Tuo redshiftin stemmi on varmaan hyvä, ja nyt siitä on tullut myös 80mm versio. Se satulatolppa on ilmeisesti hyvä myös
Lähetetty minun SM-G973F laitteesta Tapatalkilla
Printable View
Jos kysäisen tästä ketjusta vaikka, että kun keskustellaan graveleistä flatbar vs dropdown niin mikä sen dropdownin käytännön ero sitten on.
Kun se dropdown antaa sen aero ajoasennon ja sitä käyttäessä miten se näkyy sitten loppupeleissä ajonopeudessa/mukavuudessa?
Ja siksi siis ihmettelen koska hintaero näitten välillä tuntuu olevan ihan merkittävä niin olettasin sen näkyvän myös käyttömukavuudessa jotenkin :rolleyes:
Itsellä on siis jonkinlainen isorenkainen flatbar jota käytän vertailukohteena.
On kai se ero ilmanvastuksessa ihan merkittävä, jo pelkästään kahvoilta ajaessa kun ote on jotain 400-460mm väliltä, kun suora tanko yleensä on reilusti leveämpi. Dropeilla se vaan korostuu. Ja omasta mielestä se asentokin kippuratangolla on mukavampi sillon kun paljon istutaan satulassa.
Hinta erohan tulee pitkälti siitä että jarrut ja liipasimet maksaa aika paljon vähemmän suoralle tangolle
Lähetetty minun SM-G973F laitteesta Tapatalkilla
^flatbar + innerbarends toimii musta hyvin ja asentoakin saa niillä pikku töpöillä aerodynaamisemmaksi :)
Gravel-pyöriin myytävissä droppitangoissa on yleensä sen verran flarea, että alaotteella ilmanvastus ei pienene kovin paljon hupuilta ajamiseen verrattuna. Toi on ainakin oma mutuilu Roven mukana tulleen stongan kanssa, ettei alaotteelta päässyt tuulelta yhtään paremmin suojaan, joten vaihdoin tilalle flarettoman tangon.
Mut onhan se perus droppitangon 44cm merkittävästi kapeampi kuin suoratankoisen pyörän 60-80cm. Sopivan riserin kanssa on toisaalta siedettävän mukava ajaa vastatuuleen kädet stemmin vieressä, mikä taas ei mun mielestä toimi droppitangon kanssa ollenkaan niin kivasti, koska asento jää pystyksi/ahtaaksi. Eli ilman lisäpulikoita ja ergonomiasta tinkimällä oma suoratankoinen onkin aerompi kuin droppitankoinen.
Itse en käyrien sarvien kohdalla ilmanvastusta ajattele, vaan hyvää ajoasentoa. Varsinkaan flaren vaikutus ilmanvastukseen ei merkkaa minun ajonopeuksillani tai lenkkimatkoillani yhtään mitään. Sen sijaan innerbarends on suoraan tankoon kiva lisä. Maasturilla soratieosuuksilla huomaan usein pitäväni käsiä niissä. Onhan 40 euroa aika paljon tuollaisista töpöistä, mutta minkäs teet kun halvemmallakaan ei niitä saa.
Flare on käyrien sarvien alaosan kääntö ulospäin. Oikeastaan noissa on kaksi asiaa. Toinen on se, johon tangon alapää osoittaa taaksepäin eli joko suoraan taaksepäin tai sitten harittaa vähän sivulle. Toinen on se, miten tankoa on pystysuunnassa (kahvojen kohdalta) taivutettu ulospäin. Noilla taisi olla omat terminsä eli ovat eri asioita. Kannattaa googlettaa jokin periaatekuva näistä jutuista, niin hahmottaa ehkä paremmin.
Erot ovat pääosin subjektiivisia. Suuri enemmistö ei aja dropeilla. Droppeja tarvitsee lähinnä maantietyyppisessä ajossa vastatuulessa, ehkä noin 95-97% ajoa on kahvoilta. Jotkut kokevat asennonvaihtelut tarpeellisiksi, mutta samaan aikaan suorastongaisilla fillareilla ajetaan maailmanympärysmatkoja. Talvella jäisellä alustalla, keskustassa ja maastossa suoran tangon paremmuudesta ei ole epäilystäkään. Sopivasti backsweeppiä ja kohti auringonlaskua.
https://togs.com/pages/faq Vahva suositus!
Grippari on eri asia kuin grippi.
Anteeksi, se taitaakin olla grip shift.
Mutta jos joku ei ymmärtänyt, niin tarkoitin niitä semmoisia tuppeja mitä sinne tangon päihin laitetaan. On niiden nimi nyt sitten mikä tahansa. :)
Ajonopeudessa se näkyy sitä enemmän, mitä kovempaa ajaa. Tämän mukaan 40 km/h vauhdissa oikeaoppisesti kyynärpäät kulmassa kahvoilta vs. dropeilta energiaa kuluu 24 W enemmän, millä on jo suurempi vaikutus kuin esim. millään rengasvalinnalla, runko- tms. valinnoista puhumattakaan. Moni ajelee kahvoilta pääasiassa suorin käsivarsin ja silloin ero on vielä suurempi, samoin vastatuuleen.
Se taas, että kuinka paljon on eroa suoralla tangolla ja droppitangolla, on täysin pyöräkohtaista. Joissain käyrätankoisissa gravelpyörissä on niin julmetun mittaiset emäputket, että niissä ei ajoasento ole mitenkään aerodynaaminen edes dropeilta. Maastureissa on yleensä joustopyörän geometrian takia korkeat etupäät, jolloin kovin aerodynaamista ajoasentoa ei välttämättä saa aikaan minkäänlaisella stemmillä. Suoratankoisessa, ei joustogeo gravelpyörässä taas voi olla hyvinkin aero ajoasento, vaikka dropit puuttuisivatkin, jos emäputki on tarpeeksi lyhyt.
Kiitos suosituksista, linkeistä ja tiedoista!
Kokoajan tässä oppii enemmän ja on helpompaa rakennella sitä omaa unelmapyörää.
Alkuun harkitsin tosiaan gravelia dropparilla, nyt alkaa tuntuun että se sweetspot löytyy nuista flatbareista vaan ylimääräsillä mausteilla (näitä thogseja, gripsejä etc. et pääsee vaihteleen käsien asentoa).
Jos multa kysytään niin dropdowneissa on aivan liikaa arvoa siihen nähden mitä ne käytännössä tarjoaa pyöräilijälle hintaansa nähden.
Sain kuulla nuista thogseista ja gripeist etc. niin noistahan saa sillä 40 euron sijotuksella sen aeroasennon vs. droppitangon hinta jonka hyöty on jo niin marginaalista noihin grippeihin verrattuna.
Nopeaa vilasin stenun linkin noista aero asennoista jotka otettiin tosiaan dropdown tangolla, niin ei se ajoasento vaikka noihin gripbarendseihin verrattuna niin paljon eroa. Niin ainoa käytännön hyöty droppeihin taitaa sitten loppupeleissä olla ajomukavuus jonka se dropparin asento tuo. Ja kuten joku tuossa aikasemmin sanoi että abaut 95% ajosta tulee ajettua silti tangolla niin en näe missä maailmassa dropbarit on hintansa arvosia :/
Jep, jatketaan keskustelua flatbareilla. Sori jos ny vähän meni off-topiciks :D
Edit: Miten isoa rengasta näihin nykyajan flatbar graveleihin sit menee? Mul on omassa Meridan Big nines 2.2" ja on hieman isommalle varaa meniskö melkein 3", tää taitaa olla aika vakio vai onko ne antanu niihin enemmän liikkumavaraa :P
Millasena esim. tää osuu teidän silmään?
https://www.wiggle.co.uk/octane-one-...road-bike-2020
https://jguillem.com/bike/tomir ..mihin kategoriaan tämä nyt sit menee?! Tai onko sillä nyt väliä, maastopolkupyörä!?
^ "Competitive CX geometry" lukee spekseissä. Jäykkäperäinen maastopyörä, jossa on joustokeulalle sopiva geometria, mutta jäykkä keula.
Melko hupaisaa, tai ei edes melko, että Kona Dew:kin on saanut ylennyksen hybridistä flat bar graveliksi: https://www.cyclingabout.com/best-fl...el-bikes-2021/
Linkkaampa tännekin, kun en tiedä miksi tällasta kutsua. Mitä mieltä olette
https://www.merida-bikes.com/en/bike/1988/bignine-9000
musta tuo huutaa just kevyttä flatbari gravelimaista vähän kaikkee. Mulle tietämättömälle toi näyttää ihan sika hyvältä, kun on noin helvatan kevytki. Auttaako viisaammat, et mitä mää en nää?
Ei kannata sotkea gravelia ja maastopyörää keskenään, geometriat aivan toiselta planeetalta. Itsellä "kakkospyöränä" teräsrunkoinen maastopyörä johon hankinnan alla kuitukeula, tulee ihan yleisajoon mutta ei se graveliksi silti muutu ja droppiahan siihen aivan turhaa edes yrittää...
Tuo ehdotettu Octane ihan peruskamaa, henk.koht. en alumiinirunkoisiin enää sekaannu... Tuo merida puhdas XC raaseri ja ei myöskään mitään tekemistä aiheen kanssa, hieno ja kevyt pyörä kuiteskin...
Magnesium-runkoinen Vaast. Saumat on ainakin rujot. Valmistajan sivuilla myös 700c-kiekoilla.
https://www.bikester.fi/vaast-model-...k-1315258.html
https://www.vaastbikes.com/media/cat..._650b_2x_1.jpg
^Kauheen ruma toi Mg-fillari eikä kannata suolamoskassa ajaa.
En minä ole kovinkaan syvällinen tai analyyttinen. Mun droppitankoisessa grainderissa ollut alkukesästä lähtien, itse asiassa jo kolmas(!) haarukka fillarissa ja nyt se on valmis. Edellinen oli Ritsin gravel-keula ilman "adventurea" ja noita kiinnityspisteitä ja sitä ennen Lynskeyn hiilarikeula. Ajelut 700c -kiekoilla (enimmäkseen hiilari) ja 38-millisillä Hutsun Overideilla.
Nyt jo tottunut haarukkaan, mutta muistan ekalta lenkiltä (joka oli samalla telttaretki), että jumangegga, noi jalathan ihan taipuu töyssyissä taipuuko ne oikeasti, HÄH?...ja siten joustaisi, ei tiiä. Mitä enemmän lastia sen parempi. Peruslenkkeilyssäkin mainio. En mä oikein osaa muuta sanoa... paras haarukka evö, ja kevytkin oli.
^Kiitos, tää oli ihan tarpeeksi syvällistä :) Tämä Adventure on siis joustavampi kuin tuo vanhempi Ritsin Gravel-keula.. Tämä ei kyllä yhtään helpota speksausta, kun olin jo päättänyt laittaa teräskeulan ja vannejarrut jouston takia.
^ Mitenkään väheksymättä tai epäilemättä oja-Jaskan kokemuksia, tämä viiksi-Tompan haastattelu on viihdyttävä kokonaisuudessaan, mutta haarukkapohdintoja voi auttaa, jos kuuntelet 32 minuutin kohdalta eteenpäin.. ;)
Mä olen vakaasti kallistumassa siihen, että teetän vielä yhden vannejarrurungon rosteri-Gravan rinnalle, mutta jossain vaiheessa siitä ja siihen johtaneista syistä muualla, koska käyrä tanko ja off topic.
No mä ajan kyllä dropeilta esimerkiksi tekniset alamäet jos sellasia retkelle osuu ja monesti muutkin hankalat paikat. Ja muutenkin tulee ajettua dropeilta ilman vastatuultakin
Niillä ketkä ajaa enimmäkseen kahvoilta, on luultavasti joku geometriassa huonosti ja alaote ei tunnu sopivalta.
Joku mainitsi sen leveyden, niin onhan tosiaan osa flare tangoista aika leveitä, mulla on OnOnen midge ja se taitaa alhaalta olla 560mm, yläote sitten jotain 420-430 ehkä.
Lähetetty minun SM-G973F laitteesta Tapatalkilla
https://i1.wp.com/mythcycles.com/wp-...4%2C1536&ssl=1
Passiivisagressiivista teräsjoustokeulaa flätbaarissa.
Tässä on kyse maantiepyörien pitkän ajan trendistä. Kahvat ovat muuttuneet aikojen saatossa jatkuvasti mukavammiksi kouraan, ja ote kahvoilta on muuttunut ensisijaiseksi ajo-otteeksi. Samalla kun näin on käynyt, on tankoja tiputettu huomattavasti alemmas. Se kaikista aerodynaamisin matala ajoasento haetaan nykyään nimenomaan kahvoilta ajettaessa.
Moni lähestyy gravel-pyöriä nimenomaan näiden modernien maantiepyörien kautta. Gravel-pyörään levennetään tankoa ehkä 2-4 senttiä, stemmistä otetaan sentti pois ja tankoa ehkä pari senttiä ylemmäs. Mutta noin muuten sitä ajetaan ihan samalla tavalla.
Sen sijaan aina kun olen nähnyt gravel-pyörissä flare-tankoja, niin se on aina ollut omaan makuun todella ylhäällä. En tiedä, mutta veikkaan, että noilla ajavat ovat enemmän maastopyöräilyn puolelta tulevia.
Tunnustan. Ja sen lisäksi mun tankokaan ei ole mitenkään perinteinen droppi. Mutta ei myöskään ainoa jolla olen ajanut, ensin oli melko perinteinen 400mm isolla dropilla, ihan kauhea ajaa alaotteella, saati edes yrittää vaihtaa vaihteita alaotteelta. Sitten tuli joku Konan ensiasennus gravel tanko, sillä ajo sujui jo kaikilla otteilla. Nyt OnOnen midge ja omaan käteen tuntuu mukavimmalta, dropeilta pystyy vaihtamaan vaihteet ja jarruttamaan ilmaan ongelmia.
Lähetetty minun SM-G973F laitteesta Tapatalkilla
^^Eiköhän aika helposti selviä kun vertaa gravelia ja maastopyörää toissinsa. Tottakai nimikkeet on mitä sattuu ja jokainen voi kutsua pyöräänsä miksi vaan...