Haha. Noin puhuu HÄVIÄJÄ!
Printable View
En kyllä lähtisi laajentamaan TYÖMATKAtempoa kaikkeen pyöräilyyn, sittenhän nimeksi voisi laittaa vain tempo. Lisäksi oven avaamisen kanssa laajentavan tulkinnan suuntaan saa olla todella varovainen - tästä ei ole kuin pari sivua kun joku yritti väittää allekirjoittaneen hävinneen kun kävellen työnsin lastenrattaita koiran kanssa ja joku ajoi fillarilla ohi.
Hävisitte jo kerran pyörän päällä ja sitten toisen kerran, kun tulitte tänne selittelemään.
Ajaisitte kovempaa, luuserit.
Tällä viikolla jo kaksi häviötä. Molemmilla kerroilla tullut alamäessä ohi crossari/maantiepyörä. Pakko oli iltamyöhään ruuvata työmatkasinkulaan kireempää välitystä, ettei ainakaan alamäessä enää pääse yllättämään. PRKL!
Hävisin eilen ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun jos punaisia päin ajajat ja talvimuhjussa sähköpyörällä päästelevät lasketaan pois, ja nyt vituttaa kuin pientä oravaa - tuntuu kuin elämällä ei olisi enää tarkoitusta. Mutta nyt kun lisähäviö fillarifoorumilla ei juuri tuo lisävitutusta päälle, niin käytän tilaisuuden keskusteluun säännöistä.
Ymmärrän kyllä, että työmatkatemmon sääntö on, että "Jos sinut ohitetaan, niin olet hävinnyt!!1!". Tuo on se sääntö jota noudatetaan ja piste. Mutta kaikessa jumalaisessa täydellisyydessäänkin se on hieman vajavainen. Siinä ei nimittäin määritellä kuka ohittaa ja kenet, missä ja miten. Säännön mukaan häviäisin jos vaikka kävelisin lomallani maantien laitaa ja ohi ajaa autoillaan puoli Suomea kesämökkimatkallaan. Häviäisin myös tulisin venäläisen ohittamaksi Stockan kassajonossa. Lajin nimen voisi samantien muuttaa nimeksi "Elämä". Jos joku menee työnhaussa ohitsesi, niin olet hävinnyt Elämän pelissä.
Kaikki toki ymmärtävät, että edellä mainitut esimerkit menevät työmatkatemmon sääntöjen ulkopuolelle, mutta mistä he sen ymmärtävät - sääntö ei sano asiasta halaistua sanaa. He ymmärtävät asian säännön valmisteluaineiston, sen ympärillä käydyn keskustelun ja yksittäisissä rajanvetotapauksissa annettujen ennakkopäätösten (case law) avulla, joista viimeinen lienee se tärkein säännön tulkintaa muokkaava tekijä. Lisäksi itse lajin nimestä voinee tehdä jonkinasteisia päätelmiä lajin sääntöjen sisällöstä.
Säännöstä keskustelemista haittaa se, että case lawin mukaan työmatkatempoilija näyttäisi automaattisesti häviävän jos keskustelee säännöistä. Ehkä tuossakin on nyansseja, mutta pääsääntöisesti asia on noin. Tai hetkinen! Säännöistä keskusteleminen häviön jälkeen tulkitaan selittelyksi --> häviö, mutta ehkä jos puhuu asioista teoriatasolla ilman edeltävää häviötä --> ei häviötä!! Anyway, jos kävisi ketjun kaikki 50 sivua läpi, niin saisi jo melko mukavan käsityksen ennakkotapausten sisällöstä ja sitä kautta lajin säännöistä.
Yritin vain herätellä keskustelua siitä, voiko työmatkatempossa hävitä jos ei ole työmatkalla? Jos vastaus on kyllä, niin ehdotan lajin nimen muuttamista vain Tempo:ksi. Ja jos häviäminen voi tapahtua muutenkin, kuin pyörän selässä ja pyörän toimesta, niin ehdotan lajin nimen muuttamista Elämä:ksi.
Ja tiedetään tiedetään, hävisin taas...
Kun täällä kerran on ollut viime ajat tätä sääntöjen viilausta, niin tulkitkaapa arvon tuomaristo, että mites jos minä koti-isänä ajelen lapset pyöräperäkärryssä uimarannalle kesken päivän, niin voiko tulla häviö? Koti-isän työtähän toi on, ja vielä varsin mukavaa semmoista. Tarkoitan siis tietty, että tuleeko ohitetuille Spandex-maantiefillaristeille, joita ohittelen klv:llä häviö, minuahan ei ohiteta. :) Tänään nimittäin eräs Spandex-mies onnistui välttämään ohitukseni kääntymällä taktisesti eri suuntaan juuri kriittisellä hetkellä.
Huh huh! Olisi lähes raukkamaista laittaa tappiot pikkulasten piikkiin! Lisää vaan kierroksia kampiin, ettei ipanat totu tappioihin. Ohitettu häviää aina, kuten asb on yrittänyt ansiokkaasti selittää.
Muutaman päivän takaa tarina tappiosta, mutta ei lainkaan katkerasta.
En yleensä ole kovin aktiivinen tempoilija, koska matkaan toimistovaatteissa ja välttelen pahempaa hikeä. Tappioita siis aina ajoittain tulee. Muutama päivä takaperin ajelin omaan melko rauhalliseen tahtiin työmatkasinkulallani kohti toimistoa, mutta saavutin silti yhden tempoilijan. Tietenkin päänahan ollessa tarjolla en voinut välttää kiusausta. Ohitin hybridimiehen, enkä edes kiihdyttänyt ohitukseen/ohituksen jälkeen (virhe!). Välittömästi palattuani tien oikeaan laitaan tämä työmatkatempoilija paahtaa vasemmalta ohi. Asusteena vyölaukku, sandaalit ja valkeat tennissukat. Ohituksen jälkeen mies lisäsi tempoa niin, että koko ylätorso heilui kuin pahemmassakin alppinousussa. Hetken aikaa poljimme perätysten, kunnes käännyin toisaalle. Seuraaviin valoihin saavuttaessa huomasin tehneeni paremman reittivalinnan ja tempoilija oli jälleen takanani. Valoista hän kiihdytti jälleen eteeni. Työpaikkani lähestyi, mutta vielä viimeisissä valoissa olimme samaan aikaan. Jälleen hybridimies kiihdytti eteeni. Työpaikkani pyöräsuojien liukuovien jo näkyessä huomaan miehen näyttävän suuntamerkin pyöräsuojan suuntaan. Tempoilija ei kuitenkaan aavistanut tekevänsä ratkaisevan virheen aivan viime metreillä. Hän päätti kaartaa täyden ympyrän liukuovien liiketunnistimien edestä, jotta hänen ei tarvitsisi nousta pois pyörän selästä. Juuri kun tempoilija oli puolessa matkassa ympyräänsä kaarroin pihaan ja kurvasin suoraan sisälle pyöräsuojaan. Pieni tuuletus maalin tulessa oli paikallaan. :)
Enkä siis tuntenut kyseistä herrasmiestä, vaikka samassa rakennuksessa näyttäisi työskentelevän.
Seuraavina päivinä olen lähtenyt matkaan samalla kellonlyömällä, mutta ilmeisesti tappio on karkottanut tempoilijan, emmekä ole päässeet enää kisailemaan.
Asusteista ja koreografiasta päätellen tyylipuhdas Vemputtaja, joita ei saa päästää missään tapauksessa kuittaamaan takaisin, vaan ohitusta yrittävä täytyy pitää takavasemmalla omaa vauhtia säätelemällä - näiden avulla jaksaa työmatkapyöräilyä vuodesta toiseen:).
Vähiin on omat tempohäviöt jääneet H. Moilasen muuton jälkeen.
Ohitin eilen hybridikuskin, varusteina miehellä oli trikoot, reppu selässä, vaikutti tempoilijalta. Ylämäessä ohi persettä penkistä nostamatta, kanssa pyöräilijä runttasi putkelta. Jee.
Saako työmatkatempossa kiilaamalla estää ohitus?
No tottakai saa, sääntöjähän on vain yksi.
Ajat kovempaa, niin ei tarvitse estellä mitään ohitus-yrityksiä.
Liityn nyt ilolla tähän sääntöjen tulkitsemiseen tämän periaatteen 'tulet ohitetuksi, häviät' syvällisyydestä. Miksei voittoja kertakaikkiaan voi laskea? Uskoisin, että pohjimmiltaan se perustuu siihen, ettet voi ohittaessasi tietää onko toinen oikea (tm) TMT so. onko toinen menossa töihin tai tulossa sieltä? Kuitenkin nimensä mukaisesti kysymys on TYÖmatkatemmosta. Faktisestihan tilanne on hieman erilainen jos ohitat työkaverisi, jolla tiedät alkavan työvuoron 'aivan kohta', mutta lainsäätäjä joutuu tekemään kutajoinkin yleisluontoisen lakitekstin.
Sen sijaan ohitettava tietää aina hävinneensä ja vaikkei olisikaan työmatkalla on ohitetuksi tuleminen hyvää treeniä tappion karvaan kalkin juomaan opetteluun.
Saako työmatkatempopyörässä olla sateenkaarivärit, jos on maailmanmestaruus lajissa tai on setan väkeä? Vai tuleeko sakot?
Tärkeäähän ei ole voitto vaan vastustajan täydellinen nöyryyttäminen.
Eilen tuli 4 kertaa pataan, itkin itseni illalla uneen..
ei! tietenkään. voiko keihäänheiton maailmanmestaruuden voittaa höyläämällä säärikarvoja saunassa? ei voi. siis lancen soppajonossa ohittava ei muutu entiseksi seitsenkertaiseksi ranskanympäriajon voittajaksi.
työmatkatempo on työmatkatempoa > pyöräillään työn ja kodin valiä. sääntö on 'ohitettu häviää'. melko simppeliä.
Kyse on myös pitkälti siitä, että työmatkatempo ei lähtökohtaisesti ole mikään voittajien laji.
----------------------------------------------------------------------------------------------------
Mitä tulee ulkoasuun, niin työmatkatemmossa ei ole mitään pukeutumista koskevia sääntöjä. Ja kun ajaa riittävän täysillä, niin muotipoliisikaan ei ehdi pamputtaa.
Jotkut pukeutuvat erikseen työmatkatempoa varten, ja vaihtavat työpaikalla toisiin vaatteisiin. Jotkut taas ajavat temponsa suoraan työvaatteissa. Ja jotkut työmatkatempoilijat saattavat olla menossa uimavahdeiksi naturisti-rannalle.
Empiirisen tutkimuksen perusteella ylläpitämällä työmatkalla vähintään 30km/h keskinopeutta tulee ohitetuksi jäämisen riski minimoiduksi.
Onneksi Fuugalla ei ole yhteistä työmatkaa kanssani, tällöin 30km/h ei enää riittäisi.
^ näyttää Oulussakin riittävän kun maasturilla rullaa. Eipä ole ohittelijoita tai yrittäjiä näkynyt. Onneksi stressi (?) hellittää, kesälomalla ei tarvi TMT-asenteella ajaa.
Helsingistä löytyy naturistirannat sekä Seurasaaresta että Pihlajasaaresta. Tosin molemmissa tapauksissa työmatkatemmon joutunee suorittamaan jonkinlaisena triathlonina, koska kummallekaan saarelle ei ole asiaa polkupyörällä, joten viimeisen kilometrin joutuu taittamaan jalkaisin tai uiden.
Syrjäälän Sanomat (MT 19.6.2013) sivusi kevyesti aihetta...
Tuon oman parin viikon takaisen häviöni tulkitsen työmatkatemmoksi, vaikka en tullut suoraan työpaikalta, koska
1) Olin tulossa vapaaehtois-/talkootöistä, jossa olin illan ollut
2) Olin tuonne vapaaehtois-/talkoohommiin mennyt suoraan töistä, käymättä kotona välissä. (eli työmatka mutkan kautta)
Haa! Nyt löytyi lajinomaista musiikkiakin,
Eric Clapton - Born To Loose
http://open.spotify.com/track/6oTGB5bnoXWqdu3H9bWn1p
Beatlesin I'm a loser kipale toimii kanssa tsemppimusiikkina.
Tappion tapahduttua voi myös rankaista itseään etsimällä musiikkisoittimestaan Beckin Loser -kappaleen vuodelta 1993.