kohta luultavasti myynissä full suspension flatbar gravel... toisaalta full suspension kippurasarvi gravel voisi olla hauska..
Printable View
kohta luultavasti myynissä full suspension flatbar gravel... toisaalta full suspension kippurasarvi gravel voisi olla hauska..
Trek Supercaliber tyylinen takajousitus olis magee gravel pyörässä, outoa jos ei vielä ole saatavilla
Tuijottelin omaa suoratankoista, joka on maasturin runkoon kasattu jäykkis, yritin mittaillakin keskiön korkeutta, droppi jotain 33/34 mm, kun taas kahdessa kippurapyörässä 65/68 mm. Muutoin noissa kaikissa kulmat muine mittoineen on hyvinkin samat. Hyvät ajaa kaikki, mutta erojakin on säädöistä huolimatta, eniten tuo korkea keskiö tieajoon vaikuttaa. Edellinen suoratankoinen oli krossarin runkoon kasattu, keskiö alhaalla, ei pääse maasturirunkoisella yhtä hyvään hakemallakaan.
En viitti omastani laittaa kuvaa, kun muualta sai kaivettua edustavammankin. Muirwoodsin BB drop on 70 geo-taulukon mukaan.
https://sklep.biker-house.pl/blog/wp...r-1080x808.jpg
Kun puhutaan maasturista, keskiön pudotus mitataan kai jousitus yläasennossa. 100 mm joustomatkalla keula painuu heti sen 15-20 mm, joten keskiökin putoaa suunnilleen puolet tuosta ja kaikki kulmat muuttuu. Jos vaihtaa jäykän haarukan, joka on vähän lyhyempi kuin jousitus suorana, saa kai maasturinkin keskiötä vähän alas, joten ero eiliene enää ihan niin suuri kuin se maasturin mittojen perusteella pitäisi olla. Eli ei kai tällä tavoin 30...40 millistä > n. 65 milliin niin kovin kaukana ole.
Itsellä tosiaan olisi sopiva aihio tuossa teräs Cinellissä. Kovin leveät renkaat eivät mene, jokin 35mm taitaa olla lähellä maksimia... Onkohan mitään esteitä jos käyttäisi jotain maastosarjaa pääasiallisesti, esim. hydrauliset suoraan/riseriin ja taakse jokin +36 SRAM/Shimano yhteensopiva pakka, kiekot vois olla joko maasto/maantie...
Jonkin sportti GraHyblerin varmaan saisi ajankuluksi väsättyä... Tai sitten ei... Voi silti olla käyttökelpoisempi ratkaisu vaihtaa teräsmaasturiin kuitukeula ja suht vastaava siitä kuitenkin tulisi...
Tässä ehtii monta vaihtoehtoa vielä kehitellä ennen kuin kevät koittaa ja jotain uutta taas pitäisi lenkille taluttaa...
^^ Tommonen reilun 30 millin bb droppi viittais ehkä 559-vannekokoon, jolloin muutkin asiat kuin keskiön tiputuksen suuruus voi vaikuttaa ajotuntumaan. Mulla on täysjäykäksi alunperinkin piirretyssä 29-maasturissa 70 mm droppia. Paksumpien renkaiden johdosta keskiö on toki korkeammalla kuin vastaavalla dropilla varustetussa, kapearenkaisessa 622-vanteisessa.
Vanhat CX-rungot on ihan hyviä aihioita rakennella virityksiä joilla pääsee tarvittaessa vaikka baariin, tämmöisen tein joku pari vuotta takaperin CRC:n alerungosta:
https://lh3.googleusercontent.com/pW...-no?authuser=0
Samaa mieltä vaikka kuva ei näykkään, noita 26 jäykkäperiä lienee paljonkin talleissa, ehkä keula sökönä, kaupallinen arvo nollilla, saa ihan kelpoajokin kun ei ihan romu kaikkiaan, hyviä renkaitakin saa halvalla, tuohon minimipäivitys, uusi keula ja lokarit niin kurakelilläkin ajaa. Kun ei ihan ykkös tai kakkos ajokiksikaan, niin hausaka jopa leikkisä ajokki tuosta syntyy.
Tästä keula
https://www.bike-discount.de/en/buy/...on-fork-624732
Maantiepyörien droppi usein 70mm. mutta Vigorellissa 50mm. Täytyy mittailla lisää... Toisaaltaan yhä tuo maastopyörä 100millisellä keulalla mietityttää, jos tilalle 470mm A-C kuitukeula niin saisko tuon tyyppisen väännettyä ajnkuluksi...
Noita TERUn tyyppiseen projektiin löytyy edullisiakin teräksisiäkin edullisesti, ainoa ongelma että onko joko suora/tapered...
Ojasta allikkoon.
Konstit on monet sano eukko kun kissalla pöytää pyyhki.
Ei nyt ihan sama, mutta sinne päin.
https://moots.com/bike/routt-ybb/
Lähetetty minun SM-G973F laitteesta Tapatalkilla
Jep. Bb droppi vaikuttaa koko pyörän geometriaan. Mitä isompi bb droppi, sitä alempana kuskin paino on pyörän päällä suhteessa napojen korkeuteen. Imo droppi vaikuttaa pyörän vakauteen enemmän kuin keskiön korkeus varsinaisesti. Menee vähän offariksi flat bar graveleista, mutta jos kiinnostaa, niin alla esim. pari ihan asiallista geometria-artikkelia.
https://cyclingtips.com/2018/11/the-...-the-steering/
https://www.cyclingweekly.com/group-...plained-407599
Hmm...Mites ton nyt selittäisi. Fillarin runko "roikkuu" napojensa varassa. Jos on 26-tuumainen mtb ja 29-tuumainen mtb, joissa keskiöt on samalla korkeudella, tuntuu 29-tuumainen vakaammalta mutta se on vaikeampi saada keulimaan, koska painopiste sijaitsee alempana suhteessa napoihin. Vaikka 29-tuumaisessa pienennettäisiin bb droppia vähän niin, että sen keskiö nousisi jonkin verran 26-tuumaisen keskiötä korkeammaksi, olisi se silti edelleen vakaampi johonkin pisteeseen asti. Sitä en osaa sanoa, että mihin asti.
Äärivastakohtana voisi olla bmx-pyörä, koska niissä bb-droppi on negatiivinen, mutta silti keskiön korkeus voi olla sama kuin edellisissä. Ne ei todellakaan ole vakaita, mutta keulivat hyvin herkästi. Takahaarukan pituus toki vaikuttaa myös keulimisherkkyyteen.
Sitten, kun ajetaan mutkaan, pyörää kallistetaan ja ohjaustankoa käännetään, muuttuu funktio monimutkaisemmaksi, koska etunapa ei kuljekaan enää samalla viivalla keskiön ja takanavan kanssa. Silloin bb droppi alkaa vaikuttamaan tavallaan päin vastoin ja isommalla dropilla varustettu fillari tuntuu "taittuvan" mutkiin herkemmin kuin pienemmällä dropilla varustettu. Syytä tohon en osaa selittää, mutta isommalla bb dropilla varustetun maantiepyörän kanssa on kivempi kantata kurveihin kuin pienemmällä bb dropilla varustetulla.
Bb dropin suuruus vaikuttaa koko pyörän geometriaan. Kun bb droppia kasvatetaan, pitenee chainstayt ja viistoputki. Vastaavasti emäputki ja seatstayt lyhenee. Satulaputken mitta pysyy ennallaan, mutta se tipahtaa alemmas, eli koko pyörän painopiste suhteessa sen "roikkumispisteeseen" eli napoihin tipahtaa alemmas (jos oletetaan, että stack pysyy samana).
Toki olet siinä oikeassa, että myös keskiön korkeutta madaltamalla pyörä muuttuu vakaammaksi. Yleensä kuitenkin kammet rajoittaa sitä, että keskiötä ei voi mielin määrin madaltaa. N. 40 mm bb dropilla varustetussa 26-tuumaisessa maasturissa on keskiö suunnilleen samalla korkeudella kuin 70 mm dropilla varustetussa 29-tuumaisessa. Kummassakaan ei ole hirveästi varaa tiputtaa keskiötä enää alemmas ilman, että kammet alkaa kolisemaan turhan herkästi.
Pitäisi ehkä perustaa yleinen geometriakeskusteluketju... :)
Isompirenkaisessa on vähän enemmän tilaa roikkua alempana akseleiden välissä, tuohon vielä kääntyvä etupyörä ja ajon etenemisliike, yhtä hankala ajatella kuin pyörän piirtäminen siedettävästi!
Tuo stenun käyttämä "roikkuminen" on hyviä ilmaisu rungon sijainnille napojen varassa, vielä kun on vain pienestä kyse, jopa milleistä melkoisen isossa esineessä, uusi ketju tästä paikallaan palstan aktiiveille.
Riippuu varmaan pitkälti missä ja kuinka paljon kerrallaan ajaa.
Tietysti ne samat kovat jätkät jotka pärjää kaikilla pyörillä ja alustoilla seittemällä napavaihteella niin ei tarvii vaikka ajais tonnin siivuja kerrallaan. Tosin ne taitaakin ajella vaan foorumeilla...
Ite ottaisin tollasen mootsin tai bmc urs koska tahansa. Tota ninerin mcr en välttämättä.
Lähetetty minun SM-G973F laitteesta Tapatalkilla
^Tietenkin alustasta kiinni ja tuskin tuollaisesta minimaalisesta joustosta haittaakaan ole... Kyllä tuollainen Mootsin kaltainen titaani kelpaisi itsellenikin...
Joustohässäkkägraveleissa suoralla tai epäsuoralla tangolla on vähän ongelmana se, että kukaan ei ole vielä keksinyt oikeasti toimivaa ja kelvollisen näköistä gravel-etujoustosysteemiä (ehkä Spessun Futureshockia lukuunottamatta, mutta siinäkin vaan tanko on jousitettu).
Jo yhtään joustavammalla satulatolpalla varustetun mukavahkorunkoisen, mutta levyjarrujäykällä kuitukeulalla varustetun jousittamattoman pyörän kanssa on sellainen fiilis kuin etu- ja takapäät olisi eri pyöristä tai ainakin veistetty eri puusta. Cannarin Topstonen tyyppisissä ratkaisuissa fiilis vaan korostuu. Cannarin pitäis tehdä headshockista 2-3 senttiä joustava kuituversio. Topstone GravelShock® Flat Bar. Voin lähettää laskun nimen keksimisestä... :)
Oliskohan vanhanaikainen joustava ohjainkannatin ratkaisu? Aikoinaan elastomeeripaloilla pystyi muokkaamaan ja niistä vuosista sen verran aikaa että voisi jopa toimivamman kehittää...
Ps. Lefty Oliver Carbon 30mm:n joustolla olisi mielenkiintoinen testata mutta kuinkahan paljon ominaisuudet muuttuu kun paino keulalla kasvaa?
Ritsin soraseikkailu -kuitukeula tuntuisi joustavan mukavasti. On jotenkin ihan balanssissa flexlogic -tolpan kanssa.
^Flexlogic-tolppa on ollut käytössä droppitankoisessa jo useamman vuoden ja on ollut itselleni kovahkoon alurunkoon leveiden renkaiden lisäksi riittävä vaimennus. Ohjaustangoksi olen valinnut, vaikkakin alumiinisen, hintahaitarin ylemmästä osasta.
Itselleni tietty karuus sopii: en aja ryhmässä, joten valitsen itse ajolinjani, aikarajaa ei ole, joten valitsen itse vauhtini ja lisäksi röykkyisen soratien, kivisten metsäautoteiden ja toisinaan reitille osuvien polkujen rasitus luo ison kontrastin asfaltin sileydelle.
Ei pelkkää suffelia, vaan myös keppiä.
Redshiftin joustostemmi? Sitä on kehuttu ainakin.
Entäs se Laufin keula? Maastossa vaimentamattomana ehkä vähän liian epämääräinen mutta pikku jousto gravelihommissa vois toimia.
Kurosen kanssa aika samoilla linjoilla, hommaan kuuluu myös pieni kärsimys, ei aina kaikki tarvi olla niin helppoa ja linnunlaulua... Yksin ajamisessa on juuri se hyvä puoli että itse määrittää kaiken, vauhdin ja väylän...
:)
Huvitti tossa joku viikko takaperin, kun itse duunia kohti flat bar fiksillä polkiessa hirveellä höökällä työmatkatempoa ohi ajanut kaveri Laufin kanssa jäi rimpuilemaan uimastadionin mäkeen, koska putkelta ajaminen ei oikein näyttänyt luonnistuvan sen hässäkän kanssa.
Joustavien stemmien ongelma on sama kuin Futureshockin, että jousto rajoittuu tankoon. IMO. Miettikääpä täysjoustomaasturia, jossa on takapää jousitettu, mutta joustohaarukka edestä korvattu joustavalla stongalla. Rungon takapää niiaa töyssyissä, mutta etupää ei. En huolisi.
JackOjan adventure-Ritsi kiinnostelee, koska jos se oikeasti joustelee paremmin kuin esim. nyt mulla varastossa makaava Whisky, niin se saattaisi olla portti levyjarruihin mun seuraavaan pyörään.
Offaria ylläoleva flat bar -juttuihin liittyen...
^ ja ^^ Totta, cyclocross on kivaa, koska siinä pyörää ei voi ylispeksata. Tai tracklocross. :)
Mutta kokonaan toinen keskustelun aihe onkin se, että minkä asioiden suhteen pyörän haluaa toimivan täydellisesti ja minkä ei. Tuli vaan mieleen, kun nykyään se kuitenkin useimmiten lienee niin, että ”pitää olla jäykkää ja kevyttä kuitua, pitää olla se ja se X-vaihteisto, pitää olla levyjarrut, pitää olla toi ja toi”, mutta sitten samaan aikaan ollaan ääneen mieltä, että pyöräilystä tulee tylsää, jos se pyörä toimii kaikissa paikoissa eleettömästi.
Käytännön syistä mä preferoin ajomukavuutta ja sitä kautta myös tehokkuutta sekä hallittavuutta ennemmin kuin montaa muuta asiaa. Mukavalla pyörällä jaksaa ajaa pitempään ja mukavalla pyörällä jaksaa ajaa kovempaa. Valitettavasti vaan mukavuuden takia joutuu aina tekemään kompromisseja joidenkin muiden asioiden suhteen. Tai sitten lisäämään mekaanisesti toteutettuja jousituselementtejä, jotka puolestaan yleensä lisäävät painoa, ovat potentiaalisia huoltoa vaativia kohteita tai ainakin rumia.
Mukavuuden suhteen mulle olennaisempaa on etupään mukavuus, koska pidemmillä (+100 km) metsätielenkeillä kämmensyrjät ja kyynärpäät tahtoo olla ne, jotka ensimmäisenä ottaa tärinästä nokkiinsa. Kukin toki saa preferoida asiansa oman makunsa mukaan.
^ Laajemmin ottaen tämähän on yksilökysymys, jos esim minunlaiseni melko peruspolkija ajelee helppoja polkuja niin joku superhyvä täpäri maastopyörä saattaisi tuntua tylsältä (ja liian kalliilta). Toisaalta huonommalla pyörällä ajaessa aina haaveilee paremmasta?
Sitten taas on oikeasti kovempia kuskeja (täälläkin foorumilla) jotka ajaa kovaa ja haastavissa paikoissa, hurjan näköisiä alamäkiä, hyppyjä ym. Heille taas vaatimattomampi fillari olisi tylsä kun se ei mahdollistaisi kaikkea mitä he haluavat tehdä.
Edit: Ja tietysti Stenun mainitsema ajomukavuus on tärkeä asia, ja yhtä lailla yksilöllinen. Korostuu tietenkin mitä pidempiä matkoja ajaa kerralla.
No mutta jos ajomukavuus on tärkeä ja mukavuus = kovempaa ja täysimpää sekä tärinä käy kämmensyrjiin + kyynärpäihin => joustostemmi vois hyvinkin olla paras kompromissi.
Muuten se on isojen kompromissien ja gg-täpärilyfen aika :)
En oikein osaa nähdä ylispeksaamista ongelmana. Valitsen olosuhteisiin sopiviman pyörän, mitä on tarjolla. Jos speksaan itselleni täydellisen gravelin ja tuloksena on teknisillä juurakkopoluilla käyttökelpoinen ja mukava pyörä, tuskin sillä ajelen normaaleja gravel-lenkkejä, joissa hyväkuntoisten sorateiden ja asvaltin osuudet vaihtelee 5/95...95/5%. Ei, tuollainen pyörä ei voi olla noissa olosuhteissa täydellinen, joten päädyn sillä taatusti maastoon.
Tästä tulikin mieleen Velo Orangen mini-velo Neutrino. Siinä on 20’’ kiekot. Mitäköhän tuolla tekisi? :)
https://1.bp.blogspot.com/-YoYsIyKjB...onvert_136.jpg
Mulla on kiinalainen Temani satulatolppa, canyonin lehtijousi kopio siis ja sitten xlc joustostemmi molemmat suodattaa tärinää. Kumpikaan ei riko lompsaa, tolppakin on nyt pari tuhatta kilsaa ollut eikä vielä ole katkennut...
Stemmi
https://www.bike24.com/p2183575.html
Tolppa
https://m.aliexpress.com/item/32798284889.html
Lähetetty minun SM-G973F laitteesta Tapatalkilla
Pilaatte hyvät pyörät laittamalla niihin kaikenlaisia vietereitä.
Hauska juttu.