Ei ainakaan toe overlap vaivaa.. Eikä ole edes aprillipäivä.
https://media.theradavist.com/upload...400&quality=75
Printable View
Ei ainakaan toe overlap vaivaa.. Eikä ole edes aprillipäivä.
https://media.theradavist.com/upload...400&quality=75
Pitkään on puhuttu että gravelit ovat niitä ”90-luvun maastureita”, mutta tässä on jo vuoden 2015 trail-pyörän geometria. Keulakulma 67,5 ja L-koon reach 440…
Tottahan osittain tuo vertaus 90luvun maastureihin mutta tosiaan mielenkiintoisen näköinen tuo Marin, enemmän rengastilaa niin maasturistahan käy!
Toi lyhyt stemmi sattuu vähän silmään ja kun droppikahvat tulee pitkälle emäputken taakse. Mutta noinhan siinä väkisin käy kun kasvatetaan reachia ja lyhennetään stemmiä.
^Joku 100millinen -18asteinen olisi omaan makuun, sulava ja hieman "aerompikin".
Äärimmäisen sloupattu runko yhdistettynä -18 asteiseen stemmiin. Ei tulisi itselleni ensimmäisenä mieleen kutsua tälläistä yhdistelmää sulavaksi.
Eiköhän noihin silmä totu ajan mittaan..
No en mitä tiedä onko se tottumisesta kiinni. Tuollaiset fillarit ovat vaan aivan erillaiseen käyttään tarkoitettu.
Jos esimerkiksi lonkalta heitettynä BMC Kaius on 50/50 maantie-gravell, olisi tuo Marin 50/50 gravel-polku käyttöön.
Jäykkäperämaasturi droppi tangolla.
Mun mielestä jo jokunen vuosi kirjoitettiin siitä, että gravelissa on kaksi koulukuntaa: maantieltä graveliin tulleet ja maastosta graveliin tulleet. Sekä kuskit, että valmistajat. Marin edustaa tätä jälkimmäistä. Mulla on Marinin Gestalt X11, joka on perus-lookiltaan samanlainen kuin tuo kuvan pyörä. Ohjauskulma mulla on kyllä jyrkempi (71 vs 67,5) ja reach lyhyempi. Mä tykkään, kun on sloupattu yläputki. Maastossa kivempaa. Samasta syystä pidän hissitolpasta.
Mut jos ei tuollaisesta pyörästä pidä, niin ei osta sellaista. Ei kai tämä mikään koraani ole?
On tässä toki jo vuosikymmenen (tai riippuu mistä laskee...) voinut ostaa ensimmäiseksi harrastepyöräkseen gravel-pyörän. Ja ihmetellä näiden kahden koulukunnan päähänpinttymiä :)
Luultavasti koulukuntia on enemmänkin kuin kaksi jos niitä ylipäätään on.
Lähinnä tarkoitin tuon pyörän rungon perus"filosofiaa". Onko se slouppaavalla vaakaputkella vai ei. Ja ehkä jopa onko hissitolppa vai ei.
Osan porukkaa mielestä "oikea" gravel on "maantiepyörä paksuilla renkailla". Eli suora vaakaputki, jäykkä satulatolppa, stonga ilman flarea, jne. Ja sitten osan mielestä juuri päin vastoin: slouppaava vaakaputki, hissitolppa, stonga flarella, .... ja näiden kombinaatiot + kaikki muut mahdolliset ja mahdottomat yhdistelmät. Pitääkö gravelissa olla flätit tai korkeintaan SPD-yhteensopivat polkimet?
Pitääkö graveliin saada kiinni runkolaukut? Mulla ei oikein saa, eikä haarukassakaan taida olla kiinnikkeitä. Tarakkaakaan ei saa "heittämällä".
Olisko graveli se, minkä graveliksi kokee? Nythän kai johinkin menee jo yli kaksituumaiset renkaatkin, joten tosiaan aletaan olemaan aika lähellä sitä viime vuosikymmenen täysjäykkää 29'er mtb:tä, kuten mun Trek Superfly.
Olen samaa mieltä. Ja olen myös huomaavinani että maantieltä tulleet kuskit tykkää kahdesta eturattaasta ja maastossa yhteen etulehteen tottuneet kuskit taas karttavat etuvaihtajaa, kun ovat siitä jo eroon päässeet.
Mutta onko jo tullut/tulossa kolmas porukka joka aloittaa koko fillaroinnin gravelin parista? He ovat vapaista kaikista pyöräspeksauksen ennakkoasenteista. :)
Joo jonkinmoinen koulukuntajako näkyy myös siinä, että onko kokemusta maastopyöräilystä ennen 65 astetta-aikaa vaiko eikö. Jos ainoa kokemus (harraste)polkupyöräilystä on pitkistä ja loivista maastopyöristä, voi normaalilla gg-geolla varustettu pyörä tuntua kummalliselta ja Marin saattaa yrittää siihen markkinarakoon. Mitään muuta järkeä mä en keksi tuollaiselle etupäägeolle jäykkäkeulaisessa droppitankopyörässä.
Tuo kuuluu siihen sarjaan pyöriä, joiden geometrialle naureskellaan ihmetellen joskus parinkymmenen vuoden päästä samaan tapaan kuin nyt naureskellaan 130 mm stemmeille ja 50-senttisille tangoille jäykissä 26-tuumaisissa maastureissa joskus 20 vuotta sitten.
On ja esim. facen Gravel grinding Suomi -ryhmän perusteella sitä porukkaa on paljon.
^Totta tuokin. Tavallaan gravel on tämänpäivän hybridi, kahden pyörätyypin siitos.
Alumiinirunkoisesta gravelista siinä tonnin puolentoista hintaluokassa on tullut puhdasta bulkkia kuten tonnin alumiinirunkoiset cyclocrossarit oli reilu 10v sitten. Tuo Marin on taas yksi tapa koittaa erottua siitä bulkkipyörien kasasta. Reilu 10v sitten jotku valmistajat koitti erottua laskemalla crossarin keskiötä ja mihin päädyttiinkään :rolleyes:
Toisaalta Marin on vanhan liiton maastopyörävalmistaja eli lähestymiskulma asiaan voi olla erilainen kuin spandex-pyöriä valmistaneilla brändeillä.
Mitä bulkkiin tulee niin markkinoille sylkee generiisiin kiinarunkoihin tehtyä kamaa yhä lisää.
https://www.verkkokauppa.com/fi/prod...lpyora-M-52-cm
Falkenjagd Aristos R Speedgravel. Tarjouksessa ~9300€ @Bike24.
https://images.bike24.net/i/mb/98/b8...01-1326784.jpg
Miksipä ei jos muuttaisi -> 1x jollain järkevällä eturattaalla ja ruma vaijerinmutka pois. Ihan varma en ole tuon haarukan sovituksesta runkoon.
https://images.bike24.net/i/mb/0e/a9...10-1326793.jpg
^^Nyt on hieno pyörä! Kyllä jää plastikka komeasti toiseksi! Ei taida joulupukki tuota runkoa tuoda...
https://www.youtube.com/watch?v=rCyISCHS8gg Ei tuokaan paha ole.
^toi setä laittoi raswaa hiilarihaarukan integroituun alakooliin ja keskiömuhveihin :eek:
Mulle on opetettu, ettei hiilariosia raswata.
Miksi ihmeessä noin painava pakka, Rotorin 13-speed olisi 100 g kevyempi.
"Tavallisella maantiepyörällä voitettiin Gravel MM, kuluttajia viety kuin pässiä narusta, tarvitaanko edes näitä erilaisia pyörämalleja?" Tuo ei ole mun kommentti...
https://www.bikeradar.com/features/p...q6DpW6AnAzhRO4
Jack, oli siinä muutakin raskasta osaa, raskaampia kuin itsellä, mutta monta tuttuakin osaa löytyi! Täytyy kuluttaa aikaa että paljonko tulee osina punnitun ja kokonaisen painossa eroa...
Haet vaan kaupasta sen kalavaa'an ja lopetat jahkailun. Tai sit keittiövaa'alla virittelet muutamassa osassa. Ei se sitä vaikeampaa ole.
Tota kun kattoo niin itseä vähän huolettais tuolla tyre clearancella ajella suomalaisia kiuaskivisorateitä, kun rungot pitää maksaa ihan itse ja itse tienatuilla rahoilla. Eikä ne kovin hääviltä noilla kumeilla edes tuntuisi. Edellisen kopan Ultimatekin löytyy ja vaikka sen käytös assulla on jees niin suomalaiselle sora- ja metsäautotielle haluan jotain muuta. Täysin pöljä keskustelun aloitus ja puhdas provo. Prot valitsee sen mitä on sponsorilla tarjolla ja Canyonilta puuttuu kisainen gravel.
Divergestä pitäis saada tankoa vähän alemmaksi. Kaikki palikat otettu syvemmin alta pois, mutta jousisysteemi nostaa minkä nostaa.
Kannattaisko vaihtaa jyrkempi stemmi vai vaihtaa toi "raiseri"tanko normaaliin? Käyköhän normi stemmi tuohon?
Spessun Crux ja varsinkin bmc kaius tosiaan pyöriä joiden kanssa ei tartte maantiefillaria valita.
Johannes, älä höpötä, pysy asiassa, ei kyse omista pyöristä vaan tuon videon pyörästä.
Tuota yllä olevaa titaanigravelia paljon mielenkiintoisempi aihio olisi Moots Routt YBB, jossa on tuo jo 30v kehitetty pieni ja yksinkertainen takajousitus. Saisivat vaan kehitellä jonkun vastaavan eteen, kun ei tuohon pyörään oikein mikään Laufin etujousikaan sovi. Jos nyt pitäisi gravel-bikepacking pyörä speksata ilman raharajoitusta niin Moots Routt YBB ja ehkäpä joustostemmi olisi aika kova lähtökohta. Kun on titaania niin saa surutta ripustella pusseja ja muita runkoon ja muutenkin vähän hiilikuitua robustimpi.
^ Hienojahan Mootsin rungot aina olleet mutta tuossa Saksalaisessa vaan jotain mitä tuon rungon tekemiseen on uhrattu. On kyllä mennyt tunteja kun tiedetään kuinka vaikea työstettävä titaani on materiaalina.
Ei siitä ehkä kannata kauheasti huolestua että kisa voitetaan maantiepyörällä eikä gravelilla. Se oli MM-kisa ja noita ajaa ammattipyöräilijät ja pyörät valittu ainoastaan sen perusteella että sillä pitää päästä annettu matka mahdollisimman nopeasti. Vois tavan Vehkakoskella olla ranteet ja selkä aika kipeä kun Vermeeschin Ultimatella kävis täräyttämässä tuon Veneton reitin, ihan sama vedänkö naisten vai miesten matkan.
EDIT: 194km ja 5h 10min = 37,5km/h keskari. Toisin sanoen kyllä toi aika vahvasti on maantiepyörän toiminta-aluetta.
^Meidän kaltaisten mattimeikäläisten haettava epätoivoisesti uskoa välineistä että alkuun edes pärjätään. Pitäisi kehittää yhdistelmäkisa kuten hiihdossakin, tasaiset maantiepyörällä ja muut maastopyörällä, tulisi kuskin monipuolisuus ja katsojillekin mielenkiintoa.
Olikin viisas veto riisua ostohousut jalasta DT:n foorumikiekkojen kohdalla. Nyt samaisessa nimeltä mainitsettomassa putiikissa löytyy joitain hassuja pareja tuollaisia Boydin Altamonteja jostain syystä lähes nauruhalvalla. Niistä tuli oivat krossikisakiekot Stigiin syksyiksi, nastakiekot talveksi ja ehkä voisi jotkut liukkaat semisliksit laittaa niille ensi kesäksi. Kiekkopari sellaisena kuin se tuli (tubeless-teipattu, ei venttiilejä eikä jarrulevyjen lukkorenkaita) painoi 1530 g. Sisäleveys 21 mm, hooked eli mitkä vaan renkaat käy, 28 pinnaa takana ja 24 edessä, 5 asteen vapari ja vanteen reuna on leveämpi ja vähemmän terävä kuin DT CR1400 Dicuteissa oli. Lyhyen tuttavuuden perusteella oli kertakaikkisen hyvä ostos.
Vannejarru-Gravalla on tosi kiva ajaa krosseja, mutta Belgium Plussien nykyhinnoilla vannejarrukrossailut mutakeleillä alkaa olla vähän sellasia setelinrevintätouhuja. Kun Tobin Ortenbladkin ajaa UCI C1 -krosseissa top 4-5 sijoja Stigmatalla, niin aattelin että kaipa se kelpaa mullekin myös krossipyöräksi :) Grava saa pysyä dynamokiekollisena kommuutterina ja pimeiden kelien lenkkipyöränä syksyn ja talven ajan.
Aamuisen pikakokeilun perusteella toimii itseasiassa tosi hyvin ja Hel CX -sääntöjen mukaisilla renkailla ei keskiökään tuntunut olevan mitenkään liian alhaalla. Vielä kun pääsis tästä flunssasta kokonaan eroon, niin pääsisi testaamaan kunnolla.
https://live.staticflickr.com/65535/...2c732e94_o.jpg
7,99 kg XTR-polkimilla krossikuosissa reiluhkosti litkua renkaissa mutta ei inserttejä, jotka varmaan laitan jossain välissä. Ei paha peltivanteilla ja alumiinitangolla. Ihan hyvä kameleontti Stigmata on, kun tuntuu, että toimii hyvin ihan kaikessa. Edelleen olen tyytväinen, että se ei mennyt kaupaksi keväällä, kun aluksi ei meinattu löytää yhteistä säveltä sen kanssa ja olin sitä mieltä, että myyn pois koko pssskan.
^^Kannattaisi kuiturunkojen rakentajienkin sitten ottaa mallia niin löytyisi jotain persoonallista välillä. Kiinnostaa vaan miten titaani tulostuu?
^ Jauheesta ne tulostuu niin kuin muutkin 3D-tulosteet. Jos googlaat vaikkapa ”titanium 3D printing” tai ”titanium bicycle part 3D printing”, niin löytyy esim. videoita aiheesta.
Bastion tekee sen niin, että ne liimaa kuituputkea tulostettuihin titaanimuhveihin. Sopii niille, joiden ei tarvitse kysellä hintoja.
^Colnago tekee niin myös, mutta hinnan voi kysellä.