Tyttärelle ostin sen pronssin värisen suoratankoisen wanted-mallin. Minusta nämä ovat varsin asiallisen oloisia ja ihan kivan näköisiä pyöriä. Hieno tuo vihreä väri. Toistaiseksi en keksi mitään valittamista.
Printable View
Tyttärelle ostin sen pronssin värisen suoratankoisen wanted-mallin. Minusta nämä ovat varsin asiallisen oloisia ja ihan kivan näköisiä pyöriä. Hieno tuo vihreä väri. Toistaiseksi en keksi mitään valittamista.
Ei paljoa herätä intohimoja, alumiinihaarukka ja alakantin osia, navat tuntemattomat. Itse en hankkisi mutta jokainen tekee mitä haluaa.
^Joku viisas sanonut että noissa yhdistyy kummankin jarrutyypin huonot puolet. Varsinkin kun osat hieman oudomman merkkiset niin miten varaosat ja huolto?
Yhdistyy myös molempien hyvät puolet.
Sitä just meinasin yleisellä tasolla. Eikö jossain TRP:n semihydrojarruissa palat vielä säädy kulumisen mukaan eli sinänsä "hyvä puoli" täysin mekaanisten kanssa verrattuna?
En tunne noita jarrua mitenkään. Eikä mulla vaijerilevareitakaan ole koskaan onneksi ollut.
Tarviiko noita tuntea? Se on melko selvää, että jos huollettavana on mekaaninen ja hydraulinen puoli niin se on selvästi pelkkiä mekaanisia hankalampaa.
https://www.bike-discount.de/en/fuji-jari-1.5
Tuota voisi harkita tuolla budjetilla. Tuon Activen sijaan. Spyret on omien kokemusten mukaan mekaanisten jarrujen parhaimmistoa.
^ Mitäköhän huoltoa noi nyt erityisesti tarvitsee? Toki täyshydrot tietenkin paremmat.
Kuka sanoi että ne tarvitsisi erityisesti jotain huoltoa? Kaikkia vehkeitä pitää yleensä jossain vaiheessa huoltaa tai sitten tosiaan voi elää silleen mitään mistään välittämättä, että vanhat romut ojaan ja kaupasta uutta tilalle.
Sitten noihin kiinalaisiin ripuleihin ei saa monestikaan varaosia tai jos saa niin jostain vinkuintiasta niin siinä sitten olet ilman pyörää hetken, kun jotain hajoaa ja pyöräliikkeet nostaa kädet pystyyn.
^Niin, sitä mitä erityistä huoltoa tuo tarvitsee mekaanisiin jarruihin verrattuna, jotta on "selvästi pelkkiä mekaanisia hankalampaa"? TRP:n vastaavissa oli mineraaliöljyllä täytetty jarrusatula, jossa oma ilmarakko. Ei niille tarvinnut muuta tehdä kuin vaihtaa palat.
Jarrut näyttäisi samoilta kuin Juintechit, joita on parillakin tutulla ollut ajossa ja joilla on todistetusti ajettu mm. HelCX-mutakrossejakin ilman ongelmia. Ihan kelvolliset jarrut niitten pitäisi olla. Omakohtaista kokemusta mulla ei ole, joten en osaa ottaa kantaa siihen, että ottaisinko mieluummin nuo vai hyvät mekaaniset.
Itsella kolmessa ollut Spyret, sekä maasto- että maantiepyörässä, nykyisessä suoratankoisessa SLC:t ja FBG:n hydraulisiin XTR:iin verrattuna teho ei paljoa huonompi, vain puristusvoimaa vaatii enemmän.
Hydrauliset on niin kauan hyvät kunnes vaatii enemmän huoltoa ja silloin mekaaniset voittaa helppoudessaan. Itsellä ollut Hayes MX, Avid BB ja noita TRP:n mekaanisia ja ainakin itselle tehot riittäneet.
Hydrauliset jarrutkin vaatii aina joskus huoltoa kuten ilmausta. Ei nuo varmasti käytössä huonot ole eikä kukaan ole niin väittänyt, mutta miksi ostaa kiinalaista kertakäyttöpaskaa jos muutakin on saatavilla? Tietenkin jos vaihtaa pyörän 2v välein uuteen niin ihan sama. Kiinalainen bulkkirunkohan tuo on muutenkin, että mitenkään erikoinen vaihtoehto muiltakaan osin.
Ehdin nappaamaan Bikesteristä Cuben:
https://www.bikester.fi/cube-nuroad-...-M1011548.html
Perjantaina saapui ja pari lenkkiä alla. On kyllä hyvä peli ja hinta oli erittäin lompakko ystävällinen
Ne on ne kahvat, jotka määräävät millaisia jarruja fillariin ruuvataan. Hydraulisiin kahvoihin on yleensä saanut vain hydrauliset jarrusatulat. Että siinä mielessä tämä ei ole valintajuttu.
^Toisaaltaan jos ovatkin mekaaniset niin paha niihin sitten hydraulisia... Kaipa tuon nyt jokainen tajusi.
Tästäkin voi olla montaa mieltä. Kumpaankin joutuu vaihtaa paloja ja levyjä säännöllisesti, hydraulinen jarru ei normaalisti vaadi mitään muuta. Mekaanisessa sen sijaan vaijeri ja kuori kuluu käytössä ja vaatii uusimisen tasaisin väliajoin. Jos hydrauliset nyt joskus harvoin tarvii ilmata, niin pidän sitä itse paljon nopeampana ja helpompana hommana kuin rungon läpi vedetyn vaijerinkuoren säännöllistä vaihtoa. Monet speksaa retkipyöriin vaijerijarruja kun on helppo huoltaa, mutta itse valkkaisin mielummin hydrauliset että ei tarvi huoltaa.
On vaikeeta.
Vaihdoin hydroihin jarrupalat kun km oli 6500, vielä oli pintaa jäljellä.Avid Bb 7 en ole vielä paloja vaihtanut, enkä muista milloin olen moiset jarrut ostanut.
Tosin Virolaiset sanoo "suomalaiset kulkee aina jarrut päällä"
Muistatteko kukaan minkälaiset jarrut oli v 1986 Nishikissä, minä muistan. Ei hyvät.
Muistan millaiset jarrut oli 80luvun alun Rossinissa, cantileverit, ihan paskat ja kyllä niilläkin pysähtyi!
Mulla on jossain vielä maastopyörästä jääneenä Sram 9.0:t jostain 2000-luvun alusta. Niillä pysähtyi. Länget on kadoneet, mutta kahvat on.
Parhaat mekaaniset maantiekahvoille on tällä hetkellä Sram BB7 Road S -siis kohtuuhintaiset.
^Siis samat kuin Avid BB7:t, mielestäni perus Spyre oli tehokkaampi ja kevyemmällä puristusvoimalla, erot aika olemattomia kuitenkin.
Siis Avid on ollut osa Sramia kait jo 20 vuotta. Jotenkin olen ymmärtänyt, että Sram on ostanut useita muita toimijoita ja hankkinut sitä kautta itselleen osaamista.
---------------------------------------
Spyret on toki uutena hyvät, mutta heikkoudet tulevat esiin käytön ja ikääntymisen myötä:
-Hentoinen palautusjousi ei jaksa vetää vähän ahdistavaa vaijeria->jumitusta ja laahausta
-Hieno kummaltakin puolelta puristava mekansimi merkitsee isompaa liikkuvien osien määrää->likaantuminen ja kuluminen->jumitusta ja laahausta
Netin syävereistä on löytynyt mainiot ohjeet huoltopurkaa Spyret, vaikka ne eivät valmistajan mukaan purettavisaa olekaan.
----------------------------------------
Nykyiset BB7 S:t eivät ainakaan vielä ole osoittaneet heikkouksia, ellei kiinnitysruuvien ja niiden aluslevyjen hapettumista suolamoskassa pidetä sellaisena.
Mun mielestä noitten täällä nyt fiilispohjalta ja ilman käyttökokemusta tyrmättyjen puolihudraulisten jarrujen hyvä puoli on juurikin se, että niiden kaliibereiden rakenne on suljetumpi kuin mekaanisten levareiden, joten kaliibereiden osalta ne on huoltovapaammat ja myös säätövapaammat. Siihen, että onko ne kertakäyttökamaa vai pystyykö niitä huoltamaan, en osaa ottaa kantaa, koska mulla ei ole kokemusta. Mutta noin maalaisjärjen pohjalta arvioiden olen periaatteessa samaa mieltä Mr. Ojan kanssa, että jos niissä yhdistyy molempien systeemien huonot puolet, niin niissä kyllä yhtälailla yhdistyy molempien hyvätkin.
Modern world has modern problems.. Sanokaa mitä sanotte, mutta tässä on edelleen ultimaattisin keksintö sorapyörän jarruiksi. Halvat ne ei ole, mutta ovat käytännössä ikuiset, yksinkertaiset, kauniit, kestävät, huoltovapaat, rapaleleilläkin äänettömät, tehossa eivät juurikaan häviä ainakaan Sramin hydroille, modulaatio on parempi ja ennenkaikkea ne mahdollistaa kevyen ja joustavan teräskeulan.
Lisäksi kun hyvän vannejarrun naittaa laadukkaan alumiinivanteen kanssa, on siinä jarrutustuntumassa ja äänettömän eleettömässä ja smuutissa pysäytysvoimassa joku ihan oma fiiliksensä. Levyjarrut tahtoo aina vähän äänellä jollain tapaa, levyn tuuletusreiät tuntuu kahvassa jne. mikä häiritsee zeniä. :)
https://live.staticflickr.com/65535/...0ebceb1c_c.jpg
Siinä menee se huoltovapaus ja helppo huollettavuus (yleisellä tasolla) kun syksyn kurakeleillä jarruttelee vanteen puhki. Ei siinä jatketaan.
Joo aikamoista viidakkolegendaa vanteiden puhkijarruttelut toki on ja jonkun verran riippuu myös ajotyylistä ja -maastoista, että paljonko sorapyörällä ylipäätänsä joutuu jarruttelemaan. Kisa-cyclocrossi syö oikeastikin vanteita jonkun verran säälimättömästi, se pitää paikkansa ja cx-treenitkin jossain määrin. Pelkillä ympärivuotisilla sora-ajoilla yhdellä peruslaadukkaalla vanneparilla ajaa Uudenmaan maastoissa noin 10000 km ja esim. Hedin Belgiumeilla jonkun verran enemmänkin. Tuo on karkea arvio reilun kymmenen vuoden aikana loppuun ajamieni vanteiden määrän perusteella laskettuna ja yhtäkään vannetta en ole ajanut puhki, vaan kaikki olen turvallisuussyistä vaihtanut hyvissä ajoissa ennen puhkikulumista. Yhden vanteen uusiminen on noin tunnin duuni, joten aika iso henkinen ongelma mun mielestä on saatu aikaiseksi asiasta, joka oikeassa elämässä ei ole minkäänlainen ongelma. Rapakeleillä en jaksa kuunnella Sramin hydrojen loputonta rohinaa ja rahinaa, joten pääsääntöisesti ajan nimenomaan ne pahimmat rapalenkit yksinomaan vannejarrupyörillä.
Aika legendaa myös tuo levyjarrujen jatkuva ääni ainakin omien kokemusten mukaan, mutta ei siinä.
Siinä tapauksessa sulla joko ei ole Srameja tai sitten et aja soralla niillä oikeasti rapakeleillä.
(Tosin uusissa etapeissa palat on kai saatu inan kauemmaksi levyistä, mutta en osaa sanoa, onko sillä kuinka iso rohinaa eliminoiva vaikutus oikeasti. Kavereiden uudetkin etap Forcet ja Redit ainakin rahisee siinä missä mun vaijerivaihde-Rivalitkin, mutta voisin ne ehkä kyllä jossain vaiheessa vaihtaa johonkin, jos oikeasti on olemassa droppitankolevarit, joissa sateella märkää soratietä ajaessa rapa ei rohise palojen ja levyjen välissä.)