Puhe oli siitä että ohittaminen on hankalaa, koska kaistat on kapeita ja sulkuviivan toisella puolella menee ajoradan liikenne vielä kovempaa. Vähän eri juttu kuin se että kerran kesässä joutuu maantiellä ohittamaan jonkun pyöräporukan.
Mutta aika useinkin sen takia, että joku muu kuin auto jolla pitää ajaa ajorataa liikkuu hitaammin kuin autot. Laajemmassa mittakaavassa niin kyllähän raskasliikenne hidastaa henkilöautoliikennettä jne. jne.
Itse olen työmatkapyöräilijänä asennoitunut, että välillä joutuu jopa satojakin metrejä ajamaan hitaamman perässä kevään ruuhka-aikoihin. Samalla tavalla autoilijana pitää asennoitua, että välillä saattaa joutua ajamaan traktorin tai rekan perässä paljonkin hitaammin kuin haluaisi ja jopa kymmeniäkin kilometrejä.
Ei kai se Helsinginkään pyöräliikenne niin ruuhkaista ole, että siellä ei pysty ollenkaan ohittamaan?
Eli onko tuo ajoradan yhteydessä oleva pyöräkaista huonompi kuin sitten vaikka yhdistetty jalkakäytävä / pyörätie? (jossa taasen haittana sitten ne "koiranulkoiluttajat".)
Kun oman käsitykseni perusteella tuo ajoradalla kulkeva pyöräkaista on juurikin samalla ajatuksella tehty kaistaosuus kuin nuo "autoliikenttelle" tarkoitetut kaistaosuudet, eli yksi ajoneuvo kaistaa kohden. Ja mikäli hitaampi ajoneuvo (pyörä) osuu kohdalle niin sen ohitus vieresen (autoliikenne) kaistan kautta liikennetilanteen niin salliessa.
On, koska pyörätie on usein kaksisuuntainen ja tilaa on enemmän. Lisäksi ajoradan reunassa olevan pyöräkaistan reunassa on korkea kanttari, jonka takia ajetaan keskellä kaistaa, pyörätiellä mennään reunassa. Lisäksi pyörätiellä ei tarvitse samalla tavalla koko ajan varoa takaa tulevia autoja, eikä ohittamisen takia tarvitse mennä sulkuviivan yli.
Niin, ja jos katualueessa on se tietty määrä metreja olemassa, niin mielummin sitten yhteinen tila "jalkakäytävän" puolella kävelijöiden kanssa kuin ajoradalla? kun omaa "eristtyä" pyörätietä sinne ei saa muodostettua, vaan joko kokonaan yhdistettynä kävelijöiden kanssa taikka sitten viivalla eriytettynä (jonka toiminnan tietää).
Ei siellä katuverkossa autollakaan juuri ohitella vaikka edessä matelee hitaampi toinen autoilija. Että pikkasen joviaalimpi asenne plakkariin myös pyöräväylille. Kööpenhaminassa kun ajeltiiin turisteina hotellin lainapyörillä ja taatusti hidastettiin "kiireisten työmatkalaisten" kulkua, niin kiltisti ne siinä jonossa perässä tulivat, ilman ohittamisaikomuksia tai kellon kilkutusta. Sitä en sitten tiedä mitä mielessänsä ajattelivat, mutta ulkoisesti homma sujui huomattavan sivistyneesti.
Katuverkko on paikasta toiseen siirtymistä varten, urheilusuoritukset tehdään jossain toisaalla.
Mieluummin se molempien pyöräkaistojen ottama tila kaksisuuntaisena pyörätienä yhdellä puolella, kuin pyöräkaistoja molemmin puolin.
Se on oikein mukavaa, että teillä oli Kööpenhaminassa kivaa :). Ei tässä kukaan urheilusta puhunut, vaan liikkumisesta paikasta A paikkaan B. Aika harvoin autoliikenne jumittaa sen takia, ettei joku auto jaksa liikkua rajoituksen mukaista vauhtia tyylin 20km/h neljänkympin alueella?
Itte mieluummin ottaisin pyörätien, jos se pyöräkaistan toteutus on vaan maalata valmiiseen tiehen viivaa. Jos sen suunnittelis hyvin niin sitten ehkä eri. Toisaalta vois katsoa vähän laatikon ulkopuolelle ja miettiä jotain ihan muuta ratkaisua. Esimerkiks asuinkadut kaupungissa vois suurelta osin olla pihakatuja tai pyöräkatuja.
Turussa on ainakin yksi pyöräkatu ja se tuntuu mun mielestä toimivan ihan hyvin.
Kyllä se aikalailla vaan pitää. Raskasliikenne kiihtyy ja kääntyy hitaasti. Talviaikaan liikenteen seassa liikkuu paljon pieniä työkoneita, jotka ei juuri 30km/h lujempaa kulje jne.
Mun mielestä se nyt vaan on sellaista, että kaupunkikeskustoissa se liikenne on hidasta eikä voi liikkua haluamaansa nopeutta monessakaan paikassa riippumatta siitä ajoneuvosta. Pyöräilykaupunki Oulu on tuossa suhteessa ihan toivoton. Pyörällä pääsee kyllä nopeasti ja mukavasti keskustan tuntumaan, mutta varsinaisessa kaupungissa ajaminen on todella hidasta ja ongelmallista. Merkinnät on huonoja, välillä on klv ja välillä se muuttuu randomisti jalkakäytäväksi jne. Varsinaista pyöräilyinfraa on erittäin vähän.
Onko nämä tarkoittamasi pyöräkaistaosuudet kuinkakin pitkiä?
Näitä on kaks: Kauppias Hammarin katu Vasaramäessä ja Rehtorinpellonkatu/Vatselankatu Yliopistolla. Jälkimmäisellä jengi ei oikein tunnu osaavan. Isohko osa pyöräilijöistä ja skuuteista jatkaa jalkakäytäväajelua siinä missä ennen oli kelvi, pyöräkadulla sitten taas autoilijat vetää ylinopeutta, kiilailevat tai ohittaessaan uhkaavat ajaa vastaantulijoita päin. Muutos pyöräkaduksi oli kyllä hyvin perusteltu, koska varsinkin Rehtorinpellonkadun kohdalla se kelvi oli todella alimitoitettu trafiikkiin nähden. Autoille tuo on muutenkin umpikuja, kun taas kevyelle liikenteelle siitä menee tärkeä väylä Helsinginkadun ali.
Toi Hammarin katu on niin hiljainen tie, että siellä pyöräilykokemus ei varmaan tien statuksen vaihduttua muuttunut mitenkään. Kiva siinä oli ennenkin ajella.
Tämä on oikeaa ydinajattelua. Joskus töistä kotiin lähtiessä takarenkaaseen liimautui yksi työmatkatempoilija. Liikennevaloissa hän kysyi, milloin meinaat lähteä vetämään isoakovaa? Sanoin, että Turun kaupungin rajamerkin jälkeen. Siihen saakka ajellaan pientäpehmeää muut huomioiden.
No mutta, tuleehan silloinkin "turhia kadunylityksiä", joiden takia nuo molemminpuoliset yksisuuntaiset teilattiin.
Sehän tässä ei ollut pointti, vaan se että sivistyneissä kulttuureissa on vähemmän minä itse ensin -asennetta liikenteessä, vaikka oli meillä kivaakin siellä. Ehkä juuri tuosta kulttuurista johtuen. Alan kohta jopa uskoa noita stadin taksimiesten puheita siitä että pyöräilijät ovat liikenteen häiriköitä.
Ei jaksa tai ei pysty. Bussi lähtee pysäkiltä, joku yrittää kääntyä vasemmalle ja väistää vastaantulevia, etsitään pysäköintipaikkaa tai oikeaa osoitetta, jalankulkijoita pitää väistää suojatiellä.. Kyllä noita tilanteita tulee koko ajan jolloin jono pysähtyy tai hidastuu.
https://www.aamulehti.fi/moro/art-2000010587581.html
Lainaus:
Poliisin mukaan Pyynikin kirkkopuistossa Tampereella tieliikennelaki on voimassa: ”Osa käytävistä on sallittu vain jalankulkijoille”
Kaikille on nyt sitten varmaankin selvää, että puistoissa ei saa tai sitten saa ajaa pyörällä....Lainaus:
Tampereen kaupungin vastaus kysymykseen on, että kaupungin tulkinta on ollut, että puistot ja virkistysalueet eivät ole tieliikennelain mukaisia teitä, vaan puistokäytävillä saa pyöräillä ellei sitä ole erikseen kielletty.
Tuli vastaan... tai siis oikeastaan ei tullut kun siirryin ajoradalle, nainen ja seitsemän koiraa hihnojen päässä. Pieniä olivat mutta meno oli vähän sen näköistä että parempi kiertää suosiolla.
https://youtu.be/IfGIyAN9vqU?si=uPOBHPOSe5YLlJ28
Suattaapi nuo sähkövehkeiden tehot yllättää.
Länsiväylän vierestä Keilaniemeen noustessa leikkisä natiaislauma teki valehyökkäyksen jalankulkijoiden puolelta pyöräkaistalle, yrittivät varmaan säikäyttää kaatumaan tai jotain muuta tyhmyyttä. Varttia vaille viisi tänään ip. Kannattaa varoa jos näkee siellä nämä vapaan kasvatuksen sankarit.
Oliko nämä siis joskus 70-luvulla kasvaneita natiaisia?
Välillä tapahtuu jotain odottamatonta: Eilen keskupuiston kelvillä nuori naisoletettu kävelee koiran kanssa kelvin oikeaa laitaa, koira lähtee löntystelemään toiseen reunaan, naisoletettu katsoo samalla taakse mun suuntaan ettei tule ketään. Enkä usko että kuuli mun tuloa, olin sen verran kaukana, eikä hänellä ollut edes kännykkää kädessä eikä kuulokkeita. Hämmentävää oikein toimimista ja muiden huomioon ottamista.
^tuosta erottaa ne jotka pyöräilee itsekin.
Olihan taas yksi verrattain samanlainen tapaus kuin se pyöräilijä joka tunki ohitukseen juuri kelvin päällysteen puolimetrinen poikittaisleikkauksen kohdalla ja sai mun rullaluistelusauvan eturenkaan pinnoihinsa.
Tapahtui juuri 1.5 h sitten Klaukkalassa. Cycling Academyn ajopaitaan sonnustautunut vanhempi mies tunkee ohitukseen juuri kun olen vetämässä ajopaidan vetoketjua kiinni ja suuntakontrolli ei ole paras mahdollinen. Jos tunnistat itsesi ja muillekin ohjeeksi että joko venttaatte siellä takana jotta tilanne on ohi tai pidätte meteliä että edessä menijä ei aloita akrobaattitemppuja. Kelvi oli muuten n. 200 metriä kumpaankin suuntaan täysin tyhjä.
En omista Cycling Academyn paitaa, enkä ajellut illalla Klaukkalassa. Mutta: yhdelle rullaluistelija-sauvamiehelle huusin pari viikkoa sitten aivan saatanan kovaa että ohi olisin menossa. Jätkä vaan jatkoi sauvomista koko kelvin leveydellä, jotkun Peltorin kokoiset kuulokkeet päässä (ja oletettavasti joku hevirokki täysillä). Vedin liittymästä ajoradalle ja sitä kautta ohi ja heitin jätkälle keskaria.