Vielä kun saataisiin hupimoottorikelkkailulle myös.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Esuli
Printable View
Vielä kun saataisiin hupimoottorikelkkailulle myös.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Esuli
Ei se ole vain väite, vaan suunta löytyy tilastoista. Monet eivät ehkä ole tehneet mitään, mutta moni muu on. Ja teollisuus. Se on loppujen lopuksi aivan sama, kuka tekee, kunhan päästöt vähenee. Ja kun suunta on oikea, niin ei ole mitään järkeä lähteä nostamaan yritysten ja kansalaisten kustannuksia verotuksella. Kulut ovat selvästi riittävän suuret, koska se jo nyt (tosin ohjaavana toimii paljon myös julkisuuskuva) ohjaa vähentämään päästöjä. Jos verolla "ohjataan" liikaa, se vie heikommilta mahdollisuuden säästöihin, sekä yksittäisellä ihmisellä että yrityksillä. Eli jos rahat viedään verottamalla, niin huono siinä on bensarosvoa sähköautoon vaihdella tai yrityksen investoida puhtaampaan tekniikkaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Luumunen
Ehkäpä ymmärrän viestisi väärin, mutta kun yhdistän sen viestiin, johon alunperin vastasit, en edelleenkään voi välttyä ajatukselta, että mielestäsi suomalaisia pitäisi kurittaa ilmaston hyväksi lisää tai vähintään pysyä nykyisellä tasolla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Loppuosasta olen jokseenkin samaa mieltä, sillä huomautuksella että. Kun parempi puolisko oli työttömänä ja itse pätkähommissa, ei siinä paljoa ilmastonpelastelut kiinnostaneet, eikä siihen kummoisia mahdollisuuksia olisikaan. Kun taas molemmat on vakityössä ja rahaa jää "hupikäyttöön" niin on huomattavasti helpompi tehdä "kestäviä" valintoja. Hinta ei ole ainut kriteeri.
Luonnollisesti pitää pyrkiä parempaan, mutta poliitikkojen verotus/kieltolinja ei ole oikea tapa ohjata kansalaisia.
Joopajoo. https://kasvihuoneilmio.fi/Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti m-52
Jokila näyttää olevan ihan pihalla, niin tuossa apuja https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihuoneilmi%C3%B6
Taitais m-52:llakin jäätyä kusi kaarelle ilman kasvihuoneilmiötä.
Niinhän siinä taitaisi käydä:)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Juha Jokila
Ilman kasvihuoneilmiötä elämä olisi haasteellista planeetallamme ja ilmaston muutostakaan emme pysty estämään, pikkujääkauden loppuakaan harva muistaa n. 150 v. takaa. Hiilidioksidi on heikko ilmaston muutaja eikä merkkiäkään edes sen lisääntymisen vähenemisestä meidän toimestamme ja kasvithan nauttivat tuosta kuin lämmöstäkin.
Ivan Puopolon kolumni: Ilmastohysteria on rasittavaa, turhaa – ja nyt myös vaarallista
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/...llista/7686780
Kirjoituksen alku oli ihan asiaa. Hysteerikseksi ei pidä mennä, eikä lääkityksiä tietenkään lopettaa. Mutta sitten koko artikkeli lässähti siihen kun on se Kiina ja Intia...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti veke
Kiinan ja Intian olemassaolo ja tekemiset kuitenkin ovat faktaa, jota emme pääse karkuun vaikka päällämme seistäsiin. Kiina ja Intia sotkevat kaiken. Hyssyttely ja vaikeneminen ei estä ilmaston ja valtamerien pilaamista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
^Kiinassa on kuitenkin maailman kärjessä aurinkosähköön investoinnissa ja sen tuotannossa. Puopolo on huomionkipee populistinen pelle. Hesarin artikkeli oli ihan hyvä.
Kiinassa oli 2018 joulukuussa yli 2,2 miljoonaa ladattavaa (plug-in) sähköautoa. Osuus rekisteröidyistä autoista 0,94%, kun esim. Euroopassa oli 0,5%. Ja "Autoilun tulevaisuus"-ketjussakin mainittu Kiinan tavoitteista tuolla saralla. Että vaikka päästöjä vielä onkin roimasti, niin ripeämmiltä siellä vaikuttaa toimenpiteet kuin meillä...
Kiina rakentaa kiihtyvällä vauhdilla isoja hiilivoimaloita. Kiinan voimala-alan tavoitteena on kasvattaa hiilivoimaloiden tuottama energia 1300 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäystä nykyisestä 30%. Kokonaisuus ratkaisee eikä pikkuasioilla näpertely.
Ilmeisesti tässä tarkoitetaan, että energiantuottoteho kasvatetaan 1300 gigawattiin? (Giga)watti on tehon yksikkö ja energiaa mitataan vaikkapa gigawattitunneilla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pulmark
^^ Juuri näin. Kivihiili on fossiilinen polttoaine jota polttamalla tuotetaan voimaloissa sähköä tai lämpöä. Sitä käytetään myös teräksen valmistukseen. Eri energiatuotantomuotoja (vesi, kivihiili, aurinko, tuuli yms.) vertaillessa käytetään yleisesti tehon yksikköä (W) joka kuvaa tuotantolaitosten kapasiteettia.
Vuonna 2000 suomalaisen keskimääräinen hiilidioksiidipäästö oli 11,17 tonnia/henkilö.
Vuonna 2000 kiinalaisen keskimääräinen hiilidioksiidipäästö oli 2,86 tonnia/henkilö.
Vuonna 2000 intialaisen keskimääräinen hiilidioksiidipäästö oli 0,94 tonnia/henkilö
Vuonna 2014 suomalaisen keskimääräinen hiilidioksiidipäästö oli 9,74 tonnia/henkilö.
Vuonna 2014 kiinalaisen keskimääräinen hiilidioksiidipäästö oli 7,59 tonnia/henkilö.
Vuonna 2014 intialaisen keskimääräinen hiilidioksiidipäästö oli 1,80 tonnia/henkilö.
Vuonna 2018 suomalaisen keskimääräinen hiilidioksiidipäästö oli 8,80 tonnia/henkilö.
Vuonna 2018 kiinalaisen keskimääräinen hiilidioksiidipäästö oli 7,95 tonnia/henkilö.
Vuonna 2018 intialaisen keskimääräinen hiilidioksiidipäästö oli 1,94 tonnia/henkilö.
Lähde:
https://knoema.com/atlas/ranks/CO2-emissions-per-capita
Vielä me suomalaiset näköjään johdamme näitä vakio vertailukohteita. Mutta varsinkin kiinalaiset kirivät meitä kovasti kiinni.
Mulle on tuntematon käsite se että ilmakehä tunnistaisi jotenkin "henkilö- tai valtiokohtaiset" CO2-päästöt. Maapallolla on yksi yhteinen ilmakehä jonne osa CO2-päästöistä päätyy, eikä niitä ole mitenkään jyvitetty missä päästöt tuotetaan, syntyy ne sitten merissä, kasvillisuudessa, eliöiden tai mikrobien tai ihmisten toiminnan tuloksena tai jollakin muulla tavalla luonnollisten mekanismien kautta. CO2 on myös elämää ylläpitävä kaasu jota ilman ei voi tulla toimeen.
Ilmastonmuutosaktivistien mielellään käyttämä argumentti on ns. Suomen ekologinen hiilijalanjälki joka on WWF tilastojen mukaan 5,87. Se on siis 22. suurin, eli aika pahalta tosiaan näyttää.
Tilannekuva muuttuu kuitenkin, kun ym. lukua verrataan biokapasiteettiin. Tulkintaerot tulevat siitä, mihin biokapasiteettiin vertailua tehdään. WWF vertaa sitä maapallon keskimääräiseen biokapasiteettiin, ja saa Suomen näyttämään pahalta. Tällöin siis unohdetaan sekä Suomen kylmät olosuhteet että saavutukset, kuten hyvin hoidetut metsät ja maatalous. Vertailu on irti asiayhteydestä eli maakohtaista vertailua ei voi tehdä vertaamalla hiilijalanjälkeä koko maapallon keskimääräiseen biokapasiteettiin vaan se pitää suhteuttaa maakohtaiseen biokapasiteettiin.
Jos puhutaan yksittäisten valtioiden kuormituksesta (CO2-päästöistä), ainoa kohtuullinen mittari on kyseisen valtion kuormitus suhteessa sen omaan biokapasiteettiin eli maa-alaan. Se kertoo siitä, miten omaa palstaa on hoidettu.
Jos katsoo samaa WWF lähdettä niin sen mukaan Suomen biokapasiteetti on 13,44, joka on 9. suurin koko maailmassa ja kehittyneistä teollisuusmaista kolmanneksi suurin Kanadan ja Australian jälkeen. Kertoo siitä, että olemme hoitaneet metsämme hyvin. Kanada ja Australia ovat pinta-alaltaan Suomea huomattavasti suurempia.
Kun näistä luvuista laskee hyötysuhteen (hiilijalanjäki/biokapasiteetti), Suomi nousee Kanadan jälkeen toiseksi parhaaksi maaksi. Toisin sanoen, jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset ja suomalaisissa olosuhteissa, meille riittäisi 0,44 maapalloa, noin ilmastonmuutosmielessä. (Tuo 0,44 maapalloa tulee jakamalla Suomen hiilijalanjälki Suomen biokapasiteetilla: eli 5,87 jaettuna 13,44 = 0,436.)
Jos asioita tarkastellaan sitten Suomen sisällä niin eniten merkistystä CO2-päästöjen kannalta ovat suurimmat päästölähteet. Suurin potentiaalinen päästöjen karsiminen on mahdollista tehdä siellä missä päästöt ovat suurimmmat.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutis...b-f89f9da7ceb6
Suurin osa T&T artikkelissa mainituista laitoksista liittyy jollakin tavalla energiantuotantoon eli sähköön ja lämpöön. Siellä voidaan tehdä suurimmat päästövähennykset siirtymällä vähäpäästöisiin energian tuotantomuotoihin. Fossiiliset polttoaineet on rajoitettuja ja niiden käyttö muuttuu vuosikymmenien kuluessa kalliimmaksi eli esille kaivaminen ja poraaminen vaikeutuu.
Täysin järjetöntä syyllistää yksittäistä ihmistä jostain astmalääkityksen käytöstä.
^^Kiina kirii huolestuttavan kovasti meitä, mutta suuri osa Kiinan päästöjen lisäyksestä johtunee myös siitä, että länsimaista on siirtynyt paljon teollista tuotantoa Kiinaan, mikä on lisännyt päästöjä Kiinassa ja vastaavasti vähentänyt päästöjä länsimaissa. Hiilipäästöjä on tavallaan ulkoistettu Kiinaan.
Totta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Luumunen
No mutta, sai taas koko suvulle hankittua halvat joululahjakrääsät ja kohtahan taas pitää itsellekin saada uusi puhelin ja läppäri ja ja ja...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Luumunen
Yllättävän paljon porukka kyllä jaksaa sieltä Ali pojan puljuista rompetta tilata. Täytyy joskus oikein ihmetellä kun ihmisten juttuja kuuntelee... :)
Kai tää ilmakehän saastuminenkin on ilmaston muuttumista...karseeta luettavaa.
https://dynamic.hs.fi/2020/kaasukammio/
Tässä Hesarin jutussa käsitellään Australian tilannetta ja heidän hiilikaivoksia. Jotenkin tämä nykyinen globaali-bisnes on aika persiistä. Ongelmat tehdään yhdessä maassa ja rahat jaetaan sitten toiseessa maassa. Toivottavasti Suomi osaisi hoitaa tämän fiksusti, kun niitä akkukaivoksia aukaistaan...
KUN Australian ilmastopolitiikasta puhutaan, eri kriitikot nostavat toistuvasti esiin samat asiat: Päästöpolitiikka ei ole kehittynyt juuri lainkaan vuoden 2017 jälkeen. Ilmastotekoja on vähän. Hiiliteollisuutta tuetaan, ja uusille kaivoksille myönnetään lupia joka vuosi.
Germanwatchin, New Climate -instituutin ja Climate Actionin vuotta 2020 tarkastelevassa CCPI-raportissa Australian ilmastopolitiikka rankattiin viimeiseksi, kun mukana on 61 maata.
Tästä pitäisi Buckleyn mielestä puhua enemmän: Australian hiiliteollisuudesta 86 prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa. Yritykset eivät maksa yritysveroja Australiaan, käyttävät vettä ja aiheuttavat ympäristöhaittoja.
”Ne piileskelevät paikallisten lobbareiden takana. Oikeasti ne eivät välitä yhtään, mitä paikallisille ihmisille ja luonnolle käy.”
Australian kuusi suurinta hiiliyhtiötä ovat BHP Billiton, Glencore, Yancoal, Peabody, Anglo American ja Whitehaven.
”Esimerkiksi Yancoalin omistaa Kiinan valtio. BHP:tä pidetään australialaisena, mutta senkin Queenslandin-kaivoksista puolet on japanilaisten.”
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006377265.html
Tuulivoima ei olekaan pelastus?
https://www.aamulehti.fi/a/f5431f9b-...3-b3da8bfe1416
Onhan tämä huono vitsi?
”Kaupunki puolustautuu, että sementti valmistetaan muualla kuin Helsingissä.”
https://www.boy.fi/atk/bremerin-blog...ardihauta.html
Vihreät ovat ymmärtäneet väärin kansainväliset ilmastosopimukset. Se Betoni pitäisi laivata PALJON KAUEMPAA, vaikka hiilivoimavetoisesta Kiinasta tai Intiasta, niin maailma pelastuisi.:rolleyes:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti fob
Ei tuollainen saman maan sisältä roudaaminen auta ilmastosopimuksen velvoitteiden täyttämisessä.
Tuo Malmi on kyllä erikoinen tapaus. Kuten yo. artikkelistakin ilmenee, kaikki Vihreätkään eivät ole sen takana. Ja ei kai vihreiden valtuustoryhmällä voi olla ylivaltaa kaikkien ohi? Voivatko Sinnemäki ja Soininvaara kahdestaan ajaa läpi tuon kenttäasian, kun mediasta (ja varsinkin somesta) päätellen _kaikki_ muut ovat sitä vastaan?
Puhdasta viherpesua tuo somessa häsääminen. Jos Puolueen selkeä enemmistö olisi hanketta vastaan, niin se tekisi asialle jotain. Toistaiseksi en ole misään nähnyt että puolue olisi hanketta vastaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti taski63
Tässäkin otetaan kantaa kentän puolesta silloisen valtuustoryhmän puheenjohtajan Otso Kivekkään toimesta.
https://www.vihrealanka.fi/uutiset-k...okent%C3%A4lle
Lainaus:
Malmin kentän rakentamista asunnoiksi kannattavat vihreiden ohella Helsingissä myös demarit ja vasemmisto.
^Kiitos. Laiskuutani en jaksanut kaivaa syvemmältä. Ja olen muuten allekirjoittanut vetoomuksen kentän säilyttämisen puolesta, sekä kulttuurihistoiallisista että ympäristösyistä, vaikka asia ei periferian asukkina minua suoraan koskekaan.
Tässä vielä kantoja helsingin eduskuntavaaliehdokkailta. Yhtään kentän puolustajaa ei löydy vihreistä:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti marmar
https://www.malmiairport.fi/helsingi...-lentoasemaan/
Vihreä liitto 68 Alametsä, Alviina, opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti Helsinki 69 Alanko-Kahiluoto, Outi, kansanedustaja, filosofian tohtori Helsinki 70 Haavisto, Pekka, kansanedustaja, ulkoministerin erityisedustaja Helsinki 71 Hernberg, Kaisa, yrittäjä Helsinki 72 Holopainen, Mari, yritystutkija, kauppatieteiden maisteri Helsinki 73 Juva, Katriina (Kati), dosentti, erikoislääkäri Helsinki EI 74 Kari, Emma, tietokirjailija, luonnontieteiden kandidaatti Helsinki EI 75 Kivekäs, Otso, ohjelmistoarkkitehti, filosofian maisteri Helsinki EI 76 Moring, Kirsikka, kulttuuritoimittaja Helsinki 77 Ohisalo, Maria, köyhyystutkija, valtiotieteiden maisteri Helsinki 78 Oskala, Hannu, yrittäjä, musiikkitieteen maisteri Helsinki EI 79 Perälä, Erkki, valtiotieteiden kandidaatti Helsinki 80 Rantanen, Tuomas, kustannuspäällikkö, valtiotieteen kandidaatti Helsinki EI 81 Relander, Jukka, toiminnanjohtaja, kolumnisti Helsinki 82 Riittinen, Leena, sairaalakemisti, filosofian tohtori Helsinki 83 Stranius, Leo, toiminnanjohtaja, ympäristöasiantuntija Helsinki 84 Sumuvuori, Johanna, kansanedustaja, valtiotieteen maisteri Helsinki EI 85 Tamminen, Lilja, suunnittelija, yrittäjä Helsinki 86 Tuomola, Pekka, ylilääkäri Järvenpää 87 Vartia, Antero, yrittäjä, kauppatieteiden maisteri Helsinki 88 Vuorelma, Maria, miljöekonom, överinspektör, ympäristötaloustieteilijä, ylitarkastaja Helsingfors 89 Yanar, Ozan, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja, valtiotieteiden kandidaatti Helsinki EI
Huvittavinta asiassa on se, että se varsinainen päätös Malmin lakkauttamisesta tehtiin yleiskaavassa 1992. Valtuustokaudella 1988-1992 kokkareilla oli 27, demareilla 21 ja vihreillä 7 kaupunginvaltuutettua (85:stä). Seuraavissa vaaleissa vihreät saivat +8 ja kokoomus -6.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti taski63
Muistan lukeneeni jonkun ilmailijan juttuja tosta samasta asiasta, että Malmin kentän puolustajat ovat jokusen vuosikymmenen myohässä kampanjointinsa kanssa. Tämä ei toki tarkoita, että kentän asuinrakentaminen on hyvä idea.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MV
Tyhmiä päätöksiä voi myös muuttaa. Moni asia on muuttunut sen jälkeen, kun CO2 on alettu puhumaan, mutta rakentamisen päästöjä ei edelleenkään mietitä kunnolla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MV
Eikä myöskään haluta kohdistaa päästöjä todellisiin syyllisiin, kuten betonin, kännykän, tabletin ym käyttäjiin.
^You can't fix stupid. Malmin kiista on kuin kakkosluokkalaisten kullinpituuskilpailu.
Raha siirtyy pois kohteista, joissa on ilmastoriski
Sekin on markkinataloutta, jos sijoittajat alkavat vältellä ilmastoa tuhoavia yrityksiä.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/ar...006377097.html
Eikös tuossa nyt vähän oikaista polkuja. Yleiskaavassa 1992 Malmi on liikennealue joka on muutettavissa asuntoalueeksi JOS toiminta muuttaa pois.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MV
Mika Anttosen (ST1 perustaja) n. 20min esitys Autoliiton 100v-seminaarissa 17.1. 2020. Vaikka Anttonen on öljy-yhtion edustaja, hän visioi realistiset aikataulut energiajärjestelmien muuttamiseen ja keinot millä fossiiliset polttoaineet korvataan ja CO2-päästöt saadaan kuriin - metsitys ja öljyn tislaustuotteiden korvaaminen muilla tavoilla joilla CO2 saadaan ilmakehästä takaisin kiertoon (synteettinen metaani).
https://www.youtube.com/watch?v=-2b7cRaWaAI
Energiayhtiöt ovat jo miettimässä ja kokeilemassa kaikkia uusia asioita, koska niiden olemassaolo riippuu energian toimituksesta.
Yksi asia jota hänen esityksestään jäin kaipaamaan on ydinenergian rooli. Esityksen painotus toki oli öljypohjaisten tuotteiden korvaaminen liikenteessä. Esityksen lopussa lyhyt osa, jossa keskustellaan yksittäisistä kuluttajavalinnoista ja niiden merkityksestä. Suosittelen esitystä kaikille joita fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kiinnostaa.
Näkyisi vaan myös Norjan pörssissä... viherpesun maailmanmestarit taas vauhdissa:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Norjan valtio voitti ympäristöjärjestöt oikeudessa – arktinen öljynetsintä ei ole perustuslain vastaista
Oikeustapausta on seurattu tarkkaan, sillä se on yksi useista vastaavista oikeustaistoista maailmalla, joissa kansalaiset tai järjestöt vaativat valtioita vastuuseen ilmastonmuutoksen pahentamisesta.
https://www.hs.fi/talous/art-2000006381836.html
Mä olen puolesta. Mutta eikö Malmi-keskustelulle ole omakin lankansa?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti taski63