Kestävyysurheilun perusteet
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
paaton
Minun typerällä logiikalla ajatellen tuollainen reipas pk vähän matalammalla kadenssilla saattaisi totuttaa lihaksia myös siihen pidempään kuormitukseen. Eli kadenssin noston jälkeen vauhti vaan nousee. Ajattelenko aivan väärin?
Jos ymmärsin mitä ajat takaa, ei se nopeus voi ainakaan suorassa suhteessa nousta. Kadenssista riippumatta työn määrä pysyy samana, jos keskinopeus/keskisyke/keskiteho/vastaava työtä kuvaava mittari väittää harjoituksen olleen yhtä rasittava. Kestovoimaominaisuudet voi toki parantua ja siten pidemmällä siivulla jaksaminen paranee, mutta se on vain osa kokonaisuudessa.
Arvottaisin tärkeämmäksi energia-aineenvaihdunnan toiminnan, koska ainakin omalla kohdalla pitkillä lenkeillä jaksaminen loppuu yleensä kun laiminlyö syömisen + juomisen ja tankki tyhjenee. Jos pystyy käyttämään pääasiassa rasvoja energialähteenä tavoiteintensiteetillä, jaksaa todennäköisesti pidempään. Voimatasoilla ei ole suoraa verrannollista vaikutusta energia-aineenvaihduntaan.
Kestävyysurheilun perusteet
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
Tinke
En tiedä onko tästä puhuttu jossain erillään, mutta kuinka käytännössä hoidatte tuon syömisen esim. pitkähköllä (+3h) kuntoajolla? Kuinka paljon voi laskea ennen lenkkiä tehdyn tankkauksen varaan? Syöttekö mitään proteiinipitoista lenkin aikana?
Itse varasin ensimmäiseen 100km kuntoajooni suunnilleen sen verran hiilareita kaloreina, mitä ajattelin kuluttavani ja seuraan ajotietokoneesta kulutusta. Kulutus olikin sitten arvioitua suurempi ja vähän jäi syömättäkin, joka johti jalkojen hyytymiseen ihan loppumetreillä.
Täss oma näkemykseni asiaan: Eri lähteistä riippuen suositellaan urheilusuorituksen aikana nautittavaksi 30-60g/h hiilihydraatteja, koska enempää ei elimistö pysty hyödyntämään. Kovassa suorituksessa ei elimistö pysty käyttämään hyödyksi millään samaa määrää syötyä energiaa mitä kuluttaa. Olettaisin, että jalkojen hyytyminen johtui suureksi osaksi siitä, että jalat eivät olleet yksinkertaisesti tottuneet noin kovaan suoritukseen. Tulee vähän mieleen yleiset kommentit maratoneilta, että krampit pilasi juoksun ja selviää että ollaan menty kovempaa vauhtia kuin ikinä harjoitellessa...
Kestävyysurheilun perusteet
Tämä tuli Seilerin twitterfeedistä, pitänee lukea.
https://www.researchgate.net/profile...Agder-2017.pdf
Skickat från min iPhone med Tapatalk
Kestävyysurheilun perusteet
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
ussaf
Mites muut, millaisia kokemuksia aikarajoitteen kanssa touhuamisesta?
Mun aikarajoitteinen malli on varsin samanlainen kuin sinun. Ajelen nykyisin Tour-lehden ohjelmia mukaillen, käytännössä juuri siten, että lenkit on peekoota, minkä sisään on tungettu erilaista mk-harjoitetta. Keskimäärin noin 10 tuntia viikossa, kun mukaan lasketaan työmatkapeekoot. Tätä muuta tungettua oli basis-kaudella vähän, nyt kisakaudella enemmän ja kovempitehoista.
Kroppa tuntuu tykkäävän ja palautuvan, kunhan pitää tehot kurissa, eikä vedoissa ja kireissä liikaa innostu. Wattimittari auttaa siinä. Ftp on noussut jo kivasti yli 300:n.
Varjopuolena on, että porukkalenkit ei oikein hyvin tähän polarisoituun malliin sovi, kun niillä ei voi ajaa vain itselleen vauhtia vaihdellen. Välillä toki on kiva osallistua Tour de Tampere - tyyppiisin pitkiin peekoolenkkeihin ja muutenkin ihan vaan hissutella vaikka perheen kesken. Pääosa ajosta on kuitenkin omatahtista, mutta em. tavalla strukturoitua tekemistä. Sopii mun päälle, kun on joku rakenne, mitä tehdä.
Sent from my iPad using Tapatalk