Kannattaa varmaan mielummin hankkia kunnon stemmi, jossa tanko ei pyöri.
Printable View
Kannattaa varmaan mielummin hankkia kunnon stemmi, jossa tanko ei pyöri.
^Tuokin totta...
Pari lenkkiä 42t/9-42t Ekarilla vahvisti itselleni, että Campalla on ideaa. Tuolla yhdistelmällä maantiellä pystyy tällainen turisti pitämään riittävää vauhtia sopivalla kadenssilla, ja jyrkätkin mäet nousee satulassa istuen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Pakat
9-36: 9-10-11-12-13-14-16-18-20-23-27-31-36 (Endurance)
9-42: 9-10-11-12-13-14-16-18-21-25-30-36-42 (Gravel Race)
10-44: 10-11-12-13-14-15-17-19-22-26-32-39-44 (Gravel Adventure)
+
Eturattaat
38, 40, 42, 44
=
Vaihtoehtoja joka lähtöön
Pienten rattaiden aiheuttamaa tehohukkaa ei jaksa murehtia, kun välitykset toimii kuin ajatus eikä voimalinjassa tunne mitään erikoista. Sen kun ajaa vaan.
Minä ollut 2x mies, mutta modasin XT 11s vaihtajan road kahvoille ja ajellut nyt 44t edessä ja 11-46 pakka takana. Todella tyytyväinen välityksiin. Siellä pakan puolivälissä samat kahden rattaan hyppäykset ja sitten isompiin mäkiin löytyy välitys.
Minäkin päädyin kiekkomietinnöissäni siihen, että ostin Enven AG25-kiekot. Hieman painavammat kuin Roval Terra CL:t ja matalaprofiilinen vanne ei ole yhtä näyttävä kuin "aerogravel"-vanteissa, mutta josko olisivat mukavat ja mieluusti kestävätkin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Mä luulen, että ongelma on ennemmin ajotyylissä kuin stemmissä, mutta ehdotuksia otetaan vastaan. Joskin toi uusi tanko tuntuu nyt pysyvän paremmin paikoillaan kuin pari aikaisempaa yritystä, jotka lopulta rikoin ylikiristämällä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Aakoo
Minusta on hiukan erikoista ettei tunnu kenelläkään olevan samaa tuntua kuituputkiosista, että niissä on elastisuutta toisin kuin metalliputkissa. Kertakiristys momentiin ja tunnin päästä ruuvit tuntuvat olevan kiristystä vailla. Toinen kiristys momenttiin ja asetus pitää. Ei stemmin kunnollisuudesta johtune.
Suppea oma otos tässä.
Minä tarkistaisin, että sen sun hiilariputki on ehjä. Itse en ole minkään hiilaripalikan kanssa moista ilmiötä kohdannut.
Itse en uskaltaisi noin "elastisella" esim. ohjaustangolla ajaa.
Tuo on muuten totta. Lyhyeksi katkaistu kaulaputken pää tekee just noin, eli kuitu pehmenee siitä yläreunasta ja antaa periksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
^ olisiko tuosta arveltavissa, että kaulaputken katkaisu esim. ulkonäkösyistä on pikkuisen riskialtista?
Että josko sinne yläpäähän kannattaisi vaikka yksi spaceri jättää?
Kävyn tulee vain olla oikean mallinen ja tukea kaulaputken ylälaitaakin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hower
^Itsellä 5mm spacer alla, stemmi ja 10mm spacer päällä enkä ainakaan tunne oloani turvattomaksi. Mutta tuo putken katkaisu ihan minimiin on aika hankala juttu kun esim. Extraliten stemmin kiinnityspinta niin olematon ja jos katkaisisin putken niin lyhyeksi kuin mahdollista että expanderi ja hattu vielä toimisivat niin silloin olo voisi olla turvaton.
Vähintään 5 mm spaceri stemmin päällä on ainakin joskus ollut jonkun valmistajan suositus . Stenun tapauksessa ei kuitenkaan tästä ole puhe.
Eikä tuo TERUn ohje välttämättä aivan tavaton ole tietyissä komponenteissa, mutta epäilen myös kuidun elastisuutta. Cervelon aerotolpan panta piti jälkikiristää valumisen estämiseksi, mutta laitoin enemmän pannan ominaisuudeksi.
Hiilaritangoissa ei kuitenkaan ikinä ollut jälkikiristystarvetta vaikka käytössä onkin 3T tankoja, jotka ovat alttiita painumaan kasaan. Omissakin 3T tangoissa pienet stemmin kiristysjäljet vaikka aina vedetty 0,5 Nm alle maksimin. Maantiekäytössä ei ole pelottanut, mutta 3T tangoista ja sisään painuneista stemmijäljistä löytää lisää tietoa googlella.
Jos Stenun aikaisempi tanko oli 3T niin ei mikään ihme jos se ei pysynyt paikallaan jos siinä oli tuollainen ominaisuus.
Kyllä Grizl kiilasi nyt etusijalle. Laskuri määrittää kooksi 2XS:n, lienee sitä nyt uskottava. Minkäs sille mahtaa jos on vähän lyhyempi. Kun nyt vaan tulisi pyöriä tilattavaksi. Ja vielä pitäisi päättää miten paljon on valmis tuhlaamaan rahaa. SL vai SLX. Sähkövaihdeversion taidan kuitenkin haluta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kirs
Grizl CF SL 7 eTap tuosta ei pahemmin vikaa löydy ja oikeat langattomat vaihteetkin. Tietenkin tuon SLX:n runko on kevyt ja hieno mutta hinta hyppää kyllä ylös.
Jos Canyonia mielii, niin kannattaa käydä ainakin maanantaisin kyttään heti aamusella. Ja lisänä vielä pitkin viikkoa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kirs
Pyöriä tuli mm. itsenäisyyspäivänä erikoiserä ja ne menivät samana päivänä mitkä olisi itselle sopinut.
Mutta outlettiin tuli isolla tuurilla juuri sellainen Grail mitä halusin. Eli sielläkin kannattaa käydä ihmetteleen lähes päivittäin. Näillä tempuilla sain itselle tilattua pyörän ja nyt odottelen saapuvaksi. :cool:
^Juuri noin ja veikkaan että kaikkein pienimpiä ja suurimpia kokoja tulee vähemmän myyntiin.
^toisaalta niillä on myös vähemmän kysyntää :cool:
^Siis +/-0...
Saksassa pidetyssä Craft Bike Days 22 oli esillä aika paljon pienempiä pyörien valmistajia.
Ensimmäisessä linkissä Dinolfo gravel, joka ulkoasultaan puhdas maalaamaton teräspyörä, jossa kaikki hitsaussaumat jätetty näkyviin.
Sellaista "rottapyörän" fiilista
Todennäköisesti bulkkiterästä kalliimpi materiaali ja kyllä noihin käsityönä tunteja kertyy. Dinolfo on jotain 2500 eur runkosettinä
https://www.rennrad-news.de/news/cra...o-gravel-bike/
https://dinolfo-cycles.com/
https://8bar-bikes.com/de/
https://wearesputnik.cc/
https://www.veloheld.de/
Dinalfo ei kyllä iske ja miksi muita teräsrunkoja kalliimpi, Zonan putkea ja kun viimeistely on mitä on?
Veloheldillä kaunis titaanirunkosetti ja edullinenkin...
Juu, oikeastaan tuo mitä sanoin hinnasta koskee kaikkia länsimaissa käsityönä valmistettavien runkojen hintoja joissa kuitenkin työn osuus ja hinta on suhteellisen korkea.
Sama se on kaikissa muissakin materiaaleissa. Se mitä sitten pyörästä pyydetään on sitten vielä toinen juttu.
Esimerkiksi veloheldin teräsrunkosetti maksaa 2.000 eur Saksassa tehtynä, jos tuosta jutusta oikein ymmärsin.
Veloheldin titaaninen 2.300 ja teräksinen 900, valmistusmaa jokin muu ?
lisätään vielä, että myös teräsrungoissa on aika paljon eroa riippuen mm siitä on se suoraa putkea vai ei
teräspyörän bulkkirungon materiaalin ja rungon osien osuus lienee tasolla 150 euroa kun laadukkaimmassa teräsrungossa ne on n. 750 eur.(luku korjattu)
tämä oli mainittu jossain tutkimuksessa, jossa oli kartoitettu pyörän valmistusta , prosesseja ja mahdollisuuksia Suomessa. Hinnat oli vuodelta 2018
samassa tutkimuksessa oli mainittu myös kustomoidun ja käsintehdyn teräsrungon työmäärän oleva tasolla 30 h. tämä tieto oli vähän vanhempi 2000 luvun alusta
^En tiedä mitä määrität bulkiksi mutta mutta nykyiset 4130 putkesta tehdyt usein ohennettuja. Tuota tietenkään ei kukaan kerro mikä on rungon osuus pyörän hinnasta kun puodista ulos talutat verrattuna jos saman ostat pelkkänä runkosettinä, valmiissa sen mukaan usein osuus yli 50% kokonaishinnasta. Pätee varmasti myös kuituisiin samalla lailla.
Huvittavaa kun joku ehdotti runkon hankinnaksi https://www.hi5bikes.fi/en/tuotteet/...dium-carbon-2/ Sinänsä olis kannattavaakin kun käyttäisi pelkän rungon niin osat tavallaan jäisi plussaa verraten samaan https://r2-bike.com/MONDRAKER-Frame-...bon-RR-SL-2023 runkosettinä ja ei tuotakaan persnetolla myydä...
Vedetäänpä koko juttu osin takaisin, muistin homman väärin
Eli työmäärä 30 h oli ok
pääosin double butted/high end stainless steel putket oli 750 eur
pienosat ja liitoskappaleet 150 eur
Nämä on yhden valmistajan ilmoittamia lukuja ja kustomoidulle teräspyörälle jossa käytetty po. materiaaleja. Valmistusmaa USA. Vaikka nuo luvut olisi materiaalin ja työtuntien osalta selkeästi pienempiäkin, niin helposti tuosta on pääteltävissä että tuolla tavalla valmistettuna rungolle tulee hintaa myös valmistajalle
Bulkki/perusrunkomateriaali toisessa jutussa oli sekä teräksen ja alumiinin osalta 100 taalaa. Tarkemmin sitä ei oltu selitetty, mutta ymmärtäisin että suoraa putkea ja ostopaikka muu kuin Eurooppa.
Pikkaisella varauksella tämäkin.
Tuossa myös jotain osviittaa
https://biketubing.com/10-top-tubes?page=3
Nelisen sataa maksaa esimerkiksi Columbus Spirit -putkisetti hiluineen taviskuluttajalle Euroopassa. Ammatikseen runkoja vääntävät ostanevat putkensa laatikoittain suoraan Columbukselta ja voisin kuvitella että edullisemmin. XCR sitten toki eri hinnoissa.
https://ciclicorsa.com/shop/marchio/columbus/
Tuosta stenun ja osin myös minun linkkaamasta hinnastosta näkee, että teräspyörän putkisetin hinta voi vaihdella tasolla
180 eur-900 eur, kallein xcr ja halvimmat zona/niobium.
Titaniumista ohessa joitain osahintoja, taitaa mennä pitkälti yi tonnin noilla reynoldsin titaniumputkilla
https://www.ticycles.com/ticycletubes-store
^Putkien hinta vasta pieni osa, siihen sitten päälle työtunnit niin kertaantuu hinta. Niinhän sanotaan että titaani yksi yleisimmistä raaka-aineista mutta työstäminen on ongelmallisempaa.
Se mainittu 30 tuntia pitänee paikkansa sellaisen kustomrungon kanssa, jossa perusspeksit on määrätty ja geometriaan voi vaikuttaa esim. vaaka- ja pystymittojen osalta. Jos puhutaan täysin yksin kappalein asiakkaan toiveiden ja realiteettien rajojen mukaan toteutetuista täyskustomeista, voin hyvin kuvitella, että pahimmillaan menee se 30 tuntia ennen kuin on edes olemassa speksit siitä, että mitä tehdään ja miten sekä dokumentaatio siitä (nimimerkillä kokemusta on..asiakkaana olemisesta siis :)). Hienommin ja monivärisiksi maalattujen runkojen maalaamiseenkin voi mennä tunteja enemmän kuin uskoisi. Velociao.com maalaa monen pienemmän europajan rungot ja yleisesti runkosetin maalaushinnat alkaa 350 eurosta.
Europajojen teräsrunkojen lähtöhinnat pyörii nykyisellään siellä 2500 ja 3500 euron välillä riippuen maasta ja mm. siitä, että onko ne tigattuja vai juotettuja. Ahkera rungontekijä, jolla on tilauskirja täynnä voi hankkia ihan ok elannon itselleen, mutta jos rikastua meinaa, niin kannattaa katsella muunlaisia urapolkuja.
^Rikastuminen hyvin laaja sanonta ja vaikeasti määritettävä seikka... Toisaaltaan täytyy miettiä että ei koskaan laskettu tuntimäärä ole tehollista ja voi hyvinkin olla usea runko työnalla samaan aikaan.
^ Kyllä, mutta ei se yhteen runkoon käytetty työmäärä siitä miksikään muutu. Selittää kyllä sitä, että miksi yhden rungon tekemiseen menee viikkoja tai kuukausia. Työvaiheiden sarjoittaminen on järkevämpää kuin tehdä yksi runko alusta loppuun ja sitten aloittaa seuraava. Runkomaakarin mediaanipalkka Jenkeissä on n. 35000 dollaria vuodessa. Siitä voi miettiä, että onko omasta mielestään rikastumista vai ei. Aloitteleva rungontekijä tai yksin artesaanityyppisesti täyskustomeita tekevä tekee noin 15 runkoa vuodessa ja niiden myynnillä pitäisi pystyä kattamaan koneiden ja työkalujen rahoituskulut jne. Kokeneempi ja enempi liukuhihnalla runkoja tekevä voi tehdä 50 runkoa tai enemmänkin.
Jenkkipalkat nyt on mitä ovat, kannattaa kysellä että mitä esim. Italian pajoissa tienaa. Jos 30tuntia per runko ja jos tilauskirja täynnä niin reilu 50 runkoa vuodessa ja min. tonni työn osuus niin ihan ansioille pääsee. Toisaaltaan emmehän me paljoa moisesta tiedä, täällä vaan ollaan viisaita.
Vähän tää nyt on ehkä offaria, mutta jos oletetaan, että se 30 tuntia pitää paikkansa ja tekee 8 tuntia päivässä, viisi päivää viikossa ja 48 viikkoa vuodessa töitä, niin vuodessa tekee 64 runkoa. Se kertaa 1000 € on 640000€. Siitä kun vähentää alvit, muut verot, sosiaaliturvan, vakuutukset, työtilan vuokrat, työkalukulut, markkinoinnin, kirjanpidon jne jne. niin mun yrittäjämatikan mukaan sillä ei rikastu.
Jos runkoja tekee enemmän pieteetillä, voi se työn osuus hinnasta olla hyvinkin vaikkapa 2000 €, mutta sitten niitä ehtiikin enää tehdä 32, niin ollaan samassa tilanteessa. Pohjatietoa asiaan on sen verran, että tunnen pari eurooppalaista runkomaakaria sekä myös Kongan, joka yritti elättää itsensä Suomessa runkoja tekemällä.
Toki muutama rungontekijä on onnistunut rakentamaan itselleen esimerkiksi sellaisen somemaineen tai haluttavuustason muuten vaan, että pystyvät veloittamaan rungoistaan työmäärään suhteutettuna korkeampia hintoja, mutta ovat myös tehneet paljon duunia sellaiseen asemaan päästäkseen.
Tästä kuulisin mielelläni lisää. Mitä tarkoitat?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nure
En tiedä polkupyörien runkojen tekemisestä mitään, mutta joskus metallipajalla kesäduunissa olleena 30 tuntia työtä per teräsrunko kuulostaa aika paljolta. Tietenkin jos asiakkaan kanssa hierotaan speksejä viikkotolkulla niin kyllähän siihen toki työaikaa kuluu. Luulisin ettei putkien sahaamiseen, hitsaukseen/juottamiseen, viimeistelyyn ja maalaukseen ammattimieheltä kulu ainakaan tehokasta työaikaa tuota määrää.
^ En minäkään, satuin vain joskus ohimennen selaileen yhden tutkielman ja nuo luvut jäi mieleen.
Kun nyt laitoin tänne tuon 30 h, niin piti oikein tarkemmin selvittää mistä se oli tullut.
Viitteenä on käytetty teosta The Paterek Manual for bicycle framebuilders 2004.
Sellainen 440 sivun teos, jossa esipuheessa mainitaan 25-30 h,
Yksittäiskappaleita ja huolellista työtä. Nämä ei ole siis konepajassa tehtyjä, vaan käsittääkseni yhden miehen käsityön tunteja
Pitkälti riippuu mitä ollaan tekemässä. Jostain olen lukenut, että jos on kaikki koneet käytössä, niin todella nopea kaveri leikkaa putket jiiriin ja tigaa rungon kasaan viidessä tunnissa. Silloin työnjälki on sellaista perustehdasrungon näköistä ja tuosta puuttuu maalaus ja viimeistely ja putket on niissä taivutuksissa ja mitoissa, kun ne tulee tehtaalta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Aakoo
Jos on koskaan seurannut läheltä rungonrakennusprosessia niin on helpompi ymmärtää, miten vie aikaa esimerkiksi jo pelkästään jigin asettelu niin, että jokainen kulma on asteen kymmenyksen ja putken pituus millimetrin tarkkuudella oikein ja kaikki mitat tuplatarkastettu.
Sitten jos taivutellaan chainstayhin ja seatstayhin kurveja käsin, sorvaillaan emäputkia ohuemmiksi, tehdään sisäisiä letkuvetoja, ylimääräisiä kiinnikkeitä jne jne tuntimäärät on jo ihan toiselta planeetalta, vaikka vain tigattaisiin.
Jos runko kasataan messingillä juottamalla, joka itsessään on jo hitsaamista hitaampaa ja haluttu jälki on vaikkapa tämän näköistä, niin pelkästään noitten emäputkien saumojen viimeistelyyn voi hyvinkin mennä se viisi tuntia ja tuossa ei ole edes mitään varsinaisia artesaanikikkailuja.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JKO17;3196077
Titaniumista ohessa joitain osahintoja, taitaa mennä pitkälti yi tonnin noilla reynoldsin titaniumputkilla
[URL
Aaaargh! Se on suomeksi titaani!
^Hei, muista että joistakin tuo "Titanium" kuulostaa hienommalta..!
Olisi Graveli hakusessa maastojyrien rinnalle vaihtelun vuoksi ja siksi että joskus kylminä kuulaina päivinä järvien kierto kelviä pitkin houkuttaa enemmän kuin märkä ja pimeä läpikoluttu lähimetsä. Mulla ei ole mitään kokemusta kippurasarvista joten geospeksaus ja muu ihmettely on suurta. Pituutta 192cm, inseam 90cm ja apinaluokan pituiset kädet ja selkä. Pitäisi olla suht rento (pysty/korkea) ajoasento ja tilaa vaikkapa 2" renkaille. Jos vaikka 1000-1500€ laittaisi hinnaksi koska pyörä ei varmaan älytöntä määrää näkisi ajoa vuositasolla. Hiekkatiet ja huonokuntoiset kevyen liikenteen väylät kohteena. Olisiko joillain näkemystä edullisemmasta pyörästä tuollaiseen toimintaan, tosiaan suht hidas lykkiminen mukavuusperiaatteella mielessä. Katsellut esim. Canyonin Grizl ja White GX LTD, mutta kun ei mittään tiijä, on vaikea arvioida. Olisi toki kiva jos kaikkea ei olisi viety headsetin läpi ja tangon+stemmin voisi vaihtaa tarvittaessa.
Käytetyt on tuossa hintahaarukassa aina oiva vaihtoehto. [emoji846]
Maasturimaisempi
https://www.fillaritori.com/topic/27...ko-xl-tampere/
Soramaisempi
https://www.fillaritori.com/topic/27...g-59-helsinki/
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla