Tavallaan. Onneksi tänäänkään ei tullut aamulla ultra-pitkällä 2.45 km:n työmatkalla takkiin. Sillä nappularenkaisella. Saa nähdä kuinka käy töiden jälkeen, pääosin maastossa.
Printable View
Kyllähän se nakertaa kun jalat ovat koko ajan "tyhjät" varsinaisen liikunnan vuoksi ja sitten pitäisi vielä työmatkatemmossa menestyä. Tänään tulin suosiolla autolla töihin kun piti olla heti aamulla palaverissa kauluspaita päällä ja nyt sitten masentaa kun tiedostaa olevansa heikko.
Joku paineli tänään länsiväylän varrella nojakilla ohi ja harkitsin hetken takaa-ajoon lähtöä, mutta nojakkikuski kääntyi ennen Telkkäkujan jyrkkää nousua vasemmalle. Ei olisi tainnut nojakilla nousta mäki riittävän nopeasti...
Mitä täällä horistaan voitoista? Ei ole kuin tappioita ja hävinneitä.
Kaks aamua jo putkeen ettei tullu ilmiselvää tappiota. Ainakaan kukaan ei ohittanut ja ite ohitin ainakin kymmenkunta ilman mitään yritystäkään.
Tänään iltapäivästä sitten maistatettiin heti ensi metreillä karvasta kalkkia kun ukko vetää cc:llä virallisen olosena ohi. Reittimme erkanivat sen jälkeen muutamaksi kilometriksi kunnes sama ukko painaa uudelleen ohi. Hetken jaksan pyristellä tuplahäviötä vastaan kunnes muistan ettei tässä lajissa voi kuin hävitä ja katselen kun häviäjä lipuu horisonttiin.
kaksi päivää taas temmottu, tappioiden määrä edelleeen 0. Kai nyt edes joku täältä foorumilta ajo vastaan. Aika paljon kippurasarvisia oli kyllä liikenteessä. Ps. jorvin sairaalan remontti on perseestä. Ei kehtaa 25mm slickseillä ajaa yli siitä sepelistä mitä siinä kelvillä on.
Keevo, siitä vaan kiertämään sairaalan takaa.... ja rykäisemään se kuuluisa mäki pari kertaa :)
Sepelipaikan voi myös ohittaa alamäkeen ajoradan reunaa pitkin. Ylös olen tullut pysäkin kautta, niin että sepeliosuutta on vain kymmenen metriä. Sen kyllä ajaa kevyesti myös 23-millisillä.
Ei varainaisesti työmatka, mutta hävisin tänään maantiellä :( Pitää varmaan laittaa fillari myyntiin tai vähintään muuttaa ulkomaille. Eihän tässä kehtaa enää naamaansa näyttää.
Oli muuten ihme, että en hävinnyt tänään kotimatkalla, kun ajoin pitkät pätkät aika rauhallisesti. Onneksi kiersin Bemskistä Velskolan ja Vihdintien kautta Vantaalle, niin oli varmaankin vähemmän takaa-ajajia. Suht rauhallisesta tahdista huolimatta tuli voitettua mm. yhden lisenssikuskin päänahka plus kolme vähän nuorempaa (noin 5-8-vuotiaita, mutta kaikkihan lasketaan).
Työmatkatempo on raaka laji, jossa kaikki keinot ovat sallittuja. Eli ohuella kunnolla kannattaa turvautua taktiikkaan, jos aikomuksena on kylvää häviöitä. Suunnittelee reitin niin, että ajaa käytetyintä työmatkaväylää sellaisen pätkän, että pystyy pitämään nopeuden jossain 35 km/h, koukkaa reitiltä sivukaduille palauttelemaan toviksi ja sitten taas häviöitä jakamaan...
Tuosta "vastuksen puutteesta"... Itse ajan vanhan turuntien kelviä päivittäin Karakallion risteyksestä Pitäjänmäkeen, ja vaikka tällä hetkellä ajan täpärillä ja 2,2" leveillä maastonakeilla, niin ei ole kuin ehkä yksi tai kaksi ohittanut viimeisen kuukauden aikana. Pari maantie/cycloheppua on mennyt heittämällä ohi, se on pakko myöntää tappio, käsitellä se ja mennä eteenpäin. Keskitytään omaan tekemiseen. Mutta ei siellä paljon ole sellaista porukkaa työmatka-aikaan liikenteessä, että joutuisi koko ajan häviämään.
Ironista on se, ettei esim. omassa tapauksessa (työmatka yhteensä 30km/pv) ole mitään järkeä ajaa koko ajan täysillä tai yrittää välttää ohitusta... Oon varmaan jotenkin missannut huumorin noissa aiemmissa uhoamisviesteissä. Eihän kukaan oikeasti aja työmatkatempoa, ja täällä vaan ironisoidaan tuulipukukansan mentaliteettia (?). Herrasmies ajaa maltillista vauhtia muttei silti häviä.
-Lauri
Melkein sanoisin että työmatkatempoilijoista löytyy kaksi koulukuntaa: Lähes Vakavasti Otettava MaantiePyöräilijä (LVOMP) ja Tuulipuku Plus Kitisevä Hybridi Miinus Kypärä (TPKHMK). Mielestäni LVOMP pääsee VOMP -tasolle kun hän tajuaa työmatkatempoilun turhuuden ja negatiivisen vaikutuksen ympäristöönsä. TPKHMK pääsee LVOMP tasolle huoltamalla pyörän ja pistämällä kypärän päähän.
Pahoitteluni jo etukäteen, jos näitä kysymyksiä on käsitelty aiemminkin, mutta olen suhteellisen tuore työmatkatempoilija. Tänään duuniin tullessa oli tiukka taisto suht. hyvällä vauhdilla ajaneen hybridimiehen kanssa. Päätin hieman peesata ennenkuin iskin ja meninkin heittämällä ohitse. Kysymykseni kuuluu: onko peesaaminen sallittu työmatkatemmossa?
Kyllähän lajin ytimessä on täysin tappion välttäminen. Ohituksia tulee jos on tullakseen, mutta harva varmaan alkaa merkittävästi omaa nopeutta lisäämään tehdäkseen ohituksen. Sen sijaan ohitetuksi tulemisen uhka pistää jalat surraamaan aivan toisella tavalla.
Mielestäni peesaaminen on jopa suotavaa. Pelihän on sitten ohi kun ohitus tulee. Siitähän se tempoajon riemu repeää kun saa piinattua edellä ajavan epäinhimillisiin suorituksiin. Toki ohituksen jälkeen pitää olla valmis itse tempomaan ettei juuri ohitettu pääse peesiin tai mikä kauheinta kuittaamaan uudestaan ohi. Häviäjälle häviäminenhän on kaikkein nolointa.
Mä olen sitten TPKH, kun potta on kuitenkin päässä. Vauhti työmatkoilla on mennessä rento(miinus) ja tullessa yleensä täpö tai jotain vetoja. Noilla spekseilla eilen n. 40 aiheutettua häviötä ja itse ilman häviötä. Tulomatkan täpö on joskus haastava, kun pitää ohittaessa ajaa tyynesti selkä suorana nenän kautta hengittäen, kuin sunnuntaiajelulla, vaikka sydän hakkaa kolmatta sataa.
Ja jos joku missaa huumorin tässa aiheessa ja tämän viestiketjun viesteissä johtuu siitä, että tähän asiaan EI liity huumoria!!1!
En kulje työmatkojani polkupyörällä, mutta näitä juttuja lukiessa tulee mieleen, että työmatkatemmot pitäisi viedä hiukan ammattimaisemmalle tasolle:
www.strava.com
Tuon jälkeen ei enää olisi kenelläkään epäilystä siitä, kuka voitti. Huijaaminenkin saataisiin mukaan kuvioihin: riittää, että yhtenä päivänä viikossa ajaa työmatkat skootterilla ja sen jälkeen on varmasti useimmilla pätkillä KOM hallussa.;)
Peesaaminenhan on työmatkatemmon suola. Näin saa kerättyä voimia sitä iskua varten, jotta saa sen näyttämään mahdollisimman helpolta, samalla voi vaikka haukotella/vihellellä, näin saa nöyryytyksen maksimoitua.
Vinkki: Helppoja tuplavoittoja on jaossa Jorvin ylämäessä. Saman fillaristin voi ohittaa mäen alaosassa ja sitten uudestaan yläosassa, kun itse on kiivennyt reippaammin, lasketellut alas ja lähtenyt uuteen nousuun.