Ei noissa koiraa leimata, vaan sitä kusipääomistajaa. 99% koiranomistajista on sellaisia, että sopivin lemmikki olisi marsu tai kilpikonna.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Genesis
Printable View
Ei noissa koiraa leimata, vaan sitä kusipääomistajaa. 99% koiranomistajista on sellaisia, että sopivin lemmikki olisi marsu tai kilpikonna.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Genesis
Aiheeseen - varauduin että on sadepäivä, kesäkurapyörällä sain kuitenkin satasen kokoon ennen töitä :)
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Hienoa JO, innollla odotan hamassa tulevaisuudessa "kuvaraportteja pyörälenkeiltä" osioon sisältöä tästäkin fillarireissusta :)
Kuvaraporttisi on olleet erittäin mielenkiintoisia ja jotenkin puhuttelevia, erityisesti historian havinaa sisältäviä kuvia
on jäänyt miettimään pidemmäksikin aikaa..
Eilen ajoin viimeksi pienen lenkin, olin jo aikeissa ruveta myymään omaa hiilikuitu di2 OMS pyörää vähäisen käytön vuoksi,
mutta maistuikin niin mukavalle, että en taidakaan sitä myydä..
Tänään tasan neljäkymppiä maastoilua. Tieajelua piti olla, mutta eilinen pyörän väsäily juoksulenkin päälle veti selän niin juntturaan että vaihdoin maastolenkiksi.
Äsken "GG2022 - Tour de Mont Lauha" päätösetappi Lehmijärveltä kotiin. Tai no, Kyrsälässä hyppäsin junaan, jolla ajelin Keraan, vaikka olikin mehevä myötätuuli. Kilsoi silti 138 tällekin päivälle. Tänään jo jalat painoi aika lailla, mutta oli nousumetrejäkin.
"Kontakti" jättää tapahtumasta jonkinverran auki alkaen siitä töytäisikö pyörä autoa vai auto pyörää. Sekin lukijoita hyvinkin mahdollisesti kiinnostava tieto selvisikö pyörä vaurioitta jää arvattavaksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti PatilZ
Paikka muuten on sellainen jota vähemmän tottuneena urbaanipyöräilijänä olen kertakokemuksen jälkeen karttanut kuin...no, ruttoa.
Eilen.
Reilut viisi tuntia maantietä (ja pakolliset kelviosuudet). Vähän sellainen mitä juoksuharrastuksen aikonani tavattiin kutsua määräviikoksi eli lenkillä käydän joka päivä ja kilometrejä kertyy hyvinkin tuplasti niin sanottuun normaaliin perusviikkoon verrattuna. On vain niin kiva ajaa, kun voi nauttia loppukesän lämpimästä säästä ja hienoista päivistä.
Nyt tosin pääsi kahteenkin otteeseen ajamaan sateen kastelemia ja vasta osittain kuivuneita teitä, mutta onhan se silti aivan eri asia ajaa sellaisia auringon paistaessa kuin joskus syksyllä harmaan pilviverhon alla.
Eilen maantiepyörällä pienen kruisailun. Kivaa oli.
(Vähän epäortodoksinen pyörästä tuli: edessä 46-piikkinen, takana 11-32, Ultegra RX-vaihtaja ja tangoksi Ritchey WCS Ergomax, polkimiksi XT-maasto. Eturatasta lukuun ottamatta omasta käytettyjen kasasta, toki puhtaina ja huollettuina. Projekti venyi ja polkimetkin taisivat maata vähintään vuoden atomeina pakasterasiassa.
Isoimmalla takarattaalla vähän rutisee, mutta en anna sen haitata, sillä en tuolla tule ajamaan muuta, kuin lyhyitä ja rentoja kruisailuja)
Eilen päivällä lähtö metsään komeessa aurinkon paisteessa ja metsän keskellä salama ja ukkonen kävivät... taivas pimeni sekunnissa eikä karkuun päässyt kaatosadetta mutta onneksi se kesti vaan vartin
Tänään sai sitten sen kovemman lenkin kun piti ehtiä ennen neljää kotiin eli kahden tunnin helppo maastolenkki puristettuna 1h 45min ja 40km.
Tänään reilun satkun allroadia kapeammilla 38-millisillä kumeilla ja vakiota vähän alemmilla paineilla. Välillä paistoi aurinko ja oli oikein lämmintä, välillä oli pilvisempää ja selvästi viileämpää.
Vakiopolkaisu vailla mitään ihmeempää. Käytössä ollut satulatolppa naksuu välillä aika kuuluvasti, joten sitä pitää vähän tutkia.
Just ajoin Kokonhallin kanttiiniin aamukahville. Salille en mene. Vois kyllä alkaa käymään vaikka kerran viikossa. Mulla on ikivanhoja kymmenen kerran salikortteja käyttämättä muutama. Ukko sano, että ne käy niin kauan kun sali on olemassa. Ajaessa tuli häjy ajatus laskea ohjaamoa alemmas...
Ja taas neljäkymppiä maastossa, mutta tänään kevyesti. Nyt tuli eka kertaa vastaan ongelma lyhyemmän stemmin kanssa. Högbackan jyrkkä nousu ei mennyt sitten millään kun keula nousi jatkuvasti pystyyn.
Tänäänkin kevyttä maastoilua ja nyt 43 km.
20km. Ensimmäinen lenkki Brooks B17 satulalla. Sopii näköjään omalle persaukselle ilman sisäänajoakin.
Eilen illalla Kona Sutra Ltd:llä noin 36 km, josta kymmenisen km asfalttia ja loput erilaisia sorateitä ja vanhaa ratapohjaa. Nimismiehenkiharaa, niitä vältellessä tien reunassa paikoitellen upottavaa pehmeää hiekkaa ja umpeen kasvaneita pätkiä soralla. Muutama puunrunko kaatunut uralle, mutta kyllähän niistä vähän hyppyyttämällä yli pääsi.
Eilen gravelilla 46 km. Ja kun ajaminen on tänä kesänö jäänyt jaksamisen kanssa todella vähiin, niin olo oli ihan kuin voittajalla kun pääsi vihdoinkin kesäisiä sorateitä kiertelemään.
Alkuun tuli pieni yllätys, kun toisen kengän klossista olikin mutteri pudonnut ja kenkää ei saanutkaan enää irti polkimesta. Onneksi olin ehtinyt vain n. 2 km päähän kotoa, kenkä jokseenkin väkivalloin pois polkimesta ja kotiin laittamaan uusi klossi tilalle. Eipä ole koskaan ennen sattunut moista. Kyseisillä suht uusilla kengillä en edes ole paljon ehtinyt ajamaankaan.
67,7 km Syötteellä, ei ihan pk-sykkeillä mennyt.
Reilu kuuskymppinen vajaan viiskymppisen USS Kearsargea katsomaan. Ja takaisin tietysti.
Kuumepäivien jälkeen oli tarkoituskin että ihan pieni ajelu hiljakseen, lämmintä ylle ( lähteissä 10° ja tuulee) ja kävin keräämässä jätesäkillisen panttitölkkejä ( haa, ehdin ekana!) ja vein osan tölkeistä kauppareissulla palautukseen. 26km. Jaha, ja takakumi ihan löysä, tarvii selvittää onko muuten vaan vai tuleeko rengassulkeiset...että hyvä kun oli vain pieni ajelu ( löysentyny vaan oli )
Sinänsä kuumepäivistä oli hyötyä - nyt osaa iloita pienestäkin ulkoilulenkistä, ei ole stressiä ehtiikö ajaa satasen ennen töitä.
Äsken tähän Långvikin kyläkaupalle kahville. Kohta jatkan matkaa.
EDIT: joo, ajelin sit kotiinkin. Yhteensä 77 km ja ninpal gravelii kun vaivatta sain messiin. Pakosti myös assua.
Perjantaina kävin laivaa katsomassa. Junakilometrejä tuli enemmän kuin pyöräilyä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
https://img.aijaa.com/t/00866/15078540.t.jpg
20 vuotias otb masiina valjastettu muodikkaaseen graveliin eli olin muodikas ja samalla myös epä sellainen.
Oli niin hyvä jalka tänään että suunniteltu reilu 70km lipsahti pitkästi toiselle sadalle.
Jos halvalla haluaa graveloida niin tommonen vanha kisakiree 26" xc toimii nykyaikana tässä tarkoituksessa ihan hyvin.
Eilen 28 km aamulla kun oli vielä hyvä keli. Näin kyyn, oravan ja toin mukanani hirvikärpäsen.
Niistä en kuvaa kerennyt ottamaan, mankelista sentään
https://live.staticflickr.com/65535/...efb1559ec1.jpgLenkillä by Hartsa T, on Flickr
Äsken katsomassa kuvauspaikkaa ja kiersin Pereen kautta, kun tarkoitus on ajaa 20-30km yht ja mennä sitten autolla vadelmapaikalle. 7° KYLMÄ! pitää ottaa nahkarukkaset esille ja ajotakit.
Kuvauspaikalla oli tyyntä joten menen kokeilemaan, saa nähdä mitä tulee ja ehdinkö merisääksi takaisin. Lämmintä päälle kuitenkin.
Reilu kuuskymppinen reilun kakskymppisen metsässä. Ihan hauskaa, mutta sade kasteli ja kivi sääti takavaihtajan uudelleen.
Tänään reilun satasen maantietä (ja vähän kelviäkin).
Ehdottomasti oikein kivaa, hyvä fiilis tuli jo siitä että oli kerrankin saanut otetuksi itseään niskasta kiinni ja päättänyt olla piittaamatta sateen mahdollisuudesta.
Sade ei kastellut fillaristia, mutta se oli kulkenut loppumatkasta edellä ja viimeiset kaksikymmentä minuuttia joutui ajamaan märällä asfaltilla. Tosin ei niin märällä, että ass saverin puuttuminen olisi harmittanut.
Pari pyöräilijöille liikakohteliasta tai heidän suhteensa ylivarovaista autoilijaa hidasti kulkua hidastamalla, vaikka kummassakin tilanteessa olin selvästi väistämisvelvollinen ja yhtä selvästi olin jo näyttänyt aikovani noudattaa väistämisvelvollisuuttani (enkä siis suinkaan tulut tuhatta ja sataa tai muutenkaan ajanut kuin olisin joku spandexkamikaze).
Lahdentiellä ajoin ajoradalla (eli sillä toista metriä leveällä pientareella) ja sain vastaantulleelta perävaunulisen sora-auton kuljettajalta kovaäänisen torvitervehdyksen. Tilanteessa olisi kyllä toinen samanlainen mahtunut ohittamaan minut ilman että kenenkään olisi pitänyt muuttaa ajolinjaansa, mutta joillekin laki on - kuten tällä foorumillakin olemme voineet todeta - aina laki.
Elämä alkaa voittaa...aamuajelua ennen töitä 90km ( tavoite oli jos viiskymppiä..). Tosin aluksi paleli sormet, oli hanskat ja tumput.
Tänään lähes sata mailia enemmän asfaltilla, kuin sorateillä. Rentoutuneesta suunnittelusta johtuen ajattelemani mailimäärä jäi joitakin kymmeniä metrejä vajaaksi. Mutta ajaminen maistui ja aurinko paistoi.
Kumma, että edelleen on oltava joku tavoite, että ei vain ajaisi. Toisaalta vaikea on reittiä suunnitella, jos ei ole mitään ajatusta paljonko aikoo ajaa.
Satulatolpan nakse on jäänyt pois: vaihdoin satulatolpan kiristimen vanhaan ja varoiksi vedin pätkän kovaa teippiä (No Tubes) satulatolpan etureunaan pystysuuntaan alueelle, johon kiristys ei kohdistu.
Äsken täysjuustolla maastoilua EKP:ssa. Siirtymineen 42.
Yllättävän kivaa oli lopulta vaikka alkutylsyys lupaili muuta.
Täysjyystöllä maantien laitaa, hiekkateitä ja ulkoilureittiä 50km ja tunti neljäneljä äsken.
Äsken perussettiä... PKS urbaanigravelia seittemän kybää.
Reipas aamun alkulenkki + töihin = 95km. Ei olisi pitänyt rehkiä alkulenkillä, olen ihan väsy ja äskön meni myös huomiseksi varaamani suklaalevy (100g valkosuklaa) pitäisi osata työpäivinäkin lähteä vaan hiljakseen, varsinkin kun viikko sitten nousi kova kuume.
Eilen iltapäivästä.
Satasen maantietä ja tietysti sitä kelviä (silloin kun se spandexille kelpasi).
Omaa mukavaa ja välillä omaa mukavaa pikkukovaa.
Ei kovin monta maantiepyöräilijää, mikä taisi johtua siitä että (a) aamulenkkiläiset oliva jo lenkkinsä tehneet, (b) sää oli sen verran tuulinen että moni ehkä jätti ajamatta, ja (c) kesälomat alkavat olla ohi.
Se kovin tärkeä tervehtimispuoli meni niin että kolmesta kohdatusta yksi ei tervehtinyt ja kaksi tervehti (ja minä tietysti vastasin kumpaankin tervehdykseen - ja olisi tervehtinyt muutenkin, jos olisin ehtinyt, sen verran oikean fillaristin näköistä oli heidän menonsa).
Ketään en ohittanut ja kerran tulin ohitetuksi. (Vauhtiero oli riittävä tekemään selväksi mikä ero on setämiespyöräilijällä ja maantiepyöräilijällä: kun minun nopeuteni tasamaalla semmoisessa vähän ikävässä sivutuulessa oli alle 30 km/h, ohi mentiin arviolta 40 km/h ja kerittiin vielä tervehtimäänkin. Pitäisi kai vihdoin hankkia ne aerokiekot...)
Pari päivää sitten kun ajoin töistä kotiin niin kelvillä oli keski-ikäinen nainen pyöränsä kanssa kaatuneena. Siihen oli tullut jo kaksi henkilöä auttamaan, mutta pysähdyin silti ja kysyin josko jonkinlainen apu olisi tarpeen. Ja olihan sille, sillä yksi naisen sormista oli vääntynyt ja selvästi kipeä ja vuosi vähän verta. Mulla oli sideharsoa mukana, jota sitten kietaisin sormen ympärille. Nainen tokeni pikkuhiljaa tällistä ja lähti taluttamaan pyöräänsä kotiansa kohti. Suosittelin vielä lääkärissä käyntiä samana päivänä. Kaatumisen syy jäi mysteeriksi, sillä kelvi oli ihan suora siinä kohtaa ja pyörä tuntui toimivan normaalisti. Tosin asfaltti oli vähän sellainen muhkurainen jossa ruohoa puskee raoista siellä täällä, mutta kuitenkin ajettavassa kunnossa. Ehkä se huonokuntoinen asfaltti saattoi kuitenkin olla syy kaatumiseen, muutakaan en keksi ellei sitten naisella ollut huimausta tms. Jännää sinänsä, että olen kuljettanut sitä sideharsoa mukana pyöräillessä jo monta vuotta mutta nyt sille tuli käyttöä. Täytyykin muistaa käydä ostamassa uusi.
^ hienoa että autoit ja hyvä huomio, mun huoltopussukassani on vararengas ja rengas"raudat" todellakin joku sideharsopakka olisi hyvä olla tarvii koittaa saako sinne mahtumaan jotenkin - olisin tarvinnu sitä ainakin viime kesänä ( kun ukkeli meinasi päälle ajaa ja äkkijarrutin ...sitten huutelin siinä apua kun en meinannu päästä ylös pyöräni alta...)
Tulin sitten reippaasti kotiakin, ekana jaffaa kun olin ja olen ihan puhki. 107km tuli, huomenna on pakko ottaa hieman rauhallisemmin kun lauantaina on talkoot.
Äsken, parituntisen ja 60 kilometrisen iltarypistyksen. Tarkoitus oli lähteä ihan vaan tuulettamaan ajatuksia duunipäivän jälkeen, ilman mitään tavoitteita, mutta yllätyin kuin tuollaisen sekalaista klv:tä ja maantietä sisältäneen kierroksen keskivauhti kipusi yli kolmen kympin, eikä kotona ollut edes tunnetta että olisi pyöräillyt. Tällaiselle höntsäpyöräilevälle setämiesikäluokan edustajalle (kai) ihan hyvä vauhti.
Toki sitä miettii, mikä se olisi ollut, jos olisi miettinyt lenkkinsä niin että sille ei olisi osunut klv:tä ja muita hidastavia tekijöitä.. luultavasti ihan sama.
Tänään 42km kevyttä maastorallausta. Seuraavaksi kymmenen päivää ympäri Suomea polkien, meloen ja jalkaisin...
No lähdin sitten kumminkin veivaamaan Isolla Keskiöllä, mukavan lämmin ja tyyni aamu. Ennen töitä ehdin ajaa 98km ja sitten kävin vielä kaupassa ostaan evästä.
Keskinopeuksia en katsele, varmaan 23km/h nämä joihin tulee työmatkaa mukaan, ja muuten ajelen sitten hiljakseen esimerkiksi marjapaikalle repun kanssa saappailla.
Ajatukset on jo huomisissa talkoissa, ja tiistaissa ~
Reilu 30 kilsaa maantiepyörällä. Vähän pitää vielä tangon asentoa korjata, mutta eiköhän sitten ole hyvä. Vanhat 4-seasonit vähän arveluttavat, että pitänee tilata jotakin uutta kumia alle.
Vanhakin innostui ja tuttu ohitustien ylämäki houkutti luukuttamaan: neljän vuoden takainen paras aika maantiepyörällä oli 1:07 ja nyt kello pysähtyi 1:09:n. Koko kevät ja kesä on ollut fyysisesti alavireinen olo koronan jälkeen, mutta ehkä tästä vielä lähtee nousuun.
Pakko vetää kaikille 4 season kuskeille kättä hiusrajaan. On kyllä rasittavin rengas ikinä. Koskaan en päässyt sinuiksi tuon kanssa. Kunlaitoin kakaran pyörään tuli vaan kommenttia että nämä laahaa. Entiset oli gp5000tl :)