Printable View
Kaksi lenkkiä Satakunnassa; Pomarkku-Pori, Pori-Kullaa-Pori. Nostin kaikille käpälää, mut kukaan ei vastannut tervehdykseen...On ne ylpeitä tai yreitä...ite vedin täysillä vastatuuleen eilen ja nostin lapasta horjuen eikä käppyräkaveri vastannut, hiukan ketutti. Takaisin myötäsessä ja vastaantulijoita vissiin ketutti kun käpälä ei noussut silloinkaan....
Tänään lenkki espoosta munkan kautta takaisin, about 10-15 maantiepyöräilijää tuli vastaan ja yksi moikkasi takaisin.
Koskaan en ole pyöräilyä harrastanut missään porukassa enkä näköjään voi alkaakaan. En viihdy lastentarhassa, jossa säännöt muuttuvat päivän ja ryhmän mukaan.
Minä ajan enimmäkseen yksin, pitääkseni hauskaa ja siinä ohella kuntoillakseni. Kaupungilla morjenstelen tuttuja ja muita nojapyöräilijöitä. Maantiellä kaikkia. Usein myös vastaavat, mistähän johtuu...?
Nojapyörän kanssa näkee muutenkin keskimääräistä enemmän iloisia kanssakulkijoita. ;-)
sunnuntaina Ristiinasta Pellosniemelle ajanut maantiepyöräilijä taisi jopa säikähtää kun ME (kaksi maasturipolkijaa) tervehdimme...Ristiinan "kylillä" sauvoja fillarin kanssa kuskaillut reipas pyöräilijä TERVEHTI :)
Ajelin pe-ma elämäni ekan pidemmän retken (Hki-Hämeenlinna-Pälkäne-Lammi-Pulkkilanharju-Lahti-Hki). En ota morjenstelua niin vakavasti mutta ainahan se mukavalta tuntuu kun joku alan harrastaja noteeraa meikäläisen hitaanpuoleisen kulun tullessaan vastaan tositoimissa :)
Kalustoni vaan ei välttämättä tosipyöräilijöissä herätä ihailua... Pyöränä kun on Cressun hybridi ja nokalla Lidlistä ostettu pyöräviileälaukku + "Retki"-makuupussi ;) Paitanakin pääasiassa kulahtunut t-paita, tietysti kelistä riippuen mitä milloinkin yllä on, ja kyllä pyöräilyshortsitkin on mutta viileämmällä niiden päällä voi olla tavalliset lötköhousut.
No kahtena ekana päivänä kelit olikin sen verran heikot että paljon ei pyöräilijöitä näkynyt. Riihimäen jälkeen tihkusateessa tuli kyllä joku iloinen veikko vastaan joka hymyillen morjensti. Pyöränsä tosin oli vähän erikoisempi, mitä kosteuden sumentamilta laseiltani näin, oliskohan ollut joku semmoinen taittopyörä tms.
Kun ilma parani matkan edetessä niin alkoi tietysti vilistelemään maantiepyöräilijöitäkin enempi asiallisissa releissään, ja kyllähän muutamalta ihan kunnon käpälän heilautus nousi, jokunen nyökkäsi ja ne jotka ei noteerannut näytti minusta enempi niin tosissaan lenkillä olevilta että tuskin edes huomasivat mikä siellä tien toisella puolella könysi eteenpäin. Eli tästä vetelin johtopäätöstä että liekö morjenstamattomuuteen syynä enempi se että on sen verran tiukka meno päällä että asian voi sivuuttaa. Ja en myöskään itse näissä tapauksissa tehnyt aloitetta koska näenhän minä että siinä tullaan hyvin, en halua häiritä.
Joku morjenstus oli höystetty kunnon virnistyksellä ("kyllä sä jaksat vielä, polje vaan"), mukavaa sekin ;). Yksi retkipyöräilijä lastissa tuli koko matkana vastaan, yllätyin hieman ettei enempää. Hän näytti ehkä aavistuksen hämmentyneeltä kun tein käpälä-aloitteen, mutta vastasi kyllä.
Oli muuten pisin päivämatka jonka ajoin tähän mennessä ikinä: Pulkkilanharjulta himaan 160 km. Retkikamat lastina, vastatuuleen enimmäkseen. Seuraavana päivänä tiesin polkeneeni, väsytti mutta oli kyllä hyvä olo.
Terve. Minä vähän avaudun kun kiristelee. Ja tämä liittyy tervehtimiseen, jos jaksatte lukea numeroidut kohdat loppuun asti.
1) Meikäläisen raamit on lätkänpeluun jäljiltä seuraavanlaiset: iso perse, leveät hartiat, kädet, reidet ja pohkeet. Punttia on tehty liikaa. Ja harjoittelu on lopetettu 5-6 vuotta sitten, joten pientä (vielä varsin lievää) jutilaa on havaittavissa. En siis näytä mäkimieheltä.
2) Olen ostanut jo autuaan tietämättömänä pyöräilykoodistosta kaiken maailman Pro tour-tason joukkueiden sävy sävyyn sopivia vermeitä. Koska ne olivat mielestäni hienoja, hyväntuntuisia pyöräillessä ja samalla suhteellisen halpojakin.
3) En harjoittele Touria, Giroa, Vueltaa, klassikkoja, SM-kilpailuja tai muita vastavia varten. Minusta maantiepyöräily on vain todella mukavaa, ja kovin erilaista toiseen rakastamaani lajiin, jääkiekkoon, verrattuna. Se pitää kuntoa hyvin yllä ja mikä parasta, maisemat vaihtuvat tiuhaan tahtiin.
4) Vertaan vielä lätkänpeluuseen, koska se nyt vain sattuu olemaan se laji, jota olen jopa tosissanikin hetken aikaa pelannut. Myönnän kyllä, että pienellä ylimielisellä otteella itsekin harrastesarjoissa pelaan. Mutta kyse ei kuitenkan ole siitä, ettenkö voisi olla kohtelias ja huomaavainen kaukalossa huonompaakin pelaajaa kohtaan. Puhumattakaan siitä, että arvottaisin kavereita niiden varusteiden mukaan; monesti noilla myöhällä iällä aloittaneilla lätkästelijöillä on jopa paremmat varusteet kuin minun vanhat tiimivermeeni.
5) Nyt kun käyn pyöräilemässä pääkaupunkiseudulla ympäriinsä, jotkut maantiejantterit tuntevat selvästi suurta vastahakoisuutta nostaa sitä kättä ylös, kun itse taas tervehdin kaikkia käppyräsarvia. Koska se on minusta kohteliasta ja mukavaa.
6) Ja ei, en ole sheivannut sääri-, käsi-, parta- tai välilihakarvojani - etenkään playoff-partaani en aja.
7) Ehkä olen herkkähipiäinen, voipi olla, mutta onko se ny niin nöpönnuukaa, jos pikkuisen viitsisi nostaa sitä kapeata kättä?
8) Vai olinko se vain minä?
Kiitos ja anteeksi.
Nyt tuli hengenheimolainen sieltä. Upeaa, meidän pitäisi perustaa isojenmiesten pyöräily clubi jossa takaliston koko, vyötärö ja hartijaleveys asetettaisiin pääsyvaatimuksiin rajojen muodostuttua.
Meikäläinen muistuttaa eniten ehkä entistä DDR:n kiekonheittäjää, vatsa, tuo Unkarilaisten sananlaskujen parasta antia "Vatsaton mies on kuin taivas ilman tähtiä". Punttia on tosiaan vedetty, monikohan tältä foorumilta on vetänyt maasta 250kg, penkiltä 167.5Kg ja kyykännyt 275kg. Täällä on yksi.
Itä minussa on tehnyt minut jo Äitini kohdussa raskasluisen, alle 18 vuotiaana painoin jo yli 100Kg vaikka mahaa ei ollut juuri ollenkaan napalinjaa edempänä. Fillarointi on kuitenkin elämääkin isompaa minun maailmassani, seurasin pyöräilyä jo kauan ennen Eurosportia ja tietokoneita, radiosta ja lehdistä. Rakkaimpia muistoja ovat Jukka Pakkasen asiantuntevat radio-ohjelmat ja paljon paljon muuta.
Raakaa meninkiä on kun isot miehet polkevat, siinä hiki haisee ja perse pärisee, siitä on leikki kaukana. Karvoja on täälläkin ja Nalleksi minua on sanottu jo koulupoikana yläasteesta lähtien, mitä innokkaammin niitä ajaa sen enemmän ne kukoistavat.
Nyt anteeksi en ymmärtänyt, eikö sinullekaan maantiepyöräilijät moikkaa vaikka sukkistelet tiimivarusteissa karvasilla jaloilla?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Eepu
Niin ja siis todettakoon, että tässä kävi tunnepöyristyksissä sillä tavalla, että otanta tuosta tervehtimisestä oli tältä illalta, pauttiarallaa 20% morjesti. Yleensä kyllä morjestellaan, ja näille suuret propsit, että tällaistakin todellista amatööriä viitsitään huomioida.
Ja oho, ihan noin isojen miesten klubiin en kyllä varmaan minäkään pääse, mutta jos saan kutsun kääpiökokoisena leveänä miehenä, otan kyllä sen vastaan.
No vaikka ajan Hybridilla ilman lokareita ja lukkopolkimilla, shortsit jalassa ei nakkirenkaiden ohjaamosta oikein käsi nouse. Kypärä on päässä ja paidan seljässä lukoo notta Tunturi Test Team ihan oman tallin tuotteena.
Hakemus käsitelty ja Vanhapuuma on nyt Isojen Miesten Kuntoclubin jäsen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Vanhapuuma
Minä en todellakaan voi esittää asiantuntijaa pyöräilyasioissa, mutta jos yleisen elämänkokemuksen pohjalta jotain sanoisin, niin kyllä juro suomalainenkin tervehtii takaisin - jopa tuiki tuntematonta - jos häntä itseään ensin reippaasti tervehtii.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Vanhapuuma
Yleensähän asiat, joista ei ole parempaa tietoa, tulee pääteltyä itselleen negatiivisimman vaihtoehdon kautta. Jos joku katsoo kadulla hiukan sinun suuntaan ja nauraa, niin hänhän nauraa sinulle eikä suinkaan juuri lopettamalleen kännypuhelulle. Jos vastaan tullut kanssafillaristi ei tervehdi, niin sehän johtuu siitä, että hän katsoo sinua ylen eikä suinkaan siitä, että kun katse on suunnattu noin 15 metriä eturenkaan etupuolelle, niin hän ei sinua vain huomannut.
Minä en jaksa uskoa, että maantiefillaristeissa(kaan) olisi kuin korkeintaan häviävän pieni prosentti niitä, jotka tervehdyksen havaittuaan eivät siihen haluaisi vastata. Itse uskon, että suurimmassa osassa tapauksia sitä kanssafillaristia ei vain huomata. Itsekin meinasin tänään keilata poron (sekä kännykkään puhuvan laidasta laitaan seilaavan rullaluistelijan), joka jolkotteli vieläpä samalla puolen tietä kuin minä. Ylämäen jälkeen tuijottelin synkeänä eturengasta ja kiroilin itsekseni paskaa lihaskuntoa. Onneksi poro huomasi ensin, säikähti ja väisti.
Aina tervehdin mutta harvoin saan vastinetta. Tänään joku juntti Kangasalantiellä Valkeakosken päässä katsoi ihmeissään kun tervehdin. Ei puhettakaan vastineesta, lienee ollut liian kiireinen hitaasta etenemisestään huolimatta :rolleyes:
Toki varmasti näinkin, mutta kyllä niitäkin löytyy, jotka selvästi katsovat sinuun, itse nostaa ensin käden, ja sitten herrasmiehet kääntävät päänsä, vailla mitään aikomusta nostaa kättä. Tasaisella. Ei kovassa vauhdissa. Nää on tosi tärkeitä asioita. Soitin äitille ja sieltä tuli sitten lohdutuksen sanaa. Tein lopulta itselleni maitopullamössöä, kyllä helepotti.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ppikkupe
Morjestiko se poro sinua? Jos ei, meikä ei anna sillekään yhtään propseja - ihme poro.
Mulla ei ole mitään tiimiasua, mutta ihan hyvät peruspyöräkamat: kypärä, ajolasit, pyöräilyhousut jne. eli näytän harrastelijapyöräilijältä, joka olenkin. Jostain syystä ehkä yksi pyöräilijä on tervehtinyt mua tänä kesänä Turun seudulla. No ei sinänsä mikään yllätys, olen asunut 13 vuotta Turussa ja tiedän turkulaiset...
Kun itse kysyy ja itse vastaa niin ei voi olla väärässä :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti HannaM
Ei. Mulkas ja näytti per*että kun menin ohi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Vanhapuuma
Nyt hei, rakkautta peliin jengi!
Joo no samaa mietin tänään kun poljin tänään maasturillani tiimi vermeissä Raisiosta Naantaliin ja takaisin. sukkiksia maantierasseillaan tuli vastaan aika taajaan tahtiin ehkäpä noin 10 yhteensä. Kaikki menivät urpona ohitse vaan moikkaamatta. Itse Raisiossa 20 vuotta asuneena mutta sittenmmin evakossa Tampereella olevana moikkauksissa on selvä ero. Tampereella saa tassua hieman helpommin, vaikka olisi kyse ns. MTB vs. Road moikkaaminen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti HannaM
Tosin viimeviikolla poljin taasen pidemmän reissun kohti Rymättylää. kummasti Naantalin jälkeen alkoikin tulemaan oikein urakalla moikkauksia autotien toiselta laidalta. Ei tainnut montaa pyörää ilman moikkausta ajaa ohi. Ilmeisestikin kun citystä lähdetään ulos niin sitten lähtee tassu helpommin.
Voi olla harha kuvitelmaa, mutta tuntuu kyllä et mitä kalliimpi pyörä ja hienommat ajovermeet, sen vähäisempää on takaisin moikkaus. Mutta tänään oli kyllä vallan mukava yllätys kun pyörittelin loivaa ylämäkeä hiki hatussa ja vastaan tuli kolme miestä ja kaukaa jo hymyilivät ja heiluttivat tervehdystään. kyllähän tuollanen nostaa heti lenkki fiilistä :) sinnikäästi kättä pystyyn jatkossakin!
Mä vähä ihmettelin, kun luin tota HannaM:in kommenttia, kun mua on yleensä aina moikattu, kun oon itte ensin moikannu :). Mulla on yleensä ollu "Team Lidl"-asu päällä, ja iso vatta roikkuu jossain polkimien alapuolella, ni ettei se moikkaaminen ainaka pyöräilijän ulkonäöstä voi olla kiinni, tai sitten ne on moikannu armosta, ku on kattonu, et mikä reppana toikin on.
Kun luin sitte Preqasinan kommenttia, niin voipi ollakin totta, että vasta Turun ulkopuolella saa moikata.
Täällä Naantalin suunnalla ainakin moikkaillaan ihan hyvin, tossa toissaillalla moikkasin piruuttani kaikkia, jotka pyörällä tuli vastaan. Melkein kaikki moikkas takaisin, taisi vaan yhdeltä kaverilta jäädä vastaamatta, kun sillä oli muuta puuhaa muovikassiensa kanssa .. Noi Rengastien kiertäjät yleisesti moikkaa kans, taitaa nostaa yleisesti moikkaustasoa, kun ollaan lomalla.
Auh tunnen pistoksen: eli oho, meikäkin on ollut ilmeisesti MTB-ketjuilijoille tyly, kun en ole niitä moikannut, ainakaan ekana. Rajauksen ulkopuolelle jääneet, koska näin olen olettanut asian menevän (käppyräsarvet morjenstelee käppyräsarvia, maastoilijat maastoilijoita jne.), ja toisekseen, koska jos alan kaikkia pyöräilijöitä morjestaan niin eihän sitä siinä muuta ehdi enää tehdä (vai onko pyöräilyssä tarkoitus muuta tehdäkään?). Mutta aina jos käpälä on noussut toisella pystyyn, heitän kyllä ilmaveivin saman tien. Joskus ollut lähellä se Nupenkin ilmaveivi.
Aina ei toinen huomaa, ja jos toinen tulee vastaan vaikka tempofillarilla selvästi maailmanennätystä poljettaessa tai ylämäessä kun vetää putkelta, ymmärrän kyllä poikkeukset.
Tän mäkin olen huomannut, eli kun rupeaa kuiturunkoa tai kalliimpaa vaikka bianchia tulemaan niin sitten vedetään täysillä ohi tai muuten vaan näytetään nöösille miten sitä oikein pyöräillään ja oikeilla kamoilla. Sillähän ei ole mitään väliä että joku ajaa oman budjetin ja kunnon rajoissa ja tervehtii kanssapyöräilijöitä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Nunnu
Ehkä he ovat oikeasti aktiiveja eivätkä vain pyöräilijöitä? Ymmärrän hyvin, ettei aktiiviurheilijalla riitä suorituksensa aikana, jollainen myös pelkkä treenikin on, huomio mihinkään muuhun kuin omaan suoritukseensa ja oman kehon tarkkailuun.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti rahi
Samahan se on lajissa kuin lajissa. Yritäpä mennä treenien aikaan huiskuttelemaan kentän, radan tai ladun varrelle, niin korkeintaan tulee huoltaja ajamaan sinut pois. Treenien jälkeen tai vapaalla tilanne on taas täysin eri.
Mutta en kiellä, etteikö olisi mahdollisuus sillekin, että tervehtimättäjättäjät olisivat vain huonoille tavoille oppineita harrastajia.
Mulla on kuiturunko ja "kalliit" trikoot mut morjestan silti vastaantulijoita ja jopa niitä ohitettavia joiden ohi pääsen joskus poikkeuksellisesti jopa ajamaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti rahi
Vahvistaako poikkeus siis säännön? :D
Kyllä, varsinkin silloin kun mennään fiksillä ohi.:)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti VesaP
Oon nyt kevään kesän aikana ajanu 1300km maantie ja maastovehkeillä. Maastossa moikkaa kaikki ja vielä sanoo jotain, tosin se törmääminenkin on paljon harvinaisempaa. Maantiellä ajelen seuran asu päällä ja suurin osa samannäkösistä heeboista moikkaa yleensä sormilla. Mutta niinhän minäkin taidan moikata vaan sellasia VOMPIN näkösiä pyöräilijöitä. Ehkä siinä kokee jotain yhteenkuuluvaisuutta toisin kuin jonkun tavis pyöräilijän kanssa.
Ite kun aikanaan prätkällä ajeli, kaikki moikkas, mutta pyöräkanta on jo niin iso, että tuskin enää on mielekästä moikkelehtia. Syksyllä kun vaihtoi autoon, niin eka ajopäivä lapanen nousi vahingossa tuulilasin takaa.
Ai niin ja eilen kotitiellä oli 2 herraa vanhemmilla kilpureilla pysähtyneeneä, niin toki hiljensin ja kysyin, että "ongelmia" ja yksi heebo toissapäivänä jäi ajelemaan rinnalle ja juttelemaan kotimatkalla. Ihan kiva. Mutta kertaakaan kukaan ei ole kysynyt rengastöissä oleessa, että tarviitko apua. Outoa!
Yksi ryhmä on ylitse muiden, kaikki Kärriä vetävät nostavat lapasta poikkeuksetta. Kerran jopa ihan Uber ulkomaalaisen näköinen heppu joka ajeli keltaisella yhdistelmällä ja vaunun päälle oli viritetty alankomaiden lippu, pysähtyi ja jaoimme kärrimiesten kuulumiset keskinkertaisella Englannillamme.
Hänen matkansa oli kohti Lappia ja käsivartta, sieltä Norjaa alas Tanskaan ja isonbeltin yli takaisin kotikontuja kohti. Siinä oli todellinen matkamies. Paikkakunnan läpi menee alkukesästä melko paljon ulkolaisia suomenkiertäjiä, jokainen raskaasti kuormattu nostaa mieluusti lapasta. Olen jopa saanut saattaa muutaman paikalliselle leirintäalueelle.
Edelleen ihmetyttää harmaapartaisten herrojen tankoon naulatut kädet. Mitä harmaampi, sitä varmemmin ei moikkaa takaisin.
En usko lainkaan tuota vehkeistä kiinni kommenttia. Ehkä enemmän ajotaidosta ja tyylistä voisi johtua että joku kahjoilee nestehukassa..
Nyt kun itte oon ajellu pelkissä Speedoissa, niin jopa autoilijatkin on moikannut, ja varsinkin naaraskuskit. Sellaset vanhat mammat, sitten ne ajavat vierelle ja koittavat työntää seteleitä ja kotiavaimia mun uikkareihin...
Nyt selvis miksi mummon rahat on aina loppu ja avaimet kateissa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti samooja
Tässä jonkinlainen kannanotto moikkaamiseen ;) Ei kannata liian tosissaan ottaa.. http://www.youtube.com/watch?v=yjBH0vMq8MY
Vastahan tuo on kolme kertaa mainittu tässä aiheessa. ;)
Ajeltiin kolmissa miehin ma-ti päijännettä ympäri reittiä Jämsä/Hämeenlinna-Padasjoki-Pulkkilanharju-Sysmä-Luhanka-Korpilahti-Jämsä. Vastaantulijoita ja ohittelijoita oli etenkin Pulkkilanharjulla mukavasti, lähestulkoon poikkeuksetta vastasivat myös tervehdyksiin. Lapasta tuli nostettua myös mummopyöräilijöille ja muille marjastajille, joilta yleensä vastauksena oli hämmentynyt mutta iloinen takaisintervehdys.
Ts. hyvältä vaikutti tuo kanssakulkijoiden huomioiminen, trikoista/trikoottomuudesta, rungon materiaalista tai varusteiden laadusta huolimatta!
PS: Aiemmilta pyöräretkiltä on jäänyt mieleen myös Hangon seutu, jossa lähestulkoon jokainen huvilanomistaja heilutteli reippaasti tervehdykset hiekkatiellä pyöräileville. Eli ei sitä aina tarvitse edes fillarin selästä parantaa mielialaa. Plussat hankolaisille mökkeilijöille!
Näillä kulmilla Ohensaaren lenkkiä (Masku/Kustavintieltä ja -tielle kiertävä pyörähdys ) kiertäessä samanlaisia kokemuksia; pihalla hääräilevät ihmiset tervehtivät ohiajavaa fillaristia. Sunnuntaiaamuisin tosi kovalla prosentilla.
eilen kävelylenkillä pyöräilyhullu pikkuwuffeni Hulda tervehti lyhyellä kimakalla äänellä kahta maantiepyöräilijää...se oli siiis tervehdys ei metsästyshuuto! neito ei vaan pysy nahoissaan kun näkee fillarin....
Mulle on nyt tässä pari kertaa käynyt (yllättäen) niin, että on joku oikea pyöräilyn harrastaja päässyt tuolla maantiellä ohittamaan ja nostanut ohitettuaan kättään tervehdykseen. Miten tällaiseen tervehdykseen vastataan etiketin mukaan? Jotenkin olen vaistomaisesti nostanut itsekin käpälää ja vasta sen tehtyäni tajunnut, että on aika hölmöä morjenstaa kaverin loittonevaa selkää. Pitäisikö sitä huudella perään, että "terve terve" vai viimeisillä voimillaan kiriä kaveri kiinni ja nostaa kättä tervehdykseen? Tehvehtimiskäytännöt on standardisoitava!
Minä olen ihan harmaa ja moikkaan aina vaikka ei mulle moikattaisikaan.:)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti rolle72
Viimeisimmällä kierroksella päätin päästä yli pettymyksistä ja morjestella vaikkei vastakaikua tulisikaan. Empiirinen tutkimus osoitti että "diskreetti sormien nosto yläotteelta" tuotti eniten terverhdyksiä. Pitänee siis siirtyä tähän tyylikkään minimalistiseen eleeseen:DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti tjm