200 km kerralla vuoden jokaisen kuukautena

Onnittelut muille urheille ja kuitataan täältäkin huhtikuun 200km ajetuksi, tälläkertaa tuplana eli nelisatasena.

Mietteet lenkin jälkeen oli hieman kaksijakoiset. Moni asia meni pieleen jo reissun suunnittelussa tai oikeammin suunnittelematta jättämisessä.
Pää ja kroppa puolestaan toimivat kaikesta huolimatta hyvin. Matkanteko pikkuharmeineen ei tuntunut fyysisesti raskaalta missään vaiheessa.
Sai silti olla viimeinen +200 lenkki talvitamineissa tänä keväänä.

Muutamia virhearviointeja
- Lähdin yöllä matkaan klo 02.30 pelkillä knog huomiovaloilla. Öisin olikin vielä tosi pimeää ilman katuvaloja.
- Auringonnousun aikoihin asfaltinpinta jäätyi ja contin 28mm 4season rengas ei ollut paras valinta aamuntunteina.
- Erityisesti tiet 55 ja 6 olisi pitänyt korvata pikkuteitä kulkevilla reiteillä. Liikenteen kosteasta tien pinnasta nostama hienojakoinen hiekkapöly tunki ketjuihin vaihteisiin hampaisiin.
- Tällainen ”suorittava” reissu kannattaisi ehkä suunnata entuudestaan tuntemalleen reitille, välttääkseen turhaa eksyilyä ja kartanlukua.
- Kun yöllä on pikkupakkasta ja päivällä +15 astetta lämmintä olisi pukeutumiseen kannattanut kiinnittää paljon enemmän huomiota. Nyt yöllä hieman paleli ja päivällä oli aivan liian kuuma.

Kokonaisuutena reissu oli kuitenkin mukava ja nyt seuraavana aamuna kroppakin tuntuu unohtaneen matkan rasituksen. :)

Linkki reissun gps-dataan.

Sinähän hurjaksi olet ruvennut! Tuo "hosumalla" lähteminen on tuttua minullekin. Viimeksi unohtui eväät. Yleensä vaatteet tai muuta ratkaisevaa. Minä olen ajanut nelisatasen yleensä illasta iltaan tyylillä. Ja siihen minulla on vakiolenkki Pielisen ympäri. Nyt kyllä ajattelin lähteä ihan uuteen suuntaan eli suoraan länteen. Sielläpä tulee sitten eksytty ;). Suurtumpelo on kyllä hirveä sissi, kun ymmärtääkseni, että ei mikään "hoikka" poika ole, kuten en minäkään ;) ?

Aikamoinen suoritus virhearviot huomioiden, onnittelut. Itse vihaan tuota hiekkapölyä yli kaiken, kun se yleensä päätyy nivuksiin santapaperiksi. Onneksi kaikkien ei ole pakko ajaa nelisatasia.

Ei voi kyllä kuin ihailla millaisia lenkkejä tyypit vetelee... iso kypärän nosto siis teille sisseille!!

Energiaa kulunut vaatimattomat 18.519 kaloria... :D

Uskomatonta touhua… :D Erittäin iso käsi suurtumpelolle.

-Lauri

Hattua täytyy nostaa. Millaisella tankkauksella tuollaisia 400 km+ lenkkejä vedetään? Ruisleipää huoltsikalta?

Tuttu fraasi jostain laulekukilpailuista : hyvin vedetty. Minua myös kiinnostaisi tuo tankkaus ja varsinkin "vesihuolto" koska tarkoituksena on juhannuksen tienoilla ajaa n 350 km matka.

Kiitokset vain kaikille kommenteista.

Tuosta tankkauksesta osaan sanoa vain sen verran, että se on kaiketi hiukan henkilökohtainenkin juttu.
Kuten StantheMan jo arvelikin, en tosiaan edusta vuorikauriiden painoluokkaa, vaan nykyiset mitat on 186cm ja 97kg.

Ravinnon tankkaus ei ole minulle kovin kummallinen juttu, ellei tarkoitus ole saada aivan maksimitehoja irti.
Nestetasapainon ylläpito on se tärkeämpi juttu ja sen laiminlyönti kostautuu varmasti sippaamisena.
Juomana en juurikaan käytä "urheilujuomia" vaan vettä tai mieluummin tavallista mehua.

Esimerkiksi tuo viimekertainen retki meni suuripiirtein seuraavin eväin:
Juuri ennen lähtöä iso lautasellinen kaurapuuroa mustikkasopalla ja kahvi.
150km kohdalla 25g myslipatukka
180km kohdalla 25g myslipatukka
210km kohdalla 25g myslipatukka
250km kohdalla 25g myslipatukka ja cokis-tölkki
290km kohdalla 25g myslipatukka
330km kohdalla reissumies-ruisleipa kinkku-juusto täytteellä ja wissyä janoon.
360km kohdalla 25g myslipatukka
390km kohdalla cokis-tölkki
410km kohdalla eli kotona puolipannua kahvia, tosi iso pala täytekakkua ja päälle kunnolliset yöunet.
Edellisten lisänä meni reissun aikana noin 3litraa mehua pulloista ja litra wissyä.

Kesäisin ostelen sämpylät tai hampurilaiset matkalta kun sopiva ulkoterassi tms. osuu kohdalle.
Näin keväisin pidän evästä varmuudeksi mukanakin, koska lukittuihin oviin on tullut kolkuteltua usein.
Mainittu ruisleipä on ehkä paras mahdollinen eväs pitkällä matkalla, etenkin muna-anjovis-suolakurkku täytteellä.

Seuraavana päivänä on sitten mukava korjata kropan rasvaprosentti kuntoon. Tällä kertaa meni reilusti lohta, bratwurstia ja pari olustakin. ;)

Iso hatunnosto täältäkin Suurtumpelolle! Mahtava suoritus kun vielä Sports Trackerin mukaan näytti olevan vain pari päivää väliä 176 km lenkkiin!
Noista eväistä ei ihan tuo 18 000 kaloria tule täyteen, joten jälkeenpäin varmasti maistuu ruoka.
Samanlaiset eväät minäkin olen havainnut hyväksi. Reissumies maistuu minullekin ja juomana käytä joko pelkkää vettä tai aitoa Vichyä.
Joskus olen vetänyt matkan varrella pizzankin, mutta se ei ollut hyvä juttu.

Minä olen onneton syömään järkevästi. Eka tauolla n. 40-60 km kohdalla syön munkkikahvit ja karjalanpiirakan. Sitten seuraavalla yritys on syödä noutopöytälounas tai sitten sämpylää, karjanlanpiirakkaa tms. Juon urheilujuomia sekä kesällä on myös pelkkää vettä toisessa pullossa / vesirepussa. Ja usein tuolla pulla/karjalanpiirakka/reissumies tyylillä menee koko reissu. Matkalla syön patukoita satunnaisesti ja jos oikein heikottaa geelin. Parilla geelillä munkin ja karjalanpiirakan kera menee kyllä 200 km. Itsellä huono juttu on se, että panttaan syömistä liian pitkään. Syytä en tiedä. "Uran" alussa oli omat eväsleivät ja banaanit mukana, mutta nyt ei enää. Parhaimmat elpymiset sisätauoilla ovat tapahtuneet vissyn ja tukevan tuoremehun sekoituksella. Niillä olen itseni muutaman kertaan varsinkin kesäkuumalla nostanut haudasta matkaa jatkamaan. Vissypullon pyrin vähintään kerran reissulla juomaan. Coca Colasta lähtee taju vähäksi aikaa. Sitä ei oikein kestä. Kerran alkuaikoina join energiajuomatölkin ja olo oli ihan sama, kuin olisi kossupullon juonut. Ratekiset mitat minulla on 189/93 ja mäet ovat myrkkyä *kele! Loppupuoliskolla ei minulla enää mitään sykkeitä ole, joten ei kai siinä enää mitään kulukaan. Tasaisella viimeisen satasen 400 kilometrin ajosta olen ajanut 110 sykkeellä, kun maksimi on 170+.

Eli suurtumpelo on vetänyt 150 km pelkällä mehulla ja sen jälkeen suunnilleen myslipatukka 30 km välein. Aika yllättävää, että noin vähällä ravinnolla voi pärjätä.

Tällä kertaa näin, mutta tärkein tuossa lienee lähtiessä syöty puuro ja tuo ruisleipä.
Nuo myslipatukat ja colat on tarkoitettu vain kropan hämäämiseen.

Tämä taktiikka sopii vain sellaisiin yhden päivän "vaelluksiin", joissa ei joudu fyysisesti aivan sinne äärirajoille.
Jos vauhtia nostan rupeaa myös energiageelejä kulumaan, juotavaa saattaa mennä kolminkertainen määrä ja juomaan on lisättävä hiukka suolaa.

Jos useiden tuntien pyörittämiseen ei ole tottunut kannattaa ottaa muutama ylimääräinen evästauko, eikä edes yrittää selvitä parilla patukalla.

Nuo 200 km lenkit menee ilman sen kummempaa tankkamista, kunhan ei edellisenä iltana ole tullut juotua paljoa alkoholipitoisia nesteitä. 300 ja 400 km varten on hyvä syödä edellisenä iltana runsas ateria. Aamulla kaurapuuroa, leipää ja banaania. Eväänä banaaneita, lakuja ja suklaapatukoita, joita alan syödä noin tunnin kohdalla ja sen jälkeen noin 30-60 minuutin välein riippuen tuntemuksista. (Siinä mielessä Suurtumpelon aloitus oli jäätävä ja 25 g myslipatukka pieni.) 200 km menee yhdellä "kauppatauolla", jolloin ostan tyypillisesti lisää banaaneja ja suolakurkun. 300 ja 400 vaatii yhden ruokatauon, jolloin ihan kunnon ruokaa nassuun. Minulla on tyypillisesti juomana vettä, mutta myös vichy maistuu ja on parasta kuumana kesäpäivänä. Itse en juo kahvia ollenkaan, colaa harvoin, mutta helposti palkitsen itseni matkan loppupuolella yhdellä oluella. Vesitaukoja tarpeen mukaan, 1,5 ltr riittää näin keväällä hyvin, mutta kesällä menee kahdessa tunnissa. Lisäksi otan tarpeen mukaan magneesiumnameja. Kuulun samaan melko isojen sarjaan, mutta pikkuisen hoikempi olen (196/95), joten energiaa kuluu minullakin.

Joo, luulen että noihin vetoihin pitää hieman totutella. Joutuisin tiputukseen, jos lähtisin vetämään 400 km jollain myslipatukoilla.

Satanen kesässä lisää matkan pituuteen on ihan hyvä kehittämistavoite, jos ilman "hiihtotaustaa" aloittaa tyhjältä pöydältä liikunnan, kuten minä.

Kyllä se on se vauhtirasitus, joka syö energiat. Kevyellä poljennalla pääsee pitkälle.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti HiMa

Kevyellä poljennalla pääsee pitkälle.

---

Valitettavasti varsinkin vastatuuleen jos polkee kevyesti, ei pääse eteenpäin. Tietysti riippuu mikä on polkijan tuottamien wattien määrä "normisykealueella". Jos on iskussa, kevyestikin polkemalla pääsee pitkälle ja nopeasti mutta semmoiset polkijat on harvassa.

Tämän kevään ylivoimaisesti pisimmän lenkin 203 kilsasen keskisykkeet lähes 160. Maksimisykkeet olleet joskus kuusi vuotta sitten 201, nykyään tuntuu saavan vain joku vähän reilut 190 mittariin vaikka kuinka repii. Oli kovastikin rasitusta vaikka vauhti ei todellakaan päätä huimannut... 8h40min ajoaika tuolla siivulla muistaakseni. Nappulakumit, talviajoakamat päällä ja cc pyörä nosti toki aavistuksen sykettä/rasitusta, mutta kyllä se se moottori on mikä eniten ahistaa...

Tämä projekti jäi hankeen. Talvella tuli kuitenkin jonkin verran ajettua pakkaskilsoja.

Ajelin eilen 400km brevetin, jolla kuittaan toukokuun ajetuksi.

Onnittelut alkuun OpenRoad’lle.
Olemmekohan me ainoat, jotka tämän hienon harjoitteen parissa tällä hetkellä pakertavat.

Kävin myös suorittamassa toukokuun kaksisataseni osana pidempää lenkkiä.

Asetin itselleni ”salaisen” sivutavoitteen aloittaessani 200km/kk/v-projektin tammikuussa.
Tässä suoritteessa nostaisin vuorokausimatkani pituutta 100km kuukausittain, kunnes kesäkuussa ajaisin 600 km alle 24 tunnissa.

Seuraa opettavainen tarina:
Matkat olivat kuukausittain kasvaneet maltilla ja niin helposti, että ajattelin 600km/24h -lenkin olevan minulle jo ”kakkupala”.
Olin näiden "ultramatkojen" vastapainoksi aloittanut tempoajo kokeilun. Hml Tarmon vetämässä Rastilan tempossa 10,5 km matkalla keskiviikkoisin.
Joten ajattelin, että kun pusken nyt toukokuussa 500km sijasta 600km alle 24h, niin voin rauhassa keskittyä tempoiluun ensikuussa.

Eipä sitten onnistunut kuusisatanen. :(
Olisi onnistunut muuten kyllä, mutta se yön kylmyys vs. pelkät irtohihat ja –lahkeet lyhythihaisen tuuliliivin kanssa.
Tästä tuli jäinen viimahelvetti, enkä muista koska olisin palellut niin paljon, kuin viimeyönä ajaessani Virroilta Lempäälään.
Keskinopeus putosi dramaattisesti ja hyvä kun pystyin laskettelemaan mäet turvallisesti vilunväreiden vuoksi.
Mutta liikkeellä pysyin ja puolentunnin tauko Lempäälän Neste(?) huoltamolla, jossa pari ruisleipää kahveineen teki ihmeen.
Lähtiessä jatkamaan aurinkokin alkoi jo lämmittää, joten loppumatka tuntui oikeastaan mukavalta ajelulta.

Alkumatkan reippaan vauhdin vuoksi nyt taittui sentään 549km/24h ja tuohan riittää toukokuun alkup. tavoitteeseen joka oli 500km.
Ja kokonaismatkaa tuli ajettua 572km.

Opetus oli se, että tavoitteissaan kannattaa pysyä, eikä yrittää oikoa suunnitelmissaan.
Joten kesäkuussa ajan tuon 600km/24h asiallisella vaatetuksella ja nyt tunnen myös hyvien taukopaikkojen sijainnit.
Enkä eksy tielle joka tielle, jonka asfaltti 10km jälkeen muuttuu hiekaksi. Korpilahdelta yrittäessäni Petäjävedelle näin kävi(reitti 607), palasin takaisin ja ajoin Jämsänkosken ja Mäntän kautta Keuruulle, joka olikin hieno reitti. Tuo jatkuva tarkistava kartanluku on muuten tylsää ja aikaa vievää hommaa reissussa.

Vanha lisäakkuni ei oikein riitä uudelle puhelimelleni näin pitkälle reissulla. Hauskasti se kesti lähes minuutilleen 24h, sammuen Iittalssa Siwan pihaan. ;)
Tässä tuo parikymppiä vajaa sports tracker data, muutamalla kännyvalokuvalla.

Aika moottori sulla on! Brevet-ajojen ansiosta 200 km tulee ajettua kevät- ja kesäkuukausina automaattisesti. Itse ajan 24h max 450 km itkun kanssa. Enempään ei fysiikka riitä tämän elämän aikana. Seuraavassa uudet vinkeet.

Todellakin olet kone, suurtumpelo!

Aika reipas matka näin viileillä keleillä! Yöllä kun lämpötila laskee reilusti, niin samalla myös kosteus nousee korkealle. Onpa itsekin tullut ajeltua pitkiä matkoja liian vähillä varusteilla ja myös kastuttua kunnolla. Vajaa kaksi vuotta sitten innostuin kokeilemaan yksin tuota kuussatasta hieman reilumpaa kyytiä Tre-Lpr-Tre: eka puolikas 31,5 ja toka nilkutellen katkenneella takavaihtajan vaijerilla, lopputulos n. 30 km/h koko matkalle + n. pari tuntia taukoja, että alle 24h meni.

Kiitos ja onnittelut Suurtumpelolle! Jälleen kerran mahtava suoritus! Vaikka jäit vähän tavoitteesta niin tuo on kova suoritus. Reitti ei näytä olevan tasaisimmasta päästä ja kylmyydestä huolimatta olet sinnitellyt hienosti.
Muistui tuosta kylmästä elävästi mieleeni viime kevään 400km yritys. Jo ekan satasen aikana polvi vihoitteli niin, että oli pakko ottaa mäet rauhallisesti. Auringonlaskun jälkeen tuli kylmyys. Olin olettanut, lämpötila yöllä olisi lähemmäs kymmenen astetta. Ei olisi kannattanut olettaa. Lämpötila laski pakkasen puolelle ja pellot olivat valkoisena. Toijala - Forssa välillä olin aivan umpijäässä. Välillä oli pakko kävellä, jotta saisin jalkoihin edes vähän tuntoa. Kädet vapisivat ja vatkasivat niin, että oli pakko puristaa kunnolla ohjaustankoa, ettei ote irtoa. Polveenkin sattui koko ajan enemmän. Kun pääsin Forssan Automaailmaan kävelin suoraan vessaan ja lämmittelin pitkän tovin käsienkuivaajan alla. Kahvikupista piti pitää kiinni kaksin käsin, jotta sai ohjattua sen huulille.
Pyörä oli pakko kääntää polven takia kohti kotia eikä se kotimatkakaan ollut kovin lämmin. Olipahan reissu...


Minä en tällä erää tavoittele 600km matkaa, mutta eihän sitä tiedä jos vaikka mieli muuttuisi kesän edetessä.

Herranen aika, mitä reissuja Suurtumpelolla!!!

Hieman myöhästynyttä päivitystä kaksisataisten tilanteeseen, joka tuli ajeltua jo ennen juhannuspyhiä.

Oli taas tarkoituksena ajella sellainen pitempi reissu vuorokauteen, mutta aivan ”putkeen” ei kyllä kulkenut tälläkään kertaa. ;)

Reitin olin suunnitellut kulkevan Päijänteen itäpuolta Korpilahteen ja sieltä Jämsänkosken kautta Keuruulle jne.. Säätiedotus kuitenkin lupasi Korpilahden seudulle melko reilua sadetta, enkä halunnut ajaa 9-tien ruuhkassa ”sumutettavana”. Joten päätin tehdä typerästi ja suunnittelin pikaisesti uuden reitin Porin suuntaan ja vieläpä suurelta osin tuntemattomalle reitille.

Lähdin keskiviikkona 21 jälkeen ajamaan ja alkuun kaikki menikin hienosti ajoittain melko voimakkaasta vastatuulesta huolimatta. hevosopiston suunnasta Ypäjän keskustaan laskevassa jyrkässä alamäessä sain esimakua, siitä mitä Fortuna oli minulle tälle retkelle varannut.
On muuten yllättävän kova ääni, minkä rikkoutunut etupyöränlaakeri voi suviyössä saada aikaan. ;) Asiaa tutkittuani tulin tulokseen, että ehkä tuolla reissun ajaa varoen jarrutuksia ja nopeita laskuja ja ääntäkin navasta kuului vain vanteen mennessä riittävästi vinoon. Joten jatkoin matkaa.

Seuraava vastoinkäyminen tuli Alastaron jälkeen Virtaan kohdalla, jossa olin vetänyt reittini hiekkatielle. Vaikka 25mm Rubino Pro’t ei parhaat cross-renkaat olekaan selvisin tuosta n. 10km koettelemuksesta ilman rengasrikkoa.

Reposaarta kohti mennessä oli ihan kiva vastatuuli ja vielä tietöillä höystettynä. Pohjoisella satamatielle kääntyessä jäi tuuli hieman selän puolelle ja luulinkin että vihdoin myötäistä. 23-tielle kääntyminen kertoi kuitenkin totuuden, sillä tuulensuunta oli sivusta ja olisin jatkanut mieluummin vastatuuleenkin.

Noin 350km kohdalla iski outo väsymys, siis sellainen jossa meinasin torkahtaa tankoon. Tälläistä en ollutkaan ennen kokenut ja tilanne oli vaarallinen liikenteen seassa, onneksi piennar oli sentään leveä. Nyt edettiin hitaasti ja kun jonkun ajan kuluttua jalkaterää alkoi särkeä, niin ”avot”.

Olin reissua varten vaihtanut CB Candy maastopolkimet helpottamamaan jalkautumista, mutta kengillä en ollut ajanut aiemmin yli 300km lenkkiä, enkä aja. ;)
Pysähdyin levähdyspaikalle, otin kengät pois ja valmistauduin pika-analyysin jatkosta.

Jalkaterän sai onneksi helposti teipattua ”metrilaastarilla” ja ”torkahtamiskohtauskin” oli menossa ohi.
Päätin jatkaa, mutta nyt ajaisin vain tuon suunnitellun reitin loppuun hissukseen, eikä kulutetulla ajalla olisi enää mitään merkitystä.
(Päätin myös, että tämän vuoden 600-sataset oli tässä ja tunnustin lähteneeni hieman ”soitellen sotaan”. Ainakaan 25-vuoteen en ole ajanut lähellekään näin pitkiä lenkkejä, joten ei ihan menneet ”lihasmuistilla”. ;) Tänä vuonna menee sentään helposti 400’set, joten eiköhän ensivuonna mene myös 600’set, kun otan järjen ja valmistautuminen reissuihin mukaan.)

Loppumatka sitten vain suoriuduttiin hissukseen ilman sen kummempia ongelmia, mitä nyt pari kertaa Kurun mäkien laskuissa meinasi rikkoutunut etulaakeri unohtua ja piennar pöllähtää.

Perille lähtöpaikkaan saavuttiin takaisin perjantain vastaisena yönä noin kello 2, joten sentään 30-tuntia alittui reilusti. :)

Puhelimen akku hyytyi taas hieman ennen perille pääsyä, vaikka en ottanut virtaa säästääkseni edes kuvia matkalta. :(
(Kotona odotti reissusta palatessa postin saapumisilmoitus tehokkaammasta lisä-akusta ;) .)
Lisäksi datassa on ylimääräinen n.35km virhehyppäys ennen Räyskälän kantatielle saapumista, joka täytyy jättää huomioitta.

Tässä tuo puutteellinen Sports Tracker –data.

Toteutunut data Polar’sta kertoo matkaa ajetun 608,3km, ajamiseen aikaa kulutetun 24t 47min 39sek ja ajonaikainen keskinopeus ollut 24,5km/t(näissä tiedoissa ei pysähtymisiä mukana).

------------------------------


ps. Tänään tulin hyvälle mielelle, kun reissussa kärsineeseen etuvanteeseen(Mavic Ksyrium Equipe) löytyi helposti uudet SKF’n laakerit kympillä posteineen.
Näiden korjausosien saaminen kun ei tänä kulutushysterian aikana ole mitenkään itsestäänselvyys ja sekös meitä tumpeloita harmittaa. ;)

Onnittelut Suurtumpelolle!
Sitkeä mies kun kaikista vaikeuksista huolimatta ajoi yli 600km!

Minä kuvittelin, että kesäkuukaudet ovat kaikista helpoimpia ajella näitä kakssatasia.
Kesäkuussa on kuitenkin ollut vaikka mitä pakollisia menoja ja sitten iski kova flunssa. Nyt vasta alkoi tuntua siltä, että flunssa jälkeen voisin ajella kakssatasen.
Olin ladannut Garminin illalla, mutta aamulla se ilmoitti, että virta vähissä. No onneksi on varavirtalähde ja nappasin sen mukaan.
Olin ajatellut käydä kääntymässä Pellingin lossilla. Tarkoitus oli lähteä aikaisin ja ehtiä heittämään lenkki suurimmaksi osaksi ennen sateita.
Nukuin tietysti pommiin ja tuli lähdettyä myöhään. Heti matkan alussa selvisi, että tauti on vienyt voimat eikä auttanut kuin ottaa rauhallisesti.
Sade alkoi jossain Porvoon jälkeen. Takaisin tullessa se lakkasi hetkeksi, mutta jatkui sitten entistä rankempana.
Kotiin päästyä olin niin märkä ja rapainen, että oli pakko riisua kuteet kuistilla.
Siinä tuli mieleen, että ne pikalokasuojat auttaisivat enemmän jos ne olisivat pyörässä kiinni.
No kesäkuu tuli hoidettua, joten olen tyytyväinen:)

Tässä dataa reissusta.

Onnittelut vaan molemmille. Kyllä tuolle Suurtumpelon sitkeydelle on pakko nostaa hattua, itse olisi vakavasti harkinnut keskeytystä ja uutta yritystä. Reittivalinta on mielestäni kuitenkin parempi (siis helpompi) kuin tuo Päijänteen itäpuoli. Ja vanha totuus on se, että noin pitkille matkoille vain vanhoja vaatteita/kenkiä päälle, joskin ei sitä aina lähtiessä muista:)

Itse olen ajannut touko- ja kesäkuun kaksisataset vaikka pakkoa ei enää ole. Katsotaan, jos koko kalenterivuoden saisi sen ajettua, kun viimeksi aloitin toukokuussa.

Kuittaan heinäkuun kakssatasen ajetuksi. Ajelin eilen 212km ympyrälenkkinä Hikiä-Jokela-Pornainen-Askola-Artjärvi-Nastola-Hollola-Hikiä. Lähdin liikenteeseen sadekuurojen loputtua iltapäivällä ja sää oli mitä mainioin. Jossain Askolan jälkeen oli mukava yllätys kun pieni tyttö myi mansikkamehua tien vieressä vanhempiensa avustamana. Mehu oli todella hyvää ja virkisti. Olisi mukava jos tällaisia mehuasemia olisi enemmänkin:) Pyöräilyn keskinopeus oli 25.4km/h. Yritin laittaa dataa Sport Trackeriin, mutta palvelu näytti olevan alhaalla.

Heinäkuu kuitataan suoritetuksi 205km ajelulla. Sunnuntaina 29.7 ajelimme 4 hengen porukalla Hml-Renko-Topeno-Pilpala-Kytäjä-Hyvinkää-Hikiä-Tervakoski-Vähikkälä-Virala-Hml lenkin.

Hikiä kuittaa elokuun ajetuksi. Ajelin mökiltä Auttoisten läheltä Evon kautta Pulkkilanharjulle ja sieltä Heinolan kirkonkylään ja takaisin Padasjoen kautta. Kilometrejä tuli 208. Evon Metsäopiston kautta menevä tie on hieno. Sieltä tosin joutuu hiekkatielle, mutta muutenkin saan ajella mökiltä aina hiekkateitä pitkin, joten se ei ole ongelma.
Tässä vielä reitti.

Heinäkuuhun asti olen minä olen ajanut. Nyt vain pitää päättää lähdenkö toista talvea peräkkäin tahkoamaan. Vieläkin näen painajaisia helmikuun 200 km ajosta. Ei naurattanut silloin, eikä vielä nytkään ;) Ensi viikon loppuna ehkä kuitenkin kilometrikisan tiimoilta joutuu 200 km ajamaan, ettei joukkue"toverit" puhku renkaitani.

Tulipa elokuu eilen ajettua. Sama reitti, kuin helmikuussa. Aikaero lähes 6h ja lämpötilaero 40 C. Lopputulos sama: feeling shit ;)

Elokuun kaksisatanen (274km) kuitataan suoritetuksi.
Matka taittui mitä parhaimmassa kelissä, retkipyörällä leppoisasti ajellen.

Reissun sports-tracker data.

Onnittelut StantheManille ja suurtumpelolle!
Minä ajelin jo syyskuun alta pois. Tuli ajeltua pääasiasiassa hiljaisia kylä-, hiekka- ja metsäteitä. Nuo metsätiet olivatkin reissun parasta antia. Kaksi kertaa tuli nähtyä valkohäntäpeuroja ihan läheltä. Joskus on mukava paahtaa täysillä maantiellä, mutta nyt nautin täysillä siitä, että sai ajella ihan yksikseen ilman liikenteen melua keskellä metsää. Jotkut pätkät olivat haastavia hienon upottavan hiekan takia ja yksi lyhyt pätkä hakkuujätteen takia. Aivan alussa päästelin turhan vauhdilla kuoppaisella ja kivisellä metsätiellä ja satulassa kiinni olleen laukun kiinnikkeet sanoivat sopimuksensa irti. Onneksi oli reppu mukana ja heitin sen sinne. Garmin ja maastokartta olivat hyviä metsässä - suurkiitokset maastokartasta Teemu Peltoselle!
Täällä dataa reissusta. Muutamia kuvia laitoin tänne.

Syyskuu ajettu. Onneksi oli kaveri. Sadetta koko rahan edestä. Eipä ollut järkeä tässäkään reissussa ;)

http://www.sports-tracker.com/#/work...3uehv8kelvsgve

Syyskuun kaksisatanen suoritettu.
Sää osui mitä mainioin - ei sadetta, eikä juuri tuultakaan.
Sen verran syksyistä kumminkin, että jalkoja joutui vahvistamaan pitkillä ajohousuilla.

Sports tracker data lenkistä.

Onnittelut StanTheManille ja suurtumpelolle!


Minä ajelin tänään lokakuun kakssatasen.
Tällä kertaa ajattelin, että voisin ajella suurimman osan lenkistä hiekkateitä. Niitä kilometrejä tuli n. 190.
Heitin lenkin Hikiästä Erkylän, Kytäjän, Läyliäisten, Luutalammin ja Räyskälän kautta Liesjärvelle pitkin metsäautoteitä ja muita hiekkateitä. Heti alkumatkasta huomasi, että pitkä flunssa on vaatinut veronsa.
Lähdin klo 5:45 ja oli mahtavaa ajaa pimeässä metsässä. Tähdet ja kuu loistivat sumun takaa.
Kerran jänis juoksi valokeilassa ja pellon laidassa näin kolme valkohäntäpeuraa.
Me taidamme liikkua samoja reittejä, koska niitä on tullut nähtyä tänä kesänä paljon.
Luutalammen ympäristössä sai välillä jalkautua, sillä reitille oli kaatunut paljon puita.
Tarkoitus oli käydä Hämeen luontokeskuksessa, mutta tuli sokkailtua ja lähdin ajelemaan väärää tietä.
Koska alku oli sujunut vielä hitaammin kuin kuvittelin niin päätin kääntyä sadan kilsan jälkeen takaisin ja käydä siellä toisella kerralla.
Koville otti, varsinkin takaisin tulo. Välillä mietin, että olikohan tässä mitään järkeä,
mutta ainakin maisemat olívat hienoja, eikä tullut nähtyä montaakaan autoa.
Täällä on dataa reissusta ja täällä muutama kuva.

Tänään lokakuu. Kuopio- mutkan kautta Iisalmi - Kuopio. Tasan 200km. Kolme viikkoa on mennyt lähinnä sohvalla, joten lähdin ajamaan ilman aikatavoitteita. N. 11 tuntia meni ja 22 km/h. Vähillä eväillä meni, kun olen aika pulskassa kunnossa ja ajattelin, että matka menee vararavinnolla ja sehän meni. 4 astetta "lämmintä".