Printable View
Meinasin menneellä viikolla ajaa ojaan kun maantiekuski moikkasi kun olin hyrpiitillä liikenteessä normaaleissa maastolenkkikamppeissa. Moikkasin tietysti takaisin :)
Lieneeköhän tervehdykseen ollut osuutta sillä, että tämä maantiekuski edusti kauniimpaa sukupuolta :D
Aina kannattaa moikata - ja aina ei valitettavasti saa vastakaikuakaan. Mutta ei sen kannata antaa haitata omaa hyvää fiilistä.
Tänään moikkasin peräti kolmea maantiekuskia ja pari retkipyöräilijää.... 0 vastastausta.
Masentavaa!
Pääkaupunkiseudulla näkee niin paljon kanssafillaristeja ettei kaikkia oikein viitsi alkaa morjestamaan. Tänään nyökkäsin päällä aika monelle, eipä tainnut kukaan vastata / nähdä.
Ehkä en ole tarpeeksi pro cc-pyörineni ja karvaisine säärineni :]
(eka viesti muuten, moikka)
Tarkempia speksejä? Päivä ja paikka jo osui ;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kenaattori
Mulla Merida ubersporttifitnesshybridi, tummansininen adidaspaita päällä, ajohanskat jossa sormenpäät paljaat, musta Bellin kypärä ja rillit. Moikkaavaalla kuskilla valkopunasini(?) ajoasu, fillarin merkkiä en ehtinyt huomata, huomasin moikkauksen just ennen vastaantulo hetkeä. ;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JayJ
Maantiefillarikuskin jälkeen tuli toinen maantiefilo joka oli keltainen, muistaakseni kuskin ajoasu oli myös keltainen.
Minun havaintojeni mukaan täällä kuopiossa pyöräilijät tervehtii toisiaan 100% edelleen ja tässä oli 10v tauko pyöräilystä ja silloinkin 10v sitten homma oli samanlaista ja on näköjään sitä edelleen, hyvä niin :rolleyes: Itse tulee tervehdittyä automaattisesti heitä, ketkä näyttää "suurinpiirtein" pyöräilijöiltä ja koskaan ei ole vastapuoli jättänyt tervehtimättä.
Oli sitten joku muu, kun itse ajoin aika tummissa vaatteissa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kenaattori
Juu, paikoitellen varsinkin viikonloppuisin, ei reenaamisesta tulis mitään..Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ikinöösi
joutuis ajamaan jopa käsittäkin pitkiä matkoja, jos jokaisen vastaan tulevan pyörän taluttajan meinais moikata:D
Tänään tuli vastan HTC:n keltavalkoisessa paidassa kuski Someron tiellä Pitkäjärvellä. Hiljainen tie pieni vauhti, nostin iloisesti käden , no toi tyyppi ei kääntänyt edes päätä. Oli selvästi ikämies eikä mikään profi. Jumaliste mikä väki aja näillä seuduilla !!! Hävetkää perkele!
Mun peruslenkillä vastaan tulee ehkä viis pyöräilijää viikossa, eli keskimäärin yks per lenkki. Siis sellasia jotka pyöräilee kuntoillakseen, eikä siwaan ostaa kaljaa tai karkkia. Vaivaudun moikkaamaan jokaista, jos en vejä alamäkikiriä tai ylämäkikiriä tai muutenvaankiriä tai oo just vaihtamassa vaihdetta(ihanat lattiavaihteet vuodelta 84) tai yritä niistää yhdellä kädellä. Aika paljon on tilanteita joissa ei kädet riitä moikkaamiseen, mutta silloin nyökkääminen toimii.
Aikanaan kun asuin kaupungissa 5km keskustasta ja kuljeksin talviaamuina bussipysäkille, hymyilin ja sanoin huomenta kaikille jotka tuli kuuloetäisyyden päähän. Siitä tulee hyvä mieli. Toivottavasti se tarttuu moikkaamalla. :) Vieläkin sitä teen, mutta täällä ei tuu vaan ketään vastaan aamu kahdeksalta bussipysäkillä.... :D
Suomessa tervehtiminen.. vastaan kyllä, jos sattuu joku jotain moikkailemaan. Yleensä se on joko hiprakassa oleva tai lapsi. Ei se vaan tunnu, hmm, luontevalta alkaa ensimmäisenä tervehtimään tai nostamaan lapaa tuntemattomien kanssa. (No, nostan kyllä päivittäin useastikin huomaavaisille autoilijoille kiitokseksi..)
Toista tuo on esim. Itävallassa Alpeilla. Tein tuossa viimeisellä reissulla pikkuhavaintoja. Kypärä päässä, reppu selässä ja maastofillari alla pitkin teitä ja polkuja; Hallo, Servus, Grüss Gott lähestulkoon 100% vastaantulevien reppuilijoiden kanssa.
Kypärä pois päästä ja tauolla.. joka toinen moikkaili.
Kypärä pois päästä ja fillarointia kylän kaduilla.. melko hiljaista.
Kävellen vaeltelua poluilla; kaksi kolmesta tervehtii..
Kävellen kylän kaduilla; syrjemmillä kaduilla fifty-fifty
keskustan kaduilla hiljaista.
Nämä kaikki uppo-outoja ja täysin tuntemattomia kanssaimmeisiä. Nopeasti oppinut tuon, että vanhempia ihmisiä ei vaan "osaa" enää jättää tervehtimättä, liikkuu sitten jalkaisin tai renkailla. Lapsethan tuolla tuntuvat tervehtivän kaikkia vastaantulevia. Helsinki-Vantaalta portista ulos kävellessä iskee järjestään aina "kulttuurishokki" tältä osin... ei tarvitse tervehtiä ketään.. ei edes naapuria.. ja kukaan ei pidä sitä ollenkaan erikoisena.
Ettäs huomenta vaan palstalaiset!
Guten Morgen !Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti *J*
Servus.;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti *J*
Huomenta vaan kaikille.
Täytyy nyt kehua Turkulaisia, kun siihen niin harvoion avautuu tilaisuuksia:) Täällä Turun seudulla kyllä vastaantulevat harrastajat tervehtivät toisiaan, ainakin minua:) Autoillessakin täällä kädet nousee herkästi pystyyn, no se onkin sitten jo ihan eri juttu se!
ymmnmenta on täällä päin ainakin koulun käytäville se yleisin hyvän huomenen toivotus. Aamu-unista sakkia. :rolleyes:
Eilen ajelin pohjoishelsingissä lenkkiä. Moikkauksia 5 joihin sain 0 vastausta. Yks jopa katsoi paheksuen.
Mettässä kaikki on aina moikannu.
On jopa pysähdytty vaihtamaan reitti-vinkkejä. Hauskaa.
Eli maastopyöräilijät on kohteliaampaa sakkia kuin yleisillä väylillä polkevat?
-E
Se on se: "Tuo moikkaa. En tunne. Pitäisikö tuntea? Vastata? Saatana! Kukahan se oli?"
Aika hupaisaa. Eilen ajelin maantiepyörällä ja moikkasin kaikkia jotka vastaan tuli (jopa maastopyöräiljöitä) ja suurin piirtein kaikki moikkasi takaisin. Tänään kävin maasturilenkillä ja moikkasin kolmelle maantiehurjalle ja kukaan ei moikannut takaisin, vaikka mulla oli trikoot ja kaikki. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa?
En tiedä mutta Keskuspuistossa n. 1/3 maastomiehestä vilkuttaa takaisin kun CX:llä ajelee.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti majis
Olisivatko nämä näitä "anekdootteja"?
Johtuiskohan siitä, että mettässä möyryää todennäköisemmin samanhenkinen alan harrastaja? Hiekkatie/asvalttitie/klv:llä on sitten kaikki, koko kirjo laidasta laitaan. Ei tulis (ikävä kyllä) mieleenikään moikata jokaista vastaantulevaa fillarilla sotkijaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ErkkiM
Voishan sitä tietty joskus kokeilla moikata jokaista vastaantulijaa/ohittajaa/ohitettavaa mutta hulluksihan sitä leimautuisi, jos täällä tsadissa hokisi koko ajan moi/terve/huomenta. Ei silti etteikö se diagnoosi osuisi kohdilleen :p
Selvitin miksi ei juuri kukaan jaksa moikata. Niistä tuntuu just yhtä pahalta ku itestä. Ja se mitä oon ite luullu sen moikkaamisen oheen sopivaks virnistykseks on ruma irvistys.
Yhden ainoan moikkauksen täällä Espoon korvessa olen saanut tämän lyhyen (reilu 1/2v.) pyöräilijäurani aikana saanut. Meinasin vetää huikkapullosta vedet väärään kurkkuun, kun vanhempi herrasmies tervehti iloisesti maantiefillarin selästä.
Pyöräkalusto mulla nyt on vielä mitä on (vanha Nakamuran maasturi), mutta uus on tulossa. Silti, kaikki muut kamat lukkopolkimista lähtien löytyy, mutta kaluston vanhuus ilmeisesti syy tähän ns. ylenkatsomiseen... Ei vaan ymmärrä. :rolleyes:
Tuolla työmatkafillaroinnissa ei tule kyllä nyt pimeän aikakaudella juuri kellekään nyökkäiltyä, kun pitää keskittyä täysillä siihen, ettei ne puusilmät metallikuoren sisällä jyrää yli.
Kummaa aikaa tämä talvi. Pikkutiellä kaupunginosasta toiseen siirtyessä koiraa ulkoiluttanut pikkutyttö sanoi ujoon ääneen "Moi!". Ei minua ole ennen tuntemattomat jalankulkijat tervehtineet... Kai se menee niin, että talvella outouskerroin kasvaa ja ihmiset alkavat olla ystävällisiä etteivät vahingossakaan saa tällaista hullua vimmastumaan.
Outouskerroin, hihi :D
Ei ole tullut kylppärissä treinerilenkillä muita pyöräilijöitä vastaan, mutta ohikulkevat vaimo ja junnu moikkailevat välillä vaikka pyörässä onkin lisäjarrukahvat. Pyrin morjestamaan aina takaisin.
meikis moikkailee kaikille ja sit viel kyselen jos satutaan menee samaan suuntaan.
itselläni on viellä tapana jos joku on tienposkessa pyörä kumollaan ja tuhraa jotain pysähdyn ja kysäsen tarviiko apuva.
j.k. otetaan tavaks morjestella kaikille vastaan tulijoille
terve vaan terve kaikille
:eek: Eihän se nyt näin mene... Ketään ei tervehditä, vaan pää käännetään ojaan päin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti lapierre
Sitten jos ollaan ilman työkaluja teknisissä ongelmissa niin aletaan huutelemaan: Moi! Suakin näkeen! Ei sulla sattuis olemaan...?
Anteeksi, mutta mikä on "harrastelijapyöräilijän näköinen"? Tämä moikkaamisilmiö tulee minulle ihan uutisena; en tiennyt että tämä on tapana.
Toisaalta, en ajele säärikarvojani kun lähden fitness -pyörällä sotkemaan vaivaista kahtakymppiä ja mahakin on aika iso. Tuskin pistää silmään harrastelijaisuus kenellekään, mutta minkäs minä ulkonäölleni voin!
Pitäskö alkaa moikata?
Kokeile jos siltä tuntuu. En yleensä moikkaile itse mutta vastaan mielelläni muille ja se piristää aina päivää, oli minkä näköinen tyyppi tahansa. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti latuman
Periferiassa kyllä tulee moikattua ihan jokaiselle.
Tampereella en oo kenenkään nähny moikkailevan?? Liekö joku maantiepyöräilijöiden juttu?
Minä pyrin tervehtimään kaikkia harrastelijoita maantiellä ajaessa. Tänään nousi lapaa kohteliaasti minullekin Bemböle-Veikkola välillä kaikilta selkeästi harrastajilta:) Kelvillä ajellessa työmatkaa ja muuta pikkuajoa, ei välttämättä aina ehdi tervehtiä tai noteerata muita harrastajia, kun on niin paljon muutakin tarkkailtavaa.
Maastopyöräilijöille maha on sallittu, ehkä jopa suotavaa. Kannattaa siis valita laji ruhon mukaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti latuman
Ja Trekin kanssa saa näyttää jopa tältä:
http://www.bikegallery.com/blog/wp-c...d-his-bike.jpg
Ei kai sentään. Tänään kruisailin Kämmenniemen suunnalla maasturilla ja vastaan tuli n. viisivuotias tyttö isänsä kanssa pyörälenkillä ja iloisesti tuo tyttö heilautti kättään tervehdykseen ja huikkasi moi. Minä toki herrasmiehenä tervehdin takaisin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JeTi-
Ei se näytä tuolla maantienkään puolella olevan mitenkään harvinainen näky. Tosin osa ajajista tiettävästi yrittää pienentää vatsansa kokoa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kivi
Tänään tuli kolme kuntopyöräilijää vastaan, yksikään ei tervehtinyt takaisin.
Ainoastaan vastaan tullut spuge/kylähullu huiskutti iloisesti ennenkuin pyyhälsi melkein auton alle.
Tällainen turhanpäiväinen havainto tuli tänään tehtyä:johtuen polkujen onnettomasta kunnosta/sopivan pyörän puutteesta olin tänään asfalttilenkillä täysjoustolla. Kiersin saman lenkin kun mieheni edellä maantiepyörällään. Vastaan tuli kymmenkunta tiukkatrikoista kuskia maantiekiitureillaan, tervehdin kaikkia mutta yksikään ei tervehtinyt takaisin. Kotona kysyin mieheltä oliko nämä kuskit hänelle moikanneet,noh niinpä tietysti: kaikki olivat tervehtineet. Ok,joko tässä on joku juttu että naisille ei tervehditä tai sitten mtb-kuskit ei ole huomionarvoisia maantiellä ;)