Äsken kuuskymppinen. Ajellaan tästä pohjoishesasta Rusutjärvelle ja takas.
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
Printable View
Äsken kuuskymppinen. Ajellaan tästä pohjoishesasta Rusutjärvelle ja takas.
Lähetetty minun XQ-BC52 laitteesta Tapatalkilla
Äsken liki 2-tuntinen maantiellä. Keskilämpötila Garminin mukaan +29°C. Ilmankos jälkihikeä vielä pukkaa.
^Ja kakskyt minsaa päälle, mullakin näytti 30°C keskilämmöiksi.:)
Tänään 194km maantietä. Vähä harkitsin lisälenkkiä loppuun, että olis menny neitsyys kaks satasis, mutta sai uus ennätyslenkki riittää. Jäipähän nälkää tulevaisuuteen
Pelisalmen sillan jälkeen Mavic takarengas tyhjeni. Kiekkoa irrottaessa jäi koko takavaihtaja pivooni. Minne ihmeeseen, milloin Ultegra Di2 takavaihtajan kaksi pientä ruuvia ovat kadonneet? Siihen jäi "suvi-illan fyysinen valssi". Puhelimessa kolme taksinumeroa - ne kaikki ennen Bernerin taksiuudistusta eli nyt toimimattomia. Lähdin kävelemään takaisin kohti Kangasalaa ja siellä päämäränä taksiasemalle.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Il ciclista di Roine
No, Sappee on DH-pyöräilijöiden suosiossa ja tamperelaisen alan harrastajan pakettiauto pysähtyi kohdalleni Pelisalmen toisella puolella. Sain lopulta kyydin suoraan kotiini (37,6 km matka = vuosikymmenen lyhyin rekisteröity pyöräilysuoritteeni).
Suomalaistet ovat auttavaista väkeä, eivät jätä kulkijaa pulaan! Ei kelvannut kyyditsijälle 50 euroa, joten tyydyttiin 20 euroon.
Onkohan XXL:t auki juhannuspäivänä, jotta saisi nuo pikkuriikkiset ruuvit? [reto]
On ollut tapana tyhjätä takarenkaan ja sisäkumin väliin kertynyt vesi pois. Sen tehtyä Mavicin kumiseos halkeili heti tasaisesti koko kehän pituudeltaan uudelleentäytön jälkeen. Unohdin, ettei Mavic rengasta kannata veden takia ilmasta tyhjentää. Jo ennen Pirkkaa 2022 tiedostin olevan pian tarpeen vaihtaa rengas uuteen Maviciin (kiekot Mavic Cosmos).
Eilen nelisenkymmentä kilometriä asfalttia ja soraa. Tuli ajeltua sellaisissa kotoa alle 15 km linnuntietä olevissa paikoissa, joissa ei 25 vuoden täällä asumisen jälkeen olekaan tullut käytyä. Lämmintä piisasi, vauhti sellaista ettei juurikaan hengästynyt, mutta hiki tuli, ja kun ajoviimajäähdytys kotipihalla loppui, alkoi hikeä puskea joka huokosesta.
Il ciclista di Roineelta pitäisi kai kysyä jos kehtaisi oliko kyse ruuveista joilla takavaihtaja on kiinni korvakkeessa vai ruuveistä joilla korvake on kiinni rungossa - ja kysyä sitten milloin viimeksi hän oli kiertänyt ne auki irrottaakseen takavaihtajan.
Vanhassa Cannondalessani ohjeellinen momentti oli niin pieni ettei ollut toivoakaan että ruuvit olisivat pysyneet kiinni ja takavaihtaja paikallaan ilman asianmukaista ruuvilukitetta.
Cyclocrossarini vanhat vanteet keräsivät nekin hiukan vettä oikein lammikkomärällä kelillä ajetuilla lenkillä. Mutta määrä oli niin pieni ettei sitä huomannut ellei ruvennut samana tai seuraavana päivänä renkaanvaihtoon - ja laiskana miehenä tuumasin että haihtuuhan tuo kosteus samaa tietä kuin vesi on tullut
Koska kiekot olivat Ultegrat eli "double walled" veden on - jos ymmärrykseni rakenteesta on oikea - tulla ensin pinnanreikien kautta sisempään, onttoon tilaan ja sitten pieni osa siitä on tullut venttiilinreiän ja venttiilinrungon välistä ulompaan eli rengastilaan. Kun vanteet eivät kuitenkaan olleet mitkään korkealaippaiset, ei vettä voinut olla desilitrakaupalla - eli mitään hölskymistä ei käsissä heiluttaessa edes tarkalla korvalla voinut kuulla. Joten en nähnyt tarpeelliseksi ruveta tyhjentämään sitäkään.
Kerran olen joutunut soittamaan taksin kun vanteesta katkesi pinna Lahdentiellä jossain Mäntsälän eteläpuolella. Keskus vastaanotti tilauksen, sain jonkun numeronkin, mutta taksia ei ruvennut kuulumaan. Tässä vaiheessa kohdalle pysähtyi ystävällinen pakettiautokuski ja soitin uudelleen kysyäkseni missä luvattu auto viipyy. Sain kuulla että taksiautoilija ei ollutkaan vastaanottanut tilausta! WTF!:mad:
Lausuin pari huonosti valittua sanaa (joitka yritin olla kohdistamatta keskuksessa istujaan, koska vika ei ilmeisestikään ollut hänen), mutta päätin unohtaa asian mahdollisimman nopeasti. Pakettiautokyyti Keravan asemalle keski-ikäisen rouvashenkillön (jonka aviomies "myös pyöräili":cool:) kyydissä sujui mukavia jutellen, joten päällimmäiseksi jäi milellttävä muisto muutenkin kuin siksi että rahaa kiellettiin tarjoamasta ennen kuin pyörä oli saatu nosttuksi tavaratilaan!
PS Voiko muka Mavicin - BTW mikä rengas? - halkeilulla ja ahkerallakaan renkaan tyhjentämisellä ja uudelleentäyttämisellä olla minkäänlaista yhteyttä?
Ai niin, toissa päivänä viisi tuntia ja minuutteja päälle maantietä.
Toissa päivänä siksi että eilinen meni kahden tunnin reippaan sauvakävelylenkin ja juhannusaaton vieton merkeissä. Viisi tuntia siksi että se oli asetettu sekä vähimmäistavoitteeksi että tavoitteeksi jota ei tule ylittää yhtään enempää kuin on tarvis kotiin asti pääsemiseksi.
Ja tietenkin siksi että olen ottanut ohjeekseni Fredrik Kessiakoffin Ruotsissa klassikoksi nousseen nyrkkisäännön: "Det är inte distans om det är under fem timmar", mikä toki tarkoittaa useampaakin asiaa harjoituksellisesessa mielessä, mutta käytännössä ja puhtaasti harrastajien kyseessä ollen sitä ettei lyhyemmällä lenkillä ole asiaa kahvitauolle. Tosin minulta jäi sekin pitämättä, koska olin yksin matkassa.
Nää Juhannus- Joulu- Vappu- jne. päivät hyviä aja kun ketään ei ole tien päällä, nyt jo muutama tunti - eikä ketään!
Minä taas suuntasin "sivistyksestä" pois päin, parhaaseen mahdolliseen seuraan, omikseen.
Lenkki lähestyy loppua. Menikin paljokseltaan lapsuuden sorateillä, eikä ollut gravelia eikä leveitä renkaita!
Keskinkertainen maantiepyörä kakskasit contin catorit ja kulki. Keskareista/ajomatkoista en puhu mitään, nautitaan kun voidaan.
Äsken maantiepyörällä 75 km. Neljän edellisen päivän juoksulenkit painoivat jaloissa.
Vaimon kanssa 30 km kelvejä ja maantietä. Loppulenkistä aika paljonkin pyöräilijöitä liikkeellä. Oli kivaa ja lämmintä.
Joo lämpöä piisasi kun rouvan kans paineltiin juhannussatku. Garmin väitti 29 plussaa. Auran kärjessä pysyi minulla tossu vireessä mutta rouvalla alkoi jalka painaa loppumatkasta. Siitä huolimatta 27 saatiin keskariksi. No vastatuulessa toki vaikutuksensa. Ehkä olisi pitänyt tauottaa enemmän. Nyt kylmän suihkun kautta hiilaria koneeseen.
Puoli kilometriä vajaa kuusikymppinen Tuusulan metsissä TdT 2021-jälkeä seuraten. Tarkeni kivasti.
Äsken maantiellä vajaat 2-tuntinen +30°C keskilämpötilassa.
Maastossa pari tuntia. Ei tullut kuumakaan, kun laitoin eka kertaa stretsit löysien maastovaatteiden sijaan.
Onneksi on Suomi - vapaus omistaa useita pyöriä yksityisesti.
Kun 1-pyörä on telakalla, niin 2-pyörällä sitten legaalisen ja solaarisen keskiyön kokemukseen painavammalla ja hitaammalla pyörällä [lue: korkeammalla syketasolla].
Tuttu juhannusyön reitti suoriutui onnistuneesti, klo 18 - klo 02. Paljoa ei tarvittu syötävääjuotavaa 4000 kilokaloa korvaamaan: kaksi banaania ja 1000 ml Dexal-pohjaista juomaa. 300 km vaatisi pakosti lämpimän aterian.
Pari huomiota: Kun ilma alkaa yöllä viilentyä [viilenee se valkoisten öiden aikaan, jota ei voi kokea Turussa, Helsingissä tai Pietarissa koko yötä milloinkaan!], putoaa keskisyke tuntuvasti, noin 4 prosenttiyksikköä. Koko ajelu oli soolo-pk:ta, normaalisti keskisyke nousee matkan edetessä; mutta voimakas lämpötilan lasku laskee sykettä.
2) Takapuoleni ei kestä istumista soolopyöräilyssä. Pitkässä Pirkassa taas koko matka satulalla ajaen, ei putkelta. Vikat 20 km satulahankausta vähäkseltään. Näin ollen en pystyisi kahta peräkkäistä päivää 2 x 8 h ajoon. Selkä ja jalat kestää tuon rasituksen vielä näillä ikävuosilla.
Kolmas huomio: autoillessa täytyy tauottaa 2 h ajelu - pyörällä menee 3 h pysähtymättä. Pidin siis kaksi taukoa: 3 h | tauko | 3 h | tauko | 2 h ja kotona.
Harmittaa, kun ABC Padasjoki ei ole [legaaliseen] keskiyöhön asti auki: Saisi pestyä kädet Dexal-tahmeudesta! Ja voisihan sieltä ostaa 50 cl juoman; ei kahvia pyöräillessä.
Tämä viesti on lähetetty lähes verekseltään, vain 86 minuuttia kotiutumisen jälkeen.
Yksi ruisrääkkä huuteli Aitoosta Pälkäneelle päin pari kilsaa.
Tuo Nti Iisakkilan arvoituksellinen lintu saattaa olla lehtokurppa - ainut lintulaji, jonka ääntelu alkaa p-äänteellä. Kuulee hämärän valoisuuden aikaan useinkin [ja useita 2022 juhannusyön poljennossa].
Luultavasti kerran vielä tuo 2-satanen vaaleiden öiden aikaan tänä kesänä uudelleen - menisikö 1-pyörällä 15 m nopeammin?
Il ciclista di Roine kertoi yllä takauolensa ilmoittaneen ettei se kestä istumista soolopöräilyssä samalla lailla kuin porukassa ajoa esimerkiksi Pitkässä Pirkassa. Oma takapuoleni olisi valmis väittämään vastaan ettei ajoseuran puute lisää sastulahankausta vaan syyn täytyy löytyä jostain muualta. Mieleen tulevia voisivat olla:
- lämpimällä tai jopa kuumalla ilmalla tuppaa hikoilemaan enemmän; hikoilu ei suoranaisesti aiheuta ihon hankaantumista, mutta olisi ehdottoman suotavaa että pehmusteen pinta pysyisi kuivana
- kun vaihtaa ajohousut uusiin, voi lläättä ikävästi; pehmuste voi olla hiukan toisenlainen, erimuotoinen tai paksumpi, tai vaikka housut olisivat täysin samanlaiset kuin entiset, etenkin paksuhko pehmuste voi niin sanotusti vaatia sisäänajo ennen noin pitkää lenkkiä
- jos yksinajaessa ajotapa muuttuu esimerkiksi niin että nousee tiheään putkelle, voi käydä niin että housut eivät jonkin ajan kuluttua niin sanotusti istukaan yhtä hyvin, kun satulasta noustessa tai siihen laskeuduttaessa ne ihan pikkuriikisen siirtyvät
Nyt ajettiin illan ja alkuyön tunteina, joten mahdottoman paljon Pitkän Pirkan olosuhteita lämpimämpää tuskin oli. Muutkin tekijät voidaan ehkä sulkea helposti pois, joten syiksi jäävät (1) jokun muu ja sitttenkin (2) soolopyöräily. Jälkimmäisen vaikutusmekanismi jää tosin minulle mysteeriksi - ellei kyse ole yksinkertaisesti psykologisesta ilmiöstä eli siitä että porukassa hyvällä fiiliksellä ja kenties flow-tilassakin ajaessa ei negatiivisia asioita huomaa tai ei ainakaan koe samalla lailla kuin yksin ajaessa,
Eilen- Ttaas maantietä, en kahdeksaa tuntia enkä edes seitsemää. Eikä täyttä kahtasataa, mutta sentään päälle 190 km.
Lähtökohta oli ajaa pitkä lenkki ilman reittisuunnitelmaa tai muuta tavoitetta kuin yrittää nauttia lämpimästä säästä ja alkukesän vihreydestä. Vauhdin ei tarvinnut olla ihan kolmenkympin keskariin vaadittavaa - jo senkään takia että se ei kovin helposti onnistuisi, jos ollenkaan - eikä kilometrejä tarvinnut kertyä täyttä kahtasataa, muttei haittaisi vaikka lähelle päästäisiin.
Voi sanoa että tavoitteisiin päästiin. Jotkut tieosuudet olivat silkkaa parhautta (esim. Vanha Soukkiontie), jotkut mukavalla tavalla otsaluuta vaativia (Vanha Hämeenlinnantie) ja useimmat tietysti siltä väliltä, mutta ikävää ei ajaminen ollut misssään. Tai ehkä jälkeenpäin ajatellen olisi voinut jättää ajamatta Keravantien ja Kaskelantien välisen pätkän vastapäällystettyä Lahdentietä, sillä uudenuusi asfaltti oli pinnaltaan vielä iukan öljyinen - mikä teki lenkin loppupuolella tehdystä renkaanvaihdosta tavallista likaisemman homman.
Pari tuntinen Fiskarsin traileja luukuttamassa pojan kanssa. Väliin jäätelötauko kaupalla ja siellä yksi retkipyöräilijä heitti pitkää sylkeä ehkäpä lämpöhalvauksen vuoksi.
Aamupäivällä 2.5h gravellia. Löytyi ihan hienoja maisemia ja pari luontokokemusta.
Äsken leppoisaa sunnuntaigrävelöintiä reilu kuuskypää.
Ei nyt tällä kelillä mitään lämpö halvausta vielä saa ja ittella oli pitka hianen takki vielä päällä varmuuden vuoksi mutta kyllä vettä voi kulua melkein puoli litraa kun kallio baanoja ajelee sen 48 km. Mietin siinä metsässä mennessä että oo herran aikaan ollut näin hyvää keliä
Eilen.
Viisi tuntia ja vartti Itä-Uudenmaan asfalttiteitä. Startti oli puoli neljältä eli pääsin sopivasti nauttimaan päivän kuumimmista tunneista eli 30 C lämptsilasta. Viimeiset puoli tuntia sai toki ajaa vähän viileämmässä lämpötilan laskettua 25 asteeseen.
Mukavaa oli silti eikä vähän liiankin lämpimästä säästä edes halua valittaa, kun tietää että Keski-Euroopassa on oikeasti kärsitty kuumuudesta. Vettä meni 0.5 l pullollinen tunnissa, mutta se tuntui riittävän.
Ikävämpi juttu sen sijaan oli että oikeaan jalkaan iski noin kolmen tunnin ajon jälkeen vaiva, joka ei aikaisemmin ole minua kiusannut ja josta löytyy paljonkin juttua hakusanoilla "hot foot" tai "hot spot ball foot". Suomeksi puhutaan metatarsalgiasta ja sitä voi kuvata teräväksi ja polttavaksi kivuksi päkiän alla.
Ei ole tavatonta että vaiva ilmenee kun ajaa pitempään tavallista kuumemmissa olosuhteissa ja jalkaterä turpoaa. Kenkä alkaa puristaa jotain varpaisiin johtavaa hermoa. Onneksi auttoi että löysäsi alinta kiristysremmiä ja käänsi pyörittäessään jalkaterää klossien liikevaran puitteissa hiukan sisäänpäin. Mutta sanotaan että vaiva on tyypillisesti sellainen jonka saa riesakseen sen jälkeen kun se on kerran iskenyt...
PS Lenkin aikana ei mitään huomannut, mutta suihkussa tunsi että takapuoli ei sekään ollut tykännyt pitkästä lenkistä kuumassa säässä. Assos Chamois Crème tai jokin vastaava säämiskärasva ei ehkä olisi ollut täysin hyödytön hankinta.
Mulla on tuota esiintynyt ”aina”. Tulee myös n. 3h ajon jälkeen. Tauoilla pitäisi ymmärtää ottaa kengät jalasta, tms. Mutta eihän sitä silloin ”muista” (ts. viitsi), kun kaikki tuntuu hyvältä. Metsässä vielä aika lämpöiset jalkineet, kun niiden pitäisi suojatakin jotain.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Firlefanz
Mutta hyvä tietää, että tuo ei ole vain mun ongelma.
^ Aivan hiton yleinen eli kovin tavallinen vaiva, jota esiintyy juoksupuolellakin ja joka pahimmillaan voi olla sitä luokkaa ettei pitkistä lenkeistä tule mitään tai että lenkki on yksinkertaisesti keskeytettävä ellei ole fakiiri, joka pystyy sulkemaan kivun pois tietoisuudestaan.
YLeensä toimivia lääkkeitä ovat päkiän kohdalta riittävän leveät kengät, muotoillut pohjalliset tai jalkaholvin korotuspala aivan päkiän taakse. Lämpömuotoiltavat kengät ovat tietysti ihanteelliset, mutta joskus auttaa sekin, kun löytää oikein ohuet sukat ja pohjalliset; jotkut ovat leikanneet pohjallisensa niin että jäljellä on käytännössä pelkkä kantaosa. Jalkateräjumpallakin on saatu sitkeällä ja säännöllisellä treenillä hyviä tuloksia.
Äsken maastopyörällä reilu 2 h.
Taas reilu pari tuntia traileja. Melkein alkaa jo juomapulloa/reppua kaivata näille lyhyille lenkille.
Äsken grävelillä maanantaiviiskymppinen kevyt rullailu.
Äsken pitkän tauon jälkeen vajaat 16 km. Plussana se että pysyin pystyssä. Uudet varusteet innosti kokeilemaan tuntuuko se pyöräily vielä miltään.
^ tsemiä. Ite harrastaisin patikointia jos pystyisin käveleen, nyt menee 2km sitten ei nilkkoja enää kovasti taivutella ( leikattu molemmat nilkat 3 kertaa ).
Ennen töitä se satanen. Ja nyt hikea pukkaa, kädet ihan nihkeet.
Äsken kuutisen kilsaa työpaikalle hakemaan auto huomiselle maastokeikalle.