Vai vasempaan?
Printable View
Vai vasempaan?
Älä nyt rupea sekoittamaan. Vasemmallehan meinais että noi on c:stayt ja että ei olisi kampia ja ettäbtoi ruuvi olis kummassa paikassa. Ja pitkä perä.
Kuvaaja on onnistunut ottamaan vuoden fillarikuvan. Yleensä fillarikuvat on otettu niin että voimansiirto näkyy. En viitsi kirjoittaa mitään oikeasta ja vasemmasta, kun tämä ketju muuttuisi kuitenkin poliittiseksi trollaamiseksi. Piti vilkaista käsillä olevaa fillarilehteä ja tosiaankin. Kun kuvassa on kokonainen pyörä (pelkkä pyörä) niin se on kuvattu 90% niin että voimansiirto näkyy (huom. otos on hyvin pieni ja vaatii jatkotutkimuksia ennenkuin voidaan tehdä tarkempia johtopäätöksiä). Mainoskuvissa ja tilannekuvissa on hiukan enemmän vaihtelua. Nyt kun lokasuojan kiinnike on kuvattu vähän erilaisesta kulmasta, niin katsoja alkaa epäilemään näkemäänsä.
Ei ollut tarkoitus sekoittaa.
Yhden maastokuskin kanssa tästä(kin) aiheesta juttelin tässä joku aika sitten, niin hän kysyi että kuinkahan paljon sitä tangon alaotetta tulee käytettyä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Sitä heräsin miettimään, että henkilökohtaisesti en käytä maantiepyörässäkään sitä alaotetta juuri koskaan jos rehellisiä ollaan. Eli taidanpa lähestyä aihetta vaihtamalla Norcoon vanhan liiton suoran maastotangon ja päihin nousukahvat. Ei varmaan mikään kaunis näky. :)
Mulla Stragglerissa Pelago-tanko nurinperin. Bäksviippiä niin että ranteet kiittää. Käyrttynä ja kuluneena ostin ja aatos oli sahata n.50cm kaposeksi. Onneksi en nääsku nyt oikeat mettäpolutkin on oikein jepa. Ulkonäköasijoista voi jatkaa jeesusteluketjussa:)
Monta kippurakäppyräsarvea olen kokeillut, mut tämä nyk. on khyl mulle paras.
^^ Mulla on rapakelien lokarityömatka- ja lenkkipyörässä nykymittapuun mukaan kapea, suora tanko ja nousukahvat. Ihan mukavasti ajelee niinkin enkä ole alaotetta kaivannut. Kokeilin droppitankoakin, mutta kun rengaskoko on 26 tuumaa ja siinä on vannejarrut, niin en saanut mitään jarrua toimimaan kunnolla droppikahvojen kanssa. Sellainen aika iso "käyttöliittymäero" siinä kuitenkin on, että jos on droppitanko ja brifterit, niin sekä jarruttaminen että vaihteenvaihto onnistuu ilman, että tarvitsee vaihtaa käsien paikkaa. Nousukahvoilta pitää siirtää käsiä, jotta kumpainenkaan onnistuu kunnolla.
Just näin. Sahaa sitten mieluummin vaikka ne dropit pois, jos ne häiritsevät. Minusta GG-pyörät ovat vielä tarkoitettu pidemmille reissuille, eikä suora tanko ainakaan itselläni ole ranteiden kannalta hyvä pitkillä siirtymillä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
KMW:n patentti on varmastikkin toimiva. Tässä sairaana oli aikaa googlailla mitä muut noista väsäävät ja törkeän kauniita luomuksiahan näistä saa aikaan :)
http://fcdn.mtbr.com/attachments/cyc...bullhorn-2.png
http://1.bp.blogspot.com/_wb8bAl1P-N...verse+sti.jpeg
http://3.bp.blogspot.com/-oZYxf0Yfpc...0/IMAG0787.jpg
Taitaa olla vähän kalliit :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
http://www.jpcycles.com/product/223-435
Minusta nousukahvat ei korvaa käyrää tankoa. Jarrujen ja vaihteen käyttö on yksi syy, leveys on toinen. Kädet harallaan nousukahvoilta ajaminen on eri asia kuin oikean levyinen käyrä tanko. Suoraan tankoon tekisi joskus mieli laittaa lepuuttajat maasturilla soratiesiirtymien takia, mutta se projekti vielä odottaa ajatuksen jalostumista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Kippurasarviin tarkoitetut lisäjarrukaffat, ts. suoralle osalle kiinnitettävät muistoni mukaan aukeavat kokonaan. Taitaa semmoset olla jossakin varaston syvemmässä kerroksessa. Jos löytyvät niin halavalla lähtee.
Jäsenen paaton linkkaama kuva no.2 on khyl kekseliäisyyden huippu. Olisipa kiva tietää se evoluution sivukierre, joka tuohon on johtanut.
Maantiejarruissa, cantilevereissä ja mini-v-jarruissa on sama vetosuhde (Campan ja Shimpan/Sramin kahvoissa kuitenkin vähän eri). Maasto-v-jarrut vaatii pidemmän vetosuhteen.
Kuvan perusteella noissa saattaisi tosiaan olla shimanon tapainen nivellys, jolla clampin saa käännettyä kokonaan auki.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Alkoi itseäkin mietityttämään jos moisen vaihdon tekisi talveksi, samalla saisi hydrauliset jarrut vaihdettua. Mutta tämähän vaikuttaa reachiin aika paljon, verrattuna maastopyörään tanko tulee todella lähelle. Eli onko järkeä? Tosin näyttää protkin tekevän noin: https://www.instagram.com/p/BLRIjxHA...icknasty&hl=fiLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Ei perkele, että onkin komeita. :D Vaikka näkeehän toisinaan näitä vanhempia setiä retkipyörineen, joista on tanko käännetty nurinpäin.. Kun sitä ei ole laissa kielletty niin tehköön. Vaikka kyllä se nyt pitäisi olla laissa kielletty.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Yksi näkemys aiheesta:
http://teamtuska.sohva.org/site/wp-c...lane-yes/f.JPG
Tarkemmat speksit tuolta: http://teamtuska.sohva.org/site/?p=4548
^Hieno on!
^^ Hatunnosto ja korkealle!
Viimeisen päälle upean laitteen on TeijoH valmistanut.
Tuo yhteenveto oli hyvä meitä haaveijoita varten, joilta puuttuu se kaikki, jota tarvitaan noin upean lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Hämmennykseni oli valtaisa, kun hypistelin ja ihmettelin Teijon luomusta livenä. Arvelin että on jonkun indie-pajan laaturunko. Sitten kymmenen minuutin päästä kehtasi paljastaa että on itsetehty runko. Siivooja meni kertaheitolla sanattomaksi :D
Hienoa työtä!
Harkitsin oman säikeen aloittamista mutta päätin tällai. Jos on uusi ja hieno tietenkin teräsrunko ja haluaa ruostesuojata niin millä myrkyillä ja millä tekniikalla ois parasta homma hoitaa?
Tai mun tapauksessa kun 1,5v CrossCheck kylmässä tallissa asustaa niin mitäs sille pitäis tehdä??? Tähän asti en ole päätäni moisella vaivannut...
Surlyn ohjeet: http://surlybikes.com/info_hole/spew...ur_steel_frame
Se on harmi, että aitoa Frame Saveriä ei taida Euroopasta saada. Tai en ainakaan löytänyt viimeksi, kun yritin metsästää. Ajattelin, että auton kotelosuoja-aine olisi hyvä korvike, mutta en ole ihan varma enää. Purin puhkiruostuneen Crosshairsin joku viiikko takaperin, kun se lähti Kongalle korjaukseen. Kotelonsuja oli nimittäin kuivunut sen verran paksuksi töhkäksi, että se oli tukkinut keskiön ja chainstyn välisen huohotusreiän. Ei oikein hyvä sekään.
Jos ei tartte suolatuilla teillä ajella, en pitäisi suojaamista edes välttämättönä. Mutta jos on pienikin riski siitä, että runko joutuu suolan kanssa tekemisiin, niin joku suoja kannattaa laittaa.
No voi paska, kotelosuojakaan ei siis toimi halutulla tavalla.
Mitähän nyt sitten? Ei nuo vanhat käyttikset, mutta uudemmat
harrastelaitteet? Mi Casa Carbon Liberte, un aluminio.
No jos pelkää huohotusreikien tukkeutumista, niin ronkkii ne auki aineen kuivumisen jälkeen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Köfte
^Juuri näin. Fiksuinta olisi tehdä suojaus kertaalleen kunnolla ennen kuin kasaa runkoon mitään osia kiinni. Itsehän en aikoinaan ollut ja seuraukset on tiedossa.. :D
Ps. nyt Briteistä näköjään löytyy Frame Saveriäkin. En kokeillut vielä onnistuuko toimitus Suomeen, mutta jostain tuota kuitenkin ajattelin hommata Crosshairsiin, kunhan se tulee Kongalta takaisin. http://www.shop.18bikes.co.uk/m12b0s...ER)-Framesaver
Eipä ole ikinä tullut mieleen suojata ruostesuojata polkupyörää. Onko jollain oikeasti pyörä ruostunut?
Enduro-motskariin tuli pntaruostetta runkoon kun saappaat hioi maalin pois mutta niin ne saappaat poistivat sen pintaruosteenkin. Fillarit eivät ole ruostuneet talviajossakaan mutta en ilmeiseti ole ajanut suojatulla tiellä. Suolavedenkin luulisi aiheuttavan enemmän korroosiota rungon ulkopuolelle kuin sisäpuolelle. Miten suolavettä ja suolan sekaista likaa pääsee polkupyörän rungon sisälle niin paljon että kevyt öljykerros ei riitä suojauksensa?
Kuitenkin jos pelkää kotelonsuoja-aineen kovettumista ja halkeilua niin sitä voi ehkäistä ostamalla laadukasta (kalleinta) ainetta ja lorauttamalla siihen vähän moottoriöljyä mukaan.
Vähän kun selaat takemmas vaikka tätä topikkia, niin löytyy.
Miksi hyvä kotelonsuojaaine pitäisi öljytä??
Hep! Mulla muuttu krossarin chainstayt reikäjuustoksi Hesan suolakelveillä ajelun seurauksena.
Suola imeytyy erittäin tehokkaasti osmoottisesti laimeamman liuoksen suuntaan. Eli riittää, että rungon sisällä on kosteutta tai vettä ja ulkopuolella suolaa, niin suola kyllä löytää huohotusreikien kautta tiensä aivan varmasti sinne, minne sen ei pitäisi päästä. Suolan määrällä ei varsinaisesti ole merkitystä ja ainakin suolan korvikkeena käytettävä kaliumkloridi toimii niin, että sen korroosiovaikutus jalommille teräksille (kuten CroMo) on sitä suurempi, mitä laimeampi on liuos.
Rungon ulkopuolelle ei ole mulle tullut ruostetta koskaan, vaikka on maalichippejä ja muita tullut, eli kuten tuossa aiemmin linkittämässäni Surlyn ohjeessakin sanotaan, pahin on rungon sisään jäävä kosteus, joka ei tuulettumalla pääse kunnolla kuivumaan. Siksi ruostuminen alkaa yleensä sisältäpäin ja ulkopuolelta sen huomaa siinä vaiheessa, kun runko on puhki.
Kuinka pitkään chainstayt kesti ennen puhkiruostumista?
Ehkä tuo ruostuminen on pks suolateiden ongelma. Kolme vuotta vanha Rove, en ole ruostesuojannut ja mitään ei ole päällä tai sisällä ruosteessa. Veikkaan että omistaja ruostuu ennen pyörää.