Paljonkos parhaat harrastusgravelointiin tarkoitut pyörät painavat? Ja onko se 10kg keskimäärin "ihan ok" gravelin paino?
Printable View
Paljonkos parhaat harrastusgravelointiin tarkoitut pyörät painavat? Ja onko se 10kg keskimäärin "ihan ok" gravelin paino?
Ite katoin tota Pelagon BB droppia. Pienissä koossa 70, isommissa 65 ja tosi isoissa 60.
Jack, luulen että rungon paino +2.3kg reippaasti kun 4130 putkesta väännetty ja Reynolds tai Columbus reippaasti alle... Oma MachoMan painoin valmiina 8.5kg, kylläkin ne "legendaariset" 4Seasonit oli alla ja sen runko painoi 2.3kg... Siis kyllä tuostakin kevyehkön saa jos haluaa mutta itse en enää lähtisi rakentamaan.
Tämä on vain spekulointia ja vertailua muihin perus teräsrunkoisiin.
Wilieriltä tulossa myös kisahenkinen Rave SLR Gravel, samoin kuin Rave SLR Road. Ei vielä julkaistu virallisesti.
Olisiko tässä taas sellainen että samaan runkoon eri kilkkeillä tehdään kaksi eri "kategorian" pyörää
https://www.bellatisport.com/shop/pr...Disc_2022.html
Aika epätavallinen geo gravelpyöräksi. Keulakulma 72,5, rake 58 jolloin trail on 50 tietämissä eli nopean puolella ja bb vielä -65mm. Tuskin tuosta junaa tulee ja rungon massa ei noihin vaikuta mitenkään.
Veikkaan että tuo rungon paino on ~2,6kg tietämissä. Nuo perusputkiset alkaa olla aika painavia eikä moni valmistaja niitä kehtaa enää ilmoitellakaan kuten ei Pelagokaan.
No hei. Mitä väliä. Se on terästä.
Siis aiheesta riippumatta, mistä suht edullinen titaani tai kuitu runko välillä gravel/jäykkäperä?
Voisi taas modifioida gravel käsitystä uusiksi...
Jack, loppupeleissä joka pyörä millä ajetaan pääasiallisesti hiekkateillä on gravel... Olkoot tanko suora tai vankila...
https://bikepacking.com/news/bearcla...mountain-bike/
Viimein on kunnon gravel julkaistu.
Tuo uusi Pelago on hienon näköinen. Itse näen, että tuollainen Cr-Mo runko on parhaimmillaan pitkillä reissuilla ja lastattuna. Esim. oma Kona rove (teräs) 1x11 painaa varmasti saman mutta lastattuna se on hyvin vakaa. Ainoa mitä Konassa olisin halunnut muuttaa, on välitys vastaamaan maantiepyörän "iso limppua". Ajanko tällöin väärillä reiteillä vai väärällä pyörällä, sitä mietin. Jos nyt ostaisin uuden gravelin, niin tekisin joko niin, että ostan nopean hiilari- (tai alu-) pyörän päiväajoihin. Tai pidemmille taipaleille Cr-Mo rungon. Teräs on mulla ollut ikuista, joten se tulee vuosien aikana lopulta hyvin edulliseksi. Onhan se toki hassua, että paino on mitä on, mutta jos monet tulevaisuudessa siirtyy sähköpyöriin niin eikös ne ala 15kg:stä. Kaikki on suhteellista.
Dangeholmin uusin viritys eli maali-stripattu Addicti vois olla aikalailla siellä skaalan alapäässä eli 7,13 kg.
https://cdn-ctstaging.pressidium.com...9-1340x754.jpg
https://bikerumor.com/2021/09/01/pel...ravel-packing/
Bikerumorin sivuilla sanotaan putken vahvuudeksi (main triangle) 0.8.-0.5-0.8 mikä on käsittääkseni sama kun vanhan liiton Reynolds 531?? Minusta tuo ei kuulosta pahalta vaikkei kyseessä ole tietenkään mikään kevyt runko verrattuna aluun ja kuituun. Se joka ostaa tällaisen ei paino ole kriteerilistalla kärjessä. Tietysti se pelkän rungon paino on heittämällä yli 2 kg mutta ei välttämättä kauhean montaa sataa grammaa? Olisi kuitenkin kiva tietää paino suurin piirtein ennen ostopäätöstä.
Minusta tuo uusi Stava vaikuttaa yllättävänkin hyvältä. Jopa herättää pieniä omistamisen haluja joita ei aiemmin ole Pelagon kohdalla juurikaan itellä ollut. Aidosti monikäyttöinen pyörä joka voisi korvata monta pyörää jos ei ota lajia liian tosissaan. On myös äkkiä katottuna hyvä geometria ja kiva väritys. Pelkän rungon saisi alle tonnilla mikä tänä päivänä ei kuulosta mitenkään ihan kohtuuttomalta. Kilpailijoiden, esim Soma Wolverinen hinta menee myös tonniin jos lisää haarukan, Surlytkään ei taida olla enää juurikaan halvempia. Aina sitä myös mieluummin tukee suomalaista brändiä.
4130 laatuinen teräs halvinta, 531 jo laadukkaampaa...
Eipä kai tuommoisissa EN-spekseihin tehdyissä teräsrungoissa ole juurikaan väliä sillä, että onko putkissa joku leima vai ei. Jotta niistä tulee tarpeeksi jäykkiä, niin melko paksuseinämäistä tavaraa niiden pitää olla, vaikka olisi tehty minkä laatuisesta putkesta ja kalliimmista/kestävämmistä putkista tehtynä hinta vaan nousee, mutta paino tai ominaisuudet ei juurikaan muutu. Stava taisi kaiken lisäksi olla testattu MTB-kategoriaan, joten se kestänee vähän rajumpaakin väärinpyöräilyä - toisin kuin esim. allekirjoittaneen ohut ja kevyt kustomteräs - eikä denttaa tai ruostu puhki yhtä herkästi. Mun mielestä Stava-runko vaikuttaa hintaansa nähden ihan ok:lta tontyyppiseksi rungoksi. Ja turha sitä tosiaan on verrata muovipyöriin tai niiden painoihin. Niitä ostavilla on eri preferenssit kuin potentiaalisella Stavan ostajalla.
Low trail -geossa on hyvät ja huonot puolensa ja riippuu vähän makuasioista, että tykkääkö sellaisesta vaiko eikö. Googlaamalla löytyy aiheesta juttua aika paljonkin.
Selvennän vielä että molemmissa kyse tuplaohennetusta putkesta. 4130 ja chromoly -nimitykset on yleisnimiä ja niitä runkoja on myös sellaisia joissa on täysin ohentamattomia putkia. Reynolds 531 on tosiaan eri metallia koska ne tehtiin vain juottamalla muhveihin (ei voi hitsata) ja ehkä huono vertauskuva siksi. Kuitenkin yhtä paljon ohennettua putkea eli periaatteessa painaa lähestulkoon saman verran kun vastaavanpaksuinen 4130.
En ole siis mikään ekspertti mutta aihe on jonkun verran kiinnostanut vuosien varrella (voin siis olla myös väärässä).
531 on aika vanha teräs, eikä sitä enää valmisteta. Korvaaja on 631.
Vastaavasti 4130 on samaa tavaraa kuin reynolds 525 ja 725.
Totta. Mutta yritin tässä sanoa että jos seinäpaksuudet/ohennukset ovat samat niin ominaisuudet ja painoa voidaan karkeasti verrata toisiinsa riippumatta mikä markkinointinimi putkella on. Pointtini oli että tuo 4130-nimitys kerro ihan koko totuutta rungon laadusta. 4130-putkea ja 4130-nimityksellä kulkevia runkoja on olemassa nimittäin paljon myös ohentamattomana.
Noilla eri teräslaaduilla ei ole minkäänlaisia paino- tai jäykkyyseroja eli siis jos putkien halkaisijat ja seinämävahvuudet on samat, ovat sekä paino että jäykkyys-/joustavuusominaisuudet identtiset riippumatta siitä, että mitä tavaraa putket on. Korkeampilaatuisessa putkessa vetomurtolujuus on suurempi eli sellaisesta tehty on vahvempi, mutta sillä ei ole merkitystä, jos 4130:stakin tehty on riittävän vahva.
EU-direktiiveihin tehdyistä teräsrungoista tahtoo tulla ”tarpeettoman vahvoja” 4130-putkistakin tehtynä, koska direktiivien jäykkyysvaatimus on tarpeettoman kova teräsrunkoja ajatellen, joista tulisi riittävän kestäviä vähän vähemmän jäykkinäkin. Sama koskee tehdastetkoisia teräshaarukoitakin ja varsinkin levyjarrullisia sellaisia.
Kiitos kaikille tämän graveli topikin kirjailijoille. Tätä on ollut viihdyttävä seurata ja samalla oppia monesta asiasta ja asian vierestä paljonkin.
Sain viikko sitten noin vuoden kestäneen projektin maaliiin uuden monikäyttöpyörän ajoon saamiseksi. Gravel tyyppinen pyörä oli tavallaan lähtökohtana.
Olin aikaisemmin todennut kuitumaantiepyörän kapeine kumeineen liian kovaksi ajaa ja siirtynyt spessun kuitu divergeen jossa olikin jo ihan mukavasti renkaille tilaa ja lyhyempi ja pystympi geo tuntui aika hyvältä. Tosin pitkä kun olen niin 61cm divergessä jäi vielä huono selkäiselle tanko ehkä himpun vielä liian alas. Samaten kun talvella olen tottunut ajelemaan yli 50mm kumeilla niin jäi toi Diverge sitten kuitenkin vähän jalkoihin.
Aikani kun Divergen, jo aikaisemmin täälläkin mainitun Stavangerin 65 kokoisen sekä vanhan hauskan ja hyvän 29erin geometrioita yhdistelin sain mielestäni aikaiseksi täydellisen pyöräni geometrian aikaiseksi kaikkine kulmineen, droppeineen ja clearanssien kanssa.
Siitä lähti sitten hakupäälle mistä löytäisin tekijän. Kolmen eurooppalaisen tekijämiehen kanssa keskusteltua päädyin neljännen puheille ja lopulta alkoi italialainen teräs löytää muodon ja mitat joita olin paperille pitkään ja hartaasti tuherrellut.
Viimeviikolla sitten sain vihdoin tuon maantie, gravel ja pieneen bike packingiinkin minulle sopivan monikäyttöpyörän ensilenkille. Toistaiseksi on tuntunut siltä että vuoden odotus on kannattanut. Retkelle en kyllä vielä ole ennättänyt mutta soratiellä on pöllynnyt ja maantietä ennätetty kurvailla. Toimii. Mukavin pyörä mulla tähän asti näihin kaikkiin tarpeisiin.
Kaikista toiveista ja tavoitteista huolimatta isolle teräs rungolle tuli maalien ja headsettien kansa painoa ehkä 300g enemmän kuin olin ajatellut mutta tuo miten pyörä käyttäytyy ja tuntuu ajossa mun ruhon alla saa nuo muutamat grammat unohtamaan. Ei sillä ole väliä. Osin MTB putkistakin kasattu gravelin ja 29erin risteytys isolle miehelle vaan taitaa vaatia isoja lukuja.
Stack 670, Reach 400. Runko noin 2600g. Kuski n. 2m ja n. 105kg. Toivottavasti kuvakin tulee perille tänne katseltavaksi ;-).https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...955eebbacd.jpg
Hieno Bice! Taitaa olla Suomen ainut? Kerro Dariolle terveisiä, jos olet yhteyksissä :)
Mitä tuon painoon tulee, niin se vaan on valitettavasti niin, että ylikokoemäputket ja läpiakselikilkkeet ym. kasvattaa teräsrunkojen painoja suhteessa enemmän kuin muista materiaaleista tehtyjen, joten painomielessä modernit standardit ja teräs ei ole paras yhdistelmä. Pitkä ylikokoemäputki, joka näyttäisi olevan ohentamaton (mikä tolla pituudella on varmaan ihan järkevääkin), painaa varmaan yksistään jonkun 600-700 g.