Mää en ymmärrä mikä siinä on niin vaikeaa. Satulan korkeuden säätöön mulla on oma mielipide ja konsti:
-ekana olisi syytä katsoa että penkki on eteen-taakse suunnassa edes sinnepäin. Kun penkki on paljon liian takana, pyöritys on kamalan näköista koukkimista. Eli polvinivel ja polkimen aksilalinja samaan linjaan kun kampi on vaakasuorana eteen. Useimmilla silloin polven edestä näkyy isovarvas kohtisuoraan katsottuna, se on nopein havainnointi tapa.
-kammen mitta olisi syytä olla edes sinne päin. Mielummin liian lyhyt kuin liian pitkät. Pidempi kampi huonontaa polvikulmaa koska satula on alempana suhteessa polven yläsentoon pyörityksen ylä-asennossa. Myös triatlossa juoksu sujunee paremmin kun kammet eivät ole liian pitkät.
-jalkojen mittaeron vaikutus pahanee jos penkki on liian alhaalla. Muutaman millin korjauksissa kannattaa pitää sama mielessä kun Tour-lehden testeissä, mitta-erhe ja mittaustavan luotettavuus tulee aika pitää mielessä. Eli jos esim. kampitestissä on esitetty keskiarvo-jäykkyys, se ei paljon auta jos toinen kampi on todella löysä ja toinen todella jäykkä, paitsi jos on yksijalkainen.... palataampa ainainen epäilys mielessä takaisin asiaan...jos on varma mitta-erosta, osa,tai jopa kaikki, siitä voidaan kompensoida laittamalla klossin alle korottvaa tavaraa. Speedplay polkimiin käy esim ne levyt mitä jää kun asennetaan kenkiä suoralla 4-pulttikiinnityksellä, paksuus on 3,5mm+ pidemmät ruuvit. Näitä olen ammattilaisillakin nähnyt. Probike.fi Simolla Nummelassa on myös Speedplay Profit kit jolla saa vaikka mitä säätöjä aikaan klosseihin.
-penkin korkeutta on syytä mitata rullamitalla keskiön keskeltä satulan päälle,maantiepyörällä yleensä satulaputken keskilinjaa tai tolpan klampin keskilinjan mukaan. TT/tri pyörien takia, olen muuntanut tämän "keskiön keskeltä-istumapaikan keskelle".Lukemassa saattaa esiintyä n. 5mm ero kauden aikana. Keväällä yleensä on enempi lumppua ja jäykemmät lihakset eli penkki on hieman alempana. Mtb-pyörässä penkki saattaa olla 10mm alempana,varsinkin ht, pyörän päällä jumppaamisen takia mutta yleensä polvijorinat ei koske juurikaan niin paljon mtb-kuskeja kuin paljon kinnaavia maantiekuskeja.
-itse penkin korkeushan on helppoa, periaatteessa...penkki laitetaan niin ylös että pyöritys ei kärsi. Eli ensin penkki ylös, jos lantio keinuu, se on reilusti ylhäällä, sitten kun ollaan lähempänä oikeaa kokeillaan 1-2 asten alamäkeen tai myötätuuleen pyörittää "reilusti", takaliston pomppimisen rajalla, eli 140-+10 rpm useimmiten. (tai enempi). Penkkiä lasketaan ihan vähän kerralaan kunnes pyöritys on helppoa. Kun penkkiä lasketaan vähän kerrallaan, eron pitäisi tuntea. Tässä siis haetaan penkin korkeudem maksimia jolla hyvä pyöritys saavutetaan. Ja se on se jota tulisi siis käyttöö myös.( Jos lihakset ovat umpijumissa eli/ja tai kylmät, tulee se ottaa huomioon.)
-kun em. korkeus on löytynyt,mitalla numero ylös. Jos keli/lihasrentous oli ok, korkeuden maksimin pitäisi olla siinä. Kylmällä kelillä siitä ina alaspäin. Sitten "aikuisten" painoisilla ihmisillä tuppaavat jotkin penkit painumaan läjään muutamn tunnin ajon jälkeen joka vaikuttaa myös mutta sen pitäisi tuntua jo lisääntyvänä paineena "oksavarressa" jolloin on syytä hakea tukevammampi penkki tai eri mallinen. Suomeksi tuo tarkoittaa hieman kovempaa yleensä. Kovempi on yllättäen monelle parempi...varsinkin jos on kuskilla kokoa ja ajo-aikaa.
-polkimet. Kokeilkaapa laitaan kengän pohjaan vaikka maalarinteipillä vaalea raita, ajaa trainerilla jollain 200-300W teholla, joku ala-vk, ja kuvatkaa videota vaikka pokkarilla. Sit hidastuskuvasta tulee näkymään että kantapää tekee sivuttaisliikettä, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Jos klossin vapaaliikkettä ei ole tai siinä on jotain kankeuden tapaista, esim pyörähdyspiste on joissakin polkimissa akselin edessa, ei keskellä, tämä rasittaa polvea. Eli vapaa liikkeen tulisi olla herkkä ja rajoitukseton. Kuten Speedplay tai muinoin Time Equipe:issä oli. Sitten on mielenkiintoisia jannuja joiden "on pakko" ajaa kiinteillä klosseilla. Minulle tulee mieleen ihmiset joiden "on pakko" käyttää rollaattoria. Eli polven tukilihaksisto on niin moro että jalan hallinta ei toimi enää luonnollisesti. Heille suosittelisin silti vapaasti liikkuvia klosseja, kevyttä lenkkiä tasamailla...kunnes tukilihaksisto kuntoutuu.
-Jos ei usko, niin saa hakea lainaan, laittaa Rotor Q-ringit. Kun välitys esim 53 piikkisellä on polven tehottomilla ja todennäköisesti vahingoittuneilla työkulmilla 50th ja tehokkaimmalla alueella 56, ei varmaan ole vaikea arvata että se rimpuilu kammen ollessa etuasennossa tiukemmalla tuumalla vähenee. Se kärjistettynä "rimpuilu" aiheuttaa painepiikin ja vääntöä polveen, elikäs tuntuu kivistyksenä. No, jos polviä kolottaa, usein tuumaan kevennetään. Mutta jos fillarin pitäisi edetäkin, on joku tuuma oltava piälläkin. Varsinkin mäissä/vastatuulessa.
Mulla oli kevät talvella jonkun 5 vuoden ajan aina polvissa sellainen pieni kivistys kun talvella ajetaan spd:llä ja tuumaakin on joskus lumessa. Eipä ole ollut enää pariin vuoteen vaikka ikä ei vähene. Väitän että on lähinnä siitä kiinni että CX-pyörän pikkuratas, 39th on Q-ring. Isommalla ei tulekaan juuri ajettua kun pakka on 12-27. Lisäksi toi on helppo kokeilla kun mitään vaihteita ei tarvi säätää ja pikkuratas on halvempi kuin isot rieskat.
On hauska nähdä ammattilaisten SpinScan käppyröitä tehopäällä. Yleensä jos jantterit yrittää todistaa omaavansa "täydellisen" pyörityksen, kuvio alkaa hajoamaan ja tehot laskemaan. Useimmilla paras teho kierroksella on n. 120 asteen kulmassa pystyasennosta elikkäs ehkä helpommin ymmärrettävissä kun kampi on vaakasuorasta n. -30 astetta allaspäin. Elikkäs kuten -30 astetta vinottain oleva 8-kuvio. Q-ring ideaan kuuluu että välitys on siinä suurin eli aikaa kierroksesta vietätään tehokkaimmalla kierroksen alueella eniten ja tehottomalla osalla vähiten. Elikkäs kierroksen kuvioon saadaan lisää pinta-alaa, eli lisää keskiarvotehoa...
Koska Cervelon S2 on kisapyöräksi suunniteltu, siihen sopii isot pikkurattaat...rakentelimme testipyörän jossa on 2kpl 53th eturatasta, vaihdettavissa ajossa vaihtajalla. Toinen on tavallinen ja toinen Q-ring. Tarkoitus on saada se messuille traineriin kokeiltavaksi tehomittariin ympättynä.
Tosin on todella hupaisaa nähdä oikia tulos ajossa miten polkimen painaminen/nostaminen jakautuu ja voiko asialle tehdä jotain. Nykyisillä tehomittareilla se ei onnistu. Periaatteessa Polar/Garmin tehopetaaleilla sen pitäisi onnistua mutta eipä niissä vissiin moista toimitoa ole. Rotor-tehomittauskammissa se on, kunhan Garmin päivittää softansa vain.