-
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
kp63
no huh, hyvä että tarkennettiin. aikas vähällä tehoilulla mielestäni saa ihan kohtuu tulosta. ainakin mulla toiminut.
Tässäkin komppaan kp63:sta. Itse vedin keskimäärin kerran viikossa toukokuun alusta heinäkuun loppuun radalla 4x4 min. vedot 2 min. aktiiivipalautuksilla. Syketasona arviolta 90-95% maksimista. Kahdessa ensimmäisessä vedossa luonnollisesti alhaisempi kuin kahdessa viimeisessä. Joskus viimeisessä vedossa saattoi keskisyke olla jopa korkeampi. Vaarana oli tosiaan myös, että jos eka veto oli vähänkään liian kova, niin kolmas veto oli jo tosi hankala ja neljäs mentiin pelkällä tahdonvoimalla. Muutenkin tuo on ainakin itselle aika kuumottava treeni, jota ei mitenkään innolla odottanut
Tämän lisäksi viikkoon osui ihan mutulla vedettyä pk- ja palauttavaa ajelua sekä satunnaiset aluekisat tiistaisin radalla, maastossa tai aika-ajona sekä jokunen seuran 10 km viikkotempo torstaina. Tulokseni eivät tietenkään ole lähelläkään samassa sarjassa ajavan kp63:sen tuloksia, mutta ihan hyvin kymppitempo liikahti alle 14-minuutin ja pitempikin 30 km tempo meni kohtuullisesti Mäntsälän ISM:ssä. Radallakin 2 km kulki paremmin kuin moneen vuoteen.
-
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
paaton
Maastopyörällä on muuten omasta mielestäni mukavaa vaihtelua ajaa pk:ta hiekkateillä, kelveillä ja helpoilla poluilla. Ei tunnu lainkaan samanlaiselta pakkopullalta, mitä maantiepyörällä junnaaminen.
Juuri näin !!! :)
-
Kyllähän sekä maastossa, että maantiellä toimii hyvin stimulus-response, näin psykologiselta kannalta. Sen takia arvelinkin, että VK-vetojen teko maastopyörällä soratiellä ei tunnu samalla tavalla motivoivalta, kun vauhti on väkisinkin niin hidas suhteessa sykkeisiin ja tehoihin (en omista tehonmittaria, eikä maastossa sillä olisi juurikaan käyttöä). Eli se vauhti, mentiinpä sitten VK:tatai PK:ta, toimii tavallaan palkitsevana itsessään. Edellä mainitut suht. nopeat PK-lenkit maantiellä, kun tehot alkavat olla kunnossa, ovat kyllä todella mukavia kun maisema vaihtuu. Sama toimii maastossa. Maastossa vaan vk-vedot tuntuvat paljon raskaammalta kuin maantiellä, vaikka keskisykekin olisi sama. Olisiko tässä sitten ajettava tuntuman mukaan ennemmin kuin sykemittarin?
Tämä näin humanistin kannalta ajateltuna, loogisuus ei taida kuulua edes sanavarastooni. Vaatii kovaa itsekuria treenien tekemiseen, kun vauhtia ei vaan tule vaikka isoilla prosenttilukemilla syke jauhaakin. Ehkä tehomittari voisi toimia tässä motivaattorina. Kyllä kestävyysurheilun treenaaminen vaatii kropan lisäksi myös balanssissa olevaa pääkoppaa.
-
Maastossa sykkeet tapissa vetojen ajaminen on mielestäni helpompaa. Se jumppa ottaa enemmän koko kropalle. Maantiellä kuormitetaan oman järkeni mukaan puhtaammin jalkoja. Aika erillaista touhua.
-
^ Itse en saa maastossa sykkeitä tappiin muuten kuin kisassa. Tai saan, mutta on ihan järjettömän hankalaa. Pahoittelen jos aihe lähti sivu-urille, erittäin mielenkiintoista keskustelua ja asiantuntemusta tässä ketjussa.
-
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
noniinno
Kyllä kestävyysurheilun treenaaminen vaatii kropan lisäksi myös balanssissa olevaa pääkoppaa.
Tai toisinpäin eli terve pääkoppa vaatii kestävyysurheilua. Munakana-juttuhan tämä on.
-
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
BR1
Tai toisinpäin eli terve pääkoppa vaatii kestävyysurheilua. Munakana-juttuhan tämä on.
No ei ole. Lähtökohtaisesti nopeus-, voima- tai taitolajien tai kokonaan urheilusta vapautuneiden pääkopat ovat yhtä terveitä kuin kestävyysurheilua harrastavien. Eli kylähullulle ei ole mitään perusteltua syytä käydä selittämässä, että olet sitä mitä olet, koska et harrasta kestävyysurheilua. Sen sijaan on totta, että [kestävyys-]liikunta parantaa mielenterveyttä ja esim. masennuksen kohdalla vaikutus voi jopa olla suurempi kuin lääkehoidolla (riippuu siitä, onko tutkimuksen rahoittajissa lääkefirmoja). Pieni mutta merkityksellinen ero.
-
Oon käyny kynnystesteissä nyt 15kk aikana kolmesti ja eteenpäin on menty. Wattimittari on käytössä ja Training Peaksiä pääasiassa käytän datan tarkasteluun. Miten on, seuratako enemmän keskiwatteja vaiko NP:a? Peruslenkeillä (mäkistä on) keskisyke Z2 keskivaiheilla ja karkeasti 70-80% lenkistä Z1-Z2, TSS matala, keskiwatit alle aer kynn mutta NP yleensä yli aer kynn. Tämä nostaa myös IF:n lähes tai yli 0,85 mikä on yli normipk- skaalan 0,75-0,85. Lenkeistä palautuu hyvin eikä mitään ylirasitus- tms. oireita ole. Aerobic decoupling (TP:ssä Pw:Hr) joitain poikkeuksia lukuunottamatta aina alle 5%, enkka n. -10%.
Kantaako huolta tuosta korkeasta NP:sta? Vuoden ajan on tehty jaloille maksimivoimaa lenkkeilyn mukana ja voimantuotto on parantunut selvästi, huomaa varsinkin lyhyissä nousuissa jotka lähtee paljon vihasemmin kuin kesällä -15.
-
Laskeeko mittari NP:hen mukaan nollatkin? Mina en yleensa seuraa NP:ta, mutta en myoskaan seuraa koko lenkin keskitehojakaan, eli en huolestuisi NP:sta ihan mahdottomasti.
-
No voihan NP:sta katsoa onko esim vetojen tasatehoisuus onnistunut eli NP ja keskiteho lähellä toisiaan. Tai VL tyyppisellä lenkillä keskiteho saattaa olla selvästi matalampi kuin NP, mikä kertoo rynkytyksen määrästä. Tosin voihan tätä kartoittaa VI:lläkin tai W' ja sen liitännäisarvoilla.
Ei terve pää tarvi välttämättä kestävyysurheilua, sopivasti virikkeitä ja haasteita ehkä. Mutta mitä enemmän reenataan sitä paremmassa tikissä pään pitää aina olla, koska pää käskee lihaksia.
-
Garminin asetuksista valittu siten että watteihin lasketaan nollat mukaan. Näillä pk- seudun kelvilenkeillä on iso ero NP:n ja avewattien välillä mut esim. mökiltä suoraan B-roadille lähtiessä ovat hyvinkin lähellä toisiaan.
-
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
kolistelija
En tiedä miten tuon elitekuskin nyt määrittelisi. Mitä olen jutellut niin 400 on niin harvinainen lukema että mahtuu varmaan yhden käden sormiin ne kaverit. Niissäkin jotka jotenkuten pärjää ja heiluu kympin sakissa on yllättävän iso hajonta. Nuo podiumilla heiluvat ovat sitten varmaan asia ihan erikseen, mutta tällä kaudella yksi seura onkin (taas kerran) ajanut ihan omaa kisaansa kärjessä.
Keskustelujen perusteella täällä foorumilla on melkoinen määrä satunnaisia kuntoilijoita joiden pitäisi kynnystehojen perusteella olla eliten kärkisakissa. :D
Samaa mieltä. Lisäksi tuntuu, että porukka tuijottaa absoluuttisesti watteja ja watteja. Yllättävän isot erot tulevat jo eri mittareista ja millä protokollalla joku FTP on määritelty. En käyttäisi aikaa kauheasti siihen, mitä watteja joku muu ajaa kun luku voi olla yllä mainituista syistä suhteellisesti joko todella korkea, todella matala tai jotain siltä väliltä.
FTP määrittelee kutakuinkin sen tason, millä ajat (Elite-Kat 2 tai Kat 3), mutta tulos tehdään usein muilla ominaisuuksilla.
Esimerkkinä Kat 2:ssa menestyminen ei välttämättä korreloi suoraan kykyyn menestyä Elitessä. Kat-2:n kisoissa nopeajalkainen voi pysyä helposti mukana ja korjata potin nopeudella. Jos aerobinen kapasiteetti ei ole riittävä, kyyti voikin Elitessä olla kylmää. Vastaavasti perusvahva kuski voi ajaa 10+ sijoja Kat-2:ssa, kun hatkoja ei meinaa syntyä ja jalka ei kirissä riitä. Sama kaveri voi ajaa samoja tai jopa parempia sijoja Eliten kisoissa.
-
FTP-legenda ei valttamatta pida paikkaansa. Ja jos kisaamisesta puhutaan, niin se voimien saastaminen ja nollawatin puskeminen on myos tarkea taito koska kortteja pitaa pihdata sinne ratkaisupaikoille. Seurasin viime kesana live-streamia eraan maan mestaruuskisoista, jossa pitka irtiotto meni maaliin asti. Siella oli yksi wanha kettu mukana, ja vaikken pyorailysta mitaan ymmarrakaan, niin huomasi selvasti, etta vastatuulipatkalla piti aina hakea pulloa autosta, pullo oli kovin tahmea, mutkista kiihdytti hitaasti, hyvin usein oli just syomassa tai juomassa niin etta piti jattaa vali yms. Samalla ehka vahemman kokeneet painoivat kuin varsat kevatlaitumella vain polttaakseen itsensa hatkaa ajaessan. Wanha pieru vei lopulta mestaruuden.
Pahoittelut offarista.
-
Mitäs olette mieltä harjoittelukausien välissä pidettävästä tauosta? Onko fysiologisia perusteita vai onko ns. sielunhoitoa?
-
En tiedä, kun en ole kokeillut taukoa. No nyt tuli pakkotauko kun päivitin vasemman lonkan kuluvat osat. Lueskellut muistaakseni niin, ettei sovi oikein masterikäisille kun kunto romahtaa niin nopeasti. Itse noudatan filosofiaa: tauko tarpeen ei allakan mukaan. Tässä pitää vaan olla rehellinen tuntemuksille ettei mene överiksi.
-
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
noniinno
Mitäs olette mieltä harjoittelukausien välissä pidettävästä tauosta? Onko fysiologisia perusteita vai onko ns. sielunhoitoa?
Riippuu varmaan henkilöstä. Joku voi hyötyä harjoituskausien välisistä tauoista, itse koen tarvitsevani vuosittaista taukoa. Olen tähän aikaan vuodesta yleensä niin kroonisesti hapoilla, että sitä alkaa jo odottaa niitä paskoja kelejä jotta olisi hyvä syy päästää irti sarvista muutamaksi viikoksi syystauolle. Vaikkei vuosi ole ollut treenimäärältään kuin korkeintaan kohtuullinen, alkaa kuppi kaatua tässä kohtaa vuotta kun yhtälöön lisää arki- ja työstressit.
Ihmisapina on psyko-, fyysis-, sosiaalis-, eettinen kokonaisuus. Jos yhtä osaa ei pidä terveenä, muutkin kärsivät.
-
Kahdessa edellisessä kiteytyi aika hyvin noi lepojutut.
-
Oon nyt kohta puolitoista vuotta polkenut aktiivisesti pyörällä ja muutaman vuoden hiihtänyt ja hölkkäillyt.
Lopputalvesta oli pyöräergolla testi ja maksimisykkeeksi määrittelivät 201, nyt maanantaina oli uusi testi ja sykkeet 209. Mikä on voinut aiheuttaa muutoksen ja minkä mukaan jatkan?
Taustaa senverran että olen 44v ja liikuntaa olen alkanut harrastaa vasta vanhempana. Lenkit on pk-täysiä/intervallia, kohtuu rankkoja. Olin pariviikkoa sitten flunssassa ja vähän ehkä vieläkin toipilas. Lenkillä en käynyt reiluun viikkoon, vain varovaista työmatkaa.
Lähetetty minun D6603 laitteesta Tapatalkilla
-
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
Moska
Oon nyt kohta puolitoista vuotta polkenut aktiivisesti pyörällä ja muutaman vuoden hiihtänyt ja hölkkäillyt.
Lopputalvesta oli pyöräergolla testi ja maksimisykkeeksi määrittelivät 201, nyt maanantaina oli uusi testi ja sykkeet 209. Mikä on voinut aiheuttaa muutoksen ja minkä mukaan jatkan?
Taustaa senverran että olen 44v ja liikuntaa olen alkanut harrastaa vasta vanhempana. Lenkit on pk-täysiä/intervallia, kohtuu rankkoja. Olin pariviikkoa sitten flunssassa ja vähän ehkä vieläkin toipilas. Lenkillä en käynyt reiluun viikkoon, vain varovaista työmatkaa.
Lähetetty minun D6603 laitteesta Tapatalkilla
Kokeneempana ja tauon jälkeen sykkeet saa usein korkeammalle, varsinkin toipilaana... (kuka menee maksimitestiin toipilaana??)
Minulla maksimi vaihtelee aika rajusti kroppaan "upotetun" väsymyksen mukaan. Eroa helposti 10 lyöntiä samanlaisella tekemisellä. Se on näitä asioita mistä joko voi välittää tai olla välittämättä jos sykkeen mukaan ajelee. Ajan kanssa oppii tuntemaan kohtuuhyvin onko syke laiskalla vai herkällä tuulella.
-
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
kolistelija
Kokeneempana ja tauon jälkeen sykkeet saa usein korkeammalle, varsinkin toipilaana... (kuka menee maksimitestiin toipilaana??)
Minulla maksimi vaihtelee aika rajusti kroppaan "upotetun" väsymyksen mukaan. Eroa helposti 10 lyöntiä samanlaisella tekemisellä. Se on näitä asioita mistä joko voi välittää tai olla välittämättä jos sykkeen mukaan ajelee. Ajan kanssa oppii tuntemaan kohtuuhyvin onko syke laiskalla vai herkällä tuulella.
Aika oli lyöty lukkoon jo keväällä ja testaaja antoi luvan ajaa jos tuntuu hyvälle. Flunssa oli kuumeeton räkätauti/kurkkukipu ja pahimmasta 9-10 päivää. Lenkillä en tohtinut käydä, että toipuu testiin.
Eli ilmeisesti sykerajoja voiso nostaa vähän ylemmäs?
Lähetetty minun D6603 laitteesta Tapatalkilla
-
Juu maksimisykettä :-D Kynnyksien mostohan riippuu tuloksista joita tuossa ei tullut esille. Itseasiassa mitä pitemmälle etenet sitä vakaammiksi kynnykset sykkeinä asettuvat ja muuttuu lähinnä teho mitä niillä sykkeillä saa tuupattua.
-
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
Markku Silvenius
Juu maksimisykettä :-D Kynnyksien mostohan riippuu tuloksista joita tuossa ei tullut esille. Itseasiassa mitä pitemmälle etenet sitä vakaammiksi kynnykset sykkeinä asettuvat ja muuttuu lähinnä teho mitä niillä sykkeillä saa tuupattua.
Oli toki kynnyksetkin ylempänä, syke oli 9-10 minuuttiin asti samoilla seuduilla edelliseen kertaan ja siitä eteenpäin 5-10 lyöntiä ylämpänä
Lähetetty minun D6603 laitteesta Tapatalkilla
-
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
Moska
Oli toki kynnyksetkin ylempänä, syke oli 9-10 minuuttiin asti samoilla seuduilla edelliseen kertaan ja siitä eteenpäin 5-10 lyöntiä ylämpänä
Lähetetty minun D6603 laitteesta Tapatalkilla
Tuo ero on triviaali, täysin merkityksetön. Ei kerro mitään kahden testikerran eroista. Aika turhaa on yrittää selittää tai kuvata kunnossa tapahtuneita muutoksia sykkeiden muutoksina. Tuollaiset 5-10 lyöntiä eri kuormitusportailla tulee helposti, jos olet tässä jälkimmäisessä testissä pyöritellyt korkeammalla kadenssilla. Lisäksi siihen voi vaikuttaa kahvin juonti tai toipilasaika. 10 päivää tai enemmän ilmeisesti edellisestä lenkistä? Oliko ensimmäisessä testissä?
Kuten Markku tuossa ylempänä totesi. Mitä pitempään omaat harjoittelutaustaa, sen vakaammiksi kynnyssykkeet asettuvat. Hyvin pitkälti tämä selittyy myös sillä, että syntyy rutiinia testien tekemiseen eli valmistautuminen on kutakuinkin sama ja kadenssikin vakiintunut siihen itselleen sopivalle tasolle. Muutos näkyy sitten tehoissa.
-
Noin 12 päivää oli edellisestä. Testiin asti vain työmatkaa kevyesti 10-6km päivä ja tytön kouluun saattelua.
Edellisen testin alla oli työmatkaa raskaammissa olosuhteissa (sohjoa, nastat), mutta ei juurikaan pidempiä lenkkejä koko talvena.
Kadenssi ollut kokoajan nousujohteinen. Viimekesänä monesti garminissa oli 78 ja nykyään päälle 90, ainakin nopeammilla lenkeillä. Testissäkin varmasti vähän ylempänä nyt. Tulos näytti kunnon parantuneen, mutta se mietityttää että katonko sykemittaria vai mennäänkö tunteella?
Lähetetty minun D6603 laitteesta Tapatalkilla
-
Kestävyysurheilun perusteet
-
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti
Bempster
Mielenkiintoinen pätkä onealfoineen ja kalsium-polkuineen. Uutta mulle.
Iso (joskin jokaiselle maisterille tuttu) opetus: lue tutkimuksesta muutakin kuin otsikko ja äläkä lue vaan yhtä. Samoin se että börnäri uhkaa jo muutamalla intensiviisellä harjoituksella viikossa, pari riittää sitä lajia.
-
kuuntelin aamuksi ja ihan hyvä juttu. käsittääkseni tuo ylikuntojuttu on lisääntynyt myös Suomessa tuon tehoihannoinnin seurauksena.
-
Joo hyvä pätkähän tuo on. Luin joskus kesällä sen Seilerin ja kumppaneiden jutun 64 pyöräilijän kokeesta näillä eri malleilla. Ja kuten nähdään eri koulukuntia on edelleen. Perinteinen malli ihan ymmärrettävää jos ajaa esim +70 UCI kalenterikisaa. Siinä ei merkkaa enää välttämättä se ensi kuussa päättyvän kisakauden ja helmikuun alussa alkavan uuden väli jos takana esim 10 vuotta tyyliin vuotuiset kisakilsat 8-10.000 km 1.1 tai kovempia kisoja. Mutta mikäli viimeiset kisat oli 2 viikkoa sitten ja seuraavat 7 kk päässä..
-
-
Ylikuntoon on hankkiuduttu, polvia rikottu ja urheilijoita poltettu loppuun ihan jokaisella harjoitusrituaalilla jo vuosikymmenia.
