Kiitän näistä kannustavista sanoista! :rolleyes: Specialaizedin Stout rimmit pysyivät ainakin Juhannusajot hyvänä.
Printable View
Ensimmäinen kuitukehälle tehty kiekko sitten valmistui, Light bicyclesin 35mm U-mallin kehä (430g), dtswiss 240s napa ja sapim cx ray suoraveto pinnat ja alu nippelit. Alunperin piti käyttää halpaa novatec napaa, mutta kun näin kuitukehän laadun jäi novatec pois laskuista heti ja tilalle piti saada parempaa.
Kehä tuli perille 2viikossa ja laatu on virheetöntä, kasaaminen oli helppoa kunhan tajusi että pinnan reijät tai sisällä oleva viiste on kulmassa, eli nippeli kääntyy toiselle sivulle paremmin kuin toiselle. Kehän pysty ja sivu heitot pieniä ja rihdatessa kehä vaikutti vankalta, omat ennakkoluulot kuitukehiä kohtaan karisi kokonaan ja tästälähtien en muita kehiä edes hanki.
Kehän erd on 1-1,5mm pienempi kuin ilmoitettu, todellinen leveys on 26mm ja sisäleveys n.19mm. Renkaana käytän Contin 4000s II 25mm leveänä, rengas istuu leveällä kehällä todella nätisti sellainen lightbulb pallero ilmiö puuttuu kokonaan, testilenkillä myös huomasin että paineita pitää laskea siitä mitä ne oli kapealla kehällä ajaessa.
Juu tyytyväinen olen, mutta on syytäkin kun etukiekolle tulee hintaa 350€ ja painoakin 0,64kg
^Mittasitko pinnojen kireyttä työkalulla ja vetelitkö MuTulla?
Parktoolin mittaria käytin, 110kgf kireyteen rihtasin.
Pari kysymystä / ajatusta:
1)
Kenelläkään vielä kokemusta Notubes Arch MK3 29" kehien rakentelusta? Kuinka hyvin ERD pitää paikkansa ja ennen kaikkea kuinka hyvin vertautuu aiempien Stanin kehien suhteen? Ajatuksena olis vaihtaa kehä ja käyttää vanhat pinnat vielä.
2)
Mulla on Chris Kingin napoihin taannoin kasatut setit, missä on edessä Arch EX ja takana Arch, eli sitä ensimmäistä sukupolvea. Tekisi mieli vähän leveämpää rengasta ja vannetta ja mielessä siis josko vaihtaisi uudet Arch MK3:t tilalle molempiin päihin.
Stanin sivuilta kuikuiltuna kehien ilmoitetut ERD:t ovat näin:
29" Arch 604mm
29" Arch EX 606mm
29" Arch MK3 605mm
Uusi MK3 näyttäisi menevän juuri kivasti puoleen väliin, joka antaisi ymmärtää että molemmat päät saattaisi hyvinkin onnistua samoilla vanhoilla pinnoilla (DT comp). Jos lukemat pitää paikkansa niin vanhaan verrattuna per pinna menee max 0,5mm väärin.
Millä todennäköisyydellä homma käytännössä pelaa vanhoilla pinnoilla?
Lähinnä kiinnostaisi kokeilla vaihtaa kehät ite pinna kerrallaan rinnalle -metodilla. En ole koskaan rakentanut kiekkoa alusta saakka. Rihdannut olen jonkunmoisella menestyksellä ja muuten pyöränkasaus ja huoltohommat onnaa. Muutama pyörä tullut alusta asti ite kasailtua.
Vinkkejä? Nippelit kannattanee vaihtaa joka tapauksessa.
Kyllä tuo voi onnistua vanhoilla pinnoilla. Kannattaa katsoa näkyykö nykyisissä kiekoissa pinnojen kierteet miten, eli niistä saa vähän osviittaa siitä kuinka tuossa MK3 kehässä pinnojen mitta riittää (ainakin tuohon takakehään).
Itsekin vasta viime vuonna ekat kehät itse kasanneena voin suositella pinnankireysmittaria. Olisi eka kiekko jääny auttamatta löysäksi ilman. Samoin hyvä rihtauspenkki on ehdoton jotta saa suoraksi ja varsinkin keskitettyä kiekon. Mä tykkäsin kasata DTSwissin Squorx nippelelillä koska niitä pääsi kiristämään vanteen sisäpuolelta suht fiksulla työkalulla. https://www.dtswiss.com/Components/N...quorx-Pro-Head
Muistikuvani mukaan ilmoitetulla ERD:llä pinnojen pituuden laskeminen antaa pinnojen mitat vähän alakanttiin. MK3 -sarjaa en ole rakennellut mutta vanhempia Acrhia ja Olympiciä olen pidellyt.
Vanhalla pinnalla on pituuden puolesta toiveita onnistua, ellei kiekkoa ole jo valmiiksi kasattu alamittaisella pinnalla. Tällöin nuo Archin pinnat saattaa jäädä lyhyiksi. Milli ERD:ssä no puoli milliä pinnan mitassa.
Historiatiedolla aikaisemmasta kasauksesta voisi varmistaa asian. Tarkoitan sitä, että jos 606mm ERD:n kehälle on pyöristysten takia valittu vähän vaille ylimittainen pinna ja 604mm:lle vastaavasti lähes alamittainen, 0,5mm erolla kehän säteessä voi olla merkitystä. Mutta ei se kiekon kasaamista estä - kyse on enemmän siitä, onko kokonaisuus ideaali vai ei. Ongelmat tulee esiin sitten jos haluaa esimerkiksi keskittää kiekon tasan keskilinjaan, ja kukapa ei haluaisi. Vähänkin liian pitkällä pinnalla voi loppua toiselta puolelta kiristysvara kesken.
Pinnareikien offsetillä kehän keskilinjasta voi olla myös millin tai parin vaikutus pinnan pituuteen, jos ERD pysyy samana. En tarkistanut kehien mittoja, mutta oletan offsetin kasvavan kehän leventyessä. Kun offset lisääntyy, pinnan pää kehällä siirtyy lähemmäs navan laipan linjaa jolloin pinnan pituus lyhenee. Siinä mielessä Arch EX:n pinnat saattaa olla 1-2mm liian pitkiä. Joka tapauksessa, pinnalaskurilla selviää ideaaliarvot kunhan niistä Chris Kingin navoista on myös tiedot saatavilla.
Tuo on hyvä ja harmiton tekniikka ensimmäisten kiekkojen kasaukseen. Vaikka olen melko järjestelmällinen ihminen, omissa ensimmäisissä itsekasatuissa kiekoissa pinnakuvion aloittaminen oikein ja rakennusjärjestys (kun tietyt pinnat asentamalla loppujen taivuttelu paikalleen voi vaikeutua huomattavasti) tuotti eniten päänvaivaa. Vähintään kannattaa ottaa samalla pinnamäärällä ja vastaavalla kuviolla rakennettu kiekko viereen malliksi.
Nopeampi on kasata irto osista, kuin vaihtaa kehä pinna kerrallaan. Youtubessa on paljon hyviä videoita, jossa neuvotaan.
Alku on kriittisin vaihe, ettei sitten mene pinnat ristiin venttiilin kohdalla. Muutenhan tuo kasaaminen ei kummoinen homma ole.
Kiristelyyn sitten saakin aikaa kulumaan huomattavasti enemmän, tämmöinen satunnainen kiekon rakentelija.
Kun teippaa uuden kehän vanhan viereen kiinni, venttiilin reiät kohdakkain, on kehän vaihto pinna kerrallaan tosi nopea homma vrt. irto-osista kasaaminen. Pinna irti nippelipäästä ja saman tien uuteen kehään kiinni.
Lisäksi pinnan mutkat ovat jo asettuneet napaan, kiekkoa ei tarvitse leipoa niin paljon.
https://www.sheldonbrown.com/brandt/reusing-spokes.html
Mulla on tarvetta "puolata" vanteet ja keskiönavat niin harvoin, että todennäköisesti en niitä itse tee vaan vien tarpeen sattuessa ammattilaiselle. Mutta tekniikka ja puolien laittotapa kiinnostaa. Onko kellään mitään linkkiä youtube-videoon jossa ohjeistetaan tai muuten vain haluaisi valottaa tekniikkaa?
Tämä tuli nyt tehtyä. Kiitokset vinkeistä ja henkisestä tuesta. :D
Ensimmäinen kerta näissä puuhissa ja valmista tuli. Kerran ajeltu eivätkä toistaiseksi hajonneet kappaleiksi.
Etukiekon suhteen on varauksetta hyvät fiilikset. Takakiekossa oli vähän valmiiksi osumaa saanutta pinnaa ja nippeleitäkin oli muutama perusteellisesti jumissa, että teetti työtä saada ne pinnoja rikkomatta purettua ja vähän mietityttää kuinka kauan kestää uudelleen kasattuna niillä vanhoilla pinnoilla... Jää nähtäväksi, eikä tuossa nyt enää mitään suuremmin pelottavaa ole vaikka kasais sen uudelleen sitten.
Näin jälkiviisana olis kyllä kannattanu vaihtaa takakiekkoon pinnat, mutta eihän niitä siinä viikonloppuna sitten käsillä ollut tilattuna kun homma oli päällä. Ja kun halvalla piti tehdä...
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...6&d=1503919699
Nuo on nyt tavallisilla nippeleillä (ei mitään prolock) kasattu ja kasatessa öljyllä pinnan kierteet liukastettu. Kannattaiskohan noihin tuupata jotain kevyen luokan locktitea vaikka seuraavan rihtauskerran kohdalla? Kokemuksia tästä aiheesta?
^Jos sulla on siellä rasvaa, ruuvilukite ei toimi. Lukitteet vaatii rasvattoman ympäristön.
Sinne voi yrittää änkeä pellavansiemenöljyä, joka kovettuu oksidoituessaan muodostaen kevyen ruuvilukitteen.
Mä kiekkoja rakennellessa ihan suosiolla dippaan nippelit juurikin pellavansiemenöljyyn niin rasvautuu sekä sisä, että ulkopuolelta kokoamisvaiheessa, mutta myös kovettuu ja lukitsee nippelit kokoamisen jälkeen.
Tuo on mielestäni hyvä tapa opetella kasausta. Ainakin minulle ensimmäiset kasaukset aivan alkutekijöistä tuntui niin työläiltä ettei pariin viikkoon kiinnostanut koskea nippeleihin ollenkaan. Kohta tulee syksy ja pitkiä pimeitä iltoja on taas tarjolla, siinähän sitä vaihtaa jonkun kiekon pinnat ihan mielellään jos se ei ole mieleinen.
On niitä kiekkoja maailma täynnä ilman ruuvilukitetta ja prolocknippeleitä ja hyvin ne toimivat kunhan ei ole pinnat liian löysällä. Parempikin omissa kiekoissa jos tarvii myöhemmin säädellä.
Yksi kiekon teon tärkeimpiä työvaiheita on "hierominen", eritoten pyöreiden pinnojen kanssa, koska pinnasta ei pysty havaitsemaan sen kiertymistä, kuten aero pinnoista. Hieromalla saadaan kisavalmis kiekko ilman sisäänajoa ja tarkistusrihtausta.
Eli, kun kiekko on ensimmäisen kerran rihdattu suoraksi, niin kiekon napa lattialle laudan päälle ja kiekon kehältä painellaan vastakkaisilta puolilta vannetta kiinnipitäen kohti lattiaa. Lattian puoleiset pinnat silloin löystyvät hieman ja pinnojen kierteisyys vapautuu. Kiekon kääntö ja sama toiselle puolelle. Uudestaan rihtauspukkiin ja uudestaan suoraksi ja uusi hieronta. Kun hieronnan tekee kolme kertaa, niin kiekko ei ritise ensimmäisillä ajometreillä yhtään. Hieromaton kiekko ritisee hieman kun pinnojen kierteisyys vapautuu. Hierottu kiekko on "sisäänajettu" ilman metrinkään ajoa ja on valmis mihin tahansa, mihin se on tarkoitettu.
Pikkuisilla teipinpalasilla näkee nuiden pyöreidenkin pinnojen kiertymisen samalla tavalla vs. aeropinnat. Vaatii toki vähän enemmän askartelua, mutta itselleni ainakin tuo rakentaminen on nimenomaan sitä (ei sillä ainakaan rahaa tai aikaa säästä). Toki tuo hieromisvääntely on silti varmaan ihan hyvä idea (itse tulee myös tehtyä).
Löytyykö kokemuspohjaista tietoa - antaako EDD-laskuri oikeita pinnamittoja suoravetopinnoille? Laskurissa ei ole ainakaan valintaa perinteiselle J-pinnalle tai suoravetopinnalle.
Tarkoitus olisi rakentaa tässä syksyn ratoksi kiekot DT Swiss 240s:n suoravetoisten versioiden ympärille, 28 pinnaa per pää ja kuviot jokaisella puolella 3 ristiin. 240s:n speksejä etsiessä löysin DT Swissin sivuilta heidän oman laskurinsa, joka antaa navat valitsemalla ja kehän ERD:n (596mm) syöttämällä karkeasti 5-6mm pidemmät pinnapituudet samalle kuviolle kuin EDD.
DT Swissin laskuri huomioi suoravetolaipan pinnan pään sijainnin suhteessa laipan keskilinjaan, mutta ei se ole kuin 0,5-1,5mm. Hahmotan sen vaikuttavan lähes pelkästään pinnan pituussuunnassa. Perstuntuma sanoisi että DT Swissin laskuri on oikeammassa, mutta on sitä tullut ennenkin erehdyttyä.
Edit: Ei tämä salapoliisia vaatinut - vaihdoin DT Swissin laskurissa navat perinteisiin malleihin ja syötin niiden tiedot EDD:iin. Arviot heittää takakiekossa 0,3mm ja 1,0mm per puoli. EDD antaa ne laskennallisesti oikeat pituudet ja DT Swiss pyöristää sopivimpaan pinnapituuteen joka valikoimasta löytyy. Eli EDD olettaa navan laipat perinteisiksi ja tässä tapauksessa DT Swissin laskuri antaa oikeat pituudet.
Itsellä alkamassa oma projekti 29er kiekkojen parissa.
Onnistuin Fiskars trail centerin avajaisissa sotkemaan etukiekon pringlessin malliseksi.
Oli tarkoitus talven aikana joka tapauksessa siirtyä leveämpään vanteeseen.
Spank oozy trail 345 kehät (Ilmoittavat että EDR olisi 591mm, mutta internet kertoo mittaus tavan jättävän nippelistä osan huomioimatta ja 2mm/puoli pitää lisätä, pitää tehdä omat mittaukset)
Vanhoista kiekoista (DT swiss M1900) navat, jotka ovat mallia 370 (suoraveto 32H)
Luultavasti Sapim Race pinnat
Luultavasti Sapim alu nippelit
Tuossa DT pinna laskuria käyttäessä huomasin että 370 navan tietoja ei ole laskurissa ja kysäisin asiaa asiakaspalvelulta.
Ilmoittivat että tietoisesti päätetty jättää kyseinen napa pois tiedoista, ovat jättäneet ilmeisesti kaikkien valmis-settien komponentit pois.
Toiset omat kiekot kyseessä, ekat kasasin ilman telinettä/mittaria kommuutteriin.
Tällä kertaa luultavasti hankin perus telineen ja mittarin kun vaativampaan ajoon tulee.
Radiaalista. Tuohan on sallittu eteen vannejarrulliseen maantiekiekkoon. Olen väsäämässä maantiekiekkoja. Juolahti mieleen laittaa eteen vasemmalle kolme ristiin ja oikealle radiaali, levyjarrukäyttöön. Kaipa tuo tuosta, vasemmalla radiaali voisi olla parempi vai rasittaako levyjarru sitä puolta enemmän? Pinnoja on ihan riittävästi, toisessa tapauksessa 32 ja toisessa 28.
^Sanoisin, että ei ole väliä kumpi puoli tehdään radiaalina. Tekeehän Mavic IsoPulse puolauksensa pakan puolella radiaalina, vaikka foorumin tietotoimiston mukaan vetopuolelle kohdistuu enemmän rasitusta ja siten konstruktio pitäisi olla susi.. Suttupuhetta, sanoisin.
Eiköhän se navan runko välitä sen vedon häviöittä sinne vasemmalle puolelle, että ihan sama sinänsä. Pakan puolella radiaali vaan on parempi kun jännitys on paljon suurempi. Silti mun mielestä turhanpäiväistä kikkailua, mikä vika symmetriassa? Näin ehkä ~400 kiekkoa rakentaneena...
^Pinnan vetojännitys on suurempi, koska laipan ja nipan offsetti on pienempi; tarvitaan suurempi veto, jotta saadaan toisen puolen pinnan kanssa yhtäsuuri akselin suuntainen voima.
Suurempi offsetti tarkoittaa suurempaa kulmaa pinnalle. Eli kehän pinnareikä ja navan laippa ovat leveyssuunassa kauempana toisistaan. Ja päinvastoin. Eli sama asia eri tavalla ilmaistuna.
Ei näitä viestejä näköjään mobiililla muokata pari viestiä hävisi tuhkana tuuleen.