Infoa sisäkumeista

Pienestä raflaavuudestaan huolimatta Jahucin viestissä on hyvää infoa. Itselle aiemmin täysin vieras TPU on siis jotain muovimaista kamaa. Voisiko sisärengastyypit tiivistää siis näin

1) Lateksi = luonnonkumi, eli sisärengas siltä ajalta kun polkupyörällä ajettiin saatille tai tukkisavotalle. Viitattiinko Lateksi termillä nimenomaan tähän?

2) Butyyli = nykyajan perussisuri, eli jonkinlainen synteettinen kumi tms. Eli kaikki mitä normaalin marketin hyllystä termillä polkupyörän sisuskumi saa on tätä?

3) TPU = uusi muovisisuri, jossa on varmasti jotain hyötyjä vanhaan verrattuna - ainakin paino

4) onko vielä joku muu??

Oma kokemus aiheesta on se (vaikka en olekkaan savotalle tai riiuulle ajanut pyörällä) on se että vanhat sisurit luonnonkumilla pitivät ilman hyvin, mutta niiden heikkous oli venttiilitekniikan vanhanaikaisuus. Eli ainakin se perinteinen dunlop pyöränventtiili on ennemmin tai myöhemmin vuotava. Toki varmaan luonnonkumi prestaventtiilillä oli aika pomminvarma ratkaisu jo silloin menneinä vuosikymmeninä. Nykyinen bilteman butyylirengas on ihan OK, mutta yhtä hyvä se ei ole. Olisiko niin, että butyylipohjainen rengas vain laskee itsensä läpi ilmaa enemmän kuin muinainen vanha tuote? Sille se itsestä ainakin tuntuu, eli uusiakin sisureita saa pumppailla, koska paineet laskevat.

Se mikä itsellä vähän särähti korvaan tässä keskustelussa oli Piikkisika renkaan alle laitettavan sisurin painon optimointi. 29 Piikkisika maasturiin painaa toista kiloa. Saa niillä eri sisureilla toki painoa hieman alas, mutta kyllä sisurin paino Piikkisikalla varustetussa talvimaasturissa on aika murto-osa rullausvastuksen kokonaisuudessa, mutta toki jos kokee sen tarpeelliseksi niin siitä vaan. Itse en tuolle asialle ajatusta uhraisi.

Jahuc, luettelet itsestään selvyyksiä mutta et vastaa kysymykseen. Siis onko missään mitään testiä muualla kuin BRR:ssä jokin? Itseä ei kovinkaan paljoa watit kiinnosta vaan lähinnä keskeiset erot, laatu ja kestävyys.

Tiedän/oletan että esim. Tubolito ja Pirelli tulevat samasta tehtaasta ellei Itävallassa ole jokin TPU tehtaiden keskittymä. Itsellä useita vuosia sitten eka kokeilu oli Foss ja silloin hinta hieman ihmetytti. Ainoa noista tunnetummista valmistajista jotka jääneet käyttämättä/testaamatta on Schwalben Aerothan, syytä en tiedä mutta ei kaikkia ehdi. Nyt ajossa Pirelli mitä en yhtään puhkaissut ja Contin suht uudet.
Oikeastaan ainoat mitkä ei niin innostaneet olivat Revoloopin ohuimmat, kaveri sai puhki työmatka käytössä ja omani siirtyivät vararenkaiksi.

Värillä ei kummemmin väliä, Tubolitot olleet joskus valinta koska istui hyvin silloisen pyörän muuhun värimaailmaan.

Ps. Jahuc, kaikki riippuu vain viikkorahojen suuruudesta, sisurit joka tapauksessa aika olematon kuluerä pyörää kasatessa ;-))

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

Jahuc, luettelet itsestään selvyyksiä mutta et vastaa kysymykseen. Siis onko missään mitään testiä muualla kuin BRR:ssä jokin? Itseä ei kovinkaan paljoa watit kiinnosta vaan lähinnä keskeiset erot, laatu ja kestävyys.

---

Kirjoita vaikka

TPU INNER TUBE TEST

sopivaan paikkaan!

Ja sitten eteenpäin.

^ Kiitos vinkistä! Löytyi kun hieman etsi niin tuossa Cycling Weeklyn testissä paljon asiaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tikola

Saa niillä eri sisureilla toki painoa hieman alas, mutta kyllä sisurin paino Piikkisikalla varustetussa talvimaasturissa on aika murto-osa rullausvastuksen kokonaisuudessa, mutta toki jos kokee sen tarpeelliseksi niin siitä vaan.

---

Renkaan vierintävastus ei tule painosta vaan siitä miten rengas reagoi tien pinnan kanssa. Vierintävastus nousee jos
- rengas tarttuu tien epätasaisuuksiin
- renkaan pinta pomppii tien pinnan muotojen mukaan
- rengas painuu kasaan.

Kaikkein alhaisin vierintävastus saadaan, jos tien pinta on täysin sileä ja rengas täysin kova eikä painu lainkaan kasaan. Siksi junilla on hyvin pieni vierintävastus. Maantietä ei kuitenkaan tehdä sileästä teräskiskosta, joten kovan vanteen ja tien väliin pitää laittaa jokin pehmuste eli kuminen rengas. Siksi syntyy aina jokin määrä ylimääräistä vastusta.

Mitä kovempi rengas, sitä enemmän se pomppii jonnekin muualle kuin kulkusuuntaan osuessaan tienpinnan epätasaisuuksiin. Siksi huonopintaisella tiellä löysä rengas antaa pienemmän vierintävastuksen. Pinnan kumi muokkautuu epätasaisuuksiin ja rullaa niistä yli aiheuttamatta kulkusuunnan muutosta.

Mutta löysä rengas painuu kasaan. Renkaan vieriessä tämä kasaan painuva alue liikkuu jatkuvasti ja materiaali hankaa silloin itseään vastaan. Tästä kitkasta syntyy lämpöä, joka on energiahukkaa. Hukka tuntuu polkijalle vastuksena. Mitä isompi (pidempi, leveämpi ja syvempi) alue painuu kasaan, sitä suurempi vastus.

Siis mitä löysempi rengas, sitä vähemmän on pinnan epätasaisuudesta johtuvaa vastusta. Mitä kovempi rengas, sitä vähemmän on muokkautumisesta johtuvaa vastusta. Jostain näiden välistä löytyy optimi, joka riippuu ajettavasta tiestä ja renkaan materiaalista.

Joskus renkaaseen halutaan tahallaan lisää vieriessä muovautuvaa materiaalia. Tätä varten renkaassa on kuvio. Kuvion pinta lisää muokkautuvaa pinta-alaa (ja sitä kautta tilavuutta, jossa kitkaa syntyy) ja siksi nostaa lämpöhäviötä. Täysin kuviottoman (sliksi) renkaan vierintävastus on siksi pienempi kuin kuvioidun. Auton renkaassa on kuvio kahdesta syystä: se antaa vedelle kanavan poistua renkaan alta ja lämmittää rengasta. Polkupyörällä ei voi johtua vesiliirtoon, nopeus on siihen liian alhainen. Sen vuoksi polkupyörän maantierenkaassa on kuvio vain sitä varten, että pinta pysyy riittävän lämpimänä ja lisää pitoa.

Polkupyörän talvi- ja maastorenkaassa on kuvio, jotta kumin muoto painuu alla olevaan pintaan ts lumeen, mutaan, hiekkaan tms. Se lisää pitoa, mutta jokainen nyppylä tai ura renkaan pinnassa liikkuu ja heiluu renkaan vieriessä. Syvä kuviointi lisää lämpöhävikkiä aiheuttavaa pinta-alaa. Sen vuoksi maastorengas rullaa huonommin kuin maantierengas.

Talvirenkaan nasta on siihen päälle oma eläimensä, koska se on nimenomaisesti suunniteltu pitoa lisäämään. Pintaan osuessaan ja pinnasta irrotessaan nasta tarrautuu tien pintaan, mikä oleellisesti lisää vierintävastusta.

Jos haluaa pienen vierintävastuksen, pitää minimoida kasaan painuvan materiaalin määrä. Rullatessa kasaan painuu sekä ulkorengas että sisärengas. Pistosuojattu rengas rullaa huonommin kuin pistosuojaamaton, koska suojaus lisää kasaan puristettavan materiaalin määrää. Tubeless-renkailla on pieni vierintävastus, koska kasaan painuvaa sisäkumia ei ole. TPU rullaa hyvin, koska TPU-kalvo on ohut ja materiaalia vähän. Lateksisisuri rullaa hyvin, koska lateksin sisäinen kitka on matala ja lämpöhäviö siksi pieni.

Sisurin paino (huom, siis vain paino, ei materiaalin määrä) ei vaikuta vierintävastukseen. Paino vaikuttaa hitausmomenttiin (inertia). Mitä enemmän painoa on ulkokehällä, sitä suurempi inertia. Se vaikuttaa kiihtyvyyteen. Kevyissä maantiepyörissä halutaan kevyt sisuri, jotta pyörä tuntuu ketterämmältä ja jotta mäissä on vähemmän ylös raahattavaa painoa.

Muutaman kymmenen gramman optimointi ei ajaessa tunnu käytännössä mitenkään. Mutta jos sekä eturenkaassa että takarenkaassa on butyyli ja satulalaukussa kulkee lisäksi pari vararengasta, niiden kaikkien vaihtaminen TPU:hun voi parhaimmillaan pudottaa kokonaisuuden painoa puoli kiloa. Kalliimmissa pyörissä ero on melkein 10% kokonaispainosta. Sen jo tuntee.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

Jahuc, luettelet itsestään selvyyksiä mutta et vastaa kysymykseen. Siis onko missään mitään testiä muualla kuin BRR:ssä jokin? Itseä ei kovinkaan paljoa watit kiinnosta vaan lähinnä keskeiset erot, laatu ja kestävyys.

---

Ei niissä nykyään ole muuta eroa kuin väri ja hinta. Aikaisemmin halvoissa kiinalaisissa oli huonot vuotavat venttiilit, mutta nykyään nekin on korjattu. Nykyiset pitää ilmaa niin hyvin, ettei eroa arjessa huomaa. Jos hankkii ihan ohuita kumeja niin niitä voi herkästi puhkoa asentaessa ja hiekanjyvät menee helpommin läpi, jos väliin jäi roskaa. Mutta kun melkein kaikilta valmistajilta saa sekä ohuita että paksuja TPU-sisureja, valinta on ihan omasta ostopäätöksestä kiinni.

Jossain oli juttua miten sisä- ja ulkokumin väliin laitettava liukaste/rasva voi vähentää vierintävastusta, selittäisiköhän tpu:n liukkaus osan paremmasta rullauksesta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti hubba

Jossain oli juttua miten sisä- ja ulkokumin väliin laitettava liukaste/rasva voi vähentää vierintävastusta, selittäisiköhän tpu:n liukkaus osan paremmasta rullauksesta.

---

En tiedä TPUsta, mutta ainakin minä käytin aikoinaan perinteisten sisureiden kanssa talkkia, ja olin mukamas tuntevan eron.
Yksi vielä mikä noita TPU-sisureita erottaa on paikkaus. Eilen kävi asiakas hakemassa revoloopin paikkasatsin, kun toisen valmistajan paikka ei toiminut. Revoloopin oma paikka on ns hetivalmis, enkä tiedä sopiiko muiden valmistajien renkaisiin. Kiva olis jos sopis :). Siihen nähden miten paljon mulla hajosi sisureita läskissä, ei noista tpu-sisureista ole juurikaan tullut meille tietoon että olisivat heikompia, vaikka painavat huomattavasti vähemmän.

^Joskus nuoruudessa jotkin perussisurit oli jo valmiiksi talkitut, lienee oli tarkoitus helpottaa asennusta.

Muistaakseni Schwalbe ilmoittaa omien paikkojen sopivan muidenkin kanssa ja Contin mukana tuli paikkalappu mukana. Pirellin paikat liiman kanssa ja suurin osa noita "heti valmiita". Toimivuudesta osaa sanoa kun en ole kuin yhden Tuboliton paikan käyttänyt.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti hubba

Jossain oli juttua miten sisä- ja ulkokumin väliin laitettava liukaste/rasva voi vähentää vierintävastusta, selittäisiköhän tpu:n liukkaus osan paremmasta rullauksesta.

---

Teoriassa kyllä. Mikä tahansa kitkaa vähentävä pienentää vastusta. Miten sitten käytännössä on hyvä kysymys, en ole nähnyt asiasta testituloksia tai testannut itse.

Todennäköisesti vaikutus on kuitenkin pieni. Isompi vaikutus on itse kumiseoksella eli rengasmateriaalin sisäisellä kitkalla. Sen voi päätellä mm siitä, että lateksi ei ole pinnaltaan yhtä liukas, mutta vierintävastus on edelleen vähintään yhtä hyvä. Butyylinkin saa rullaamaan hyvin kunhan vaan sisuria ohentaa ja kasaan painuvan materiaalin määrää vähentää (esim Contin tai Schwalben "light" versiot). Ja edelleen paksu lateksi on nopeampi kuin ohut butyyli.

Jos liukasteella oikeasti olisi merkitystä, ihan varmasti joku myisi silikonipinnotteisia ulkorenkaita. Tai Silca koettaisi kaupata jotain ylihintaista liukastetta. Ei tietääkseni myy.

Mitä huokoisempaa polyymeeriverkko renkaassa siis on ja mitä vähemmän säikeet ottaa toisiinsa kiinni, sitä vähemmän kitkaa ja vierintävastusta. Toisaalta huokoisen verkon haitta on, että se päästää helpommin ilmamolekyylejä läpi - lateksi vuotaa selvästi enemmän. Ulkorenkaassa heikosti kiinni oleva säie taas irtoaa tiehen eli rengas kuluu nopeammin. Siksi hyvin rullaavalla kisarenkaalla on lyhyempi käyttöikä kuin vähän kovemmalla ja hitaammalla treenirenkaalla.

TPU on tällä hetkellä materiaali, jolla noita parametreja saa optimoitua helpoimmin. Se on kulutusta kestävää ja riittävän tiheää, jotta ilma pysyy sisällä vaikka kalvo olisi ohut ja kitkatilavuus pieni.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti hubba

Jossain oli juttua miten sisä- ja ulkokumin väliin laitettava liukaste/rasva voi vähentää vierintävastusta, selittäisiköhän tpu:n liukkaus osan paremmasta rullauksesta.

---

TPU ei rullaa paremmin. Se on hitaampi kuin lateksi. Se rullaa paremmin verrattuna paksuun butyyli sisuriin. Ultra light TPU rullaa jo lähelle lateksia, mutta edelleen lateksi on smoothimpi ja nopeampi ajaa. Tuon vuoksi vielä sisureita käyttävät pro tallit niillä ajavat.

^Siis "amatöörit" ajaa litkuilla? Eikös täälläkin iso osa ainakin varustelun suhteen mukaile pro porukkaa? Ainakin niin kuvitellut keskustelujen perusteella.

Ymmärrätkö lukemaasi ollenkaan?

^^ "sisureita käyttävät pro tallit" käsittääkseni rajaa pois tubelessia käyttävät pro tallit....

Sen verran lisäisin että mitä isommasta renkaasta eli suuremmasta pinta-alasta on kyse niin sitä suuremmaksi muuttuu kitka sisurin ja renkaan välillä. Tämän voivat uskoakseni todistaa kaikki läskipyöräilijät jotka ovat siirtyneet sisureista litkuihin, oli talkkia välissä tai ei. Pätee myös muissa maastopyörissä. Maantiepyörien nakeissa ero on huomattavasti pienempi mutta tarkalla jalalla aistittavissa.
Itsellänihän on aina ensimmäinen operaatio uuden pyörän kanssa sisureiden poistaminen ja litkujen laitto koska mikään ei ole mielestäni niin ahterista kuin sisureiden kanssa pelaaminen, mutta hyvä että tässäkin voi kukin harrastaa tavoilleen uskollisesti.

^^Kuminauha, sarkasmia...

^Kepsu, "mutta hyvä että tässäkin voi kukin harrastaa tavoilleen uskollisesti". Juuri noin, itse en pidä sisurien kanssa "pelaamista" sen kummoisempana kuin litkujenkaan ja jopa tuossa pienessä mielenhäiriössä jopa mietin seuravien reunkaiden litkuttamista mutta tais mennä aika äkkiä ohi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti jahuc

Renkaan vierintävastus ei tule painosta vaan siitä miten rengas reagoi tien pinnan kanssa. Vierintävastus nousee jos
- rengas tarttuu tien epätasaisuuksiin
- renkaan pinta pomppii tien pinnan muotojen mukaan
- rengas painuu kasaan.

Kaikkein alhaisin vierintävastus saadaan, jos tien pinta on täysin sileä ja rengas täysin kova eikä painu lainkaan kasaan. Siksi junilla on hyvin pieni vierintävastus. Maantietä ei kuitenkaan tehdä sileästä teräskiskosta, joten kovan vanteen ja tien väliin pitää laittaa jokin pehmuste eli kuminen rengas. Siksi syntyy aina jokin määrä ylimääräistä vastusta.

Mitä kovempi rengas, sitä enemmän se pomppii jonnekin muualle kuin kulkusuuntaan osuessaan tienpinnan epätasaisuuksiin. Siksi huonopintaisella tiellä löysä rengas antaa pienemmän vierintävastuksen. Pinnan kumi muokkautuu epätasaisuuksiin ja rullaa niistä yli aiheuttamatta kulkusuunnan muutosta.

Mutta löysä rengas painuu kasaan. Renkaan vieriessä tämä kasaan painuva alue liikkuu jatkuvasti ja materiaali hankaa silloin itseään vastaan. Tästä kitkasta syntyy lämpöä, joka on energiahukkaa. Hukka tuntuu polkijalle vastuksena. Mitä isompi (pidempi, leveämpi ja syvempi) alue painuu kasaan, sitä suurempi vastus.

Siis mitä löysempi rengas, sitä vähemmän on pinnan epätasaisuudesta johtuvaa vastusta. Mitä kovempi rengas, sitä vähemmän on muokkautumisesta johtuvaa vastusta. Jostain näiden välistä löytyy optimi, joka riippuu ajettavasta tiestä ja renkaan materiaalista.

Joskus renkaaseen halutaan tahallaan lisää vieriessä muovautuvaa materiaalia. Tätä varten renkaassa on kuvio. Kuvion pinta lisää muokkautuvaa pinta-alaa (ja sitä kautta tilavuutta, jossa kitkaa syntyy) ja siksi nostaa lämpöhäviötä. Täysin kuviottoman (sliksi) renkaan vierintävastus on siksi pienempi kuin kuvioidun. Auton renkaassa on kuvio kahdesta syystä: se antaa vedelle kanavan poistua renkaan alta ja lämmittää rengasta. Polkupyörällä ei voi johtua vesiliirtoon, nopeus on siihen liian alhainen. Sen vuoksi polkupyörän maantierenkaassa on kuvio vain sitä varten, että pinta pysyy riittävän lämpimänä ja lisää pitoa.

Polkupyörän talvi- ja maastorenkaassa on kuvio, jotta kumin muoto painuu alla olevaan pintaan ts lumeen, mutaan, hiekkaan tms. Se lisää pitoa, mutta jokainen nyppylä tai ura renkaan pinnassa liikkuu ja heiluu renkaan vieriessä. Syvä kuviointi lisää lämpöhävikkiä aiheuttavaa pinta-alaa. Sen vuoksi maastorengas rullaa huonommin kuin maantierengas.

Talvirenkaan nasta on siihen päälle oma eläimensä, koska se on nimenomaisesti suunniteltu pitoa lisäämään. Pintaan osuessaan ja pinnasta irrotessaan nasta tarrautuu tien pintaan, mikä oleellisesti lisää vierintävastusta.

Jos haluaa pienen vierintävastuksen, pitää minimoida kasaan painuvan materiaalin määrä. Rullatessa kasaan painuu sekä ulkorengas että sisärengas. Pistosuojattu rengas rullaa huonommin kuin pistosuojaamaton, koska suojaus lisää kasaan puristettavan materiaalin määrää. Tubeless-renkailla on pieni vierintävastus, koska kasaan painuvaa sisäkumia ei ole. TPU rullaa hyvin, koska TPU-kalvo on ohut ja materiaalia vähän. Lateksisisuri rullaa hyvin, koska lateksin sisäinen kitka on matala ja lämpöhäviö siksi pieni.

Sisurin paino (huom, siis vain paino, ei materiaalin määrä) ei vaikuta vierintävastukseen. Paino vaikuttaa hitausmomenttiin (inertia). Mitä enemmän painoa on ulkokehällä, sitä suurempi inertia. Se vaikuttaa kiihtyvyyteen. Kevyissä maantiepyörissä halutaan kevyt sisuri, jotta pyörä tuntuu ketterämmältä ja jotta mäissä on vähemmän ylös raahattavaa painoa.

Muutaman kymmenen gramman optimointi ei ajaessa tunnu käytännössä mitenkään. Mutta jos sekä eturenkaassa että takarenkaassa on butyyli ja satulalaukussa kulkee lisäksi pari vararengasta, niiden kaikkien vaihtaminen TPU:hun voi parhaimmillaan pudottaa kokonaisuuden painoa puoli kiloa. Kalliimmissa pyörissä ero on melkein 10% kokonaispainosta. Sen jo tuntee.

---

Erinomainen vastaus ja avasi itselleni asian, miksi ei ajeta pelkällä vanteella. Käytännön kokemushan on, että kovempi kumi on aina rullaavampi, joten logiikka on, että olisiko pelkkä vanne vielä nopeampi, mutta eihän se sitä todellakaan ole? Olin omassa tarinassani epätarkka - tarkoitin nimenomaan inertiaa vaikka ehkä puhuinkin vierintävastuksesta - tai oikeastaanhan kyse on niiden kombinaatiosta. Pyörivän massan kevennys auttaa renkaan kiihtyvyyteen kiistatta ja sikäli kevyempi sisuri on ehdottomasti parempi kuin raskaampi. Siinä kannassa edelleen pysyn, että Piikkisian tapauksessa vierintavastus ja pyörivä massa ovat jo valmiiksi sen verran korkeita, että sisuria keventämällä saatu vaikutus on takuulla vähäinen. Sitäpaitsi tähän kuuluu henkilökohtainen vinkkeli, jossa vyöllä kuljetetaan kymmeniä ylimääräisiä kiloja. Kaikista järkevintä pyörän keventämistä on keventää pyöräilijää. Siitä ne grammat irtoavat helpoiten ja siinä niiden keventämisestä on eniten hyötyä.

Eli meidän mahakkaiden setämiesten ei kyllä ole perusteltua ihan mahdottomasti pyörän viimeisä grammoja pohtia vaan kannattaa keskittyä pelkkään ajamiseen. Ammattipyöräilyssä tilanne on toinen - siellä kuskista on jo viilattu aikalailla kaikki pois mikä kannattaa ottaa ja voihan olla, että joku meistä harrastajistakin on jo sen puolen laittanut kuntoon.

Minulle sisärenkaat ja niiden varakappaleet vaikuttavat pyörän päällä olevaan kokonaisuuteen prosentteja tai niiden osia. Sitä ei kyllä tunne ajaessa....tai sitten pitäsi olla kaksi samanlaista pyörää eri sisureilla, että voisi lennosta hypätä pyörästä toiseen ja tunnustella asiaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tikola

Käytännön kokemushan on, että kovempi kumi on aina rullaavampi,

---

No ei ole.

^Totta tuokin. Itselle keveys on harrastus enkä mieti sitä että saavutanko sillä mitään muuta kuin mielihyvää itselleni ja kun kokee/luulee pyörän kulkevan paremmin ja kevyemmin.

Eihän se ole sen kummempi seikka kuin sekään että kalleilla +5K huippukilpureilla ajavat setämiehet pärjäisivät selkeästi huomattavasti edullisemmilla kapistuksilla. Jokainen uskoo mihin uskoo ja saa siitä mielihyvää. Rahansa voi laittaa kuitenkin selkeästi huonompiin kohteisiin kuten esim. autoihin ;-)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Copilot

No ei ole.

---

Näin minä sen koen, kun kyse on tavallisesta sileästä alustasta ja sileästä kumisesta renkaasta. Jos joku kokee toisin saa kokea, mutta kyllä tuota kovempi rullaa paremmin ajatusta voi jonkinlaisena yleisenä linjana pitää. Vai tuleeko jossain vaiheessa niin kova paine, että rullaus huononee? Minä en ole vielä moista painetta saanut aikaan. Maasto on sitten erikseen - siellä paine lisää kaikkea muuta ikävää ja sitäkautta rullaus huononee, mutta jos pistetään kaksi mummoa asvaltilla alamäkeen tunturi daamillaan, niin se jolla on enemmän painetta rullaa minusta aina pidemmälle, sikäli kun mummot ovat muodoltaan ja kooltaan samanlaisia

Mutta sen myönnän, että vanne rullaa huonommin, kuin kumi eli jossain vaiheessa kovuus kiistatta haittaa rullausta, mutta en ole vielä kumilla sitä rajaa löytänyt - vanteella kyllä. Jotenkin se joustavuus siihen vierintävastukseen liittyy ja sitä jahuc avasi minusta ihan hienosti ja kansantajuisesti.

Se kansantajuisuus on oikeastaan se minun ainoa kiinnostus tässä, eli tämä keskusteluhan lähti termeistä Aerothan ja TPU. Ne eivät sille mummolle (eivätkä minullekkaan) sano mitään ja pitää alkaa googlailemaan. Sittemmin on käynyt ilmi, että kyse on lähinnä muovimaisesta venymättömästä kalvosta. Varmasti hyvä ja ajatus on kirkas, mutta kyllä se Tunturi Daami kannattaa jatkossakin Bilteman (tms.) sisurilla ajaa. Ei siihen tällaisia hienouksia tarvita. Noiden termien ymmärtäminen on vain tarpeen, ettei joku pahantahtoinen pyöräkauppias onnistu kusettamaan mummolle satasella uutta TPU sisuria - ei se mummo siitä mitään hyödy vaikka kauppias hyötyisikin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tikola

Mutta sen myönnän, että vanne rullaa huonommin, kuin kumi

---

Teräspyörän vierintävastus teräskiskolla (e.g. juna) on alhaisempi kuin minkään kumipyörän. Mutta kun tiet eivät ole sileitä kuin teräskisko.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tikola

... joten logiikka on, että olisiko pelkkä vanne vielä nopeampi,

---

Jos jostain sopivan junaradan pätkän löydät ja resiinaa poljet niin silloin kyllä. Muulloin ei.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tikola

Käytännön kokemushan on, että kovempi kumi on aina rullaavampi,

---

Vain hyvin rajatuissa ympäristöissä. Pyöräilyssä tilanne tulee vastaan lähinnä sisällä velodromilla ajettaessa. Siellä käytetään kovia paineita.

Maantiellä ajaessa joskus voit kesällä löytää myös tienpätkän johon on just vedetty uusi silkinpehmeä bitumi päälle. Silloin kova rengas rullaa. Jos tie on jotain muuta niin kannattaa vähän päästää paineita pois.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tikola

Se kansantajuisuus on oikeastaan se minun ainoa kiinnostus tässä, eli tämä keskusteluhan lähti termeistä Aerothan ja TPU. Ne eivät sille mummolle (eivätkä minullekkaan) sano mitään ja pitää alkaa googlailemaan. Sittemmin on käynyt ilmi, että kyse on lähinnä muovimaisesta venymättömästä kalvosta.

---

TPU on ulkoisesti samantyyppistä muovia kuin vaikka kaupan muovipussi. Kuvittele täyttäväsi rangasmainen muovipussi ilmalla ja laita se pyörään, lopputulos on vähän samanlainen.

Tarkkaan ottaen TPU ei ole samaa materiaalia kuin kaupan kassi. Kaupan muovipussi on polyeteeniä, sisäkumi (tai -muovi) on polyuretaania. TPU on vähän PE:tä joustavampaa ja kestää paremmin hankausta ja lämpöä. Siksi sitä käytetään mm kumiveneissä, kengissä ja puutarhaletkuissa. TPU:lla on paljon käyttöä myös auto- ja lääketeollisuudessa. Koska TPU:sta tehty kappale joustaa, sillä voi myös korvata kumia joissain paikoissa missä tarvitaan pehmustusta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Kepsu

Sen verran lisäisin että mitä isommasta renkaasta eli suuremmasta pinta-alasta on kyse niin sitä suuremmaksi muuttuu kitka sisurin ja renkaan välillä. Tämän voivat uskoakseni todistaa kaikki läskipyöräilijät jotka ovat siirtyneet sisureista litkuihin, oli talkkia välissä tai ei. Pätee myös muissa maastopyörissä. Maantiepyörien nakeissa ero on huomattavasti pienempi mutta tarkalla jalalla aistittavissa.

---

Juu, tämä täsmää. Fatbiken raskaus tulee pitkälti siitä, että kontaktipinta tiehen on laaja, jolloin kumia liikkuu enemmän. Tosin luulen, että kitkasta pääosa on sisurin materiaalin sisäistä kitkaa.

Tosin täytyy myöntää, että omakohtaista kokemusta fäteistä ei ole kun ajelen vain maastokumeilla ja niitä kapeammilla. Mutta naapurin Katja kun lähtee tuosta pihan toiselta puolelta aamulla töihin niin eron näkee ihan paljain silmin. On siinä sen verran monta kerrosta läskiä kumien päällä, että takuuvarmasti syntyy kitkaa enemmän kuin hänen ja Jonen avioliitossa konsanaan. Ja se on kyllä semmoinen määrä, ettei mikään ihme että puuskuttaa jo postilaatikon kohdalla. Enkä niitä tukkeja kyllä kutsuisi "tarkoiksi" hyvällä tahdollakaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tikola

Erinomainen vastaus ja avasi itselleni asian, miksi ei ajeta pelkällä vanteella. Käytännön kokemushan on, että kovempi kumi on aina rullaavampi, joten logiikka on, että olisiko pelkkä vanne vielä nopeampi, mutta eihän se sitä todellakaan ole? Olin omassa tarinassani epätarkka - tarkoitin nimenomaan inertiaa vaikka ehkä puhuinkin vierintävastuksesta - tai oikeastaanhan kyse on niiden kombinaatiosta. Pyörivän massan kevennys auttaa renkaan kiihtyvyyteen kiistatta ja sikäli kevyempi sisuri on ehdottomasti parempi kuin raskaampi. Siinä kannassa edelleen pysyn, että Piikkisian tapauksessa vierintavastus ja pyörivä massa ovat jo valmiiksi sen verran korkeita, että sisuria keventämällä saatu vaikutus on takuulla vähäinen. Sitäpaitsi tähän kuuluu henkilökohtainen vinkkeli, jossa vyöllä kuljetetaan kymmeniä ylimääräisiä kiloja. Kaikista järkevintä pyörän keventämistä on keventää pyöräilijää. Siitä ne grammat irtoavat helpoiten ja siinä niiden keventämisestä on eniten hyötyä.

Eli meidän mahakkaiden setämiesten ei kyllä ole perusteltua ihan mahdottomasti pyörän viimeisä grammoja pohtia vaan kannattaa keskittyä pelkkään ajamiseen. Ammattipyöräilyssä tilanne on toinen - siellä kuskista on jo viilattu aikalailla kaikki pois mikä kannattaa ottaa ja voihan olla, että joku meistä harrastajistakin on jo sen puolen laittanut kuntoon.

Minulle sisärenkaat ja niiden varakappaleet vaikuttavat pyörän päällä olevaan kokonaisuuteen prosentteja tai niiden osia. Sitä ei kyllä tunne ajaessa....tai sitten pitäsi olla kaksi samanlaista pyörää eri sisureilla, että voisi lennosta hypätä pyörästä toiseen ja tunnustella asiaa.

---

Tässä on hyvä huomioida että ns perstuntuma voi ja poikkeaa todellisesta suorituskyvystä.
Kovempi rengas(paine?) tuottaa enemmän vauhdinhurmaa kun välityön palaute tienpinnasta on tuntuvampi. Tavallaan sama kun joskus 90-luvulla ensimmäistä kertaa kokeilin täysjoustopyörää (olikohan joku Spesialized Stumpjumper tai vastaava) niin tuntuma oli että se on hidas koska tuntuma tiehen oli aivan eri. Kenties tästäkin syystä 23mm oli pitkään ns normirengas mutta nyttemmin kun ihan mitattavaa dataa on saatavilla enemmän kuin tarpeeksi on helppoa selvittää että pienin vierintävastus saavutetaan säätämällä rengaspaineet alustan, renkaan ja pyörän+kuskin painon tuottaman yhtälön mukaan.

edit.
sisärenkaat ja rengaspaineet optimoimalla voidaan saavuttaa hyvinkin 10W tai jopa enemmän tehonsäästö joka voidaan hyödyntää jaksamisessa, ajamisen miellyttävyydessä tai nopeudessa tai näiden yhdistelmässä.

TPUn eduksi omien n. 5 v. Tubolito-kokemukseni perusteella väittäisin että pienten reikien vaikutus renkaan tyhjentymiseen TPUlla on pienempi. Eli usein renkaaseen tullutta pientä reikää ei huomaa välttämättä edes 20 km matkalla vaan vasta kotona seuraavana päivänä. Syynä se ettei TPUssa oleva reikä veny niin kuin butyyli- tai lateksisisurissa.

Paineen vaikutus rullaavuuteen on merkittävä, ja Silcan sivuilla olevalla laskurilla voi helposti saada omalle painolle/renkaan leveydelle/tien pinnalle/ajotyylin kutakuinkin oikean paineen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Fuuga

TPUn eduksi omien n. 5 v. Tubolito-kokemukseni perusteella väittäisin että pienten reikien vaikutus renkaan tyhjentymiseen TPUlla on pienempi. Eli usein renkaaseen tullutta pientä reikää ei huomaa välttämättä edes 20 km matkalla vaan vasta kotona seuraavana päivänä. Syynä se ettei TPUssa oleva reikä veny niin kuin butyyli- tai lateksisisurissa.

---

Tämä.
Toisaalta oma kokemukseni on että TPU renkaisiin vaikuttaa tulevan niitä pieniä vuotoja ihan itsestään. Kokemuksia lähinnä kevyimmistä Revoloop, Tubolito, RideNow ja Cyclami versioista. Nyt Gravelissa olevat Aerothanit vaikuttaa tukevammilta mutta onhan ne myös hieman painavammat eikä vierintävastukseltaan parhaat mahdolliset. Maantiepyörässä (700x25) lateksit olleet parhaat vaikka suotavat siihen malliin että päivittäini syytä pumpata mutta mukavuus ja rullaavuus ovat niillä parhaat, tubeless sitten ilmeisesti siitäkin parempi. Tubeleksissa pitää huomioida että myös ulkorengas on eri kuin sisärenkaallinen versio eli usein hieman painavampi jolloin on riskinä että itse ulkorenkaan vierintävastus onkin suurempi. Toki voi tubeless ulkorenkaan kanssa käyttää sisärengasta jos haluaa yhdistää molempien "huonot" puolet.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tikola

Näin minä sen koen, kun kyse on tavallisesta sileästä alustasta ja sileästä kumisesta renkaasta. Jos joku kokee toisin saa kokea, mutta kyllä tuota kovempi rullaa paremmin ajatusta voi jonkinlaisena yleisenä linjana pitää. Vai tuleeko jossain vaiheessa niin kova paine, että rullaus huononee? Minä en ole vielä moista painetta saanut aikaan. Maasto on sitten erikseen - siellä paine lisää kaikkea muuta ikävää ja sitäkautta rullaus huononee, mutta jos pistetään kaksi mummoa asvaltilla alamäkeen tunturi daamillaan, niin se jolla on enemmän painetta rullaa minusta aina pidemmälle, sikäli kun mummot ovat muodoltaan ja kooltaan samanlaisia

Mutta sen myönnän, että vanne rullaa huonommin, kuin kumi eli jossain vaiheessa kovuus kiistatta haittaa rullausta, mutta en ole vielä kumilla sitä rajaa löytänyt - vanteella kyllä. Jotenkin se joustavuus siihen vierintävastukseen liittyy ja sitä jahuc avasi minusta ihan hienosti ja kansantajuisesti.

---

Mahkas setämies ei ehkä voi laittaa renkaisiin niin kovia paineita, että kulku hidastuisi sileällä asfaltilla, mutta normi painoinen tuon eron kyllä huomaa. Frendi pisti kerran 28mm maantirenkaaseen 6bar painetta ja takarengas alkoi hyppimään kovassa vauhdissa. Sen oikeasti näki takana ajaessa silmällä. Ja assu oli tuossa kohdassa suhteellisen sileää. Vähänkään karkeammalla assulla tuollainen on täysi jarru.

Ja siis oikeastihhan se rengas ei ole hitaampi, vaikka onkin pehmeämpi. Fiilis on vaan erillainen. Kannattaa käyttää esim sramin laskuria paineisiin, eikä arpoa noita summassa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MPS

Tämä.
Toisaalta oma kokemukseni on että TPU renkaisiin vaikuttaa tulevan niitä pieniä vuotoja ihan itsestään. Kokemuksia lähinnä kevyimmistä Revoloop, Tubolito, RideNow ja Cyclami versioista. Nyt Gravelissa olevat Aerothanit vaikuttaa tukevammilta mutta onhan ne myös hieman painavammat eikä vierintävastukseltaan parhaat mahdolliset. Maantiepyörässä (700x25) lateksit olleet parhaat vaikka suotavat siihen malliin että päivittäini syytä pumpata mutta mukavuus ja rullaavuus ovat niillä parhaat, tubeless sitten ilmeisesti siitäkin parempi. Tubeleksissa pitää huomioida että myös ulkorengas on eri kuin sisärenkaallinen versio eli usein hieman painavampi jolloin on riskinä että itse ulkorenkaan vierintävastus onkin suurempi. Toki voi tubeless ulkorenkaan kanssa käyttää sisärengasta jos haluaa yhdistää molempien "huonot" puolet.

---

Niin tuo on just se ero kevyessä TPU:ssa vs latex. Normi latexiin ei kyllä reikiä ainakaan omassa käytössäni tule. Sisurit pitää vaihtaa vanhuuttaan uusiin. Sitten jos vaihtaa paksumpaan TPUn niin tulee pataan reilusti rullauksessa ja mukavuudessa. Latexin ja tubeleksen välillä en kyllä itse eroa oikeastaan huomaa. Käytän molempia. Enimmäkseen nyt tublesta, koska se on helpompi asennettaessa ja paineita ei tarvitse tarkistella työmatkoille.

Jos eroa conteissa on, niin mielestäni niinpäin, että latexilla gp5000 on mukavampi mitä tubeleksena. Eli tuon takia ei kyllä kannata tubelekseen siirtyä.

Ajelin itse taas jonkin aikaa sisureilla espanjassa, mutta vannejarrupyörän kanssa ne alamäkijarrut alkoivat vähän pelottamaan ja siirryin takaisin tubelekseen. Yksi lateksi oli jo sulanut suht nätisti kehään kiinni. Ei onneksi vielä hajonnut.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Kannattaa käyttää esim sramin laskuria paineisiin, eikä arpoa noita summassa.

---

Tuosta on hyvä lähteä - olen aina vetänyt 25-30% enemmän kuin tuo sanoo ja jos menisin noin alhaisilla niin se tuntuu raskaalta. Mutta hyvä että on joku numero, josta lähteä liikkeelle.

Jahuc, kuitenkin sen tosiasian myönnät että kovin rengas rullaa parhaiten jos ei ulkoisia seikkoja huomioida?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

Jahuc, kuitenkin sen tosiasian myönnät että kovin rengas rullaa parhaiten jos ei ulkoisia seikkoja huomioida?

---

Jos minuun viittaat niin tämä ei vienyt uskoani siitä, että kovin on paras mihinkään, mutta antoi ehdottomasti ajattelemisen aihetta ja uusia näkökulmia. Se että 6 barilla mikään pomppisi mihinkään minun alla ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, jos nyt ei ihan juurakkopolkua ajeta. Eli kyllä kestopäällysteen pitää olla katastrofaalisen huono, että tuollaista hyppimistä havaitsisin. Ei silti oli minulla joskus tuubirengas jossa luvattiin kestoa 15 barin saakka, mutta pumpusta loppui eväät kympissä. Ei se minusta ollut huono sillä kympilläkään ajaa.

^ En sinuun vaan lähinnä Jahucin myöntymiseen kovan renkaan paremmuudesta tietyissä olosuhteissa.

Itsellä sen verran kokemusta kovista renkaista nuoruuden ekassa kunnon maantiepyörässä, 21-23milliset tuubit ja paineet tuollaista +/-8baria. Nykyiset käyttämäni paineet suht olemattomia mutta ei noista nuoruuden vuosista sen kummempia huonoja kokemuksia jäänyt paitsi mitä lieveilmiöitä noihin tuubeihin liittyi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

Jahuc, kuitenkin sen tosiasian myönnät että kovin rengas rullaa parhaiten jos ei ulkoisia seikkoja huomioida?

---

Joo se kova on varmasti hyvä pyörän roikkuessa vain seinällä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

Jahuc, kuitenkin sen tosiasian myönnät että kovin rengas rullaa parhaiten jos ei ulkoisia seikkoja huomioida?

---

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

^ En sinuun vaan lähinnä Jahucin myöntymiseen kovan renkaan paremmuudesta tietyissä olosuhteissa.

---

MItä eroa on "ulkoisilla seikoilla" ja "tietyillä olosuhteilla"? Mitä siis pitää huomioida ja mitä jättää huomioimatta?

^ Johan itse mainitsit, esim. velodromin pinta...

Onko näistä kokemusta että kuinka luotettavia tuloksia on saatu?
https://axs.sram.com/guides/tire/pressure
https://silca.cc/en-eu/pages/pro-tir...QQnTgmJDljaTFW
https://www.renehersecycles.com/tire...ikPBorJ-wbk-AY

Keskustelua muualla:
https://weightweenies.starbike.com/f...c.php?t=172702

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

^ Johan itse mainitsit, esim. velodromin pinta...

---

Ja miten velodromin pinta pitäisi tässä kohtaa keskustelua huomioida?