Sun täytyy vaihtaa sinne rekannuppiin persvakohousut succisten tilalle, niin olet Autoilija :P
Monenlaista kulkijaa tuolla on. Osa ajaa lujaa, koska kokee taitonsa riittävän nopeuteen. Osa ajaa hiljaa, koska suhteuttaa nopeutensa tilanteeseen. Eräskin polkupyörälähetti hämmästeli sitä, että muut eivät osaa varoa kovaa ajavia lähettejä.
Vain harva käyttää nopeutta, jonka ymmärtää vaaralliseksi. Kyseisen lähetin tapauksessakaan lähetin ajotapa ei ollut ongelma, vaan muiden varomattomuus. Toki on eri asia rikkoa pyörätienkäyttövelvoitetta siksi, ettei viitsi ajaa riittävän hitaasti. Siksi en sitä puheeksi ottanutkaan. Sinä teit sen.
En kuulu Hepon ryhmiin (enkä Hepoon), mut kyllähän nuo ihmetyttää. Niin kauan ne ei haittaa pätkääkään, kun ne näkee. Mut talvella noi on välillä ikäviä ylläreitä, kun lumipeitteen alla on jäinen kasa tai kuulalaakereita, jotka huomaa just sillä hetkellä, kun niihin osuu. Tässä kohtaa tietenkin jonkun täytyy kommentoida, että voihan siellä olla jotain muutakin. Niin voikin, mut en silti kaipaa tielle yhtään ylimääräistä estettä. :(
Ite väittäisin, että tämä tieliikennelain kohta kieltää tuollaisen ansoittamisen, mut olen tietenkin väärässä: :)
"Tielle ei saa panna eikä jättää mitään, mikä voi vaarantaa tai haitata liikennettä."
Erityisesti ihmetyttää, koska asiahan on jo ratkaistu, mutta sitä ei vaan haluta käyttää Suomessa:
https://www.google.com/search?q=hors...=lnms&tbm=isch
^Samaa mieltä niistä lantapaakuista, että onhan ne ikäviä ja se lanta leviää vielä ikävämmin selkään näillä keleillä. Toki voisi aloittaa ketjun kurasuojista, mutta en ehkä sitten kuitenkaan, kun en itsekään sellaisia käytä.
"Keskustelu" kuitenkin meni siihen suuntaan, että saako poliisi ratsastaa kelvillä. Voidaan myös keskustella, että saako poliisi ajaa kelvillä prätkällä ja/tai maijalla. Ja ihmetellä näitä. Sekä sitä, kuinka nuoriso ei enää osaa käyttäytyä, toista se oli ennen. Vaikkei ollutkaan, mutta oli kuitenkin.
Noista lantarepuista en tiedä. Kannattaisi kysyä poliisilta. Voi myös olla, kun tuo hevonen on myös JOUHA-väline, niin pyritään välttämään mitään irrallisia pussukoita roikkumassa, jotka sitten haittaavat varsinaista toimintaa.
Enemmän minua kuitenkin haittaa koiranpaska kelveillä. Eritoten näillä keleillä. Ja lisäksi kun sitä on joka paikassa, eikä vain poliisien hevostallin vieressä.
Kun hevonen paskoo peräpäästään ja näyttää vielä pystyvän tekevän sen normaalin askelluksensa aikana ihan tuosta vain, ratsastajan lienee vaikea havaita ko. tapahtumaa, jollei vilkuile vähän väliä taaksepäin. Tiedä sitten, että vaikka huomaisikin, pysähtyisikö viskomaan kakkipalleroita pois tieltä.
Lähetit lienevätkin yksi erikoisryhmä eli he edustavat tietynlaista pyöräilijätyyppiä - mutta eivät hekään minusta "korosta paremmuuttaan kovalla ajonopeudellaan". Olen siis edelleen yhtä ymmälläni kuin ennen vastaustasi.
(Tilastotietoa ei taida olla olemassakaan, mutta veikkaisin etteivät lähetit kolaroi tai joudu onnettomuuksiin ajomääriin suhteutettuina muita pyöräilijöitä useammin. Ja kolareistakin osa lienee sellaisia joilta ei olisi välttynyt ajamalla hitaammin tai joita ei aiheuttanut tilanteeseen sopimattoman korkea ajonopeus.)
Minusta eräs ongelma on siinä että niissä jotka mielestään osaavat ajaa hiljaa ja sopeuttaa nopeutensa tilanteeseen ei osaa ajaa, piste. Hiljaa ajaminen ei ole mikään lupa esimerkiksi olla näyttämättä suuntamerkkiä, ajaa kääntyessään vastaantulijoiden puolelle, seilata keskellä kelviä tai ajaa kelviristeykseen edes sivulleen vilkaisematta.
Ihanko totta?! Mä mainitsin sen vain ja ainoastaan siksi että se oli ainoa asia jonka keksin tai pystyin kuvittelemaan jossa pyöräilijä jollain tapaa "voi edelleen korostaa paremmuuttaan kovalla ajonopeudella". Olisin helkutin iloinen jos viitsisit antaa jonkun esimerkin ajotavasta tai tilanteesta, jollaisten perusteella olet käsitykseesi päätynyt.Lainaus:
Toki on eri asia rikkoa pyörätienkäyttövelvoitetta siksi, ettei viitsi ajaa riittävän hitaasti. Siksi en sitä puheeksi ottanutkaan. Sinä teit sen.
Aika jännä tuo ajatus että pyörätiellä tulisi lähtökohtaisesti ajaa "riittävän hitaasti". Se kieltämättä näkyy niin suunnitelussa kuin ennenkaikkea toteutuksessa, mutta se liikennefilosofisesti kiintoisin piirre on että autoilijalle riittävän alhaiseksi vauhdiksi katsotaan 30 km/h mutta esim 20 km/h pyöräilijä ajaa liian kovaa ja vain siksi ettei viitsi ajaa riittävän hitaasti. Tai siksi että haluaa korostaa paremmuuttaan kovalla ajonopeudella...
Itse tosin perustelen omaa pyörätienkäyttövelvoitteen noudattamatta jättämistä - silloin kun haluan sitä nimenomaan ajonopeudellani perustella:cool: - vain ja ainoastaan sillä että ajonopeuteni on "riittävän korkea" ajoradalle. Toisin sanoen, sillä että pysyttelen nopeusrajoituksen tuntumassa enkä köröttele (autoilijoiden kertomusten mukaisella) 20 km/h vauhdilla niin että taakseni muodostuu ajoneuvoletka.
Kyllä tämä on melkoinen en nyt sano sitä "sanaa" foorumi. Kauhea pänkytys kun minä sanoin sitä ja minä sitä meltä ja minä tein näin ja minä minä ihmiset pätee.
Yleensä muut on väärässä.
Eihän silloin synny avautumisen tarvetta jos itse on ollut väärässä ja joku muu oikeassa! Törttöilynsä tunnustamiselle ja sen kyselemiselle miten pitää ajaa on omat ketjunsa, eikö vain?
Eikä keskustelua synny edes foorumitasolla jos ei kerro mitä mieltä jostain asiasta on ja perustele sitä miksi on sitä mieltä mitä on tai tee sitä mitä tekee. Jos keskustelua ei koe millään lailla omakseen, siihen ei tarvitse osallistua eikä sitä tarvitse edes lukea. Mutta sekin voi olla eräs pätemisen muoto...
^ niinhän se on mutta muista myös sinä että ottaa pari happea ennen kuin tulistuu, voi olla että on yksin kohta huutelemassa täällä....
Anteeksi kuinka?! Kuvitteletko todella tietäväsi milloin joku on tulistunut tai ollut rauhoittumisen tarpeessa ennen oman kommentinsä kirjoittamista?!
Avautumisen tarvetta kertyi jonkin verran torstaina ja perjantaina kun erehdyin ajamaan lenkit osin illan työmatkapyöräilyyn nähden vastavirtaan. Valottomia, kypärälampullisia, vastaantulijasta huolimatta ohittavia, mutkissa vastaantulijoiden puolelle leikkaavia, suuntamerkkiä näyttämättömiä, ilman näkyvää syytä puolelta toiselle seilaavia piisasi - vaikka positiivisesti ajatellen yli puolet oli asiallisesti varustautuneita ja fiksusti ajavia jotka ymmärsivät että ovat kelvillä ja ulkoilutielläkin osa liikennettä ja että se edellyttää jotain heiltä itseltäänkin.
no kirjoittelusta päättelin, no jos on normaali tapasi sitten olin väärässä *tips hat and bows* pahoittelut
Täytynee puolustaa Hepoa:
Erosin itse järjestöstä pari vuotta sitten, kyllästyneenä silloiseen keskustelu- ja toimintakulttuuriin, joka taisikin olla aiemmin mainitun laista. Nykyinen viestintä on kuitenkin asiallista, ja keskittyy konkreettisiin epäkohtiin. Taustalle tehdään todennäköisesti edelleenkin myös paljon muuta vaikuttamistyötä (lausuntoja liikenne- yms. suunnitelmiin jne.). Fb-ryhmissä (kuten tässä verkkokeskusteluryhmässä) on varmasti kaikenlaisia osallistujia (Hepon fb-ryhmäläisiä on tietääkseni paaaljon enemmän kuin Hepossa jäseniä). Yksittäisten kommenttien perusteella eroaminen olisi yhtä perusteltua kuin F-foorumilta lähtö (vaikka täällä keskustelu enimmäkseen onkin hyvin asiallista ja asiantuntevaa).
Hepo on kuitenkin ainoa nimenomaan pyöräliikenteen etua ajava järjestö pks:llä. Ja valitettavasti täällä on pyöräliikenneoloissa paljon tekemistä. Liittymiseni takaisin Hepoon häämöttää jo...
^Niin kauan kuin yhdistyksen mielestä suolaton pyörätie talvella on konkreettinen epäkohta joka vaatii korjaamista pysyn turvallisen etäisyyden päässä.
Helsingin ja muiden kaupunkien pitäisi ottaa Amsterdamista mallia keskustan pyöräistymisestä. Tietty ne välimatkat on piäkaapuntiseuvulla isompia ja pittää Mersulla töehin ehtiä..
Ministerittii voes pyörällä ajella.
^No, ilmastonmuutos hoitanee sen suurimman esteen. Eikä se Amsterdaminkaan tilanne niin ongelmaton ole, kuin miten se halutaan aina välillä esittää.
Mutta ilolla otan vastaan muutkin hyvät asiat sieltä, kuten punaisten lyhtyjen alueen, kanavat ja vapaat huumeet.
Miten pitäisi suhtautua peesaamiseen pyörätiellä?
En löytänyt äkkiseltään ketjua tai keskustelua aiheesta ja kysyisin kokeneemmilta mielipidettä.
Itse koen takarenkaassa roikkumisen vastenmielisenä. Ensinnäkin se on turvallisuusriski. Pieni ajotemmon muutos saattaa aiheuttaa peräänajon. Niskaan puuskuttaminen ja jatkuva rapina takana tekee myös omasta ajosta epämiellyttävää. Toki ymmärrän, että esim. kovassa vastatuulessa on mukavampi loisia tuulenhalkojan takana. Tämä olisi ok, jos asiasta olisi ennalta sovittu ja vetovuoroa vaihdettaisiin reitin aikana. Työmatka-ajossa tämä ei valitettavasti toteudu kun jokaisella on oma tulkinta asiallisesta ajokäytöksestä ja kanssa pyöräilijöiden kunnioituksesta.
On tullut tilanteita, jolloin on tehnyt mieli tehdä lukkojarrutus kun joku mielii ajaa koko baanan läpi parinkymmenen sentin etäisyydellä (peesaajan ajotekniikkaa voisi toki kehittää valtauskoukulla, jolla voisi ottaa kiinni edellä ajavan tavaratelineestä). Olen tähän asti yrittänyt olla provosoitumatta tilanteista ja pari kertaa vain lopettanut polkemisen ja antanut roikkujan mennä ohi.
Mikä on salapeesaamisen ja normaalin (ruuhkassa) jonossa ajamisen ero? Vilkkaimmilla työmatkareiteillä syntyy väkisinkin tilanteita joissa kaksi tai useampi pyöräilijä ajaa perätysten. Ovatko Kehä I:llä aamuruuhkassa ajavat autoilijat salapeesaamassa vai ajamassa jonossa?
Jononmuodostuksen nyt ymmärtää aivan hyvin, mutta sitä tapahtuu vain keskustoissa eikä sitäkään kuin isoimpien kaupunkien kelveillä. Peesaaminen antaa ainakin minulle heti kuvan lähes tyhjästä kelvistä, jota ajaessasi joku iskeytyy kantaan milloin minkäkin syyn takia. Joskus teen niin, että hidastan niin, että toinen on pakotettu menemään ohi ja sen jälkeen peesaan ihan vain esimerkin vuoksi jonkin matkaa kunnes menen sen sortin vauhdilla ohi, että peesaaja jää. Itselleni ongelma on kaverit, jotka eivät selvästikään ole harjoitelleet ylämäkiajoa kun tasaisella painuvat ohi, mutta tulevat selkä edellä vastaan ensimmäisessä ylämäessä. Ei viitsisi mennä ohi tullakseen taas ohitetuksi (TMT), toisaalta ei viitsisi jäädä toisen takarenkaaseen junnaamaankaan.
Jos oma vauhti sattuu olemaan sama kuin edelle ilmestyneen, vaihtoehdot ovat:
(1) lisätä vauhtia ja ohittaa ja kun väli ohitettuun on riittävä, palata normaaliin matkavauhtiinsa
(2) hidastaa vauhtia kunnes väli on kunniallinen ja palata sitten normaaliin matkavauhtiinsa
(3) jatkaa samaa vauhtia, mutta pyrkii pitämään koko ajan vähintään fillarin mittaisen välin ja tarvittaessa ajamaan hieman sivussa edelläolevan ajolinjasta
(4) peesaaminen, kunhan siihen kysyy ensiksi luvan ja ottaen huomioon sen ettei yhtä tiivis peesaaminen kuin maantiellä aina ole kelvillä paras mahdollinen toimintatapa
Automaailmaan siirrettynä salapeesaaminen olisi kai sitä takapuskurissa roikkumiseksi joskus sanottua,
Ehkä senkin vuoksi että pyrin ajamaan vilkkailla työmatkareiteillä mahdollisimman vähän, en ole joutunut montakaan kertaa salapeesauksen kohteeksi. mutta ellei muisti kaunistele niin salapeesaaja on ollut jonkin sortin työmatkapyöräilijä eikä toinen maantiepyöräilyn harrastaja. Olen selvinnyt tilanteista yksinkertaisesti pitämällä tasaista vauhtia ja kääntymällä seuraavasta ja jatkamalla rinnakkaistielle. (Olen arvellut että vauhdin lisäys vain innostaisi salapeesaajaa.)
On teillä ongelmat :rolleyes: Kunnon kananmunapieru niin lähtee peesaajat samantien.
Toki otantani on vähäinen ja rajoittunut, mutta omilla työmatkoillani tuota näyttää aamun ja illan ruuhkatunteina tapahtuvan varsin säännönmukaisesti. Huopalahden aseman seutu, Pasila ja Sörnäisten rantatie nyt esimerkkeinä ja havaintopisteinä. Rantatiellä liikennevalot niputtavat pyöräilijät, jolloin muodostuu yksilön henkilökohtaisesta liikennesilmästä johtuen joko epämääräinen härdelli tai jono tai jotain siltä väliltä.
Kai ne peesaajat yrittää hyötyä vauhdikkaan ja voimakkaan näköisestä pyöräilijästä. Ehkä ongelma on vain heidänkaltaisillaan? Tuskin kukaan hidasta läskiä peesaisi?
TLL 10 pykälä.
Oletan, että peesaaja koittaa saada etummaiselta jotain apua omaan etenemiseen, käytännössä kai jotain tuulen halkaisua. Ruuhkassa tuskin tuo on tavoitteena eli kyse on liian lähellä ajamisesta ilman, että siitä hyötyy millään tavalla. Melko tyhmää ja vaatii sellaista uhkarohkeutta, jota ainakaan minulla ei ole.Lainaus:
Vilkkaimmilla työmatkareiteillä syntyy väkisinkin tilanteita joissa kaksi tai useampi pyöräilijä ajaa perätysten.
Jonossa usein alimittaisin turvavälein. Jonossa tosin voi kohtuullista turvaväliäkin käyttää, joten jonossa ajamista ei pidä kytkeä peesaamiseen.Lainaus:
Ovatko Kehä I:llä aamuruuhkassa ajavat autoilijat salapeesaamassa vai ajamassa jonossa?
Eli vaikkapa triathlon-sääntöjä pitäisi soveltaa myös TMT:ssä:
Peesikieltoalue on kotimaan kilpailuissa 3 m sivusuuntaan x 10 m edellä ajavan takapyörän takareunasta takana ajavan etupyörän etureunaan. Kilpailijan ohitus katsotaan tapahtuneeksi, kun ohittavan etupyörän taso ylittää ohitettavan vastaavan tason. Ohituksen jälkeen ohitetun on 30 metrin matkalla jättäydyttävä 10 metrin päähän ohittajan takapyörän reunasta. Jättäytymisen aikana ajolinjan muuttaminen vasemmalle katsotaan peesaukseksi.
Rinnakkain ajaminen on kielletty ja se tulkitaan peesaukseksi. Peesikieltomatka muihin ajoneuvoihin on 35 m. Peesirangaistukset määritellään kilpailukohtaisesti
Ajattelen ihan samoin.
Jos minulle tulee peesaaja, niin alan rullailla niin, että joutuu ajamaan ohitse. En pidä noita peesaajia mieleltään täysin terveinä. Ei ole normaalia käytöstä, että jonkun tuntemattoman takarenkaassa kiinni ajaa, kun kyse ei ole mistään kilpailusta, jossa pitäisi päästä imuun.
Onko niitä takarenkaassa kiinni ajajia todella olemassa? Vähän hankalahan sitä on vetomiehenä ollessa kovin tarkkaan arvioida, mutta jonkinlaisen fiilistuntuman väittäisin silti kehittyneen vuosien saatossa eikä yksikään minua peesannut ole tullut sen maantiepyöräilijöiden kahdenkymmenen sentin päähän. Veikkaisin tyypilliseksi peesietäisyydeksi metriä. Mutta eihän se luvattomasta peesauksesta sen fiksumpaa tee...
Minä puolestani arvelen että kyseessä on osin samasta ilmiöstä kuin hiihtoladulla (ja joskus harvemmin juostessakin): pikkaisen omaa vauhtia kovempaa menevä innostaa lähtemään perään ja katsomaan miten pysyy mukana tai miltä meno tuntuu. Se on sitten lähinnä pelkkää ajattelemattomuutta ettei ymmärrä etteivät läheskään kaikki tykkää että heitä peesataan. Suksilla ehkä hoksataan olla hiihtämättä suksen kannoille, mutta käsitys siitä miten fillarilla ajetaan tiiviisti lähekkäin ja peräkkäin on saatu televisiosta tai joskus nähdystä maantielenkkiporukasta ilman että samalla olisi tajuttu mitä riskejä siihen liittyy. Käsitys omasta reaktiokyvystä ja pyörän hallinnasta äkkitilanteissa voi myös olla epärealistinen.
PS Tähän voisi liittää tunnustuksen ensimmäiselta maantiepyöräilykesältäni: Uuden Porvoontien kelvillä ohitseni ajoi rauhallista siirtymävauhtia neljän-viiden ajajan porukka. Oma vauhti parani huomaamatta ja väli alkoi pian kaveta niin että kohta olin letkan viimeinen eli kutsumaton peesaaja. Keskityin pitämään riittävää väliä edelläajavan takapyörään enkä siksi huomannut edempää näytettyä merkkiä eikä viimeinen sitä tietenkän toistanut koska oli viimeinen.
Siksi kävikin niin että porukan pysähtyessä kelvin reunaan, yllätyin, en ehtinyt jarruttaa tarpeeksi vaan jäin väärälle puolelle eli kun en voinut väistää keskemmälle, jouduin ojanpohjalle. Se oli tietenkin parempi vaihtoehto kuin edelläajaneeseen törmääminen eikä aiheuttanut muuta kuin nolostumiseni - ja aivan asiaankuuluneen läksytyksen jonka sain porukan vanhimmalta.
Minä pyrin keskittymään omaan ajooni / ajatuksiini. Mitä takafillarin takana tapahtuu - ei oikeasti kiinnosta. Menköön ohi tai jos /Ceeni tuijottelu kiinnostaa, niin nauttikoon. Jaksan myös ohittaa / tulla ohitetuksi, jos jostain syystä Hemmo/Hertta hyytyy toistuvasti ylämäessä. Lähinnä huvittaa.
Ei se peesaaja sinun persettäsi tuijota. Takarengasta jos on uuno ja hartioita (ja katselee sen lomassa edemmäksikin) jos ei ole.
Se mikä minua kutsumattomissa peesajissa rasittaa, ärsyttää tai hieman pelottaakin on se mahdollisuus että mokoma tyyppi onnistuu syystä tai toisesta ajamaan perääni. Ei voi aina luottaa siihen että se on takarenkaaseen osunut joka menee nurin ja jolle tai jonka pyörälle käy jollain lailla ikävästi. Muutenhan se on minulle - niin kuin luullakseni kaikille tai ainakin useimmille - aivan yhdentekevää miten muut ajavat, kunhan eivät aiheuta onnettomuuksia tai nosta niiden riskiä.
Itse asiassa ihmettelen suuresti miten tähänastisesta keskustelusta on voinut vetää sellaisen johtopäätöksen että syynä siihen miksi salapeesaamisesta ei tykätä olisikin varsinaisesti se että peesauksen kohteeksi joutuneet antavat toisten ajamisen vaikuttaa aivan liikaa itseensä.
Eikös sormet kurkkuun ja yrjöt olan yli ole enää muodissa? Tehoaa laaja-alaisempaankin peesailija määrään.
Kai minä oman /Cni tiedän ja sen, että kukaan tuota halua tuijotella. Mutta jos joku on niin typerä, että haluaa takafillarini tuijotella. Senkun tuijottelee sydämensä kyllyydestä. Hanuria tai takarengasta. Itseäni lähinnä huvittaa se, että mitä moisen peesaajan päässä liikkuu (toivottavasti ärsyttää) kun miettii "meniskö ohi vai ei, miksi tuo ei voi ajaa vähän kovempaa..." jos satun huomaamaan jonkun roikkuvan perässä.
Huomaan nyt olleeni turhan hätäinen eli et kommentoinutkaan muiden kommentteja - kuten yleensä tehdään - esittämällä miten sinä, toisin kuin muut, suhtaudut. Yksinkertaisesti kerroit - täysin aiemmista kommenteista riippumatta ja mitenkään niihin edes epäsuorasti viitaten miten itse suhtaudut.
My bad, Menee sitä näköjään vanhakin vipuun, etenkin huonona päivänä (ja hyvä ajopäivä jolloin ei ole päässyt ajamaan on aina huono.:rolleyes:). Vilpitön pahoitteluni.