Siis pyöräilijän ei odoteta osaavan ylittää katua muualla kuin risteyksessä? Ilmankos elämä on vaikeaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Arosusi
Siis pyöräilijän ei odoteta osaavan ylittää katua muualla kuin risteyksessä? Ilmankos elämä on vaikeaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Arosusi
Usein keskustoissa on välissä puistikko ja molemmin puolin autoja parkissa. Ja vaikka menisitkin tuosta koiranpaskoja vältellen niin sanomista tulee siitäkin ja pääset facen vihapuheryhmään materiaaliksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Oatmeal Stout
Kiitos viisastelusta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Oatmeal Stout
Katuhan ylitetään suojatietä tai pyörätien jatketta pitkin jos sellainen on välittömässä läheisyydessä.
Katu voi olla vilkas liikenteinen, varustettu keskikorokkeella... eli kun yksisuuntaisia pyöräteitä tehdään niin pitäisi miettiä tarkkaan lisäävätkö ne turvallisuutta, sujuvuutta, ... eikä siksi kun niitä saa nyt merkitä, ollaan niin pyöräily ystävällinen kaupunki ym.
Ei kestä, jälkikäteen on helppo laittaa olettamia, mutta kerro vielä, mikä on oikeuden mielestä välittömän läheisyyden maksimi etäisyys, vai onko taasen liian vaikeaa pyöräilijälle?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Arosusi
Suojatien käyttövelvoite koskee muuten vain jalankulkijaa (tieliikennelaki 16 §).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Arosusi
Pyörätien jatkeen käyttövelvollisuutta ei tieliikennelainsäädännöstä löydy, ei edes vanhasta tieliikennelaista. Pyörätien jatke ei myöskään ole osa pyörätietä, vaan ajorataa.
Hetki sitten lenkillä tapasin ilmeisesti Kulosaaren Kynäniskan. Tai ainakin Itä-Helsingin. Pipo, punainen takki, mustat succikset(!). Pyöränä flatbar hybridi/maantiepyörä/gravel, aika lailla kapeat oli renkaat. Ehkä 23-milliset. En mitannut.
Kulosaaressa tultiin peräkanaa alikulusta sinne pyöräkadun keskustan puoleiseen päähän. Pipopää jatkoi siitä sulavasti jalkakäytävää pitkin, minä ajorataa. Sanoin siinä ohi ajaessani, että "Ajat jalkakäytävällä, tässä pitää ajaa ajoradalla". Ja vastaus oli aina niin aikuinen "Mitä vittua se sulle kuuluu" ja hetken päästä "Oletko joku poliisi". "Ei, en ole poliisi. Ajattelin vain, jos et tiedä, että tässä kuuluu ajaa täällä". "Kyllä mä ***** tiedän missä pitää ajaa". Ok, jaahas.
No sitten KK ajoi mut kiinni ennen Naurissalmen siltaa ja kertoi edelleen, että hän kyllä tietää missä pitää ajaa eikä se kuulu mulle edellenkään vittuakaan missä hän ajaa.
Toki linja piti loppuun asti, koska sillan jälkeen siirtyi ajamaan kadulle. Syynä varmaan se, kun vieressä kulki kelvi. Jatkoi kadulla ajamista Hitsaajankadulta Suolakivenkadulle ja eteenpäin, kunnes reittimme erosivat. En tiedä mahtoiko harmittaa, kun roikuin läskillä perässä.
Mut siis joo, jos luet tämän ja tunnistat itsesi, toivon että koit suurta onnea päästessäsi purkamaan pahaa oloasi minuun. Toivottavasti nyt jää edes yksi nakkikioskitappelu väliin.
---
Ja syy miksi alunperin edes aloin poliisiksi oli se, ettei kaiklle ole tuo pyöräkadun idea oikein auennut, vaan siellä edelleen ajetaan jalkakäytävällä, kuten aina ennenkin. Mun on hirveän vaikea tietää ajaako joku jälkakäytävällä, koska se on hänen mielestä kova juttu vai siksi kun ei tiedä.
Mut joo, mihin jäi se "Ok, kiitos vinkistä" tai joku muu yleispätevä vähemmän hyökkäävä vastaus?
^ Oma lukunsa on nämä saatanan räkijät. Se pitää saada se kolvi tyhjennettyä tuuleen just kun on kohdalla. Työmatkalla on eräs himofillaristi joka räkii sen 30 sekunnin välein ja siihen päälle vielä nenästä turistetut. Tämä vieläpä aikaan jolloin työmatkaliikenne on kiihkeimmillään ja ukkoa ja akkaa menee edestä ja takaa. Kerran tämä heppu erehtyi räkäisemäön takana ajelleen rinnuksille. Takana ajava luonnollisestikaan ei jättänyt asiaa sikseen vaan polki räkijän kiinni ja antoi mennä samalla tapaa. Pistin merkille kuinka laupias samarialaiseksi heppu heittääntyi. Hänen toinnassaan ei kuulemma ollu vikaa. Mitäs ajoi takana.
^ Hohhoijjaa... kaikenlaisia sitä. Joillakin tuo saatu palaute liikenteessä ottaa pahasti egon päälle. Itse myös aika herkästi annan palautetta liikenteessä. Lähinnä, jos toisen törttöily aiheuttaa harmia tai puhumattakaan vaaratilanteesta. Joskus se on joku tai jotkut kelvillä toikkaroivat, joille ei soittokello riitä tai yleensä risteyksessä päälle/eteen yrittävä autoilija autoinensa. Jälkimmäisessä tapauksessa palaute on lähinnä käsillä viittilöimistä. Ei kuitenkaan koskaan keskaria.
Mitä piti sanomani, että jännittää itseäkin välillä palautetilanteet, kun ei tiedä millaista reaktiota vastapuolessa herättää. Että hyppääkö sieltä autosta päälle joku raivohullu. Kyllähän tässä kaupungissa on palautteen antajia hengiltäkin ajettu. Mitähän sille Espoon sekopääpyöräilijälle kuuluu, jota ei saanut edes ohittaa tai tuli turpakäräjät...
ps. ja tuo räkiminen :D samaa viimeksi tällä viikolla kirosin kun joku edessä ajava rupesi roiskimaan. Onneksi ei tullut päälle. Itse kyllä vilkuilen aina taakse ja eteenkin ennenkuin truuttaan..mielellään vielä niin, ettei kukaan edes näkisi.
Itse en lähtökohtaisesti edes yritä teillä ja kaduilla ruveta jakamaan kanssakulkijoille, sen verran haastavia ovat tuollaiset nopeat kohtaamiset oppimistilanteiksi ettei omilla rajallisilla pedagogisilla taidoilla saane aikaan kuin pahan mielen kaikille.
Eikä edes kannata. Sitä tiedä mikä sekopää siellä on vastapuolella.
Eiköhän se ole viranomaisten tehtävä ohjata ja opastaa. Jos kysytään niin sitten voi vastata. Toisaalra oon miettinyt että muutama kiukkukivi taskuissa pitäs pyöräillessä olla joilla voisi autoilijoita muistuttaa hyvistä tavoista...
Eli sun mielestä on turha sanoa, jos autoilija ei esimerkiksi väistä pyöräilijää liikenneympyrässä? Muitakin mielipiteitä täällä on nähty ja kuultu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Joni Kani
Mä en mitenkään vittuillakseni sanonut sille jantterille, vaan tosiaan luulin, ettei hän ole tietoinen Kulosaarentien muuttuneista liikennejärjestelyistä. Jotka ovat vieläpä Suomenkin mitassa aika poikkeukselliset.
Toinen juttu sitten, että noudattaako autotkaan tuolla pyöräkadun filosofiaa. Käsittääkseni se menee niin, että "autoilija sovittaa nopeutensa pyöräilijän mukaan". Nythän ei niin tapahdu, vaan autoilijat ajavat normaalinopeudella ja ohittavat pyöräilijät toista kaistaa käyttäen. Mutta eipä sitäkään ole kielletty.
Joskus olen erehtynyt antamaan positiivista palautetta. Kerran olin tavisfillaristien epämääräiseen seilaamiseen ja poukkoiluun jne niin perin pohjin kyllästynyt etten iloissani malttanut olla kiittelemättä edelläni ajanutta työmatkanaismaastopyöräilijää: "Kiva kun joku näyttää ajoissa suuntamerkkiä!"
Vastaus oli närkästynyt ilme ja melkeinpä vihainen: "Enkö mä muka sitten näyttänyt?":eek:
^Joo, no mä alan olemaan täysin sekaisin siitä, pitääkö soittokelloa käyttää vai ei. Olen saanut molemmista palautetta. Sekä käyttämisestä, että käyttämättä jättämisestä. En ole kuitenkaan noista hermostunut, sillä yleensä se kohdattu henkilö kertoo omat tuntemuksensa, jotka ovat hänelle totta, olen minä siitä mitä mieltä hyvänsä.
Eilen soitin Mustikkamaata kiertävällä ulkoilureitillä kahdelle neitokaiselle kelloa, kun höntyilivät kahdella Jopolla rinnakkain siinä polulla. Toinen väisti valkoisine tennareineen johonkin mutarommakkoon. Ei tullut kovin hyvä mieli setämiehellä. Sanoinkin, että ei sitä olisi ojaan tarvinnut ajaa, mutta kiitin kuitenkin tien antamisesta. Talvella Uutelassa, kun siellä oli lumisateen jälkeen vain sellainen kinttupolku, joku täti kysyi, että onko tännekin pakko noilla pyörillä tunkea. Siihen totesin, että on ihan pakko.
Tosiaan siitä kellosta saa molempia palautteita, mutta minun kokemuksen mukaan enemmän ei mitään tai positiivista, kun käyttää kelloa ja minä käytän aina jos tarvitsee eli ei pääse tarpeeksi kaukaa ohittamaan. Eilen urheilijatyttöjoukkue tuli eteen aika hiljaisella kadulla ja valloitti koko väylän. Soitin kelloa ja se aiheutti yleisen paniikin ja huutelua tyttöjen suista. Järjestäytyivän kuitenkin aika nopeasti tien molemmille puolille ja jättivät keskelle väylän josta pääsi menemään. Joillakin ihmisillä on aivan pakko katsoa taaksen kellon soiton jälkeen, millainen laite sieltä tulee. Jotkut eivät tee mitään, vaan jatkavat matkaanse keskellä tietä. Sitten ohi vaan vasemmalta puolelta. Se on kyllä hyvä, jos ohitettava jatkaa matkaa samassa kohdassa tietä, mutta siihen ei voi sataprosenttisesti kuitenkaan luottaa, etteikö henkilö kuitenkin jostain syystä liikkuisi sivususunnassa eteen. Aika useat kävelevät kuulokkeet korvissa, eivätkä ehkä edes kuule mitään. Koiran ulkoilittajat ovat sitten ihan oma lukunsa.
^ "Parasta" on tosiaan kun tapitetaan kuulokkeet korvassa ja katse tiukasti luurissa. Juuri pari päivää sitten kävi näin, kun eräs nuorehko tyyppi käveli keskellä tietä näin eikä kuullut kellon kilinää lainkaan. Kelvin oikea reuna oli vielä harjaamatta ja miekkonen käveli keskellä harjatun alueen reunalla. Päätin sitten hiekan kautta ohittaa ajatellen, ettei varmaankaan sille puolelle satu niin helposti horjahtamaan. Ei tainnut edes noteerata ohitusta eikä omaa ihmettelevää mulkaisua taaksepäin. :D
Saapas nähdä, että miten kyseinen konsepti alkaa käytännössä toimia. Eräs auto ajoi ohittamatta fillareiden perässä. Kunnes eteen tupsahti täti-ihminen, joka ajoi <10 km/h. Seuraus oli, että auton perään muodostui hieno jono kaikenlaista kulkijaa. Osa fillaristeista sai tarpeekseen ja ohitti koko lössin huolimatta vastaantulevista autoista. Itse olen alkanut vältellä koko tien pätkää, valitettavasti keski-Kulosaari on turhan mäkinen tällaiselle taapertajalle :pLainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
En ole edelleenkään vakuuttunut, että nämä uudet ratkaisut toimivat käytännössä. Outoja yksityiskohtia, kuten Capellan puistotiellä Kulosaaren sillalle käännyttäessä. Pyöräväylä on tiellä ei kelvillä, mutta fillarit puikkelehtivat aikalailla joka puolella kyseisessä paikassa. Ajoradalle meneminen ei tunnu intuitiiviselta etenkään tonitoni-suunnasta tultaessa, ja sen huomaa ajolinjoista
Kävin ajamassa tänään tuon Kulosaaren pyöräkadun idästä länteen. Siinä ylämäessä ennen metroasemaa tuli auto perään, ajoi nätisti samaa vauhtia kanssani, ohitti siististi kun tuli sopiva väli ja jäi ajamaan metroaseman alamäessä nätisti edessä menneen pyörälijä kaksikon perään kun niillä oli alamäessä riittävästi vauhtia. Oikein hyvin tuo näytti tällä kertaa toimivan. Vain yksi vanhempi henkilö ajoi jalkakäytävällä!
Parasta mielestäni on kun ajoneuvot ja jalankulkijat on eroteltu selvästi omille kaistoille ja välissä on vielä parkkiruudut.
Ne kerrat kun olen tuossa ajanut, ei autoilijat ole sopeuttaneet vauhtia, vaan mennet aika lujaakin. Mua ei tosin haitannut, kun jättivät reilusti tilaa ohittaessaan.
Ehkä kannattaisi uskoa tietyömaakylttejä [emoji23]https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...9313347cef.jpg
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
^Kuka sitten ei ole uskonut?
Minä.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Ok, tie siis loppui kesken. Kylllähän tosta varmaan maastopyörällä olis päässy.
Cyclocross-ote pyörästä ja menoksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti xubu
--
Murphy elää!
Ihmetyttää (Helsingissä) Pääskylänkadun ja Sörnäisten Rantatien risteyksen liikennevalot. Tässä on nähdäkseni niin, että risteäville kevyen liikenteen suunnille on vihreät yhtä aikaa. Paikka on ajoittain aika vilkaskin eikä tilaakaan tietysti ole liikaa, kun kääntyville ajoradan kulkijoille on pyöristetty kulma. En mene tuosta kuin silloin tällöin, mutta kerran todella säikähdin, kun ylitin Rantatien ja siinä toisessa päässä sitten suihki fillareita oikealta ja vasemmalta ja tosiaan vihreähän heillekin paloi. Sittemmin olen tarkkaillut tuota ja noin se tuntuisi menevän, mielestäni aika epäloogisesti. Kyllähän kevyen liikenteen suhteen aina saa olla varovainen, kun risteyksissä ei ole kunnolla tilaa liikennevaloissa odotteleville ja eikä muutenkaan oikein mitään kaistajakoa, mutta tämä on erityisen kumma kohta. https://goo.gl/maps/PEyMVgMYCGaTaqFy6
^Onkohan se liikennesuunnittelija miettinyt, että annetaan nyt noiden kävelijöiden ja pyöräilijöiden mennä yhtä aikaa, niin autoilijoiden ei tarvitse odottaa niin kauan. Ei ole väliä jos pyöräilijät törmäävät.
Ja jos kummallekin osapuolelle olisi omat vihreät, porukka loikkisi punaisilla kun eivät malttaisi odottaa omaa vihreää. Suo siellä vetelä täällä.
--
Murphy elää!
Ja taas. Oikealle kääntyvä autoilija tuijottaa vasemmalle eikä huomaa mua pyörällä. On se liikenteessä havainnointi vaikeeta. Kohtaaminen Hitsaajankadun ja Petter Wetterintien risteyksessä.
^ Perustilanne, kun kelvi kulkee vasemmalla ja autoilija on tulossa sivutieltä tai pihaliittymästä. (Onneksi niitä on oppinut varomaan ja ennakoimaan.)
Itse ajoin oikealla kulkevaa kelviä, kun samasta suunnasta tullut taksi kääntyi oikealle eteeni. Yhtään tiukempi jarrutus olisi todennäköisesti nostanut takapyörän ilmaan ja heittänyt minut nokilleni. (Sekin on kerran koettu, tosin silloin pakettiauto tuli kelville vasemmalta kuusiaidan takaa; en ollut vielä läheskään täysinoppinut kelvipyöräilijä.) Taksikuski sentään nosti kättään tavalla jonka saattoi tulkita anteeksipyytäväksi eleeksi - ja ehkä se oli myös vilpittömällä mielellä annettu.
Ei ollut tämäkään ensimmäinen kerta, ei lajiaan eikä edes tuossa paikassa. Vahvisti vain entisestään käsitystä että on parempi ajaa tuokin pätkä ajoradalla - eikä vain siksi että ajoradalla voi pitää parempaa vauhtia.
Isoisänsillalla Helsingissä oli eilen illalla auringonpaisteessa todella paljon kulkijoita. Spandekseissaan tuli tummissa kamoissa maantiepyöräilijä mustikkamaan suunnalta ehkä 30 km/h puikkelehtien lasten, koirien ym keskellä. Upeaa toimintaa aikamieheltä!
^Siinä kyllä saa ajella varovasti.
Mä olen aina ihaillut monien ihmisten kykyä tunnistaa miltei yhdessä vilauksessa ohiajava pyöräilijä nimenomaan maantiepyöräilijäksi. Miten hiivatissa ne pystyvät suorastaan salamannopeasti erottamaan kuka on maantiepyöräilijä, kuka kippurasarvisella ajava työmatkatempokuski, kuka gravelfillaristi jota ei saisi asfalttitien laitaa ajamaan ja valkoista viivaa tuijottamaan vaikka maksettaisiin?
Se on kyllä totta että aluksi mukavasta reitistä on sen suosion ja tämän nykyisen ulkoiluboomin vuoksi tullut semmoinen että sitä jo karttaa ja valitsee mieluummin Kulosaaren sillan. Mustikkamaan kyllä selvittää mukavasti kun ajaa siellä missä autotkin, mutta hiekkateille ei ole asiaa ja se silta on ihan mahdoton paikka.
Maantiepyöräilijä ajaa maantiepyörällä. Nih.
Tämä tilannehan on lähes kaikilla ulkoilureiteillä kehien sisäpuolella. Tietty tollaisella räntäsateen tyyppiselllä unelmakelillä saa ajella suht rauhassa, mut kun tuppaa auringonpaistetta ja lintujen viserrystä, niin tietää jo etukäteen et tietyillä reiteillä ajamisesta tulee ajelua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Firlefanz
Epäilemättä, Mutta vaikka itse olen jonkinlainen maantiepyöräilijä joka ainakin kesäisin lyhyissä ajaessani varmaankin on monen mielestä oikea spandex ja vaikka tunnistankin toisen samanlaisen jossain Uudenmaan, Kanta-Hämeen tai Päijät-Hämeen teillä, en silti onnistu kovin nopeasti erottamaan tuommoisessa kaupunkiajossa ja tuommoisissa liikennetilanteissa yhden sorttista droppitankopyörää toisensorttisesta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
(Tai sentään; jos fillarissa on kiinteät lokasuojat tai muita kuin pieni satulalaukku, voin olla varma ettei kyseessä ole maantiefillari.)
Juu ja siksi ei maantiepyöräilijää yleensä tuollaisilla reiteillä näe - ja silloinkin kun maantiepyöräilijästä on Suomen erityisolosuhteiden vuoksi tullut gravelfillaristi häntä useammin niillä ulkoiluteillä näkee droppitankopyörilläkin ihan muita pyöräilijöitä,Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti erkkk
PS Kun tässä(kin) ketjussa on katsottu sopivaksi esittää typeriä väitteitä ja yleistyksiä fillaristeista jolllaisiin ei itse satu kuulumaan ja kehua ylivuotavasti omanlaisiaan, niin maantiepyöräilijän tuntee ulkoiluteillä ja ruuhkaisissa paikoissa parhaiten siitä että hän on se jolla on malttia ja rauhallisuutta ja kykyä pudottaa vauhtinsa ja odottaa, sillä hän on saanut ajaa tai hän tietää että saa kohta ajaa maantien laidassa ihan niin kovaa kuin sielu sietää. Ne ovat ihan muut kuskit joilla on tarve toteuttaa itseään ja näyttää kykynsä väylillä joilla sellainen meno harvemmin sopii tai silloinkin kun se ei alkuunkaan sovi.
No kuka on maantiepyöräiljä? Eikö maantiepyöräilijä ole samanlainen yleistermi kuin maastopyöräilijäkin? Jälkimmäiseksi tavataan kutsua kaikkia, jotka ajavat esimerkiksi täysjoustovehkeellä riippumatta siitä, ovatko koskaan tai edes havaintohetkellä ajaneet maastossa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Firlefanz
Todella olennaista tässä on pyörän tai kuskin luokittelu. Mitä jos se olikin gravelfillaristi mummolta lainatulla maantierassilla? Puhumattakaan gravelpyörästä maantiekumein?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Firlefanz
Maantiepyöräilijä on se jota toiset maantiepyöräilijät tervehtivät kohdatessa. Punkt slut.
Hiukan vakavammin: siksi tyytyisinkin itse kuvaamaan esimerkiksi oman puheenvuoroni herättäneessä kommentissa mainittua pyöräilijää pyöräilijäksi enkä nimenomaan maantiepyöräilijäksi enkä varsinkaan päättelemään siitä että hänen ajotapansa tilanteessa johtui siitä että hän oli maantiepyöräilijä tai vihjaamaan että samaan syyllistyvät ovat yleensä maantiepyöräilijöitä. Tai jotain sellaista.
(En mene vannomaan, syntinen olen varmaan minäkin, mutta muistaakseni en ole kanssapyöräilijöistä avautuessani korostanut tai edes maininnut heidän olleen maastopyöräilijöitä kuin silloin kun he ovat erimerkiksi pölähtäneet polulta tielle suoraan eteeni.)
PS Leewi voi lukea ylläolevan vastauksen ja miettiä miksi hänestä oli oleellista luokitella pyörä ja kuski.
Kävin kattomassa miten Hämeentien uudet pyöräkaistat toimii. Ei mitään uutta auringon alla, autokaistalla joutuu edelleen ajamaan. Tai onhan siinä jotain uutta, nyt ei dösät mahdu ohittaa, ne varmaan vaan jyrää pyöräilijän yli.
https://i.postimg.cc/t47mb1q7/H-meen...ta-tukittu.jpg