Ja pahinta on se, että molemien osapuolte tietämättömyys liikenteessä ruokkii muita toimimaan samalla virheellisellä tavalla. Esim juuri että autot antaa aina tilaa kun odotat pyörällä ylitysvuoroa suojatien yli kun olet itse väistämisvelvollinen.
Printable View
Ja pahinta on se, että molemien osapuolte tietämättömyys liikenteessä ruokkii muita toimimaan samalla virheellisellä tavalla. Esim juuri että autot antaa aina tilaa kun odotat pyörällä ylitysvuoroa suojatien yli kun olet itse väistämisvelvollinen.
Jep. Pääsääntöisesti autoilijat antavat tilaa silloin kun ei pitäisi, eivätkä anna silloin kun pitäisi.
Käytännössä itse pitää olla koko ajan hereillä, eikä tuudittautua siihen, että kulloinenkin autoilija kuuluu siihen vähemmistöön, joka tietää miten pitäisi ajaa.
Kyllä ne siitä lähtee eteenpäin. Toiset nopeammin, toisia joutuu suostuttelemaan. Kun ei ole kiire niin voin odotella pidemmänkin aikaa.
Itse oon luovuttanut tän suhteen. Jos selkeesti auto siihen pysähtyy niin huikkaan kädellä kiitokseksi ja menen yli.
Ne autolla ajavat jotka kokevat pyöräiljöiden olevan se erityinen ryhmä, joka eniten rikkoo sääntöjä, tämä mielikuva varmasti muodostuu, kun on itse näkemässä muiden liikenteessä tekemät virheet.
Mutta jos he itse esim kääntyvät eteen kääntyessään risteyksestä oikealle, niin he eivät varmasti edes tajunneet että ajoivat itse väärin, ellei sitten pyörä kolahda kylkeen.
Jos auto taas ajaa auton eteen niin töötti kyllä kuuluu palautteen muodossa sisään ja pureutuu paremmin mieleen, että tässä saattoi tulla itselle joku virhe tehtyä.
Tämä osalleen selittää sitä, miksi autolla ajavat, jotka eivät itse pyöräile, kokevat pyörillä ajavien tekevän enemmän virheitä. Pitää varmaan autolla alkaa tööttäämään aina kun edellä ajava auto antaa tarpeettomasti suojatiellä pyörälle tilaa, voisi opettaa paremmin kuin pöyrällä käsien levittely.
Tämä on omasta milestäni myös hyvin kiusallista/ongelmallista ja jopa vaarallista.
Itse koitan myös jäädä pyörällä selkeästi kauemmaksi suojatien laidasta (kun olen väistämisvelvollinen ajoradalla liikkuville ajoneuvoille) ja selkeästi koitan viestittää että olen väistämässä kuten kuuluu. Mutta välillä ihan sitten liikenteen sujuvuuden takia ajan suojatien yli "ensimmäisenä" jos auto pysähtyy ja kuski esim. viittoilee minua ylittämään suojatien ja näyttää jäävän "jumittamaan" suojatien eteen. Mutta tämä vain ja ainoastaan siinä tapauksesta että toisesta suunnasta ei lähesty ajoneuvoa jonka osalta yhä olen väistämisvelvollinen vaikka toisen suunnan kuski selkeästi on "luopunut oikeudestaan ajaa ensin". Ja tässä tilanteessa aina heilautan kättä kiitokseksi tämän johdosta (vaikka se toisaalta kannustaa autoilijoita tekemään tuota jatkossakin...)
Tuo on tilanne jossa ei ole oikein "hyviä vaihtiehtoja". Parasta olisi kun kaikki toimisivat lainsäädännön mukaan...
En ole luovuttanut enkä aio tulevaisuudessakaan luovuttaa. Varsinkin käden heiluttaminen kiitokseksi viestittää autoilijalle että hyvin tehty, kannattaa pysähtyä seuraavalla kerrallakin.
Harvoin kun tulee autoa ajettu niin käytän lyhyttä äänimerkkiä ajoissa kun väistämisvelvollinen pyöräilijä näyttää jättävän velvollisuutensa täyttämättä. Useimmiten merkkiin havahdutaan, aina on varauduttava kuitenkin että siihen eteen ängetään.
^Käden nostaminen ei ole kiitosta, vaan kohteliasta kommunikointia että ymmärrän autoilijan antavan tietä ja oletan pysyvän päätöksessään.
Voi näyttää avokämmentä jos pelkää tulkittavan kiitokseksi.
Yhtälailla on kommunikaatiota näyttää kädellä että mene autoilija nyt siitä. Eivät useinkaan tätä heti ymmärrä vaan jäävät arpomaan.
Tuo varmistelu ja hidastelu on kuitenkin niin aikaa vievää, että useimmiten jään poispäin kääntyneenä odottamaan että autoilija jatkaa matkaa. Varsinkin jos autoja on letkaksi asti, eikä muita tien ylittäjiä ole.
Ihmetyttää kun pitkän jonon viimeinen auto antaa tietä. Tämä on tapahtunut useasti.
^Siinä varmaan kokee itsensä ns. paremmaksi ihmiseksi kuin edellä ajaneet...
Minä taas ajattelen tasan päinvastoin.
https://www.savonsanomat.fi/paikalli...0263#kommentit
Lainaukset Savon Sanomien jutusta:Topias Kontio, 25, päätti pyöräillä Egyptiin ja juosta takaisin – nyt hänet voi bongata paluumatkalta Keski-Suomessa
"Miltä kuulostaisi pyöräillä yli 5?000 kilometriä ilman mitään kokemusta ultramatkoista, ja sitten juosta sama matka takaisin?
Haaste alkoi viime vuoden elokuussa. Ennen lähtöä Kontio oli juossut pisimmillään 23 kilometriä ja käynyt muutamalla sadan kilometrin pyörälenkillä. Nyt päivittäiset matkat ovat olleet paikoin jopa moninkertaisia."
Kontio saapui Suomeen kesäkuun lopussa. Keskiviikkona hän jatkoi matkaa Jyväskylästä kohti Äänekoskea.
Sama Ylen sivuilta:
https://areena.yle.fi/1-74390994
^Voihan sen välivuoden pitää noinkin. Hattua nostan!
Suomalainen perinneruoka sai brittimiehen ällistymään: ”En ole koskaan syönyt mitään tällaista”
Suomi pääsi suositun pyöräilijän sydämeen.
Maailman suurin verkossa toimiva pyöräilykanava Global Cycling Network eli GCN teki videon suomalaisesta pyöräilytapahtumasta Saimaa Cycle Tourista.
https://www.is.fi/urheilu/art-2000011377211.html
Suosittelen myös sitä juutuupista löytyvää GCN:n videota. En yleensä jaksa katsoa mitään yli 10 min pätkää, mutta tuon katsoin kokonaan.
Tämä on jo wanha niille, ketkä seuraavat Touria, mutta laitetaan nyt muillekin.
Mitä ihmettä? Pyöräilytähti repi fanikyltin kahtia ja tunki sen paitansa sisään
https://www.is.fi/urheilu/art-2000011377942.html
Ehkä eniten hymyilytti tämä: ”Suomalaisten hiljaisuus meinasi välillä olla hänelle hieman häiritsevää. Saattoi mennä viisi minuuttia ajaessa ja kukaan ei sanonut mitään, Kananen kertoo.”
Viisi minuuttia? Mä kun ajelen vaimon kanssa, niin helposti menee puoli tuntia. Aikanaan kun kierrettiin faijan kanssa Karhunkierros kävellen, niin helposti meni koko päivä ettei puhuttu mitään. Mitä sitä puhumaan, jos ei ole asiaa.
Ja jos vetää 38 keskarilla 300km, niin en puhuis sen aikana ja en varmaan sen jälkeenkään pariin viikkoon.
^A-luokan reissu.
"Suomalainen perinneruoka". Tuo puuro jossa on sitä punaista limaa on ilmeisesti joku perinneruoka. Kaikkea sitä oppiikin.
Luulin ala-asteella että tuo oli joku rangaistus jostain kun sitä piti väkisin syödä. Sen koommin en ole kyseiseen törmännyt missään.
Muutenkin ulkomaalaisille kerrotaan aika ihmeellisiä faktoja meidän kulttuurista. Joku muikku kastikkeella taitaa olla pelkkä turistijuttu Helsingin kauppatorilla. En ole koskaan nähnyt livenä ihmistä joka söisi tuollaista kotona tai missään muuallakaan.
^kaurapuurosta niin tiedä, mutta onhan se mustikkakeitto jonkinlainen suomalainen erikoisuus. Viime vuosituhannella, kun Suomessa vielä hiihdettiin, niin se oli joka hiihtokilpailun peruseväs. Tämä siis aikana ennenkuin makkarat ja olut keksittiin.
Kaurapuuro on hyvää. Kyllä ainakin retkipyöräilijällä pitäs olla puuropurkki (eli ruokatermari) aina messissä. Kotona heität purkkiin aineet ja muutaman tunnin päästä nautit herkullisen puuron jossain kivassa paikassa. Myönnettäköön, että ei välttämättä just tälle säälle paras herkku oikein, mutta kyl tää tästä taas tasottuu.
^ kyllä, samaa mieltä. Lähes joka aamu käynnistyy kaurapuurolla eikä mustikkasoppakaan ole vieraslaji. Vaan kyllähän meijän savolaisten herkku kalakukko on lyömätön retkieväs.
https://photos.app.goo.gl/GpEgPrmaMdM3EFUd8
Kalkukko oli eväänä kerrallisella retkipyörä reissulla Länsi-Norjan maisemiin vuonna 1984
Kalakukon kanssa (junassa) matkatessa saattaa tulla onkelmaa. Lainaus ko retken rapsasta:
"Ajatuksena oli koukata Norjaa hiukan syvemmältä ja päätimme mennä junal Turkku. Junaan nostimma pyörät, Ortliebin kassit ja kalakukon -matkaevääksi. Junamatka män muute hyvin mutta tuosta kalakukosta tuli pikku ongelma ku konnari sano ettei eläimiä, varsinkaa lintuja sais kulettaa matkustajavaunuissa. Lahjoimme virkamiehen muutamalla siivulla savolaista kansallisruokaa.Turkkus astuimme laivaan.Junahaverista viisastuneina söimmä kalakukon tähteet pelastusveneen pressun alla suojassa lokeilta ja kapulta."
Kiitos ja anteeksi offari.