Ei ole.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kettu-Pekka
Printable View
Ei ole.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kettu-Pekka
Jos olisit ajanut enemmän täysiä, niin ei tarvitsisi tällaista kysellä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Istumatyöläinen
Joo, kannattaa muistaa että työmatkatempojat eivät ole nykyisin mitään eilisen teeren poikia, vaan eri reitinvalintoja on testattu jo koko alkukesä ja vinkkejä haettu isovanhemmilta. Jos joku sattuu katoamaan takaa epäilyttävästi niin ei auta muu kuin varmuuden vuoksi ottaa spurtti ettei pääse yllättämään. Spy-peilihän auttaa myös tässä tilanteessa arvioimaan takana olevan tempojan vakavastiotettavuuskerrointa ja oveluutta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Risto Koivunen
Tää ketju on kyllä saanut meikäläisen vainoharhaiseksi. Varsinkin semmoisina päivinä kun polkee työmatkaa kotiin ja ei satu kulkemaan niin sitä neuroottisesti vilkuilee taakseen että onko viikatemies lähestymässä... Toistaiseksi olen vielä elävien kirjoissa.
Kyllä tuo on ainakin henkinen häviö.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kettu-Pekka
Jumankauta! Tänään koitti ensimmäinen tappio vuosiin!
Ylämäessä joku punaiseen wifebeateriin sonnustautunut maasturikuski runttasi isolla vaihteella ohi. Tiesin heti että kyseessä oli tempoilija, koska kaverin ilme oli nirvanaallisen autuas enkä ainakaan huomannut tyypin hengittävän ohitushetkellä. Mutta sainpahan maksettua takaisin seuraavassa alamäessä jossa hujahdin ohi niin että viuhahti.
Tätä tappiota voi tietenkin yrittää selittää aikaisemmalla tunnin vauhtikestävyys/maksimiveto treenillä jonka jäljiltä powerit oli aika hukassa työmatkalle. Selässäkin oli abaut 10 kiloa tavaraa niin ylämäet tuntuivat aika rankoilta. Mutta tappio mikä tappio. Loppupäivä pilalla.
Yks hyvä puoli tässä sentään oli. Kaupunkikeskari 29km/h. Yay!
Eilen ajoin siirtymää HePon lenkille Kuninkaanmäkeen, kun tulin tarakalla ja takalaukulla varustetun TMT:n toimesta ohitetuksi Sotungintiellä. Häviö mikä häviö. Seuraavaksi TMT huomasikin edessäni ajaneen lämmittelyvetojen välillä palauttelevan oikean tempopyöräilijän. Tämä aiheuttikin välityksen vaihdon pitempään ja pian minulla olikin tilaisuus todeta että ohitus oli tosiasia. Oikein sydäntä lämmitti, niin hieno hetki oli.
Tänään tuli vastaan Kehä I ja Vihdintien risteyksen nurkilla ilmeisestikin työmatkatemmon hallitseva suomenmestari, sillä kyseinen herra oli pukeutunut siniristillä koristeltuun valkoiseen paitaan. Onneksi oltiin menossa eri suuntiin, joten en joutunut kyseisen tempo-ohjuksen ohittamaksi.
Perustapauksessahan tappio kuitenkin edellyttää, että joku ohittaa sinut. Se, että itse ei ohita toista, ei siten yleensä aiheuta itselle tappiota. Mutta tämä lisäsääntö epävarmuuden tunteen aiheuttamasta tappiosta johtaa kyllä siihen, että tässä tapauksessa olet hävinnyt siitä huolimatta. Ja onhan syvästi työmatkatempoilun etiikan vastaista jättää ohittamtta, jos siihen on olemassa mahdollisuus. Kyllä käyttämättömättä jääneestä ohitustilaisuudesta pitää jotenkin rangaista?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kettu-Pekka
Omien tappioiden (niiden lukuisten) joukossa on yksi yli muiden. Muutama vuosi sitten olin tulossa lenkiltä ja juuri ennen omakotialueellemme kääntyvän tien risteystä on melko pitkä ja loiva mäki. Kuitenkin sellainen, jossa paluumatkalla kotia lähestyttäessä tekee usein mieli vaihtaa pienemmälle eturieskalle. No näin tein ja samalla otin juomapullon, josta yritin tiristää viimeiset pisarat.
Virhe.
Vasemmasta silmänurkasta alkaa näkyä mummiksella sotkeva n. 30 vuotias, hikinen, punakkaposkinen, todella ISO MIES. Siis helvetin roteva parimetrinen äijä valkoisessa t-paidassaan, kaljamahaa ja järkyttävän paksut farkkuihin verhotut reidet. Kadenssi oli varmaan 200 ja pulssi 300, mutta voi jumalauta sitä tykitystä - aivan kuin olisi piru ajanut takaa! Häviävän pienen hetken pohdin vastaiskua, mutta totesin vastustelun täysin turhaksi. Järkyttyneenä vaan tuijotin mäen harjaa kohti häipyvää selkää ja häpesin kuitupyöräni selässä. Aluksi yritin selitellä itselleni, että a) olin juomassa, b) just vaihdoin pienemmälle ja c) hölläilin, mutta ei. Ei siinä ollut mitään seliteltävää.
http://www.jokeshirts.net/image/cach...il-500x500.jpg
Tänään oli tylsä työmatkatempo. Ei ohituksia eikä ohitettavia vain minä yksin hämeenlinnasta riihimäkeen.
Hävisin kuitenkin kun nopeus tippui parissa mäessä alle kolmenkympin....
Todellinen työmatkatempoilijahan ei koskaan vaihda pienemmälle, hölläile tai juo ajon aikana.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti BONK
Totta. Voisitko vielä kääntää veistä vähän enemmän?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Risto Koivunen
Suosittelen BONKille ankaraa itsetutkiskelua asennevammojen korjaamiseksi. Halvin ja yksinkertaisin tapa lienee mennä paikalliseen rautakauppaan. (Varman tieto/kokemuspohjan mukaan vain rautakaupassa voi ihminen tuntea itsensä täysin yksinäiseksi.) Ja siellä sitten hiljaisuudessa mietit tekemisiäsi ja tekemättömyyksiäsi. TMT on psykofyysinen laji!
[QUOTE=Risto Koivunen;2052336]Tänään tuli vastaan Kehä I ja Vihdintien risteyksen nurkilla ilmeisestikin työmatkatemmon hallitseva suomenmestari, sillä kyseinen herra oli pukeutunut siniristillä koristeltuun valkoiseen paitaan. Onneksi oltiin menossa eri suuntiin, joten en joutunut kyseisen tempo-ohjuksen ohittamaksi.[/
Jos ei voi koskaan voittaa, voi ainoastaan hävitä, niin miten voi olla hallitseva Suomen mestari?
Sitä ei häviäjille kerrota. ;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti apuajaja
Jos tämä oli ainoa joka ei hävinnyt SM-työmatkatemmossa. Missä päin se muuten ajetaan?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti apuajaja
Nyt tässä kyllä ikävästi kajotaan hienon lajin sääntöihin, perinteisiin ja henkeen. Häviäjän paidan ymmärtäisin, Ruotsin väreissä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Risto Koivunen
Puolitoista viikkoa sitten tiistaina otin nolon häviön.
Ajelin rauhallisesti hiilikuituisella TT-kiiturillani illalla keskustasta kotiin Herwoodiin. Jo Viinikan sekoittajan lähellä kiinnitin huomiota siihen, että joku menee kovaa melko "peruspyörällä" edellä. Nekalan kohdalla menin siitä sitten ohi.
Mutta sitten herwoodiin noustessa valtaväylän varrella vähän ennen hallilan kohtaa ylämäessä se puskikin sillä pyörällään ohi.
Pyörä oli 7-vaihteinen kappavaihteinen helkama, eikä kuskilla edes lukkopolkimia.
Kuinkahan lujaa tuo kuski pääsisi jollain kunnollisella pyörällä..
Tosin itse ajelin kyllä hyvin rauhallaisella meiningillä, mutta silti..
Mites, jos kuski on jo hävinnyt, niin voiko enää osallistua ja tehdä ns. kuittauksen takaisin? Eikös silloin pitäisi jatkaa leuka rinnassa suoraan kotiin nuolemaan haavoja?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hkultala
Ei, vaan takaisinisku ja ohitus ovat ainoa keino saada omaa mielipahaa pienemmäksi jakamalla sitä muillekin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti forrelly
Oletko töissä HePo:n lenkillä?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Päinvastoin! TMT:n ainut tarkoitus on pahottaa muiden mieli. Eli siis aina tappion jälkeen kuittaamaan ohittaja, niin pysyy molemmilla vire alakuloisena.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti forrelly
En, mutta olen käsittänyt sääntöjen olevan sellaiset että häviöön riittää että joko ohittaja tai ohitettava on työmatkalla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mosse
Tänään se tapahtui.
Tulin kiinteävälityksisellä työmatka-aika-ajokillani Merihaan tunnelista ulos Sörnäistenrantatielle. Siellä se oli, rantareittiä ajoi vihollinen satula- ja tankolaukuin varustetulla cyclocrossarilla, renkaat olivat maantiemallia. Vauhti oli selkeästi pykälän kovempi kuin allekirjoittanella, enkä olisikaan takaa-ajoon lähtenyt, ellei aika-ajon jumalat olisi niin kirjoittaneet. 48/19 ei ole varsinainen tempovälitys ja työmatkatempoilunhan kuuluu olla ennen kaikkea vaivattoman näköistä. Yli kahdensadan kadenssi pomputtaa pyllyä - säälittävää harjoituksen puutetta - mutta yhtäkaikki olisi toiminut syynä antaa vihollisen kadota horisonttiin.
Jumalat kuitenkin päättivät. Punainen valo. Livuin vihollisen perään, vihollisen, joka otti pullotelineessa olleesta pullostaan hörpyn. Ammattimies.
Amatööritempoajien ja jalankulkijoiden takia lähtö oli verkkainen. Vihollinen vedätti kuitenkin lyhyellä vaihteella pitäen kierrokset korkealla ollakseen valmiina reagoimaan. Tilaisuuden tullen ampaisin kuitenki ohi rennosti, mutta päättäväisesti. Kulosaaren silta myötätuuleen kiinteällä välityksellä on haastava kun on vaihdepyörä kintereillä. Klaarasin tilaneen. Vaivihkaa "liikennettä" taakse vilkuillessani havaitsin kuitenkin tumman hahmon liimautuneen perääni kuin varjon.
Kulosaaren metroasemalla kaikki vaikutti vielä normaalilta. Viimeinen risteys ennen pikkusiltaa ja vastaan tulevien kaistalla hidasteli citymaasturi, joka ei näyttänyt vilkkua kääntyäkseen, joten en koukannut pyörätielle tien toiselle puolelle vaan jatkoin esteetöntä reittiä suoraan eteen päin. Helvetti, auto pysähtyikin risteykseen aikeenaan kääntyä ja VARJO TAKANANI IRTAUTUI PYÖRÄTIELLE JA VIETTÄVÄSSÄ ALAMÄESSÄ OHITTI SILMITTÖMÄLLÄ VAIHDEPYÖRÄN AUKTORITEETILLÄ!!! Ja oikealle kaartuvan alamäen jälkeen koukkasi ERI REITILLE kuin minä ja siinä se oli.. SIINÄ SE OLI! HÄPEÄ, TAPPIO, SURU.
Tässäpä sitä oppii. Työmatkatempo on erittäin taktinen laji. Vastustajalla oli selkeästi satulalaukullinen enemmän kokemusta ja osasi ajoittaa kuittauksensa juuri oikeaan kohtaan.
Respect.
Hmm, en lähtisi laajentamaan tulkintaa tällaiseen suuntaan, että pyörällä liikkuen milloin tahansa häviää kun kuka tahansa toinen pyöräilija (jonka olettaa olevan työmatkalla) ohittaa. Kun esim. koipi on joskus pirun kipeä eikä kestä kävelyä/juoksua, mutta koira tarvitsee lenkkiä, niin ajan fillarilla sen kanssa sellaista 10-15 km/h vauhtia. En laskisi häviäväni jokaiselle ohittajalle.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Toki jos tästä aiheesta on väännetty aikaisemminkin ja johonkin konsensukseen on päästy, niin myönnyn enemmistön kantaan.
Mitä helvettiä te TAAS säädätte? Tappio tulee jos sinut ohitetaan. Ei ole mitään ehtoja sen välttämiseksi.
Mutta tämä on TYÖMATKAtempo. Eli jos illalla juoksetat koiraa pyörän kanssa ja joku ohittaa niin se ei ole häviö. Oleellista on se onko itse työmatkalla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti asb
Tänään ajoin ensimmäisen työmatkatemponi (36 kilsaa).
Taustatietona, alla uudenkarhea cc, klossit, bibsit, ajopusero, snadi reppu, huikkapullo jne, eli noin 8-9 pisteen saalis.
Valmistauduin jo täydelliseen nöyryytykseen jossa mummelitkin vetää oikealta ja vasemmalta ohi yhtäaikaa. Mutta ei! Päänahkoja kiertyi stongaan kilometri kilometriltä! Lopun vielä kruunasi täydellinen taktikointi jossa riistin kanssatempoilijalta pisteet: Ajoin alamäkeen jäähdytellen ja käännyin risteyksestä oikeaan jolloin tempokone suhahti takaa puuskutuksen saattelemana jatkaen suoraan = väistin ohituksen!
Tästä on hyvä jatkaa kohti tulevia pettymyksiä.
Siä ajat wanhoilla säännöillä: lajin modernisointi olympiakelpoiseksi on edellyttänyt sääntöjen ja kisan seuraamisen yksinkertaistamista. Mitään turhia pistelaskuja ei siis nykyaikana käytetä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti mörökölli
Haha. Noin puhuu HÄVIÄJÄ!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kettu-Pekka
En kyllä lähtisi laajentamaan TYÖMATKAtempoa kaikkeen pyöräilyyn, sittenhän nimeksi voisi laittaa vain tempo. Lisäksi oven avaamisen kanssa laajentavan tulkinnan suuntaan saa olla todella varovainen - tästä ei ole kuin pari sivua kun joku yritti väittää allekirjoittaneen hävinneen kun kävellen työnsin lastenrattaita koiran kanssa ja joku ajoi fillarilla ohi.
Hävisitte jo kerran pyörän päällä ja sitten toisen kerran, kun tulitte tänne selittelemään.
Ajaisitte kovempaa, luuserit.
Tällä viikolla jo kaksi häviötä. Molemmilla kerroilla tullut alamäessä ohi crossari/maantiepyörä. Pakko oli iltamyöhään ruuvata työmatkasinkulaan kireempää välitystä, ettei ainakaan alamäessä enää pääse yllättämään. PRKL!
Hävisin eilen ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun jos punaisia päin ajajat ja talvimuhjussa sähköpyörällä päästelevät lasketaan pois, ja nyt vituttaa kuin pientä oravaa - tuntuu kuin elämällä ei olisi enää tarkoitusta. Mutta nyt kun lisähäviö fillarifoorumilla ei juuri tuo lisävitutusta päälle, niin käytän tilaisuuden keskusteluun säännöistä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti asb
Ymmärrän kyllä, että työmatkatemmon sääntö on, että "Jos sinut ohitetaan, niin olet hävinnyt!!1!". Tuo on se sääntö jota noudatetaan ja piste. Mutta kaikessa jumalaisessa täydellisyydessäänkin se on hieman vajavainen. Siinä ei nimittäin määritellä kuka ohittaa ja kenet, missä ja miten. Säännön mukaan häviäisin jos vaikka kävelisin lomallani maantien laitaa ja ohi ajaa autoillaan puoli Suomea kesämökkimatkallaan. Häviäisin myös tulisin venäläisen ohittamaksi Stockan kassajonossa. Lajin nimen voisi samantien muuttaa nimeksi "Elämä". Jos joku menee työnhaussa ohitsesi, niin olet hävinnyt Elämän pelissä.
Kaikki toki ymmärtävät, että edellä mainitut esimerkit menevät työmatkatemmon sääntöjen ulkopuolelle, mutta mistä he sen ymmärtävät - sääntö ei sano asiasta halaistua sanaa. He ymmärtävät asian säännön valmisteluaineiston, sen ympärillä käydyn keskustelun ja yksittäisissä rajanvetotapauksissa annettujen ennakkopäätösten (case law) avulla, joista viimeinen lienee se tärkein säännön tulkintaa muokkaava tekijä. Lisäksi itse lajin nimestä voinee tehdä jonkinasteisia päätelmiä lajin sääntöjen sisällöstä.
Säännöstä keskustelemista haittaa se, että case lawin mukaan työmatkatempoilija näyttäisi automaattisesti häviävän jos keskustelee säännöistä. Ehkä tuossakin on nyansseja, mutta pääsääntöisesti asia on noin. Tai hetkinen! Säännöistä keskusteleminen häviön jälkeen tulkitaan selittelyksi --> häviö, mutta ehkä jos puhuu asioista teoriatasolla ilman edeltävää häviötä --> ei häviötä!! Anyway, jos kävisi ketjun kaikki 50 sivua läpi, niin saisi jo melko mukavan käsityksen ennakkotapausten sisällöstä ja sitä kautta lajin säännöistä.
Yritin vain herätellä keskustelua siitä, voiko työmatkatempossa hävitä jos ei ole työmatkalla? Jos vastaus on kyllä, niin ehdotan lajin nimen muuttamista vain Tempo:ksi. Ja jos häviäminen voi tapahtua muutenkin, kuin pyörän selässä ja pyörän toimesta, niin ehdotan lajin nimen muuttamista Elämä:ksi.
Ja tiedetään tiedetään, hävisin taas...
Kun täällä kerran on ollut viime ajat tätä sääntöjen viilausta, niin tulkitkaapa arvon tuomaristo, että mites jos minä koti-isänä ajelen lapset pyöräperäkärryssä uimarannalle kesken päivän, niin voiko tulla häviö? Koti-isän työtähän toi on, ja vielä varsin mukavaa semmoista. Tarkoitan siis tietty, että tuleeko ohitetuille Spandex-maantiefillaristeille, joita ohittelen klv:llä häviö, minuahan ei ohiteta. :) Tänään nimittäin eräs Spandex-mies onnistui välttämään ohitukseni kääntymällä taktisesti eri suuntaan juuri kriittisellä hetkellä.
Huh huh! Olisi lähes raukkamaista laittaa tappiot pikkulasten piikkiin! Lisää vaan kierroksia kampiin, ettei ipanat totu tappioihin. Ohitettu häviää aina, kuten asb on yrittänyt ansiokkaasti selittää.
Itse pyysin siirtoa aamuviiden työvuoroihin. Etenkin talviaikaan toimii. Yöunet muutenkin yliarvostettua tuubaa verrattuna temporekordiin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Halloo halloo
Muutaman päivän takaa tarina tappiosta, mutta ei lainkaan katkerasta.
En yleensä ole kovin aktiivinen tempoilija, koska matkaan toimistovaatteissa ja välttelen pahempaa hikeä. Tappioita siis aina ajoittain tulee. Muutama päivä takaperin ajelin omaan melko rauhalliseen tahtiin työmatkasinkulallani kohti toimistoa, mutta saavutin silti yhden tempoilijan. Tietenkin päänahan ollessa tarjolla en voinut välttää kiusausta. Ohitin hybridimiehen, enkä edes kiihdyttänyt ohitukseen/ohituksen jälkeen (virhe!). Välittömästi palattuani tien oikeaan laitaan tämä työmatkatempoilija paahtaa vasemmalta ohi. Asusteena vyölaukku, sandaalit ja valkeat tennissukat. Ohituksen jälkeen mies lisäsi tempoa niin, että koko ylätorso heilui kuin pahemmassakin alppinousussa. Hetken aikaa poljimme perätysten, kunnes käännyin toisaalle. Seuraaviin valoihin saavuttaessa huomasin tehneeni paremman reittivalinnan ja tempoilija oli jälleen takanani. Valoista hän kiihdytti jälleen eteeni. Työpaikkani lähestyi, mutta vielä viimeisissä valoissa olimme samaan aikaan. Jälleen hybridimies kiihdytti eteeni. Työpaikkani pyöräsuojien liukuovien jo näkyessä huomaan miehen näyttävän suuntamerkin pyöräsuojan suuntaan. Tempoilija ei kuitenkaan aavistanut tekevänsä ratkaisevan virheen aivan viime metreillä. Hän päätti kaartaa täyden ympyrän liukuovien liiketunnistimien edestä, jotta hänen ei tarvitsisi nousta pois pyörän selästä. Juuri kun tempoilija oli puolessa matkassa ympyräänsä kaarroin pihaan ja kurvasin suoraan sisälle pyöräsuojaan. Pieni tuuletus maalin tulessa oli paikallaan. :)
Enkä siis tuntenut kyseistä herrasmiestä, vaikka samassa rakennuksessa näyttäisi työskentelevän.
Seuraavina päivinä olen lähtenyt matkaan samalla kellonlyömällä, mutta ilmeisesti tappio on karkottanut tempoilijan, emmekä ole päässeet enää kisailemaan.
Asusteista ja koreografiasta päätellen tyylipuhdas Vemputtaja, joita ei saa päästää missään tapauksessa kuittaamaan takaisin, vaan ohitusta yrittävä täytyy pitää takavasemmalla omaa vauhtia säätelemällä - näiden avulla jaksaa työmatkapyöräilyä vuodesta toiseen:).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TeeArima
Vähiin on omat tempohäviöt jääneet H. Moilasen muuton jälkeen.