Varmaan, mutta toisaalta mitä järkeä on rakentaa tuollaisia vaaranpaikkoja?
No en tiedä mitä tuon aidan takana on, mutta siellä voisi olla esim. autokatos, avopaikkoja autoille tai roskakatos. Tai muuten vaan haluttu eristää pihaa ettei kadulla kulkijat hortoile pihalle.
Minusta ihan ymmärrettävää. Tontit on pieniä ja kalliita ja tämä on ollut käytännön sanelema ratkaisu. Lähtökohta tuskin on ollut, että halutaan rakentaa vaaranpaikka.
Ihan perinteisessä korttelikaupungissa talot on kaduissa kiinni ja portikongeista ajetaan ulos. Tällä on saatu aikaan hyvää kaupunkia ja tehokasta tilankäyttöä.
Suomessa lienee maailman rumimmat maaseututaajamat ja pikkukaupungit. Nämä ovat syntyneet sillä, että perinteinen tapa rakentaa katujen varsille on hylätty. Joka helvetin kylässä on leveän kadun laidalla jumalaton parkkikenttä ja sen takana lättänä marketti.
Osasyynä halu maksimoida liikennealueet, varoalueet, näkemät yms. Tehdä autoille sujuvaa ympäristöä. Pirun rumaa siitä on tullut ja tilaa tuhlaavaa. Samalla turvatontakin, koska pitkien näkemien perusteella voi ajaa lujaa....
Tuo esillä oleva paikka tuntuu yksittäisenä varmaan oudolta nyt, mutta jos tiivistä kortteliakupunkia olisi laajemmin niin siinähän olisi kaupungin tuntu ja ajelunopeudet sen mukaisia. Kaikki osaisivat pikkusen varoa.
Tekisi mieli taas avautua vähän-miten-sattuu parkkeeratusta Alepa-pyörästä, mutta niistä lienee jo avauduttu ihan riittävästi tänä vuonna. Taitavat myös loppusyksystä siirtyä jonnekin talviteloille.
Tosin uutisten mukaan nyt on tulossa pääkaupungin kaduille jurottamaan 400 kpl uusia Juro-kaupunkipyöriä, joille ei ole lainkaan mitään kiinteitä parkkipaikkoja.
Kesällä sai myös välillä väistellä kadulla vähän-miten-sattuu pysäköityjä Bond-sähköpyöriä ("Mobility Re-invented" TM), mutta niistä ei ole onneksi vähään aikaan päässyt avautumaan. Ovatkohan siirtyneet talvihuoltoon vai päätyneet verkonpainoiksi?
Poistuivat jo käytöstä.
Eipä siellä oo kuin asvaltoitu ja kattamaton parkkialue. En keksi mitään syytä miksi aita ei voisi olla matalampi tai sellainen, että siitä näkisi läpi. Nytkin pelkkä läpinäkymätön aita on ilmeisesti koettu niin rumaksi, että se on pitänyt koristella lamelleilla. Tuossa tilanteessa pyöräilijällä oli vauhtia ehkä 15km/h ja joku hitaammilla reflekseillä varustettu olisi varmaan paiskautunut auton keulasta kauas ajoradalle. Nyt ois pitänyt katsoa peileistä, että sieltä tulee täysiä autoilija, joka ei katso peilejä tai varo yhtään mitään. Jos aidasta olisi nähnyt läpi, ei autoa olisi voinut olla huomaamatta. Uuden rakentamisessa jotenkin toivoisi, että tuommoiset asiat otettaisiin huomioon. Jossain 1800-luvun puutaloalueella on helpompi hyväksyä pyöräilyelämän vaikeus ja todeta, että tää on tämmöistä.
Kiitos tiedosta, ei ollut omalle kohdalle osunut tuo uutinen. Toivottavasti kyseisille pyörille löytyy uudet, vastuulliset omistajat.
Vähän kyllä ihmetyttää nuo ongelmat yhteiskäyttöisten pyörien ja potkulautojen pysäköinnissä, kun toisaalta omien kaksipyöräisten menopelien pysäköinti näyttää useimmilta onnistuvan melko järkevästi.
Saako kaupungit rahaa noilta potkulautafirmoilta? Ja jokohan jossain on jotain luotettavaa hyvää tutkimusta siitä, että minkätyyppistä liikkumista nuo korvaa? Väitettiin, että korvaisi autoilua, mut oma arvaus on, että enimmäkseen korvaavat kävelyä, julkista liikennettä ja kaupunkipyörien käyttöä.
Viime talvi oli niin vähäluminen, ettei päässyt kunnolla näkemään, että minkälaista haittaa potkulaudoista voisi talvella olla. Aura-auton kuljettajaa varmaan kiinnostaa kömpiä ulos ajokistaan siirtämään lautoja sivuun. Mun on vaikea hyväksyä ajatusta, että firma vapautuu vastuusta liittyen kaikkiin liiketoiminnasta seuraaviin paskoihin vaikutuksiin sillä, että käyttöohjeet ja ehdot on "kunnossa". Ei saa ajaa kännissä jalkakäytävällä toista känniläistä kyyditen, mut viikonloppuöisin tuo on se mitä laudoilla enimmäkseen tehdään. Muista kypärä, pysäköi fiksusti. Voi kuule juu!
Semmonen parannusehdotus noihin ois ainakin, että voisivat pistää stongaan heijastinpäätytulpat. Musta tanko, mustat gripit, mustat tulpat, niin välillä tosi vaikea nähdä ajoissa noita. Alaosassa on väriä ja joskus palaa valokin, mut lauta voi olla kaadettuna ja puoliksi näköesteen takana.
Suomesta en tiedä, mutta Atlantin toiselta puolelta löytyi tällainen tutkimus, jonka osana haastateltiin 61 käyttäjän joukkoa, eli melko pieni otos. Tapahtumapaikkana Rayleigh, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat.
https://iopscience.iop.org/article/1...48-9326/ab2da8
Tuloksissa todettiin: "In our survey of e-scooter riders, 7% of users reported that they would not have taken the trip otherwise, 49% would have biked or walked, 34% would have used a personal automobile or ride-share service, and 11% would have taken a public bus. These results are consistent with a survey conducted in Portland, Oregon, which shows 8% would not have taken the trip, 45% would have biked or walked, 36% would have used an automobile, and 10% would have used a bus or streetcar."
Tuon viitatun Portlandin pilottitutkimuksen tulokset löytyy puolestaan täältä (en tosin näe missään vastaajien määriä):
https://www.portlandoregon.gov/trans...article/700916
Ehkä jossakin vaiheessa saadaan vastaavaa dataa myös Suomen kaupungeista.
^USAssa joukkoliikenteen käyttö on noin ylipäätään pienempää kuin Suomessa. Helsingin keskustasta puhumattakaan, missä porukka ajaa raitiovaunulla yhden pysäkinvälin. USAssa joissan kaupungeissa, kuten vaikka Dallasissa, moinen matka taitetaan omalla autolla.
Laitetaan nyt tänne, vaikkei kelvistä olekaan kyse. Kallvikissa ja sinne johtavan harjun alueella on rakennettu paljon aitoja harjun luonnon suojelemiseksi (pyötäilijöiltä). Tosin tyhmällä tulee mieleen, että olisiko ko. harju tullut suojeltua paremmin, jos sitä ei olisi aikanaan kaavoitettu omakotiasujille... No, enivei, aitoja on rakennettu. Osa on sellaisia järeitä puisia aitoja, mutta osa on kevyitä köysiaitoja, joita on sitten vedetty lähinnä ristiin-rastiin. Välillä siellä harjulla alkaa joku polku Kallvikintieltä ja päättyy sitten yht'äkkiä naru-aitaan. Aidasta pääsee kyllä yli nostamalla pyörän, mutta veikkaan, että pimeän aikaan noita naruaitoja ei pysty havaitsemaan ja naru on sillä korkeudella, että eturengas menee juuri sopivasti sen alle ja naru ottaa kiinni ohjaustankoon tai menee stemmin alle.
No, kaupungin vastaus lienee, että ajakaa siellä tiellä...
Omaan pyörällä ajamiseen yhteiskäytössä olevien potkulautojen lojuminen milloin missäkin on jo vaikuttanut: työmatka on muuttunut hieman pidemmäksi kiertotieksi.
Lautojen lojuminen on itselleni visuaalista hälyä.
Eilen ihmettelin Malmitalon pyörätelineitä. Tämä on ehkä väärä topikki, mutta sanottakoon, että yritin suunnistaa sinne pk reittioppaan neuvomaa reittiä, eli hieman suorempaan kuin autolla, ja hieman vaikeaa oli taas sekin. Hiekkatiet kaartavat ja tulee t-risteyksiä, valaistusta ei ole joka paikassa ja vissiin joku oli vääntänyt opastettakin tai ainakin seuraava opaste tuntui puuttuvan.
No kuitenkin, tässä oli sellainen ison U-lukon tapainen, saranoitu osa, jonka saattoi nostaa vaakasuoraan. Vähän kuin tässä: https://www.hameensanomat.fi/kanta-h...asteta-173042/, mutta vaakaan. Ja sellaiset pultit, että näytti siltä, että jakarilla jos vääntäisi, niin voisi irrota. Mutta ei oikein hahmottunut, miten pyörä tähän pitäisi kiiinnittää. Laskin sen sitten ohjaustangon päälle ja juuri ylettyi lukko vaakaputkesta siihen. Olisiko sitten pitänyt sivuun laittaa kiinni, vaikea sanoa
Saanko kysyä mielipidettä näistä kolmesta tilanteesta? Miten itse olisit ajanut / kävellyt?
Ensimmäinen on selkein, käsien ei tarvinnut kuin hiplata jarruja:
https://www.youtube.com/watch?v=ENxEKB-RAuQ
Toinen, luotatko jalankulkijana autoilijoihin?
https://www.youtube.com/watch?v=qk_ZIdwCe5Q
Kolmannesta toivon mielipiteitä sekä pyöräilijänä että autoilijana, miten olisit ajanut?
https://www.youtube.com/watch?v=l1i7w_H7i8c
Helppoja kysymyksiä, joihin taitaa olla vain yksi vastaus. Kaikkia tienkäyttäjiä, niin autoilijoita, pyöräilijöitä kuin jalankulkijoitakin, pitää tarkkailla ja vasta kun huomaa näiden noudattavan sääntöjä (osoittavat sen käytöksellään), voi itse ajaa tilanteeseen. Eikö nyt aleta saivarrella jostain ohitushetkellä jalankulkijan tekemästä äkkikäännöksestä, johon tosin voi vaikuttaa ohitusetäisyydellä ja omalla ajonopeudella. Noissa videoissa kaikissa tilanteissa pyöräilijällä oli hyvin aikaa havainnoida ja ennakoida tilanteet, siksi niissä ei varsinaisia vaaratilanteita syntynytkään.
Osa1
Ei ongelmaa, autoilija kerkes hyvin alta pois (suomeksi, ei haitannut pyöräilijän etenemistä)
- en olisi tehnyt mitään toisin
Osa2
Osittain pyöräilijä mokaa itse, koska jää arpomaan ajoradalle mennäkö vai ei. Jos olisi työntänyt pyörää vähän pidemmälle niin musta mersu olisi ehkä väistänytkin. Rohkeammin vaan (tämä on se perussynti mikä suomalaisissa jalankulkijoissa on vikana)
- olisin siis työntänyt pyörää etiäpäin rohkeammin
Osa3
Autoilija mokasi
- olisin ajanut samalla viisii kuin videolla ja varmaan näyttäny peukkua (ylös/alas)
Hyviä ja samalla opettavia videoita Kepperiltä, kiitos. Jatka samaan malliin!
On varmaan mahtavan helppo elämä kun itse on aina noin perhanan virheetön ja oikeassa, että oikein Youtubeen voi muiden virheitä tunnistetietoineen laittaa.
Näin siinä todennäköisesti tulee käymään. Olisi edes jotain heijastinteippejä tms. laitettu niihin naruihin, mutta ei. Onneksi ne "aidanseipäät", eli harjaterästangot, joiden läpi köydet on vedetty, antavat varmasti perään. Mutta kyllä siinä silti voi onnistua kaatumaan ja kun on harjusta kyse, huonolla tuurilla pudotusta voi tulla jonkin verran.
Olisko kyseessä korkean hevosen syndrooma...
Tassu kanssa aika lailla samaa mieltä. Ensimmäisessä tapauksessa autoilijana olisin kyllä antanut pyöräilijän mennä ensin.
Virheetön ja oikeassa? Missä noin sanottu/väitetty. Jos tuossa on jotain rikollista toimintaa niin kunnon kansalainen aloittaa rikosoikeudelliset toimenpiteet. Toinen vaihtoehto on huudella takapenkistä tai somessa.
Tavoitteeni tietysti on parempi liikennekulttuuri, oppi itselleni ja muille.
F.Kotlerburg, teen muiden lailla virheitä ja joistakin niistä olen tehnyt videoita ajatuksella "Älä tee perässä, vältä tämä virhe".
Kakkosessa arpomatta rohkeammin yli
Kolmosessa .... nää on itsellekin olleet raivoa ja melkein onnettomuuksia aiheuttavia.
Tuossa tapauksessa autoilija kuitenkin näyttää vilkkua ajoissa ja fillaristi on kohtuullisen etäällä. Olisin hiljentänyt sopivasti ja päästänyt auton kääntymään rauhassa. Molemmille paljon sujuvampaa kuin tuo käsittämätön eteen kääntelysi.
Näyttää siltä, että "ennakointivelvoitteella" saadaan näemmä heikompi ja syytön osapuoli nykyisin aina toverituomioistuoimessa syylliseksi. Onkohan se lain tarkoitus?