Avautumista vaikeasta elämästä kevyen liikenteen väylillä vol 2.0
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
oppes
Millähän logiikalla tuohon on kolmiot autoille laitettu. Ei kait normaalisti autotietä risteävä kelvi ole "etuajo-oikeutettu"?
Noilla halutaan käsittääkseni tehdä tietyistä kelveistä pyöräilyn "pääväyliä" jotka ovat sitten etuajo-oikeutettuja vähäisempään autotiehen nähden.
Ei se toki aina ihan loogista ole eikä aina niin.
Avautumista vaikeasta elämästä kevyen liikenteen väylillä vol 2.0
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
tvain
Pyöräyttäkää tuota Streetviewiä ympäri niin huomaatte kyseisen risteyksen tosiaan olevan Koskenmäentien suuntaisen pyörätien × Kirkkotien (pelkkä ajorata) välinen risteys kohdassa, jossa pyörätie on noin 15-20 metrin etäisyydellä ajoradasta, jota pyörätie seuraa. Vaaralliseksi tuon tietenkin tekee juuri tuo "liian kaukana" päätiestä oleva etäisyys. Korotettu risteysalue eli hidasteena ajoradalle selkiyttäisi, mutta enpä silti tiedä paraneeko turvallisuus kovin kummoisesti millään keinolla.
No toisaalta nuo kolmiot ovat tuossa erittäin hyvin näkyvillä ja kyllä autoilijan pitäisi pystyä niihin reagoimaan ihan samoin jos sivulta tulee kelvi kuin jos sieltä tulisi normaali tie (jota pitkin muuten voisi ihan yhtä hyvin tulla pyörä jota siis pitäisi väistää). Tietysti tuollainen paikka ei ole ihan tavallisimmasta päästä mutta kyllä se on sinällään ihan selkeästi ja yksiselitteisesti merkitty.
Jotenkin huolestuttaa autoilijoiden yleinen liikennemerkkien noudattamiskyky jos noin selkeä paikka aiheuttaa jo ongelmia. Paljon epäselvemmin merkittyjä paikkoja kun on vaikkapa Helsingin kantakaupungissa useita.
Avautumista vaikeasta elämästä kevyen liikenteen väylillä vol 2.0
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
Mohkku
Samaa mieltä paatonin ja tvainin kanssa eli klv:n etäisyyteen ajoradasta liittyvää ongelmaa on yritetty rautalankamallinnuksella korjata. Vaikka muitakin ratkaisuja olisi ollut mahdollista käyttää, tuohon on päädytty ja harmillista on se, ettei kaikille autoa ajaville tuo ole riittävän selkeä.
Mazaa84 teki tarkan huomion. Kuvassa joen puoleinen väylä on merkitty jalkakäytäväksi, mutta huikean loogisesti ja vastoin merkkien asettamisohjeita lisäkilvellä sallitaan kuitenkin mopoilu. Kuitenkin ajoradan kolmioiden alla on lisäkilpi "kaksisuuntainen pyörätie". Lännen suunnassa väylä onkin taas merkattu yhdistetyksi klv:ksi, joten lisäkilpi on ihan oikein eli kyseinen klv:n merkki on ilmeisesti uusittu ja vahingossa laitettu jalkakäytävän merkki yhdistetyn väylän merkin sijaan.
Maalaus ei vaikuta tuossa tapauksessa siihen, onko kyseessä pelkkä suojatie vai myös pyörätien jatke. Tässä tapauksessa yhdistetty väylä yksiselitteisesti jatkuu lännestä itään ajettaessa. Se on myös tarkoitettu jatkumaan toisin päin ajettaessa ja koska muuttuu jalkakäytäväksi vasta ajoradan jälkeen, on se myös jatke tähän suuntaan. Eli tienpitäjää voi moittia vain yhden merkin lipsahtamisesta vääräksi, kolmion huomiotta jättäviaä autoilijoita sen sijaan väistämisvelvollisuuden laiminlyönnistä. Se, että autoilija luulee sen perusteella, mitä ei näe*, jotain muuta ja siksi tekee uuden tulkinan kolmion merkityksestä, perustuu tietämättömyyteen ja on lisäksi todella vaarallista. Kuten myös se, ettei edes huomaa kolmiota.
* autoilija ei näe, että väylä on lännen suunnastakin merkattu yhdistetyksi väyläksi. Autoilija näkee enintään sen, että päinvastaiseen suuntaan sitä ei ole merkattu yhdistetyksi väyläksi pl. mopoiluun liittyvä kummajainen.
Googlen kuva on vuodelta 2011, joten onko Markku tuo kohta edelleen kuvan mukainen?
Jos miettii autoilijan "havainnointihierarkiaa" niin kolmion eli väistämisvelvollisuuden pitäisi aina olla se ykkönen. Jos autoilija vielä kolmion nähtyään harhautuu pohtimaan kelvien erilaisia ominaisuuksia ja mahdollisia merkintöjä, ollaan aika lailla metsässä. Valinnat ja ratkaisut kun pitäisi ajossa tehdä sekunnissa eikä aikaa ole toisaalta-toisaalta pohdintoihin kuten tällä palstalla voidaan tehdä.
En tiedä painotetaanko tätä nykyään autokoulussa vai katsellaanko liikaakin mahdollisia knoppitilanteita jolloin se normaali toimintatapa jää iskostumatta päähän.