Alkujaan tämän lähetti 
Markku Liitiä
				 
			^
Karmiva ajatus, että asunnosta toiseen muutettaessa heitettäisiin vanhat kalusteet mäkeen ja ostettaisiin uudet "sisustukselliseen kokonaisuuteen" sopivat tilalle.
Minun mielestäni huonekaluilla pitää olla tarina. Ainakin meillä valtaosa huonekaluista on peräisin 1950-luvulta tai sitä vanhemmalta ajalta, vanhimmat kenties 1800-luvun puolelta. Ei niistä juuri mitään ole maksettu, monet on peritty tai saatu sukulaisilta ja tuttavilta, jotka ovat jostain syystä joutuneet luopumaan niistä. Yksi rulo-ovinen arkistokaappi ostettiin muutamalla kympillä kierrätyskeskuksesta. Eivät ne myöskään mitään antiikkia ole, mutta se, että niistä tietää mistä ne ovat lähtöisin, tekee niistä arvokkaita. Joitain on verhoilutettu (pirun kallista) uusiksi ja joitain laitatettu muuten.
Sisustussuunnittelijalla voi olla työsarkaa julkisten tilojen sisustamisessa, mutta meille en moista ammattihenkilöä työvierailulle kutsuisi.