Just näin. Lakiin pitäisi kirjata, että kaikkiin kiinteistöihin pitää jättää riittävä tila jätehuollolle ja muulle välttämättömälle liikenteelle turvalliseen toimintaan.
Just näin. Lakiin pitäisi kirjata, että kaikkiin kiinteistöihin pitää jättää riittävä tila jätehuollolle ja muulle välttämättömälle liikenteelle turvalliseen toimintaan.
Tuohon roskakuvaan palatakseni. Sopii mennä koittamaan nykästä 660l paperiastia parin sentin sohjovallista läpi kun se on täynnä. Se meinaan painaa. Pikkuastioita nyt voi roudailla, ne ei ole kun max 150kg tms, mutta nuo isot sitten ovat asia erikseen. Sitten kun sen astian saa sohjosta läpi, eikun ympäri ja takaisin noin 150-200 kertaa ja kas, päivä tuli täyteen. Kuvasta tulisi itselle ekana mieleen se, että kuski saattaa koittaa säästää selkäänsä tms, koska tuossa on juurikin auton perän alla sopivan näköinen sohjokohta, jolla saa ittensä sairaslomalle ja nopeasti..
Ps. Ottiko kuvaaja aikaa, kauanko auto oli tuossa kyseisessä kohdassa noin? Yleensä eivät montaa minuuttia paikallaan ole...
Ammattiautoilijoista tuli mieleen eräs taksikuski kun olin liikkumassa ruoholahdessa jalan eilen.
Taksi oli pysähtyneenä pyörätien päälle, vaikka pari metriä edessä päin oleva taksien parkkipaikka oli puoliks tyhjä.
https://maps.google.fi/maps?q=ruohol...31.42,,0,15.32
Oli tasan noiden kahden valkoisen viivan päällä.
Kävelin ohi ja tuijottelin taksikuskia niin kauan kunnes huomasi meikän kummastuneen ilmeen. Mietin että pitääkö sille mennä sanomaan jotain, mutta tajusi parissa sekunnissa liikuttaa autoaan sen muutama metriä eteenpäin parkkikselle.
Jos olisin ollut fillarilla olisin ehkä ottanut lämpöä.
Ajoradoilta lähtee jäät ja sepelit isolta osin senkin vuoksi, että niitä pitkin ajetaan autoilla, mikä jauhaa jään sohjoksi ja nostaa veden sumuna ilmaan. Käypä jotain pikkuteitä katsomassa, ne on paljon hirvittävämmässä kunnossa kuin moni KLV.
Mitä tohon jäteautoon tulee, oon ite aiemmin ajanu yli 10-metristä kuormuria kaupungissa jakeluajona. Siihen aikaan en juurikaan pyöräillyt, mutta pyrin ottamaan kaikki liikkujat huomioon niin hyvin kuin taisin. Tämä oli oppia minut perehdyttäneeltä kuskilta, joka oli hyvin joviaali tapaus ja niin oli moni muukin alan kuljettaja. Semmosia ammattisalaisuuksia jaettiin, että hermostuminen ei auta mitään ja puolen minuutin viivästys muutamassakaan kohtaa ei torpedoi kymmentuntisen päivän aikataulua. Muiden huomioiminen oli yllättävän helppoa periaatteella "isomman on helppo olla reilu". Kun ajopelinä on tuommonen vekotin jota citymaasturit ei säikäytä pätkän vertaa, oma pinna pitenee kuin taikaiskusta. Toisaalta kuormat oli välillä hyvinkin raskaita, ja jotain 1000-kiloista lavaa ei mielellään pumppukärryillä raahaa hiekkapohjalla yhtään ylimääräistä metriä. Ajopelin mitat on päivittäin ajavalla henkilöllä sen verran hyvin hanskassa, että tietää kyllä mihin vekotin taittuu ja mihin ei. Kiusallaan en oo nähnyt kenenkään tukkivan muiden kulkua, pakon edessä kylläkin, mutta vain vähäksi aikaa.
Pidän siis lähtökohtana oman kokemusteni perusteella, että roskakuskeilla ja muilla isomman kaluston väellä on pääsääntöisesti hyvä asenne muita kohtaan, mutta työkin on saatava tehdyksi.
Ja mitä lastenrattaisiin tulee, ei semmosia lykkiessä pitäisi tulenpalava kiire olla. Aikanaan kun itelläni toivottavasti on jälkikasvua, saatan jäädä muuten vaan näyttämään toukalle, että tuossa on ihmisiä ja ne tekee työtään. Näköjään joillakin aikuisilla tämä on jäänyt hahmottamatta.
Maantienreunassa; takaa ohittava Seatti meinaa lahjoittaa peilinsä mun kylkeen. Tosin itse olisin jäänyt keräilemään romuja tienreunasta. Onneksi ei kuitenkaan osunut.
Kelvillä; nainen ja mies. Molemmat työntävät lastenkärryjä. Mies kulkee tien oikeaa reunaa ja nainen siinä keskellä kelviä. Tilaa vasemmalta ohittaa about metrin verran. Hämähäkkivaisto jälleen kehoittaa varautumaan ja niinhän se nainen äkkää kai kakkipökäleen siellä vasemmassa reunassa, kun kärryt kääntyvät suoraan sinne juuri, kun olen tulossa ohi.. jarrut pohjaan ja kaartoa mudan puolelle. Ei pienintäkään elettä vilaista olan yli. Ei, kärryt vaan poikittain. Huomioitavaa, että vastaankaan ei tullut ketään, joten ihan vaan pöljä liike tyhjistä aivoista. Ai että olis tehny miel alkaa avautumaan, mutta tyydyin vaan moittimaan kuinka kahdestaan voivat valloittaa koko kelvin. Normikaistan levyinen kelvi.
Tästä muistuikin mieleen toinen psykomamma viime viikolta. Niin hullua, että ei voinut kuin pyöritellä päätä. Nainen tulossa vastaan kahden lapsensa kanssa. Siis vastaan. Poika kävelee oikeaa puolta ja äiti tyttärensä kanssa käsikädessä vasenta. Puolet väylästä on jäätä ja toinen puoli sulaa sepeliasfalttia. Mamma näkee jo kaukaa, kuinka ajan sitä sulaa linjaa, mutta vetää lastansa kohden sitä tuimasti tuijottaen minua "Tästä menemme me eikä tietä anneta" -ilmeellä.. Kädet suorina kiinni toisissaan täti keskellä väylää tytön pyrkiessä sinne jäisempään laitaan. Poika hortoilee siinä hiekkauralla. Ei hitto.. himmaan, pyöritän päätä ja menen sen pojan vieritse kävelyvauhdilla... Mistäköhän kolosta sekin äippäläinen oli kömpinny..?
Tänään jäteauto Kangasalla odotti kiltisti takana muutaman sekunnin että pystyi ohittamaan mut turvallisesti. Ajelin siis ihan törkeästi ajoradalla cc-pyörällä. Kiitin kuskia lavanheilautuksella, vähän matkan päässä se pysähtyi suojatien eteen päästämään jalankulkijan yli. Olipahan vaan niin hyvää käytöstä että jäi mieleen....
Hämmennän minäkin tätä soppaa. Teen jakeluduunia raskaalla kalustolla pk-seudulla, en siis todennäköisesti ole tuon oululaisfirman kuljettaja...
Kylhän tuo jätepakkari on hieman kusipäisesti jätetty, mut jos kattoo kuvaa yhtään tarkemmin huomaa auton perän kohdilla upottavan lumipotoksen ja lasinkirkkaan jään lystikkään vuorovaikutuksen ja jos se olis seisotettu tien suuntaisesti, niin pakkarin nostohissi olisi n. kaksi metriä kauempana pihatieltä. Ei tossa huvita pakottaa ketään rikkomaan itseään toisen roskien siirtelynkään takia. Yritän itse valita ensisijaisesti seisotuspaikan kokonaisjärkevästi siten, että saan työni tehtyä (joka on kuitenkin se AINOA syy miksi pysähdyin, polttaessani osasin sytyttää nortin liikkuvassakin autossa) ja mieluiten niin, etten tuota kohtuutonta haittaa kenellekään. On helvetisti kohteita, jossa tilat ja olosuhteet ovat sellaisia, ettei muiden ajattelu valitettavasti ole muuta kuin kaunista utopiaa. Syy tosta lankeaa yleensä ahneelle ja ajattelemattomalle kaavoittajalle, katusuunnittelulle (miksi on niin paljon yhden kulkijan levyisiä umpikujia, joilta ei mahdu poistumaan pihaan kuorma-autolla?), puuttellisesti hoidetuille tai jopa kokonaan laiminlyödyille lumitöille tai väärin pysäköidyille ajoneuvoille. Toi jäteautohan ei ole pysäköity vaan se on siinä tilattua ja määrättyä työtehtävää hoitamassa.
Seuraava kauniiksi tarkoitettu ajatukseni toivottavasti auttaa avamaan ongelmaa liikkumistapaan katsomatta: minkä ihmeen takia liikennettä ei kyetä näkemään kokonaisuutena, jonne pitäisi mahtua kaikki, vaan sitä aina pitää tuijottaa joko ohjaustangon tai ratin takaa. Itse soisin kokevani sen päivän, jolloin tuolla mahtuis oleen sulassa sovussa jalkaisin, pyörällä, potkulaudalla, mopolla, autolla jne.
Kummasta koituu pahempi vaiva, polkupyörän nostosta luminökäreen yli vai siitä, että ton taloyhtiön paskapytyt on tyhjentämättä koko talvikauden?
Ja ettei jää kenellekään hampaankoloon, niin tiedän että ammattikuljettajissa on valitettavankin paljon asennevammaisiakin ja myönnän sekä hölmöilleeni että tyrineeni myös itse tuolla ulkona monet kerrat.
Anteeksi postuumisti ja ennakkoon kaikille, joiden päivää ja yötä olen kaduilla tahallani tai tahtomattani vaikeuttanut. Koetetaan elää sovussa tuolla kaduilla, liikutaanpa sit miten tahansa.
Meillä on kansa opetettu tehokkuuteen ja "nyt kaikki heti äkkiä" -ajatteluun, ei se ihmisten vika ole, että ei ole opetettu hahmottamaan kokonaisuuksia ja pohtimaan järjen kanssa, pureskelemaan asioita erilaisista näkökulmista, ennen sitä mielipiteen lukkoonlyömistä. Reagoidaan fiiliksellä ja suoritetaan, harkinta jää siten vähemmälle, syyttömiä ihmiset siihen ovat noin periaatteessa, koulutus, arvo-opetus jne.
Paljolti siihen kulminoituu toki myös monessa tilanteessa hölmösti pysäköidyt ajoneuvotkin, joka varmasti monia fillaristejakin kismittää ja se kismitys sitten voi jumittaa tiukasti siihen omaan näkökulmaankin. Ongelma ei ole vain liikenteen ongelma, se ilmentyy vaan tosi hyvin liikenteessä, se on paljon suurempi yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa hyvin laaja-alaisesti ihmistenväliseen kanssakäymiseenkin. Pitäisi uskaltaa pysähtyä ja ottaa aikaa pohtimiseen sekä ajatusten vaihtamiseen, joka tietty sotisi kovastikkin nykysuuntausta vastaan, mutta sitä kautta ehkä tuohon kokonaisuuteen tulisi tervehdyttävää muutosta.
Arvosta lähimmäistäsi (kanssafillaristia, roskakuskia, sitä idioottia, joka parkkeeraa marketin oven eteen poikittain, kun käy vaan äkkiä), ehkä se ensimmäinen askel kuitenkin.
Samaa mieltä, kyllä ne pahimmassa kunnossa olevat tiet Helsingissä parina viime talvena ovat olleet eräiden asuinkatujen ajoradat. Kevättalvesta sellaista 10+ cm paksua jääpolannetta, jossa sitten kulkee vaihtelevan syvyisiä rengasuria. Tuollaiseen verrattuna se keskiverto-KLV:n parin sentin tasainen jääpeite on aika kevyttä.
Varmaan ihan sama määrä kuin muissakin tielläliikkujissa (paitsi taksikuskeissa, joita saa kuulemma haukkua, sanoi pomo). Aamulla harjun kelvillä oli ammattikuskikeskusteluun liittyen rekka parkissa. Taluttelin penkan kautta ja pysähdyin siihen jutskaamaan kuskin kanssa. Siinä selvisi että paikalla on ollut muinoin kaatopaikka ja nyt saastuneet maa-ainekset poistetaan kaivinkoneella. Oli siis purkamassa aitaelementtejä montun suojaksi. Täytyypi käydä myöhemmin seuraamassa homman etenemistä.
Ja on tosiaan kohtuullisen haasteellista työnnellä tuollaista täyttä 600 litran paperiastiaa loskassa. Kerran nimittäin autoin kerrostalon pihassa roskakuskia työntämään sellaista, kun autolla ei päässyt 30m lähemmäs roskakatosta.
Hups, tuossa on nyt mielestäni sama ajatusvirhe kuin siinä, kun pyöräilyä pidetään vain harrastuksena, eikä varteenotettavana liikkumismuotona A:sta B:hen. Sitten kun sulla on niitä lapsia, saatat joutua huomaamaan, että esim. aamulähdöt päiväkotiin eivät hyvästä tahdostasi ja mallikelpoisesta kasvattajuudestasi huolimatta ole aina kovin sujuvia. Työntelet sitten rakasta jälkikasvuasi lastenrattaissa vilkkaasti liikennöidyllä ajoradalla, kun kapealle jalkakäytävälle on pysäköity autoja (esim. monet vanhemmat vievät tietysti lapsensa autolla samaiseen päiväkotiin ja pysäköivät siksi aikaa kelville/jalkakäytävälle), ja itsesikin pitäisi ehtiä töihisi johonkin aikaan. Lastenrattailla liikkuminen ei siis ole aina leppoisaa kuljeskelua, jossa on aikaa ja halua pysähdellä, vaikka sinänsä mukava näin olisi ajatellakin.
Lastenrattaat ovat siis mielestäni juuri se mittapuu, jonka mukaan noita autolla tai millä tahansa kulkuneuvolla tapahtuvia tilapäisiäkin pysähtymisiä jalkakäytävälle tai kelville pitäisi miettiä.
Kohtuu hyvässä kunnossahan nuo kelvit täällä oli, mitä nyt se vajaa kymmenen senttia auraamatonta lunta + sen alla vaanivat jäiset railot ja poterot vaani ajajaa.
Kyllä se kuski asialla oli. Kiitollinen olen siitä että roskat kerätään, lumia aurataan ja siltoja rakennetaan, vaikkei sitä täysin näkymättömästi voikaan tehdä. Välinpitämättömyys (mä on vaan töissä täällä) tuppaa ärsyttämään.
Kuvasta ei näy, että kuskilla olisi ollut tilaa peruuttaa metri tai pari pidemmällekin - olisi selkäkin säästynyt. Tai, olisi kääntänyt ratista puoli kierrosta ja auto olisi oiennut asteen verran kelvin suuntaiseksi. Kummallakin tavalla olisi jäänyt kulkijan mentävä aukko, mutta ei ilmeisesti käynyt mielessä.
Samaan aikaan viereisen koulun pihalle kokoontui lapsia laskettelupäivälle; roudasivat suksiaan, lautojaan ja pyöriään penkan yli. Ei vain sattunut yhtään kuvaan.
Täällä taas prkl sato lunta just pakastuneen jään päälle. 20-30:n lenkistä tuli 8-kilsanen kun toisen kerran vedin lipat, ensin kaltevalle peilijäälle ja sitten alamäessä loskaan ajetussa urassa.
Ei edes kitkagummit noita pelastaneet, ralliraneilla olis tullu lippoja moninkertanen määrä. Olis toki auttanu jos lampun akusta olis irronnu virtaa täydellekin teholle, ehkä.
Mitä tästä opin: uutta lunta jäälle näillä keleillä -> pysyn kotona. Muuten kevli-lenkille joko plussalämpötiloilla tai sitten reilusti myöhemmällä jolloin pinnat on jäässä. Ja päiväsaikaan ihan tien päälle niin saa ajella sulalla pinnalla varmemmin.
Kun joutuu jarruttaan, ottaa päähän, ku ottaa reisiin taas lähtä liikkeelle. Sama autolla, jos jarruttaa, niin vauhti hidastuu, ja polttoainetta palaa turhaan. Jos joutuu pysähtyyn kokonaan niin hermot menee ihan saletisti. Varmaan myöhästyn töistä tai päiväkodista, ja se joku kerkee siihen parhaaseen pyörätelineeseen ekana, tai saa paremman parkkipaikan, tai sitten on ruuhkaa päiväkodin eteisessä jos nyt joudun hidastaan tai perkelele pysähtyyn... Elämä on berceestä jos tää mun optimoima aika ei riitä siihen että kerkeän aamukaffille toimistoon, tai jonnekkin nyt heti äkkiä. Ei kiinnosta muiden kiireet. Ei. Mulla on kiire ja muut saa väistää. Niin kerta.
Hymiö unohtu äskösestä :)
Joo oli tosiaan liukasta aamulla, ja se täti se ison koiran ja 4 metrin fleksin kanssa ei helpottanu kelvillä. MUTTA olipa mahtavia rekkamiehiä Oritkarissa, toinen oli lähdössä risteyksestä ja toinen oli tulossa siihen kääntymällä, ja molemmat viittas mulle, että aja vaan siitä välistä suoraan, ja ne pysähty antaan tietä vaikka olin jo melkein ite pysähtyny niitä varten ! Iso Käsi herroille !
Hei nimimerkki "onjokäytössä". Mukava kun kerroit tuon lisäselvennyksen koululaisten suksirallista ja muutenkin liikennöidystä alueesta, koska oletin näköjään pieleen. Kerkesin omasta työkokemuksesta johtuen kuvitella paikan olevan sellainen, jossa ei liiku oikeesti ketään muita, paitsi se pakollinen yksi joka närkästyy asiasta. Yksittäisissä tapauksissa olen itse kanniskellut ohikulkijoiden lastenrattaita ja rollaattoripappoja lumipenkassa auton vieritse, mut ton tapauksen kuljettaja varmaan säikähti suurta katrasta ;)
Ja toivottavasti niillä Kelvineillä ei mitata ketutuksen määrää kelvillä, koska muuten täydellistä hermolepoa ei ole heti luvassa. Tolla asteikollahan pyöreä nolla on ilmeisesti vieläkin saavuttamatta, lähelle on kylläkin onneks päästy.
Jos parisataa kertaa päivässä kuskeja joutuisi sairauslomalle, niin sitä ei tehtäisi aiemmin esittetyin perustein, vaikka pakolaisia voisi ottaa ja kotouttaa työelämään ja sieltä sairauseläke-elämään lähes tuhat viikossa. Toki sen voisi teettää Kiinassa tai P-Koreassa, joissa ei niin työturvallisuus haittaa, mutta suoranaista kustannussäästöä ei sitenkään liene saavutettavissa.
Tällaisissa tapauksissa asiasta voi huomauttaa myös heidän ja varsinkin lapsen turvallisuuden näkökulmasta. Voi sanoa, että lapsen turvallisuuden takia kannattaa katsoa taakseen, koska joku voi tulla takaa kovaa ja törmätä vaunuihin. Saattaa olla, että muistavat sen paremmin kuin klv:n valtaamisen.
Töistä kotiin cyclolla ajellessa harjun päällä olevaa kelviä niin lähestyn pariskuntaa koiran ja lapsen kanssa. Mies vilkaisee taakse ja kohdalla huutaa: "Tämä on kävelytie...!"
Vastaan ystävällisesti:"Joo ja pyörätie...!" ja jatkan matkaa.
Papalla varmaan patoumia, kun saattavat hiihtoladut olla jo paikoitellen sen verran soseena, että ei pääse niitä puudelinsa kanssa tallomaan ;)
Joku saattaisi tässäkin tietty alkaa vinkumaan jostain, hiekalla upottaa, sohjolla upottaa enemmän, ihan tarkkaan ei sitä reunaa näe mistä uppoaakin sitten keskiötä myöten sohjolumeen, niin ja tuossa mäessä on navetta, kuvauspaikallakin sen jo haistaa vaikka tuuli sivulta, joskus haistaa paljon kauemmas, sellaisia navetat nyt vaan on.
Ei valittamista, keliä tahtoo olla ympäri vuoden vaihtelevasti, niin on elämän hajuja tai hajuttomuuksiakin, itse en kaipaa punaista mattoa että kaikki muut sivuun kun minä tulen, joskus näkee asioita joita voisi kehittääkkin, mutta aina sitä tulee toimittua tilanteen mukaan, sopeutuen siihen mitä on, siten tuntuisi saavan enemmän eikä ole se tattikaan otsassa. Kuivasta asfaltista, peilijään ja lumipintaisen kuivan tien kautta sohjoon ja mutavelliin, kaikki yhdellä lenkillä.
http://farm9.staticflickr.com/8389/8...a4cfcf7673.jpg
sohjoa by ErWo9iJn, on Flickr
Hauskin oli kun sellainen tosi nopea paikka, jossa mutkia, 30-40km/h nopeuksia pääsee helposti, tiukahko mutka oikeaan joka tipahtaa mukavan jyrkästi alas, kuivaa sorasepeliä kunnes paljastuu laskun tiukentuessa jyrkimmilleen kaarteesta pelijäätikkö, onneksi oli sen verran pehmeä, että ei ollut pahin mahdollinen, takajarrukin otti niin huonosti ettei meinannut saada stopattua ajoissa. Aamulla jos olisi ollut liikkeellä, niin olisi voinut olla pahakin paikka, etenkin jos ei olisi pitänyt nopeutta matalana.
Tästä alamäkeen siis laskettelin:
http://farm9.staticflickr.com/8538/8...85301b9a12.jpg
sepelimutkamaki by ErWo9iJn, on Flickr
Toiseen suuntaan kuvattuna tuossa paikassa sitten oli tälläistä:
http://farm9.staticflickr.com/8389/8...9bcd8ec90d.jpg
jaamiina by ErWo9iJn, on Flickr
Yhdistetty kelvi, autotie ja tukkirekkojen kuormausaluekkin silloin kun sattuu puita olemaan tien varressa, mikä on ihan yleistä.
Eräässä peilijäisessä alamäessä, jossa s-mutka, tulikin takaa tukkirekka täydessä lastissa, kyllä siinä sai vähän penkalle väistellä, että mahtui menemään, ei se olisi siinä paikassa varmaan edes voinut pysähtyä olosuhteiden ollessa mitä ovat, olisi liukunut kai kuin pulkka.
Enemmän tälläisiä pätkiä taitaa kuitenkin olla kuin noita kelvejä tässä maassa, joskus vaan pistää hymyilyttymään asioiden mittasuhteet. Ehkä se kun koirat, karhut, lastenrattaat, autot, kävelijät ja ties mitkä jakaa sen saman tilan, se opettaa ajattelemaan asioista eritavalla, se joustaminen on ihan luonnollista, samoin kuin toisten huomioiminen?
Ajatelkaas nyt vaikkapa Vietnamia tai Intiaa, siellä suurissa kaupungeissa menee bussit, tuktukit ja fillarit kaikki yhdessä laumassa, koko homman toiminta perustuu siihen, että ymmärretään oma mitättömyys kokonaisuudessa eikä aseteta omaa etua muiden edelle, vaan toimitaan ryhmänä joka kokonaisuudessaan muodostaa liikenteen. Äkkisestään touhu näyttää täydeltä kaaokselta, mutta kun seuraa enemmän, niin huomaa kuinka ihmisjoukko toimii enemmän yhtenä kuin kalaparvi konsanaan.
Varmasti niin suuressa määrässä porukkaa idiootteja mahtuu joukkoon myös, mutta siellä taitaa tuo siperia opettaa aika säälittä.
Kyllä mua kerran otti pattiin kun pyörätie päättyi umpikujaan ( tai oma vika kun kelvi olikin jalkakäytävä). Piti kääntyä takaisin 73m. ;)
Mitähän lie intian liikennekuolematilastot?
Intia tosiaan on vissiin maailman vaarallisimpia paikkoja ajaa millään kulkupelillä.
Ikävä kyllä en saanu esiin sitä kaikkein tärkeintä tilastoa eli kuolemia per miljardis ajokilometri, mutta:
Suomessa kuolemia per 100 000 ajoneuvoa: 11
Intiassa kuolemia per 100 000 ajoneuvoa 315
vietnamissa kuolemia per 100 000 ajoneuvoa 55
per capita tilanne ei intiassa ole niin paha, mutta siellä ei läheskään sama prosenttimäärä aja moottoriajoneuvoilla kuin suomessa.
Tästä mä vedän johtopäätöstä, että se on paljon parempi, että välillä niitä oikeuksia vaatii, ottaa tilaa ja tekee selväksi oman paikkansa liikenteessä. Säännöt on tehty yhteispelin toimivuutta ja turvallisuutta varten.
Josta tulikin mieleen tämän päivän autoletkan säälittävä sääntöjen noudattaminen suojatiellä. Huom. kyseisestä suojatiestä noin 30m on yläaste ja ala-aste vierekkäin ja koululaisliikenne todella vilkasta.
Olin fifty fifty menossa pyörällä ja kävellen eli aikaisemmin olin ajanut fillarilla ja suojatien kohdalla olin jalan koska puhuin puhelimeen.
Olen astumassa suojatielle, mutta ylläriylläri, yksikään auto ei pysähdy tai edes anna mitään viitettä väistämisvelvollisuuden noudattamisesta. Normaalisti vastaavassa tilanteessa mä kävelen vaan alle, mutta nyt oli liian monta samanaikaista tapahtumaa päällekkäin niin tein vain eleellä hyvin selkeäksi, että aion astua suojatielle ja rupesin hivuttautumaan tien yli. Reaktio oli, että autot ajoivat lähempää liikenteenjakajaa hidastamatta. Monilla oli todella yllättynyt silmät lautasina ilme naamalla. Vitutti. Jos olisin poliisi olisin ottanut jokaiselta kortin kuivumaan.
Mun mielestä tommonen käytös autolla on anteeksantamatonta jo muutenkin, mutta vielä kun oli koululaisten kotiinpääsyaika ja sitä pikkuskidiliikennettäkin oli suht runsaasti.
Ja ennen ku mut leimataan autovastaiseksi militantiksi ni autot on jees, autoilijat on jees, sääntöjä noudattamattomat ajokortin muropaketista lahjaks saaneet autonkuljettajat ei todellakaan ole jees. Ja täällä tommosia sattuu jatkuvasti. Pirun periferia!
Kyllä siellä Intiassakin tahtoo sattua onnettomuuksia paljon, tiet, kalusto, kuljettajan pätevyys jne. vaikuttaa, lisäksi ajoneuvojen kohtaamisia jos vertaillaan, niin kaupungeissa siellä aika paljon enemmän moisiakin on, eikä likikään kaikki tunne siellä sääntöjäkään. Siellähän on katuja jotka ovat yksisuuntaisia, mutta suunta riippuu kellonajasta/päivästä. Paljon enemmän siellä lahtautuisi porukkaa sillä liikennetiheydellä säännöttömyydellä ja tällä meikäläisellä asenteella.
Jos meidän liikenteeseen otettaisiin enemmän sikäläistä asennoitumista, pitäen kuitenkin sääntöjen noudattaminen nykytasolla, niin äkkiä ajateltuna vähenisi ne onnettomuudet ja tuollainen välinpitämättömyys mitä kohtasit monien autoilijoiden osalta. Se pitäisi saada ihmiset ymmärtämään, että kukaan ei ole liikenteessä yksin.
Itse kun ajan autolla, niin en minäkään uskalla aina pysähtyä päästämään jalankulkijaa yli, nimittäin jos on toinen kaista samaan suuntaan, se on varmempaa, että joku vetää sen mummon/kersan yli jonka olen kauniisti laskenut suojatietä ylittämään, vaikka laki sanoo, että suojatien eteen pysähtynyttä autoa ei saa pysähtymättä ohittaa/sivuuttaa. Viimekesänä noita media toikin aika paljon esiin, mutta ei se käytös ole muuttunut. Niin hävytön en vielä ole ollut, että vetäisi auton poikittain siihen suojatien eteen, ehkä pitäisi.
Minäkin lähtisin kyllä siitä että ehdottomasti suurin syy on liikenneinfrojen ero, joita ei voi edes verrata keskenään. Intiassa kun ei oikeastaan ole sellaista, vain hallittu kaaos:
http://hemapen.files.wordpress.com/2...c-in-india.jpg
Versus Suomen järjestelmällisyys:
http://www.avaalehti.fi/29102009/Kau...akamaentie.jpg
Kyllä sitä täällä pääkaupunkiseudun "sivistyksessäkin" sattuu ja tapahtuu kaikenlaista ja aika usein.
Mitä tulee liikennekulttuureihin, niin pyörämatkakirjailija Matti Rämö taisi jossakin artikkelissa listata hurjimmiksi liikennekokemuksikseen eräät paikat Kaakkois-Aasiassa sekä Helsingin Hämeentien. Olisikohan jollakulla tarkempia referenssejä kyseiseen juttuun?