Mihin se sitten pystyisi paremmin? Lihaan vai, joka tarvitsee sulaakseen moninkertaisen määrän vatsahappoja kuin kasvisruoka? Kumpikohan siellä gorillan mahassa sulaisi paremmin, banaani vai gasellin reisi?
Printable View
Vähän OT:ksi menny. No ei siinä. Kyllä entsyymit kanssa aikalailla pilko protskuja ja hiilareita. Mahahapot auttaa.
http://www.warminsterwobble.co.uk/wp...ey-on-bike.bmp
Sama se mistä se tarvittava päivittäisenergia tulee jos saa oikeat ravinteet, on se rasvaa, protskua tai hiilareita. Syökää sopivasti ja fillaroikaa niin läskit lähtee. (sori ei ollu vuorigorillaa)
Mietin tuota toimistotyöntekijöiden ruokailua (kun itsekin olen sellainen), miksi ruokaa tosiaan pitää syödä niin paljon kerralla vaikka energiankulutus töissä on pieni.
Keksin kaksi syytä:
1. Kun siitä lounaasta maksaa tietyn summan, pitää rahalle saada vastinetta (tiedän joidenkin ajattelevan näin, pitää syödä niin paljon kuin jaksaa).
2. Nälkä on hirmuinen kun mennään lounaalle. Silloin tulee yleensä syötyä paljon.
Kakkoskohdan uskoisin monilla johtuvan huonosta (riittämättömästä) aamupalasta, pahimmillaan vain kuppi kahvia. Sitten lounaalla ahmitaan. Ehkä joku pieni välipala (hedelmä) aamupäivällä tekisi terää, jotta ei lounaalla olisi niin kiljuva nälkä.
Sitten kun töistä lähdetään, on lounaasta monta tuntia ja taas maha kurnii tyhjyyttään. Kaupassa käydään kotimatkalla ja mukaan tarttuu suklaapatukka tms. taltuttamaan pahinta nälkää. Tälleen se kait monilla menee.
Pitäisi syödä terveellisiä välipaloja useammin, tasainen energiansaanti pitää mielen virkeänä ja auttaa jaksamaan. Itellä ainakin keskittymiskyky heikkenee dramaattisesti jos olo on kovin nälkäinen.
^Toi edellinen on ihan totta. Pätee myös muihinkin kuin toimistotyöläisiin.
Nesteiden juonnilla saa ainakin hiukan lievitettyä hetkeksi nälkää, eli nuo pikku hedelmä tms välipalat on aika hyviä keinoja.
Ja kannattaa täyttää se lautanen salaattipöydän antimilla suurimmaksi osaksi, jos haluaa saada rahalleen täyden vastineen,
saa kuituja ja muuta hyödyllistä ravinnetta - ja vähemmän jouleja elimistöönsä.
Tulee mieleen noi kouluaikojen julisteet ruokalan seinällä, missä salaattia on puolet ja lihaa + hiilareita se loput 50%..
Ja nesteistä: kahvin juonnillakin saa aika hyvin nesteitä poistettua, niin ei sitä kahviakaan kannata latkia työpäivän aikana suuremmin esim. nälkäänsä (vaikkei energiansaantiin vaikutakaan).
Taisin tässä ketjussa kirjoittaa jo aikaisemminkin, että olen vahvasti ranskalaisen ruokailusysteemin kannalla: kolme kunnon ateriaa riittää ja pitää painon kurissa. Tarvittaessa voi ennen illan lenkkiä syödä jogurtin tai banaanin. Välipaloista ja muista juomista kuin vedestä, mustasta kahvista ja teestä kertyy huomaamatta paljon energiaa...
Vuorigorilla, jänis ja lehmä saavat proteiinit suolistossa elävästä bakteeri- ja alkueläinmassasta.
Se mikä toimii sinulla, ei välttämättä toimi kaikilla muilla. Oma päivä sujuu paljon paremmin kun syön sen noin 5-7 ruokaa+välipalaa säännöllisinä aikoina. Mulla noiden välipalojen idea on juurikin tarjota kropalle sitä energiaa :rolleyes: Tää systeemi toimii mulla, muttei välttämättä teillä muilla.
Loppupeleissä on oikeastaan aivan sama montako ateriaa vetää vuorokauden mittaan ja minä kellonaikoina, kunhan energiansaanti, kulutus ja mielihalut ovat tasapainossa. Eri ravintoaineista täällä oli jo riittävästi vääntöä, ja sitä on melko turha jatkaa.
Komppaan järppää, tiedän että tuo ranskalainen systeemi ei toimisi minulla. Ei kolme ateriaa päivässä kestävyyslajia/lajeja kohtuullisen paljon harjoittelevalle sovi mun mielestä ollenkaan. Paitsi jos aterioiden välit saa vetää karkkia kuten leireillä pahimmillaan. :D
Jo pelkästään niiden isompien aterioiden laittaminen (oletan että kyse on pääsääntöisesti lämpimistä aterioista) olisi työlästä eikä sitä tulisi tehtyä. Leivät, jugurtit, myslit ja banaanit on niin helppo tuosta vaan ottaa. Kutsuttakoon tätä nyt sitten vaikka uusavuttomuudeksi. :rolleyes:
Ei sovi mulle, hyvä jos sopii (joillekin) muille.
diabeetikkona on ollut pakko oppia siihen , että hiilareita tulee tasaiseen tahtiin..nyt on kokeiluna suuren sokerin heittelyn vuoksi menossa systeemi jossa aamupala on runsashiilarinen, lounaallakin tulee 80-100 g hiilaria.... välipalalla enempi hedelmiä ja raejuustoa tai maustamatonta joguttia tai soijavalmisteita...mutta iltaa kohden enempi proteiinia, joka kasvissyöjälle tulee mm. pavuista, tofusta, soijapihveistä ja niiden lisäksi runsaasti salaattia ja ripaus tummaa leipää...vielä ei ole yhtään yöhypoa tullut mutta ei myöskään 15 -35 sokeria ole ollut monen moneen päivään...näiden kiinteiden juttujen lisäksi kuluu runsaasti vihreää teetä, vähän mustaa teetä ja melko runsaasti kahvia....
Tämä malli on hyvin helppo oppia jo opiskeluaikana. Kun raha ei pullota taskuissa, kannattaa mättää lautaselle sen verran sapuskaa kun mahtuu. Kannattaa, sillä siitä isosta mega-annoksesta ("riittää iltaan asti") maksetaan kuitenkin yhtä paljon kuin pienestä (syödään taas jotain muutaman tunnin päästä, terveellisempi vaihtoehto). Sitten kun siirrytään käyttämään työpaikkaruokaloita, joissa tyypillisesti valittavien ruokalajien määrä vielä moninkertaistuu ja lihapulliakin yms. saa ottaa ihan niin paljon kuin haluaa, aikaisemmasta toimintatavasta pitää aktiivisesti oppia eroon.
Joskus 6-7 vuotta sitten olin töissä Kalliossa, ja siellä oli sellainen ravintola kuin Silvoplee. Satu Silvon omistama kasvisravintola. Kerran siellä käytiin työkavereiden kanssa syömässä (vain kerran siksi, että yleensä syötiin omia eväitä, mutta joskus lähdettiin kokeilemaan lähiseutujen eri ravintoloita). Siellä lounas kerättiin lautaselle seisovasta pöydästä, lautanen punnittiin kassalla ja hinta riippui sitten siitä, paljonko lautaselle oli tavaraa mättänyt. En tiedä onko tämä sellainen resepti, että tavalliset työpaikkaravintolat menestyisivät, mutta periaate voisi olla hyvä. Poiketkaahan kokeilemassa jos sillä seudulla työskentelette. Ainakin silloin 6-7 vuotta sitten sapuska oli tällaisen kaikkiruokaisen mielestäkin tosi hyvää. Hinta ei tosin ollut lounashinnaksi mitenkään erityisen halpa. Ainakaan, kun lautaselle mätti sapuskaa samalla tavalla kuin missä tahansa perinteisemmin veloittavissa lounaspaikoissakin olisi tehnyt... Nykyisin tuollaista hinnoittelutapaa arvostaisikin jo paremmin.
Yksi syy on myös järjestys, jossa ruoka lounaspaikoissa tarjotaan. Alkaen leivät (useampaa eri lajia), hiilihydraatit (peruna, riisi, pasta), proteiini (liha, kala, kana, palkokasvit) sekä salaatit ja raasteet. Jokaisessa meissä asuu yhä se pieni keräilijä-saalistaja, joka aloittaa päivittäisen seikkailunsa työpaikkaruokalan linjastoissa puolen päivän aikaan. Ensin haalitaan leipää taskut täyteen, ladotaan perunaa lautaselle sen varalta, että kastikkeessa on jäljellä enää sattumia, minkä jälkeen kauhotaan soosia lihapalojen tai soijapapujen löytämisen toiveessa. Entä mihin se salaatti nyt mahtuu, erilliselle lautaselle. Näin kätevästi saatiin yhdestä lautasmallista kaksi ja puoli, ruoka, salaatti ja ne taskulämpimät leivät.
Jos linjaston pääsisi kulkemaan päinvastaisessa järjestyksessä, olisi itse kunkin todellinen lautasmalli kenties hieman toisenlainen. Ennakoiva terveydenhuolto tällä tapaa toteutettuna tulisi kai liian kalliiksi täällä ilmaisen terveydenhuollon maassa.
Mietin tuossa, että mitenköhän mahtaa olla karhun laita sitten. Suomessa ne syö n. 70% vegetaarista. Lihaa enemmänkin keväällä, kun muuta ruokaa ei ole saatavilla. Talviunia varten kerätään massaa lähinnä marjoilla.
Noin 30 tuhatta vuotta sitten hävinnyt luolakarhu, joka oli yli tuplasti isompi kuin nykyiset karhut söi ilmeisesti kokonaan vegaanista - joillain seuduilla satunnaisia haaskoja tms. Luurangon rakenne on vastaava kuin täysin vegaaneilla mammuteilla:
http://en.wikipedia.org/wiki/Cave_bear#Dietary_habits
Karhut vaikuttaa paljon petomaisemmilta kuin ihminen. Panda on ex-petoeläin, joka on muuntunut täysin vegaaniksi. Mielenkiintoista.
Suomen karhujen ruokavalio koostuu: marjat, kasvien juuret, lehdet, hunaja, vilja, haaskat, ruoan tähteet, kalat, muurahaiset, toukat, pikkunisäkkäät, hirvet, porot ja karja - nuo kolme viimeisintä lähinnä keväällä.
Aina jaksan vaan ihmetellä miten ruoka kuumentaa tunteita. Nykyjäänkin kun tv ta avaa niin johan sielä taas tupsahtaa joku mestarikokki hädässä.
Mut tä oli enemmän sitä jeesustelua:rolleyes:
Mitä olette muuten mieltä stressin vaikutuksesta painoon?
Tutkimuksia mitä olen lukenut, niin
1) stressihormoonit aiheuttavat kehossa rasvakudoksen kertymistä ja haittaavat rasvan käyttöä energiaksi.
2) stressin aiheuttama epätasapaino aivoissa aiheuttaa nopeiden hiilihydraattien ja rasvan himon, koska ne tilapäisesti tasapainottava ("normalisoivat") aivojen aineenvaihduntaa (mutta eivät tietenkään poista itse syytä, joten kierre on valmis).
Omasta kokemuksestani, jos väsyneenä pitää tehdä jotain, niin helposti yrittää ylimääräisestä syömisestä saada energiaa, mikä ei tietenkään ole pitemmän päälle hyvä strategia, koska oikeasti tarvii lepoa.
Oma strategiani on stressin välttely ja painokin pysyy hyvällä mallilla sillä tavalla :)
Eiks pyöräilijöillä yleensä oo ongelmana, että miten siihen langanlaihaan vartaloon sais vähän lihaa? Ja mites ne kisat kulkis ilman massiivista hiilaritankkausta?
Mä en noista välipaloista ja aamupaloista niin välitä. Eiköhän me ihmiset (tähän sisältyy myös pyöräilijät) olla kaikki vähän eri puusta veistetty ja jokainen syö milloin huvittaa, mihin on tottunut ja miten on kokenut asian toimivan omalle kropalle. Jos etsii jotain muutosta omaan ruokavalioon ei kannata liian sokeasti kuunnella muitten neuvoja.
Itse syön kaks ateriaa päivässä, eka about klo 11 ja toinen about klo 18. Hyvin pärjään näillä, joskus joku pikkujuttu vielä ennen nukkumaanmenoa.
En yksinkertaisesti koe, että pitäisi väkisin ylläpitää jotain verensokeria syömällä jatkuvasti jotain välipaloja tai jakamalla isot ateriat useampaan pieneen, ehkä tämä on myös nykyisen VHH-villitykseni sivutuote.
Meillä on linjasto koottu niin, että ekaksi tankataan juomat, sitten leipälautaselle leipä (jos sitä ottaa :rolleyes:), päivän keitto (usein kasvisperäinen sosekeitto), raastesalaattipöytä (aina viisi tuorevaihtoehtoa) ja sitten ruokalajit liha, kala, kasvis. Näille lisukkeet on aina ennen ruokavaihtoehtoa. Eli tänään oli esim. spaghetti, sitten bolognekastike, sitten muussi, kuhapullat ja tomaattipastavuoka vikana. Perimmäisenä on jälkkäri. Meillä siis aina tarjolla ns. jokaiselle jotakin.
SILTI, lautasmalli ei toteudu. Mätetään niin, että ruoka lähes valuu yli reunojen. Tämä koskee niin naisia kuin miehiäkin. Toimistotyötä tekevän naisen peruskulutus on niin alhainen, että 24cm lautashalkaisijalla siitä syö jo yli tarpeen.
Mä olen ehkä vähän takakiree, mutta mulla ei vaan mahdu tajuntaan se, että valitetaan älyttömästä nälästä eikä asialle tehdä oma-aloitteisesti mitään! Kyllähän jossain mättää, jos lähes koko päivän kalorit tulee jo pelkästä lounaasta :eek:
No juu. Kaksi juttua mitä pitäisi ehkä kokeilla, eka on annoskokojen pienentäminen. Yksinkertaista, mutta näin ahneelle kovin vaikeaa. :o
Toinen on tuo hiilari-mätön alentaminen. Lämpöisillä ateriolla ymmärrän sen liha-kana-kala suhteen nostamisena, mutta mites tälläiset väli- tai iltapalat konvertoidaan tuollaiseen proteiini-formaattiin? Nykyään tulee syötyä joko ruisleipää tai rasvatonta jugurttia&mysliä...
Syö rahkaa. Marjoja ja hedelmäsokeria mukaan ja jos haluaa vähän miedompaa niin sitten jogurttia sekaan. Soijaproteiinirakeitakin voi mukaan laittaa niin proteiinimäärä kasvaa ilman, että kalorit paljoakaan lisääntyvät.
Kanankoipia ja chiliä savivuokaan ja uuniin. Maistuu hyvältä.
Valitettavan monelta unohtuu se, että painonhallinta on pitkälti tekniikkalaji.
http://www.erkkiaho.com/blog/upload/..._simosaari.jpg
Ei se mitään tekniikkapeliä oo vaan raskas työ riittää ja syö sitten yöllä jos ei ehdi työn lomassa syödä:cool:
Mulla meni reilu puoli vuotta siihen, että sain annoskokoa pienennettyä. Joka kerta duunin ruokalassa sitä totesi, sen jälkeen kun oli mättänyt ruokaa lautaselle, että olis varmaan pitänyt ottaa vähän vähemmän. No jossain vaiheessa sitä tajusi tuon sitten ennen sitä mättämistä ja alkoi painokin putoamaan. Samalla vähensin myös leipää ruuan kanssa ja vaihdoin sen ruis versioon.
Nykyään tulee syötyö vähän mitä sattuu, mutta kun paino on pysynyt kohdillaan, niin eipä tuolla väliä. Toki ne annoskoot on pysynyt sopivina.
Rahkan kanssa on tosiaan omasta mielestä hyvää kun laittaa hilloa (ei liikaa sokeroitua) ja soijarouhetta. Rouheesta saa jotain pureskeltavaa ja hillosta makua. Täytyy kyllä laittaa tuota kanaakin, tosin taitaa vaihtua (kaupan) habaneroon chilit. Nam! :)
Tämän ketjun myötä innostuin kanssa vähän katsomaan noita syömisiä. Rupes vaan meneen vähän turhan usein jotain rasvassa kieritettyä ja vois pikkuhiljaa koittaa päästä pois tuosta merkittävän lihavuuden painoindeksistä... :rolleyes:
Rahkaisten iltapalojen jatkoksi: koitin tänään treenin jälkeen aika mielenkiintoista systeemiä eli 2 purkkia rahkaa, 2 mandariinia, 1 dl sokerintonta vadelmamehukeittoa ja pari ruokalusikallista vaniljajugurttia. Ei lainkaan paha. :)
Mulla rahka menee yleensä:
- sellaisenaan
- soijajugurtin/jugurtin kanssa
- mehukeiton kanssa
- ananaksen seurana
- maidon, banaanin, marjojen, yms kanssa blendattuna
...saattaa olla, että jollain muullakin tavalla oon koittanut, mutta nämä on ne tavallisimmat käytetyt. Joskus saattaa sivussa olla myös kaurahiutaleita tai -leseitä, soijarouhetta. Aika paljon riippuu siitä, mitä käsiin kaapista osuu ruoka-aikana :D