pyöräinfrasuunnittelun perisynti. Ei nähdä pyöräliikennettä liikenteenä, jolloin käytännössä kaikki suunnitteluratkaisut on tehty ajatuksella, että niitä käyttää yksi pyöräilijä kerrallaan. Helsingissä on nykyisin yksittäisiä paikkoja, jotka on mitoitettu varsinaiselle pyöräliikenteelle. Eli ohittaminen onnistuu ns. kahden samansuuntaisen kaistan periaatteella ja/tai risteyksissä kääntymistä jonottamaan mahtuu enemmän kuin kaksi pyörää. Vastaavasti esim. Turussa tehdään "uutta" ja "hienoa", mutta lopputulokset ovat joka kerta poikkeuksetta ala-arvoista tuubaa.

Rasittavinta koko hommassa on, että pyöräliikenteen infra on jo ratkaistu. Sen kun menisi katsomaan Alankomaihin tai Tanskaan, miten pyöräliikenteelle tehdään toimivia ratkaisuja ja sieltä valkkaisi parhaat omaan käyttöön. Ei täytyisi yrittää keksiä pyörää uudelleen ja saada lopputulokseksi kasaa paskaa.
Eikä sieltä olisi pakko ottaa mukaan vain kaikkein huonoiten Suomeen istuvia ratkaisuja, kun voisi ihan kriittisesti katsoa, mikä voisi toimia täällä (ja näissä olosuhteissa) parhaiten. Esim. useammassa suuressa Eurooppalaisessa kaupungissa nähty pyöräkaistajärjestely, jossa vasemmalle kääntyvät pyöräilijät ryhmittyvät oikealla puolella sijaitsevalle vasemmalle kääntyvälle valo-ohjatulle kaistalleen.

---

Ihan ensimmäinen juttu olisi se, että luovutaan TÄYSIN siitä demarista ajatuksesta että yksisuuntaisia pyöräkaistoja tehdään kaupunkibulevardeille. Ne ei vain toimi. Auraus on niin haasteellista että niitä käytetään talvella lumen säilytyspaikkoina. Suurin ongelma on vastakarvaan ajajat. On liian suuri houkutus ajaa se kortteli vastakarvaan verrattuna siihen että tekee sakkolenkin liikennevalojen kautta toiselle puolelle, josta sitten toiset valot kun palaa takaisin siihen puoleen jonne on asiaa.

Siihen on ihan hyvä syy että autokaistoja tehdään hyvin vähän yksisuuntaisina. Miksi sama periaate ei ole käytössä pyöräbaanojen osalta?

Yksisuuntaiset toimivat vain jossain harvoissa tapauksissa jossa pätkän välillä ei ole mitään liikkeitä ja liikenne on aina päästä päähän suoraan ja pitkästi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti +€+

Siihen on ihan hyvä syy että autokaistoja tehdään hyvin vähän yksisuuntaisina. Miksi sama periaate ei ole käytössä pyöräbaanojen osalta?

---

Kaikki autokaistat ovat yksisuuntaisia. Suomessa oikeanpuoleista kaistaa ajetaan ja vasemmanpuoleisella kaistalla ovat vastaantulijat. Joskus kaistoja on useampia rinnakkain samaan suuntaan, tai on kaistoja joista pitää kääntyä tiettyyn suuntaan eikä voi jatkaa suoraan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti YocceT

Kaikki autokaistat ovat yksisuuntaisia. Suomessa oikeanpuoleista kaistaa ajetaan ja vasemmanpuoleisella kaistalla ovat vastaantulijat. Joskus kaistoja on useampia rinnakkain samaan suuntaan, tai on kaistoja joista pitää kääntyä tiettyyn suuntaan eikä voi jatkaa suoraan.

---

Entäs kylätie?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti YocceT

Kaikki autokaistat ovat yksisuuntaisia. Suomessa oikeanpuoleista kaistaa ajetaan ja vasemmanpuoleisella kaistalla ovat vastaantulijat. Joskus kaistoja on useampia rinnakkain samaan suuntaan, tai on kaistoja joista pitää kääntyä tiettyyn suuntaan eikä voi jatkaa suoraan.

---

Miksi sitten rakennetaan yksikaistaisia katuja ja teitä silloista puhumattakaan ja etuajo-oikus ilmoitetaan liikennemerkein samoin väistöpaikat?
Kavennuksista ei kai tarvitse mainita, sillä silloin kaksikaistainen muutetaan tilapäisesti yksikaistaiseksi, mutta kaikki tämä lienee liian vaikeaa pyöräilijöiden ymmärtää ja sovittaa käyttäytymisensä liikenteessä niiden mukaiseksi.

Puhuttiin ajokaistoista, mutta tarkoitettiin ajorataa. Kyllä tuon kontekstista ymmärsi. Ja samaa mieltä euron kanssa, että Helsingissä monessakin paikassa nämä yksisuuntaiset pyöräkaistat/-tiet käytännössä ohjaavat ajamaan väärin.

Hesarin mielipidepalstalla edellisen artikkelin kirvoittama kirjoitus.

Eikö suojatie velvoita pyöräilijää antamaan tietä jalankulkijalle?

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011527923.html

Eikö muka Kansalaistorin pyöräväylällä ole yhtään suojatietä merkittynä? Jotenkin muistelen, että olisi.

Ei siinä ole. GSV:nkaan mukaan.

Lainaus:

---

...Jalankulkijat kokevat kauhun hetkiä...

---

Vai niin. Mummo puhukoon nyt vain omasta puolestaan eikä yleistä. Jos häröilisivät vähemmän siinä baanalla ja katsoisivat ympärilleen, ennenku astuvat väylälle, niin kaikilla olisi kivempaa. Ei niitä (meitä) pyöräilijöitä niin paljoa siinä kulje, etteikö yli pääsisi ihan turvallisesti. Kannattaisi keskittyä wolt- ja sähkölautaääliöiden ääliöilyyn. Poistoon.

Strava haluaa riidellä patenteista Garminin kanssa.
https://www.dcrainmaker.com/2025/10/...g-devices.html

^Ray ei kovin ruusuista tulevaisuutt lupaa näille caseille. Itsekin hieman ihmettelen tuota. Jos kaikki Garminin käyttäjät siirtyisivät muualle, Stravassa olisi aika hiljaista.

Sitä en kyllä ymmärrä, että mikä oli se puhe siitä, ettei Strava näyttäisi mistä laitteesta data on tullut. Kyllä mulla ainakin näkyy, että mikä on ollut se mittari kulloinkin.

Stravaa tulee käytettyä ainoastaan kilometrikisaa varten. Jos saisivat Garminista tiedot suoraan, niin Stravalle ei olisi tarvetta.

Mitenkähän vaikuttaa kun omassa Beeline Velo2:ssa on myös integraatio Stravaan. Tai siis ajon lopetuksen päätteeksi tulee kohta jossa lukee "lähetä Stravaan".

Olisi kyllä harvinaisen demaria latailla niitä manuaalisesti jälkikäteen. Jäisi kyllä tekemättä...

"Ranskalainen sometähti nousi pyörällä Eiffel-torniin ennätysajassa"

https://yle.fi/a/74-20186617

686 askelmaa 12,5 min

^kova. .