Curve Kevinistä 3d-titsku/hiilikuituprotoversio - CarboKev:
https://www.curvecycling.com/cdn/sho...162&width=2200
Printable View
Curve Kevinistä 3d-titsku/hiilikuituprotoversio - CarboKev:
https://www.curvecycling.com/cdn/sho...162&width=2200
^ Värikombinaatio voisi olla toisenlainen mutta tuonkin kyllä huolisi ja ihan oikean väriset renkaatkin!
Mulla on Salsassa myös loiva keulakulma (70 astetta) eikä mulla siitä oikein muuta sanottavaa ole, kuin että en mä sitä juuri huomaa. Jos jotain pitäisi sanoa, niin ohjaus on rauhallinen, eli mun makuuni liukkaalle irtosoralle sopiva.
Vaikka tuo Salsa on nyt mulla yksivaihteisena, niin takaraivossa on käynyt ajatus että se voisi olla hauska myös vaihteellisena.
Keulakulmaa enemmän mietityttää rungon pituus, vaikka vakiolla lyhyellä stemmillä voisi sopia myös mulle.
^ Utelias, rungon ja kuskin pituus?
Mitä ehdin uudella Stigmatalla ajella, niin ohjaus tuntui jopa herkältä siinä. Toki pitkä akseliväli teki kääntymisestä hieman hitaampaa. Tuota on hieman vaikea selittää, tavallaan tanko ja rengas tuntuivat kääntyvän herkästi, mutta pyörä ei tuntunut samalla tavalla ketterältä kuin lyhyellä akselilla oleva pyörä. Tottumiskysymys.
Aridin keulan offsetia ja sitä myöden pyörän trailia ei taida löytyä mistään, sehän tuosta ohjaustuntumasta kertoo enemmän kuin keulakulma. Toki Stigmatassakin on iso trail, mutta lyhyen stemmin kanssa se ei tuntunut pahalta. Ja ajaahan sillä pro:tkin 100-120 mm stemmeillä...
Aridin keulan offset on 45 mm
Jaa niin olihan se siellä. Sitten voi siitäkin laskeskella trailia.
Ehkä vähän väärä ketju aiheesta, mutta ne kenellä on enemmän käytännön kokemusta niin voiko sanoa jos trail on suunnilleen sama niin ei ole väliä onko keulakulma 71 vai 68astetta ja rakea sitten sen mukaan että menee samoihin.
Itse olen kyllä mielenkiinnosta kokeillut kaikenlaista, mutta ei perstuntuma riitä sanomaan eroja jos ei hyppää suoraan toisen selkään.
Taisin olla vähän epäselvä. Itse olen 182 cm ja rungon pituudella tarkoitin Mondrakeria. Ja mun Salsa on kooltaan 57.5 cm ja jossa reach on 392 mm.
Edit: mutta mä olenkin katsonut Salsaa yksivaihteisena, että seisten polkiessa ei asento tulisi kovin etupainoiseksi.
Riippuu mihin asiaan kiinnittää huomiota. Ohjauksen ”herkkyys” tai ”nopeus” pysyy samana (olettaen, että stemmin pituus ja tangon leveys on samat), mutta eroa on ainakin kahdessa asiassa:
a) Keulakulma vaikuttaa wheelflopin määrään enemmän kuin trail-mitta, joten vaikka trail pysyisi samana, niin mitä loivempi keula, sitä enemmän wheelfloppia. Wheelflop aiheuttaa yliohjautuvuutta.
b) Keulan loiventaminen ja raken kasvattaminen siirtää etupyörää kauemmas eteen kuskin alta, jolloin etupyörälle tulee vähemmän painoa eli eturenkaan pito heikkenee.
Painopisteen siirtymistä voi toki kompensoida sillä, että siirtää kuskia eteenpäin jyrkentämällä satulaputken kulmaa, kuten nykymaastureissa on tehty tai pidentämällä takahaarukkaa, jolloin akseliväli pitenee entisestään. Wheelfloppia ei oikein pysty kompensoimaan millään.
Poistettu viesti. Tuli väärään osioon
Kiitos hyvästä viestistä. Tuo wheelflop on tullut itsekin huomattua, mutta esim. 68asteen kulmalla ei ole häirinnyt pahemmin, mutta oliko nyt luokkaa 65-65 kun kokeilin erästä pyörää niin siinä sen huomasi selvästi. Maastossahan tuo ei haittaa, mutta kovalla pinnalla ikävä ominaisuus.
Hyvin kuvaavaa oli myös tuo etupyörän pidon heikkeminen ja yksi syy siihen miksi nykymaastureissa on niin pystyssä oleva putki.
Koitan lähinnä omaksi iloksi selvitellä minkäkaiset speksit olisivat omaan mieleen sellaisessa jokapaikanhöylässä. Alan kallistumaan sellaiseen 70-71asteen keulakulman puolelle ja rakea joku 40mm. Eli hyvinkin perinteiset speksit siltä osin.
^ Kiitos eipä mitään. Tuollaisella keulakulmalla raken olisi minusta hyvä olla ennemmin vähintään 50 ja mielluummin 55 mm, jos kyse on gg-tyyppisestä pyörästä paksummilla 700c-renkailla ja pyrkimys on melko neutraaliin ohjaukseen.
Mulla tällä hetkellä olevien käyrätankopyörien keulakulmat, raket ja niissä pääsääntöisesti käytössä olevarengaskoko:
72,5/45 mm/33 mm/trail 60 mm (Gunnar Crosshairs)
noin 71,5/48 mm/38 mm/trail 67 mm ja noin 70,5/48/38 mm/trail 74 mm (Cyclo Grava a.k.a. ”Luttero”)
71,5/50 mm/44 mm/trail 67 mm (Stigmata V3)
Sekin kannattaa huomioida, että mitä paksumpi rengas, sitä isompi trail ja sitä enemmän wheelfloppia myös.
Lutteron rivi on ”noin”, koska kolarissa vaurioituneen emäputken vaihdon myötä mitat on vähän muuttuneet siitä, millaisiksi sen alunperin suunnittelin ja nykymitat on valistunut arvio. Siinä on myös kaksi eri versiota mitoista, koska alkuperäinen teräskeula on a-c 385 mm ja mulla on myös kuitukeula, jonka a-c on 395. Sen kanssa pyörä ei ole kuitenkaan enää kiva ajaa, joten mulla raja menee kutakuinkin jossain tuossa. (Pitemmän keulan kanssa myös keskiö nousee, joka vaikuttaa osaltaan jotain eli kokonaan syynä ei ole pelkästään trailin kasvaminen.)
Pelkästään ohjaustumansa puolesta Crosshairs, jonka trail on 60 mm, on yksiselitteisesti kivoin ajaa noista. Vaikea selittää ihan tarkkaan, että miksi, mutta niin se vaan on on. Esimerkiksi putkelta ajaessa ohjaus ei ”venkoile” lainkaan ja kaarteissa pyörä käyttäytyy kaikkein johdonmukaisimmin. Toisaalta sen kyllä huomaa myös, että suoraan ajaessa ohjaus ei ole yhtä vakaa kuin 67 mm trail verrokeissa.
Pehmeässä lumessa, loskassa ja upottavassa hiekassa ajaessa pienempi trail helpottaa pyörän hallintaa. Vähän ehkä päin vastoin kuin kuvittelisi tai ainakin äkkiseltään itse kuvittelisin, että ”vakaampi” ohjaus helpottaisi, mutta eipä se olekaan niin.
Ennen emäputkiremppaa Cyclon trail oli 62 mm ja se tuntui paremmalta kuin tuo nykyinen 67 mm, joka on siis sama kuin V3 54 cm Stiggyssä 44 mm renkailla. Jos (luultavasti kun) vielä yhden rungon teetän, niin joku 62-65 mm trail voisi ehkä olla se, mihin pyrkisin.
Kiinnostavaa luettavaa oli ainakin toi niitten eilen tullut eka uutiskirje. Ei ole pyöränä mun juttu johtuen 650-kiekoista mun koossa, itselleni turhan korkeasta ja lyhyestä geosta ja low trail -etupäästä, mutta projektina tosi mielenkiintoinen, joten seuraan siksi.
Yleensä keulakulma ja trail käsitellään omana pakettinaan ja ohjaustangon leveys valitaan kuskin fysiikan mukaan, eli hartioiden leveyden tai aerovaatimusten mukaan.
Itse olisin sitä mieltä että ohjaustangon leveydellä on iso merkitys koettuun ohjauskäytökseen, eli leveä tanko rauhoittaa menoa urissa ja muulla ohjaavalla alustalla. Olisin varoen sillä kannalla, että tangon leveys on naitettu pyörän geometrian kanssa.
Mulla on nyt graveleissa 46 ja 44 leveät tangot, mutta uuteen tilasin 42 leveän. Toisten mielestä se on graveliin kapea ja toisten mielestä leveä. Space Chickenissä ainakin tuntui siltä, että leveästä tangosta ei saa mitään hyötyä, koska vaativammissa paikoissa pyörän geometria rajoittaa menoa enemmän kuin tangon leveys. Katsotaan käykö nyt toisin päin kun tuleva pyörä on loivemmalla keulalla ja isommalla traililla. Toisaalta ei sillä ole tarkoitus ajaa hirveästi poluilla.
Eikös perinteinen mitta ole hartioiden leveys? Tietenkin määritteet muuttuneet mutta silloin joku viisas sanoi että kapealla tangolla/otteella pallea puristuu kasaan ja alkaa ahistaa.
Samalla periaatteella päädyin tuossa FBG:ssä tuollaiseen 54senttiseen tankoon koska ei löytynyt pienintäkään (uskottavaa) perustelua miksi suoratankoisessa pitäisi olla jokin ylileveä jos gravelissa pärjää kymmenen senttiä kapeammalla.
^ Ei tietenkään voi olla vaikuttamatta mutta myös miettii miten suora ja maantietanko siinä yhteydessä toisistaan eroaa? Tietenkin jos kuskilla hartioissa narut kiinni niin silloin ehdottomasti vaatiikin vipuvoimaa...
^ Veikkaus että kapeampi vaatii enemmän kontrollia ja voimaa?
Ei kai ajaminen ole pullistelua, vaan...ajamista? Tangon leveys, mikä se sitten kullekin on, palvelee ajamista.
Ymmärrän toki sen, että oikein kapea tanko ja paksut, karvaiset käsivarret saavat miehen tuntemaan itsensä mieheksi ja että pelkästään tietoisuus siitä, että vain kaikkein vahvimmat urokset saattavat hallita pyörää näin kapealla tangolla saa rintakarvatkin kasvamaan sekä pituutta, että tuuheutta.
Itse en kuitenkaan yritä viestittää osavalinnoilla miehekkyyttä ja voimaa, vaan toivon ainakin valitsevani osat ajamisen ehdoilla.
^ Hieman väärin ymmärrät, lienee ihan tahallasi mutta suon sen ilon sinulle. Kyse ei ole pullistelusta, lähinnä syy "kapeaan" tankoon on se että se vain istuu itselle paljon paremmin kuin tuollainen kainaloita tuuletteleva leveä tanko.
^Se on hyvin olennainen seikka mutta jotkut ei vaan hyväksy muuta kuin oman näkemyksen ja tasapäistää kuskien tottumuksia.
Itselle kapeampi tanko antaa selkeästi rennomman ja luonnollisemman asennon pitemmälläkin lenkillä.
Mitä mieltä näiden perusteella olet: rennompaa vai mitä?
Itse olen sillä kannalla, että leveämpi asento on raskaampi pitää yllä pitkään, vaatii enemmän hartioilta ja keskivartalolta, mutta tarjoaa enemmän vipuvartta vastustaa haarukasta tulevaa vääntöä.
Kapea tanko on mielestäni vaativampi, vaatii kuskilta enemmän pitää pyörä ajolinjalla.
Mutta mun ajatukseni ei ollut, että kaikkiin pyöriin tulee laittaa leveä tanko, vaan se, että pyörän geometrialla ja sopivalla tangon leveydellä voi olla yhteys.
^Tuskin mikään noista ainakaan allekirjoittaneen kohdalla sulje pois toisiaan, muista en tiedä enkä edes välitäkään, jokainen ajaa tavallaan.
Pyörän geometriahan on kuitenkin pitkälti osien summa, sama pyörä voi olla sekä leveällä ja kapeammallakin, kuskista ja kuskin mitoista riippuen.
https://www.bikeshop.fi/Superior-X-R...pa/pSUPXR62GR/
Kellään tästä kokemusta onko haarukoissa ruuvin paikat lokareille piilossa. Ei jaksais alkaa mitään pantavirityksiä tekemään...
Mudguadrs ready lukee spekseissä ja netistä löytyy kuvia etu- ja takahaarukan ruuveista.
https://huntteri.fi/images/products/...0400052*_7.jpg
https://huntteri.fi/images/products/...0400052*_8.jpg
Hölmönä yritin valmistajan sivulta etsiä kuvia. Tuon mudguard ready:n kyllä huomasin, mutta se nyt voi tarkoittaa melkein mitä vaan.