Kiekon rakentaminen

Vetopuolella pitäisi olla noin 110kg ja jarrupuolella noin 80kg. Vannekohtaisia eroja on paljonkin ja jotkut navat on speksattu vain 100kg asti.
Parkin mittarin lukema voi olla ihan mitä vaan, ja kannattaisi aina käydä kalibroimassa se ennen käyttöä. Omani näytti muistaakseni 30% liikaa.
Tarkoittaa käytännössä oikean pinnan kiristämistä kymmenen kilon välein. Jos on ihan pielessä, niin säätöruuvista saa asetukset sinnepäin kohdilleen. Meillä Mcarbonilla voi käydä tsekkaamassa oman mittarinsa. Parin minuutin homma.

Kiitos. Kiva,.että kalibrointi onnistuu. Tää motonetin mittari näkyy olevan tosiaan identtinen virallisen parktoolin mittarin kanssa. Tietty voisin ajatella kalibroivani mittarin uuden kiekon avulla kun siinä kireydet sen saapuessa varmasti aika lailla kohdillaan. Mutta sen verran pieni kierto mulla tulla työmatkan yhteydessä käväisemään tutustumassa liikkeeseenne, että taidan tulla vierailulle joku lähipäivä.

Aika kätevän näköisiä appejakin näköjään on. Plus tyylikästäkin tyylikkäämpi herra opastamassa. https://youtu.be/mb32h4PK_aU?si=9MhdGvaxal8QVfLb

https://spokecalc.io/ mulla on käytössä tämä, taitaa olla yksityiselle ilmainen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Situm

Vetopuolella pitäisi olla noin 110kg ja jarrupuolella noin 80kg. Vannekohtaisia eroja on paljonkin ja jotkut navat on speksattu vain 100kg asti.
Parkin mittarin lukema voi olla ihan mitä vaan, ja kannattaisi aina käydä kalibroimassa se ennen käyttöä. Omani näytti muistaakseni 30% liikaa.
Tarkoittaa käytännössä oikean pinnan kiristämistä kymmenen kilon välein. Jos on ihan pielessä, niin säätöruuvista saa asetukset sinnepäin kohdilleen. Meillä Mcarbonilla voi käydä tsekkaamassa oman mittarinsa. Parin minuutin homma.

---

Äkkiä testattuna uudehkon dt swiss m1900 etukiekon jarrupuolen pinnat näyttää lukemaa 31 eli asteikon puolivälin vähän yläpuolella. Kalibrointivaraa siis sinänsä molempiin suuntiin. Mukana tulleen kaavion mukaan 31 vastaa 100 kg kireyttä ( pinna dt swiss champion on kai 2 mm suora pinna). Etukiekon oikea eli ei jarrun puoli taas on aika tasaisesti 25 lukemassa mikä vastaa taulukon mukaan vain 49 kg kireyttä.

Mutta tämän mittarini yksilön kalibrointiruuvi on kokonaan sisällä hahlossaan eli säätövaraa on ymmärtääkseni tarvittaessa vain jousen kiristyssuuntaan. Mikä tarkoittaa ilmeisesti sitä, että lukemat pienenisi. https://www.parktool.com/en-int/blog...on-measurement (ks. kohta kalibrointi).
Eli jos laitteeni näyttää nyt liian pieniä kg lukemia (tuo 49 kg mietityttää), niin kalibrointiruuvia ei voi löysentää tätä korjaten.
Kannattaakohan siis tulla kalibroimaan vai etsiä toinen yksilö, jossa säätövaraa on tarvittaessa molempiin suuntiin? Koska työkalun asteikolla sinänsä mennään niin kyllähän mä tuolla pinnojen kireyden toisiinsa nähden pystyisin tarkistamaan tai ehkä tekemään oman kaavion jos kalibrointilaite kertoo mitä tietty lukema oikeasti tarkoittaa.

https://ep1.pinkbike.org/p5pb25447530/p5pb25447530.jpg

Situm: Teillä näkyy olevan tätä täysin samaa itselläkin myynnissä? Ja teillä valmiiksi kuntoon kalibroitu?
Taidan tulla hakemaan ja palauttaa Moponettiin tuon oman yksilön joka siinä mielessä epäkelpo ettei säätövaraa toiseen ja luultavasti oikeaan suuntaan ole
https://www.mcarbon.fi/fi/tuote/zitto-pinnamittari

Joo on hyllykamana, jokainen tsekataan asiakkaan haluaman pinnan mukaan, jos vaan on mallikappaleita hyllyssä. Mutta onko sulla rengas paikallaan kiekossa? Vaikuttaa lukemaan aika paljon. Joku Zipin kiekko meni nollaan meidän vastaavalla mittarilla, ja vasta kun tyhjensi renkaan alkoi tulla järkeviä lukemia.

Oli kyllä kiinni kiekko pyörässä, renkaat paikoillaan ja ilmojakaan en renkaasta tyhjentänyt. Mutta joka tapauksessa tuon minulle osuneen kappaleen pieni ongelma on mielestäni se, ettei säätövaraa kalibroinnissa ole kuin toiseen suuntaan. Tietty jos se olis nyt kohdillaan niin se riittäis, että myöhemmin vois jousen löystyessä kiristää.

Tsekataan jos liikut tuupakan suunnalla

Jos haluaisi kasata 32-reikäiseen Son-napaan 24-pinnaisen kiekon (joka kolmas reikä tyhjäksi), niin mitenköhän pinnojen pituudet pitäisi arpoa?

https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...4-saako-yhteen. ja racotec. : https://web.archive.org/web/20170316...Triplet-lacing. -CH-

Nyt olen vähän tutkinut kireyksiä uudella mittarilla. Esimerkiksi dt swiss m1900 etukiekossa oli kireydet hyvin 15 % sisällä ja kiekko myös suht suora eli siinä mielessä kaikki hyvin. Mutta jos oletan, että mittari näyttää oikein ja se näyttää vain keskimäärin 60 kg (58-63 kg) oikealle puolelle ja 80 kg (77-86 kg) vasemmalle eli levyn puolelle niin kannattaakohan tehdä pieni kiristys kaikkiin pinnoihin vai onko paras olla koskematta? Ja jos kiristäisi, esim puoli kierrosta tai 1/4 kierrosta kaikkia nippeleitä, niin missä järjestyksessä kiristys kannattaa tehdä?

Oliko rengas paikallaan kun mittasit? Voi vaikuttaa tulokseen yllättävän paljon

Paikoillaan hyllyllä mutta ilmat tyhjennetty.
Edit. Tää teiltä ostettu (et sattunut itse olemaan käydessäni paikalla) Zitto on muuten siitä hyvä, kun asteikko ja sen taulukkovastaavuudet on sama kuin Parktoolissa niin Parkin appia voi kätevästi käyttää.

Edit. M1900 Takakiekko 2.0 pinnoilla näyttää näköjään 60/95 kg kun edessä oli tosiaan 60/80 kg. Ja ajamaton uusi käsin kasattu ex471 takakiekko 1.8 pinnoilla tasaisesti 70/105 kg. Eli mittari tod näk näyttää aika oikein tai vähän alle.

Eli hainn siis sitä, että jos haluaisin tehdä pienen "tasonnoston" kireyteen ilman, että kiekko menee soikeaksi, kieroksi tai siirtyy sivusuunnassa akselin keskipisteeseen nähden, niin miten pinnoja kannattaa kiristää. Velogin kiekonkasausvideon katseltuani tuli tuntuma, että kiristys rakennettaessa tehdään yhdestä kohtaa aloittain koko kierros ympäri pinna pinnalta edeten. Eli ei siten, että ottais yhden pinnan, sen jälkeen sen vastakkaisen tms vaan tasaisesti koko kierros läpi käyden.
Jos siis kiristäisin ihan vain vaikka 1/4 kierroksen tai max puoli kierrosta (vaikka ensin 1/4 ja sitten 1/4) kaikkia pinnoja pinna kerrallaan kierroksen läpi olisi tulos kai ihan ok. Mutta vielä kysyisin varmistukseksi, että koska toisen puolen pinnat on kireämmällä ja toisen löysemmällä (kuten kuuluukin), niin pysyykö kiekko akseliin nähden keskellä sillä, että kiristys tehdään molemmilta puolilta saman "kierrosmäärän" eli esim puoli kierrosta. Eli jos kiristän 60 kilon pinnoja puoli kierrosta ja toisen puolen 80 kilon keskikireyden pinnoja saman puoli kierrosta, niin pysyykö kehä sivusuunnassa about paikoillaan ja tuo sama kierrosmäärä menetelmä on ns. oikea?

Olen tehnyt juuri noin kuin mietiskelit, varttikierros venttiilistä lähtien jokaista pinnaa ja tarvittaessa uusi kierros, keskitys kuin muukin kiekossa säilyneent hyvin. Kiekot tosin omaa kestävää peruslaatua, vielä itse alkujaankin kasaamat. Pinnamittaria en omista.
Hyvin ovat kestäneet pinnoja katkomatta, mutta ajokin enemmän vaan ajelua.

Ps. Kiristämiselle pitää olla tarve, hyvin kasattuja paremman luokan kiekkojen pinnoja ei ole tarvinnut jälkikiristää; ei liika kireyskään ole tavoiteltavaa...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kauris

Eli hainn siis sitä, että jos haluaisin tehdä pienen "tasonnoston" kireyteen ilman, että kiekko menee soikeaksi, kieroksi tai siirtyy sivusuunnassa akselin keskipisteeseen nähden, niin miten pinnoja kannattaa kiristää. Velogin kiekonkasausvideon katseltuani tuli tuntuma, että kiristys rakennettaessa tehdään yhdestä kohtaa aloittain koko kierros ympäri pinna pinnalta edeten. Eli ei siten, että ottais yhden pinnan, sen jälkeen sen vastakkaisen tms vaan tasaisesti koko kierros läpi käyden.
Jos siis kiristäisin ihan vain vaikka 1/4 kierroksen tai max puoli kierrosta (vaikka ensin 1/4 ja sitten 1/4) kaikkia pinnoja pinna kerrallaan kierroksen läpi olisi tulos kai ihan ok. Mutta vielä kysyisin varmistukseksi, että koska toisen puolen pinnat on kireämmällä ja toisen löysemmällä (kuten kuuluukin), niin pysyykö kiekko akseliin nähden keskellä sillä, että kiristys tehdään molemmilta puolilta saman "kierrosmäärän" eli esim puoli kierrosta. Eli jos kiristän 60 kilon pinnoja puoli kierrosta ja toisen puolen 80 kilon keskikireyden pinnoja saman puoli kierrosta, niin pysyykö kehä sivusuunnassa about paikoillaan ja tuo sama kierrosmäärä menetelmä on ns. oikea?

---

Nosiis, sen näkee sitten. Jos kiekon keskitys menee pieleen, niin löysempiä säätämällä saa sen helposti takaisin keskelle.
Tässä kohtaa maltti on valttia. Puoli kierrosta jokaiselle pinnalle kiekossa, jossa on jo noin paljon kireyttä on aika paljon. Jokaisen pinnan kiristys vaikuttaa kuitenkin kaikkiin muihin pinnoihin, joten "pieni" nosto saattaakin muodostua aika isoksi. Lisäksi noin kireällä kiekolla vetopuolen nippelit eivät välttämättä halua kääntyä kovin hanakasti, jolloin pinnojen kiertymisestä voi tulla virhettä. Se ei estä, mutta kannattaa tiedostaa, jollei pysty pitämään pinnoja siten, etteivät ne kierry.

Saman olen todennut, kun alkaa olla sopiva kireys, niin varttikierros on iso vaikutukseltaan.
Fillari on niin yksinkertainen väline, että pienelläkin siirrolla on suuri merkitys.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kauris

Eli hainn siis sitä, että jos haluaisin tehdä pienen "tasonnoston" kireyteen ilman, että kiekko menee soikeaksi, kieroksi tai siirtyy sivusuunnassa akselin keskipisteeseen nähden, niin miten pinnoja kannattaa kiristää. Velogin kiekonkasausvideon katseltuani tuli tuntuma, että kiristys rakennettaessa tehdään yhdestä kohtaa aloittain koko kierros ympäri pinna pinnalta edeten. Eli ei siten, että ottais yhden pinnan, sen jälkeen sen vastakkaisen tms vaan tasaisesti koko kierros läpi käyden.
Jos siis kiristäisin ihan vain vaikka 1/4 kierroksen tai max puoli kierrosta (vaikka ensin 1/4 ja sitten 1/4) kaikkia pinnoja pinna kerrallaan kierroksen läpi olisi tulos kai ihan ok. Mutta vielä kysyisin varmistukseksi, että koska toisen puolen pinnat on kireämmällä ja toisen löysemmällä (kuten kuuluukin), niin pysyykö kiekko akseliin nähden keskellä sillä, että kiristys tehdään molemmilta puolilta saman "kierrosmäärän" eli esim puoli kierrosta. Eli jos kiristän 60 kilon pinnoja puoli kierrosta ja toisen puolen 80 kilon keskikireyden pinnoja saman puoli kierrosta, niin pysyykö kehä sivusuunnassa about paikoillaan ja tuo sama kierrosmäärä menetelmä on ns. oikea?

---

Noissa kiekoissa on pyöreät suoravetopinnat ja Pro Lock nippelit. Sanotaanko nyt näin, ettei ole välttämättä se helpoin harjoittelukohde rihtaushommille nimenomaan El-Carpason mainitsemasta syystä, eli pinnat pyörii herkästi nippelin mukana. Jos niissä kiekoissa ei ole mitään ns. vikaa, niin jättäisin korjaamatta.....

Kiitos vastauksista. Jään harkitsemaan kiristäisinkö 1/4 kierroksen vai enkö tee mitään. Tuo vain noin 60 kg löysemmällä puolella ja 80 kg kireämmällä vain kuulostaa hieman pieneltä ajatellen sitä ettei kovassa iskussa alamäkiajossa pinnan jännitys katoa hetkellisesti kokonaan. Eli mitä noissa kasausvideoissa liian löysän pinnauksen osalta tunnutaan varoiteltavan. Ja ajatellen että pieni vara kiristää olisi vaikka mittari ei ihan oikein näyttäiskään sillä tuon suoraan kasauksesta tulleen osalta pinnat on tunnustellen ja mittarilla havainnoiden hieman kireämmät (70/105 kg).

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Aakoo

Noissa kiekoissa on pyöreät suoravetopinnat ja Pro Lock nippelit. Sanotaanko nyt näin, ettei ole välttämättä se helpoin harjoittelukohde rihtaushommille nimenomaan El-Carpason mainitsemasta syystä, eli pinnat pyörii herkästi nippelin mukana. Jos niissä kiekoissa ei ole mitään ns. vikaa, niin jättäisin korjaamatta.....

---

Joo tuo on ihan totta. Joskus sivuheittoja korjanneena olen huomannut pinnan pyörähtävän mukana tai että olen tuhonnut nippelin, koska ovat alumiinisia ja tarvittavaa kireyttä ei tahtonut saada vaikka avain oli laadukas usealta sivulta kiinni ottava. Taidan jättää koskematta ja kiristelen tarvittaessa vain yksittäiset löysät pois.

https://www.parktool.com/en-int/prod...e-holder-csh-1

Tommosella työkalulla kiinni pinnasta. Ja semmonen nippeliavain että saa nippelin vierestä pidettyä paikallaan niin ei väännä kieroon pinnaa. Kuten esim em linkin kuvassa. Halutessasi vielä teipit kiinni pinnoihin että näet onko päässyt pyörähtämään.

Helpommin ne ne nippelit nyt luultavasti vielä pyörii kun sitten kahden vuoden päästä ihmetellessä. Ja milläs sitten kiristät paria löystynyttä pinnaa ellei nytkään onnistu?

Löystyneet kiristyy kun ovat löysällä :) Mutta kieroa vannetta kun yritin oikaista ja valmiiksi kireää pinnaa piti saada vielä kireämmälle tuli nippelin kesto joskus vastaan. Osasyynä oli sen verran osumaa saanut vanne, että siitä ei ehkä suoraa olis saanut millään keinolla. Ja kun mulla ei ollut tuota kireysmittaria niin en tiedä olikohan se sen pinnan kireys jota yritin kiristää jo ns. maksimissaan. Paha sanoa.
Mutta kiitos työkaluvinkistä. Ehkä hieman hinnakas kyllä äkkiseltään ajateltuna.
Parissa kiekossa mulla on onneksi j-pinnat niin pyöriminen ei ole samalla lailla yhtä herkästi ongelma.

Teetätin kiekon eräässä liikkeessä, joka ainakin kymmenen vuotta sitten oli hyvässä maineessa. Olen tässä harjoitellut rihtaamista, mutta en todellakaan ollut valmis tekemään kiekkoa alusta saakka. Jo se arvelutti, että miten ihmeessä saisin hankittu oikeanpituiset pinnat. Ja mistä edes huomaisin, jos pinat eivät ole oikean pituiset.
Mutta olipas pienoinen yllätys, kun kotona mittailin kiekot kireysmittarilla. Mittari on Motonetin halpis eikä ole kalibroitu, joten lukemiin kannattaa suhtautua varauksella. Mutta erot kireyksissä se ainakin näyttää.
Kirein pinna oli 1400 Newtonin kireydellä ja löysin 650 Newtonia. Vanteessa ei ollut heittoa oikeastaan mihinkään suuntaan, joten näytti ihan siltä, että vanne oli tehty vain minimoimalla heitot, mutta pinnojen kireyksiä ei oltu mittailtu ollenkaan. Kasaus ei kyllä ollut pahan hintainen, mutta pitäisin kyllä tuota aika luokattomana esityksenä. Vanne olisi todennäköisesti hajonnut, jos olisin vain laittanut alle ja lähtenyt polkemaan.

Nyt vanne on oman säätämisen jäljiltä niin, että kirein pinna on 1000 Newtonia ja löysin 900 Newtonia. suunnilleen, koska eihän toi mittaaminen nyt niin kauhean tarkkaa ole ja mittarihan ei ole kalibroitu. Nyt sillä sentään uskaltaa lähteä ajamaan ja kun teen jälkikiristykset, niin koitetaan saada vielä tasaisemmaksi.
Nyt en viitsinyt enempää säätää, kun olisi tiennyt kireämpien pinnojen lisäkiristystä ja katsotaan, jos se oikenisi vähän itsekseen, kun kireämpi puoli vetää puoleensa.

Mutta siis ei ole ammattimiehiinkään luottaminen ja joku ennen huippupaikkana pidetty ei sitä enää välttämättä ole, kun se osaaja on lähtenyt talosta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Tietämätön

Teetätin kiekon eräässä liikkeessä, joka ainakin kymmenen vuotta sitten oli hyvässä maineessa. Olen tässä harjoitellut rihtaamista, mutta en todellakaan ollut valmis tekemään kiekkoa alusta saakka. Jo se arvelutti, että miten ihmeessä saisin hankittu oikeanpituiset pinnat. Ja mistä edes huomaisin, jos pinat eivät ole oikean pituiset.
Mutta olipas pienoinen yllätys, kun kotona mittailin kiekot kireysmittarilla. Mittari on Motonetin halpis eikä ole kalibroitu, joten lukemiin kannattaa suhtautua varauksella. Mutta erot kireyksissä se ainakin näyttää.
Kirein pinna oli 1400 Newtonin kireydellä ja löysin 650 Newtonia. Vanteessa ei ollut heittoa oikeastaan mihinkään suuntaan, joten näytti ihan siltä, että vanne oli tehty vain minimoimalla heitot, mutta pinnojen kireyksiä ei oltu mittailtu ollenkaan. Kasaus ei kyllä ollut pahan hintainen, mutta pitäisin kyllä tuota aika luokattomana esityksenä. Vanne olisi todennäköisesti hajonnut, jos olisin vain laittanut alle ja lähtenyt polkemaan.

Nyt vanne on oman säätämisen jäljiltä niin, että kirein pinna on 1000 Newtonia ja löysin 900 Newtonia. suunnilleen, koska eihän toi mittaaminen nyt niin kauhean tarkkaa ole ja mittarihan ei ole kalibroitu. Nyt sillä sentään uskaltaa lähteä ajamaan ja kun teen jälkikiristykset, niin koitetaan saada vielä tasaisemmaksi.
Nyt en viitsinyt enempää säätää, kun olisi tiennyt kireämpien pinnojen lisäkiristystä ja katsotaan, jos se oikenisi vähän itsekseen, kun kireämpi puoli vetää puoleensa.

Mutta siis ei ole ammattimiehiinkään luottaminen ja joku ennen huippupaikkana pidetty ei sitä enää välttämättä ole, kun se osaaja on lähtenyt talosta.

---

En ole mikään kovin kokenut kiekonkasaaja, mutta aika isoilta heitoilta vaikuttaa. Jos vanne on ollut suora, se on sinänsä ok, mutta tuossa on riski, että löysimpien pinnojen jännitys menee nollaan ja sitten on koko laitos pilalla. Ja toisaalta tuo kovin jännitys on ollut aika suuri sekä vanteelle että navan laippojen rei'ille. Aika hyvään toleranssiin olet saanut pinnojen kireyden, eiköhän tuolla aja kovasti. Kannattaa tsekata vielä jonkun ajan kuluttua uudelleen. Aika nopeasti tuon kiekon kokoamisen oppii, kun rihtaa pari kiekkoa. Velogilta löytyy Youtubesta tosi hyvä opetusvideo aiheeseen: https://www.youtube.com/watch?v=Ct-l1xWN1dg. Tuon avulla olen koonnut muistaakseni neljä kiekkoparia eikä ole juuri tarvinnut pinna-avainta näyttää, vaikka kiekot ovat saaneet aika kovaa ajoa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Tietämätön

Kirein pinna oli 1400 Newtonin kireydellä ja löysin 650 Newtonia.

---

Nää oli varmaan eri puolilla kumminkin? Vaihdetakanavat ja levyjarrunavat on epäsymmetrisia, jonka vuoksi kireydet jää toisella puolella väkisin löysäksi, kun toisella puolella saavutetaan maksimit. Jos tuota kireyseroa lähtee tasaamaan, siirtyy kehä pois keskilinjalta (dish) ja sitten se on sivussa pyörän rungon keskilinjasta. Eli kiekko voi olla suora ja tasajännityksessä, mutta siten on dishaus pielessä. Asymmetriset kehät auttaa tuohon ongelmaan jonkin verran.

On nuo silti hurjia eroja.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Puskis

Nää oli varmaan eri puolilla kumminkin? Vaihdetakanavat ja levyjarrunavat on epäsymmetrisia, jonka vuoksi kireydet jää toisella puolella väkisin löysäksi, kun toisella puolella saavutetaan maksimit. Jos tuota kireyseroa lähtee tasaamaan, siirtyy kehä pois keskilinjalta (dish) ja sitten se on sivussa pyörän rungon keskilinjasta. Eli kiekko voi olla suora ja tasajännityksessä, mutta siten on dishaus pielessä. Asymmetriset kehät auttaa tuohon ongelmaan jonkin verran.

On nuo silti hurjia eroja.

---

Kiekko on tasakireyksinen eli kumpikin puoli pitäisi olla identtinen. Ja noita heittoja oli ihan samalla puolella eli yksi pinna 1000 newtonia ja seuraava pinna 700. Eli ei ollut tietoakaan siitä että pinnat olisi ollut tasaisesti kireänä.
Tsekkasin ton keskilinjan ihan asentamalla pyörään kiinni ja kyllä se näytti olevan aika keskellä. En ole sitä mittalaitetta viitsinyt erikseen ostaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti moukari

En ole mikään kovin kokenut kiekonkasaaja, mutta aika isoilta heitoilta vaikuttaa. Jos vanne on ollut suora, se on sinänsä ok, mutta tuossa on riski, että löysimpien pinnojen jännitys menee nollaan ja sitten on koko laitos pilalla. Ja toisaalta tuo kovin jännitys on ollut aika suuri sekä vanteelle että navan laippojen rei'ille. Aika hyvään toleranssiin olet saanut pinnojen kireyden, eiköhän tuolla aja kovasti. Kannattaa tsekata vielä jonkun ajan kuluttua uudelleen. Aika nopeasti tuon kiekon kokoamisen oppii, kun rihtaa pari kiekkoa. Velogilta löytyy Youtubesta tosi hyvä opetusvideo aiheeseen: https://www.youtube.com/watch?v=Ct-l1xWN1dg. Tuon avulla olen koonnut muistaakseni neljä kiekkoparia eikä ole juuri tarvinnut pinna-avainta näyttää, vaikka kiekot ovat saaneet aika kovaa ajoa.

---

Velogin videoita rihtauksista olenkin katsonut, todella hyvää kamaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Tietämätön

Kiekko on tasakireyksinen eli kumpikin puoli pitäisi olla identtinen. Ja noita heittoja oli ihan samalla puolella eli yksi pinna 1000 newtonia ja seuraava pinna 700. Eli ei ollut tietoakaan siitä että pinnat olisi ollut tasaisesti kireänä.

---

Okei. Ei toi sitten oo mitenkään hyväksyttävää.

Etkö Tietämätön saanut kiekon kasauksesta mitään dokumentaatiota? Usein noissa tulee mukana tiedot kunkin pinnan kireydestä ja sivuttais- ja korkeussuunnan maksimiheitosta myös. Tai siis ainakin niissä on tullut, joita itse olen kasauttanut.

Kuinka paljon sisäänajo vaikuttaa kireyksiin? Luulisin että kuormitus ravistaa sen verran että muutamassa lenkissä tulee muodonmuutosta jos on epätasaiset kireydet.