Jes, super, kiitos selvityksestä!
Kuulostaa loogiselta.
Lisäilen tuolle alueella bicycle=yes tägejä.
Printable View
Jes, super, kiitos selvityksestä!
Kuulostaa loogiselta.
Lisäilen tuolle alueella bicycle=yes tägejä.
On tullut pyyntöä muualtakin ja pohdinnassa on toteutus. Kun saan vain alta pois tämän työn alla olevan yhden isomman Bikemap-projektin.
Hienoa! Kuulostaa todellakin sekä loogiselta että myös parhaiten eri karttatyylien kanssa yhteentoimivalta, koska veikkaan että noita bicycle:winter & :summer tägit yksinään tunnistavia karttatyylejä ei liikoja ole ja samoin OSRM-toimii tämän kanssa paremmin. Tuo Bikemapin käyttämä reitityskirjasto on käytössä myös eri muodoissa useammassa muussa palvelussa.
Olen tässä vähitellen parannellut kotiympäristön polkukarttaa ja lisäillyt puuttuvia polkuja. Oliko Androidiin jotain GPX-nauhoitusohjelmaa, jossa voisi ruudulle myös piirtää (Samsung Note kynällä mieluiten) GPX-jäljen yhteyteen itselle muistiinpanoja polun luokituksista yms?
(Vähän kyllä ollut pettymys tuo GPS:n tarkkuus. Jotenkin kuvittelin, että nykyään olisivat jo aika tarkkoja, mutta kyllä ne viivat vaan usein eroaa yllättävän paljon kun saman reitin useaan kertaan menee.)
Loistavaa, jos tuo toimii noin, koska tuo on myös yleisestiottaen oikein. Eli vastustan sitä, että tehdään OSM dataan todellisesta maailmasta poikkeavia tägäyksiä, jonkun sovelluksen toiminnan takia. Paras on jos OSM kuvaa maailmaa niin hyvin kuin voi ja sitten sovellus oppii sitä noudattamaan. Tuohan on ihan selvä tapaus, eli pyöräily on sallittua - paitsi talvella, jolloin siinä hiihdetään ja pyöräily on vain sen hetken ajan teknisesti mahdotonta. Loistavaa, noin sen juuri pitääkin mennä ja nyt osaan itsekin kuvata tuon asian täällä Itä-Vantaalla, jossa samaa ongelmaa on tullut vastaan.:)
Ainoa ongelma tässä on se, että ainakaan OSM wikin perusteella en tällaista kirjausmuotoa löytänyt, eli onkos tämä nyt luvallista vai ei. Sinällään Valkeakoskella sitä on käytetty ja jos se kerran toimii, niin hyvä ja se minulle passaa, eli kokeilen nyt muutamassa paikassa ja katson miten tässä käy, mutta looginen tuo merkkaus kiistatta on.
Tarkkuus on oikeasti huomioon otettava asia ja laatu korvaa määrän. Aina silloin tällöin näkee, että on piirrelty hyvin ahkerasti polkuja ja perustana on vain yhteen kertaan ajettu jälki. Nämä tulee hyvin esille, kun sellaisella alueella ajellaan useamman gepsin kanssa ja verrataan kartan viivoja jälkiin.
Jos haluaa hyvää jälkeä niin:
-risteyksissä kannattaa pysähtyä pariksi minuutiksi, jotta gepsi ehtii myös risteykseen eikä oikaise
- polku ajettava vähintään kahteen kertaan ja mieluiten erisuuntiin. Jos tulos on pullaletti, niin vauhtia on ollut liikaa mutkaisella polulla.
- älä ota kartoitusreissulle mukaan hätähousuja, jotka eivät ole asiaan vihkiintyneitä, koska heistä homma ei tunnu järkevälle.
-tsekkaa osm:ssä olevat trackit
-tsekkaa saatavilla olevat heatmapit
Sent from my Nokia 8.1 using Tapatalk
Ja sitten mielummin tämän analyysin jälkeen piirrä viiva käsin, kuin lataat sen GPX tiedoston, koska silloin viivasta tulee yksinkertaisempi vähemmillä taitepisteillä. Eli GPS lataukset tuottavat vähän turhan paljon pisteitä suorahkoon viivaan, noin datan hallinnan vinkkelistä, eivätkä ne lisäpisteet tuo hommaan mitään lisäarvoa.
GPS:n tarkkuus lienee noin 5m optimiolosuhteissa ja siitä se sitten huononee kun puuhun tulee lehtiä tai satelliittien geometria menee huonoksi. Senttitarkkuudet saavutetaan näillä RTK ja muilla ratkaisuilla, jotka perustuvat tunnettuilla pisteillä laskettuun virhekorjaukseen ja sen avulla GPS signaalin korjaamiseen. Tällaisia ei kuitenkaan kuluttajakäytössä ole vaan tuo 5m XY (tasossa) suunnassa ja 20m Z(korkeudessa) suunnassa on hyvä nyrkkisääntö paikannustarkkuuteen kun käytössä on mikä tahansa kuluttajalle suunnattu laite.
https://fi.wikipedia.org/wiki/GPS
Tuosta senttitarkkuudesta joutuu palveluna maksamaan satasia kuukaudessa ja oletettavasti siihen kykenevät laitteet ovat ainakin tonnin vehkeitä.
Jeps, noita gps trackkejä ei saa mennä muuttamaan suoraan data layeriksi! Mielummin ajelee moneen kertaan ja katsoo muiden jäljet ja sen jälkeen sivistynyt arvaus murtoviivalla.
Joskus yritin selvittää, että onnistuisiko sellainen systeemi, että saisi kerätty maastossa gps shipiltä raakasignaalit kunnon antennilla ja sitten jälkilaskennalla tarkennettua lopputulosta tietsikalla. Normaaleista gps vastaanottimista ei vaan tahdo saada pihalla raakasignaalia, josta pääsisi signaalinvaihe-erojen avulla laskemaan tarkempaa sijaintia. Ja toimiiko senttiluokan paikannus liikkeessä laisinkaan on toinen kysymys.
Itsellä vakavan harkinnan alla GPSMAP 66:n hankinta. Ei se ole pieni, ei kaunis, ei kosketusnäyttöä... mutta kunnon antenni ja toimii myös sateella, kun apusormet taivaalta eivät häiritse niin pahasti.
Parasta jälkeä syntynee niin, että teippaa gps:n sauvan päähän kiinni, kuskaa sitä sitten selkeästi hartialinjan yläpuolella ja kulkee jalkaisin.
hmmm... https://www.youtube.com/watch?v=cqmtBR--Ja0
Olen ajellut kahdella gepsillä. Toinen tangossa ja toinen repun ylätaskussa.
On hyvä ensin katsoa miten hyvin tunnetuilla reiteillä jäljet seuraavat reittiä, ettei päivän jälki ole kuraa.
GPS + Glonass parantaa jonkin verran varmuutta. Vielä kun Galileo saataisiin samaan.
Risteyksissä voi ajaa ristiin ja edestakaisin, jolloin paikan voi hahmottaa paremmin jäljestä.
Katvepaikat ovat haasteellisia ja vaativat muitakin kartoitustekniikoita.
MAPant pohjalla on usein tarpeeksi kohteita joihin nähden voi peilata.
Heatmapin jäljet alkavat paljon ajettuna levitä ja keskiarvoistua, oman jäljen pitää tietysti osua kuumaan paikkaan.
Kaikki karttaan merkityt polut ovat kuitenkin jatkuvasti muuttuvia ja vaihtelevalla tarkkuudella merkittyjä.
Eli kun polku on kartassa, voi sitä verrata uudelleen ajettaessa ja korjata.
Joo kyllä tässä aika lailla noiden ohjeiden mukaan on toimittu, mutta en nyt ihan 2 minuuttia ole risteyksissä seissyt. Toisaalta kartoitukset olen tehnyt kävellen aikani kuluksi (käsi kipsissä), joten eipä se GPS paljoa perässä laahaa. 2 kertaa vähintään olen mennyt. Kännykän GPS tuntuu olevan ainakin Edge 530:tä parempi. Tuo piirtomahdolliosuus jäljen lisäksi olisi kyllä kätevä tapa merkata muistiinpanoja, mutta pitää kokeilla tuota pisteiden lisäystä.
On muuten yllättävän helppoa hommaa jos joku miettii ryhtymistä.
Jeps, tihkusadepäivät eivät ole kartoittajan unelmia. Voi olla ihan uskomattomia virheitä paikannuksessa. Samoin pohjoiseen laskevat rinteet ovat aikamoista myrkkyä. Kaupin rantapolullakin jälki kulkee välillä näsyssä ja välillä ylempänä rinteessä. Pääasiallinen työkalu itsella Garmin Oregon 600.
Eikös siitä RTK signaalista pidä vielä jollekin maksaa vai saisiko sen jotenkin ilmasta napattua ilman mitään maksuja ja tunnuksia?
Suunnistuskartoittajat ainakin aikanaan ovat käyttäneet repuissa kulkevia antenniviritelmiä, joilla antennin saadaan metri miehen pään yläpuolelle, mutta perusfakta on että mitä enemmän GPS satelliittieja taivaalla on nähtävissä ja mitä isommalle alalle ne jakautuvat sen tarkempi sijainnista saadaan.
Minä piirrän aina käsin ja GPS, heatmapit tms. ovat siinä sitten tukena vieressä. Se polun risteyksen absoluuttisen oikea sijainti ei ole niin kauhean nuukaa, kunhan se istuu hyvin ympäröiviin kohteisiin ja suunnat miten polut lähtevät kuvaavat hyvin sitä maaston todellisuutta. Ja erityisesti pitkän polun kaikkien mutkien saaminen metsässä juuri kohdalleen ei ole niin nuuukaa. Jos joku sitten tulevaisuudessa pitää näkemystä vääränä, niin se sitten korjaa - todennäköisemmin kukaan ei koskaan sitä korjaa.
Pari mielenkiintoista linkkiä, joista voisi päästä eteenpäin:
https://www.gps.gov/cgsic/meetings/2017/eriksson.pdf
https://www.maanmittauslaitos.fi/kar.../dgnss-palvelu
- "Maanmittauslaitoksen Paikannuspalvelu tarjoaa käyttäjille ilmaiseksi DGNSS-korjausdataa koodipaikannukseen."
https://www.maanmittauslaitos.fi/kar.../rinex-palvelu
-"RINEX-palvelu tarjoaa FinnRef-asemien havaintodatan esimerkiksi oman GNSS-datan jälkilaskentaa varten."
http://www.kolumbus.fi/eino.uikkanen...NSSpalvelu.pdf
Geodeettinen laitos on
•uudistanut FinnRef-verkon
•Avannut paikannuspalvelun
•Maksuton 0,5 m tarkkuus
•Maksuton Rinex jälkilaskentadata
Kätevintä varmaan kartoitushommissa olisi kuljeskella tavallisen gps laitteen ja data loggerin kanssa, joka osaa kerätä tarvittavan datan jälkilasketaan. Kotona sitten mylly laulamaan ja laskemaan waypointeille tai trackeille tarkat paikat, jotka voi sitten tuoda JOSM:iin kaveriksi, kun alkaa piirtelemään ja korjailemaan.
Oho...
https://developer.android.com/guide/topics/sensors/gnss
https://www.gpsworld.com/innovation-precise-positioning-using-raw-gps-measurements-from-android-smartphones/
https://www.researchgate.net/profile...martphones.pdf
post-prosessing asiaa:
https://novatel.com/an-introduction-to-gnss/chapter-5-resolving-errors/gnss-data-post-processing
https://www.unavco.org/software/data...rocessing.html
ja RTKLIB taitaa olla se vastaus ilmaisen softan osalta
intro post-processing hommaan:
https://bad-elf.com/pages/post-proce...b-introduction
Nyt alkaa homma ammattimaistua :)
Näissähän on sellainen taipumus, että mikä on tänään ammattilaisella on viiden vuoden päästä kuluttajilla ja nythän se vähän haiskahtaisi, että tämä GPS signaalin tarkistuslaskenta alkaisi olla avointa kamaa - tai ainakin lähellä sitä. Se sitten onko siinä mitään tolkkua maastopyöräkartan vinkkelistä on toinen asia, mutta kiinnostavaahan tuo on ja avaa uusia mahdollisuuksia.
laitas gnss logger android PlayStoren hakuun!!!
esim. Geo++ RINEX logger
Ainakin Nokia 8.1 keräsi maniosti dataa tiedostoon sekunnin välein.... mitähän sille sitten pitää tehdä :-)
https://www.slideshare.net/EU_GNSS/g...-gnss-raw-data
Päivittäiset mukanakulkevat laitteet ovat Applea, mutta pitääpäs katsoa noilla muutamalla Androidilla mitä taloudesta löytyy.
Olisiko tämä softa jolla siihen tiedostoon pääsee käsiksi - näyttää myös olevan dokumentoitu OSM wikiin:
http://www.rtklib.com/
https://wiki.openstreetmap.org/wiki/RTKLIB
Juu, kasailin tuonne aiempaan postaukseen kanssa läjän linkkejä. Nyt tämä alkaa jo näyttää hyvälle. Nähdäkseni kaikki palikat on saatavilla!
Post-processing Basics
Successful post-processing of raw data using RTKLIB requires a number of specialized files, only one of which is produced by the GNSS Surveyor.
- A RINEX log (.obs) from the GNSS Surveyor
- A RINEX log (.o or .obs) and nav (.n or .nav) file from a base station
- (Optional) precise ephemeris and clock files from the IGS (.clk and/or .sp3 files)
Tunnareita RINEX palveluun voi hakea tuolta: https://www.maanmittauslaitos.fi/pai...luyhteydenotto
Nuo Marsusramin ohjeet kyllä riitää. Loistavasti omat gepsiträkit istuneet Marsusramin karttoihin. Eihän tässä tarvita senttitarkkuuksia eikä jälkilaskentoja. Hyvä gps loggeri tai bt gps riittää mainiosti kun sen laittaa kypärän päälle siten, että antenni suunnattuna suoraan ylös taivaalle. Hattukepsi toimii suunnistuskartoituskessa, joten pitäisi toimia tässäkin. Jos kepsiä pitää taskussa tms niin ei hyvä, eikä sitä jälkilaskennat korjaa. Tanko parempi mutta ei niin hyvä kuin kypärä.
Oman kepsin, kantotavan ja kulkunopeuden toimivuudesta saa kuvan kun kulkee synkässä metsässä jotain kiemurtelevaa polkua edes takain monta kertaa ja kotsoo miten träkit hajoaa. Ja jotain X risteystä kulkee siten että tulee eri suunnisita ja katsoo miten se kohta johon tulee käännös osuu yhteen. Ja nuo kun tekee eri päivinä niin saa näppituntumaa olosuhteiden vaihtelusta ja vaikutuksesta. Sitä osuutta DGPS/jälkilaskenta kyllä pystyy korjaamaan, muta ei sitä kun kepsi menee vikaan huonon kantotavan takia. Jos se nyt vaan ei tavoita suoria signaaleja niin ei siinä jälkiprosessoinnit isommin auta.
Jokainen tavallaan. Vuodesta 2013 katsellut gepsin vaeltelua tangossa ja jos siihen saa parannusta dedikoiduille keikoille, niin kannattaa harrastaa uuden opiskelua.
Kypärän päällä oleva raw dataa keräävä loggeri olisi huippu. Sen datan jälkilaskenta päivän päätteeksi kartoitusistunnon tueksi olisi jo nannaa. Normi gepsijäljestä voi sitten katsella waypoint muistiinpanot yms.
Sent from my Nokia 8.1 using Tapatalk
Vajaa 10 vuotta sitten tuli testailtua kepsejä ja kantotapoja. Hämmästyttävänkin paljon parani träkit kun kepsin heitti hattuun. Radalla juostessa näki milloin oli käynyt kakkosradalla ohituksen takia. Luisteluhiihdossa rupesi nousuissa näkymää luistelun siksakkia ja pertsaa hiihtäessä näkyy ladunvaihdot. Yksi kuvan träkeistä on ranteessa tallennettukehon varjostus ja antennin suuntaus sössii träkin aika pahasti, vieressä samalla kertaa tallenneetu träkki piposta. Onhan noissa vielä sen +-3 n virhe, sen kun tosiaan vielä saisi eliminoitua noista jälkilaskennalla niin rupeaisi riittämään harrastetarpeisiin. Tuolloin ei glonasseja ollut pelissä mukana, ne kai ei ainakaan huononna tarkkuutta. Jos vastaavaan ei pääse nykyvehkeillä niin sopii epäillä kantotapaa ja antennin suuntausta.
https://routegadget.net/misc/hattugps.jpg
Onko sulla olemassa linkkejä suorituskykyisiin ja edullisiin loggereihin tai kontakteja suunnistuspiireihin, joilla kokemusta nimenomaan pusikkopaikannuksesta?
Sent from my Nokia 8.1 using Tapatalk
GPS-vehkeitä on kiva testata sillai kuinka halkaisijaltaan pienen ympyrän pystyy tekemään niin, että se näkyy jäljessä.
Kaikki selviää näköjään:
https://www.youtube.com/watch?v=iJ9IwdGObaU
Saattaa olla vaikea löytää hyvää loggaavaa. Selkeämpää voi olla hommat bt gps ja logittaa sitä kännykällä. Suunnistuskartoittajat käyttävät yleensä bt kepsejä jotka eivät logggaa, sijainti tulee suoraan gps kursoriksi tablettiin tai kännykkään jolla sitten kynän kanssa piirrellään. Viimeksi kun tuota ihmettelin niin garmin glo oli aika suosittu. Muutamaa vuotta sitä ennen kun rakensin kartoitusvermeet siihen tuli quartz xt, tuolloin ei ollut glonasseja. Mun hattugepsinä on ollut suunnon trackpod, Holux m1200e (okhatussa aukealla mutta ei kaksinen metsässä) tai Globalsat bt335 johon vaihdoin kevyemmän akun. Pipossa ei viitsi juostessa pitää juuri 40g painavampaa (hakkaa kupolia). Mutta nuo on kaikki jo vanhoja laitteita joita ei saa mistään ja uudet lienevät parempia kun tukeva glonassia yms.
Bikemap piirtoon olisi oiva parannus, jos olisi esimerkiksi 1.5m leveämmäksi merkatulle polulle vähän paksumpi viiva (vai onko sellainen jo?). Nyt sillä 0.4m hennolla viivalla saa hyvin pienet ja uudet polut erotettua, mutta monissa paikoissa, missä paljon polkuja, kartta selkeytyisi kummasti jos saisi erottumaan ne suuremmat "runkopolut".
Minäpä selvitän - suunnistuskartoittajat ovat tyypillisesti yhden miehen sivubisneksiä, joten silloin investoinnitkin hommaan ovat siihen businesmalliin sopivaa luokkaa. Suunnistuspuolella tosin aika paljon hommaan kuuluu taiteilijan vapautta, eli kartta on kartoittajan näkemys maastosta, eikä kaikki välttämättä ole absoluuttisen mittatarkkaa koko ajan. Suuntatarkkuus on siinä olennaisinta, eli että asiat ovat suunniltaan suhteessa toisiinsa paikallaan.
Ei ole tällä hetkellä mitään "yli 0,5m" ja highway=trackin välillä. Samaa mieltä, että tuollaisessa olisi puolensa ns. runkoreittien tunnistamiseksi. Täsmällinen rajanveto kuitenkin käy haastavaksi, kun vaikkapa 0,6m leveiden polkujenkin pääväylämäisyydessä voi olla melkoisia eroja riippuen kuinka tallattu on. Lisäksi kovin montaa viivanpaksuutta on vaikea kartalta erottaa toisistaan, joskin kolme + track vielä saattaisi hahmottuakin. Sinänsä viivanpaksuus olisi teknisesti helppo tehdä liukuvasti vaikka 10cm välein, tuottaisi vain nipun copypaste-koodia tyylimäärittelyihin.