Haaveena SM-taso

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kolistelija

Intin Cooper on aika hyvä mittari juu. Minäkin juoksin röökiä polttavana juoppohulttiona kovat 2650m. Kuitenkin 7 vuotta sitä ennen juoksin 12v kloppina 3150m. Ei taida porukka olla ihan parhaimmillaan siinä iässä kun intissä juostaan coopereita...

---

No se oli vaan esimerkki paikasta jossa niitä tehdään, tehdään varmaan muuallakin, kuten Pajulahdessa ym. Joten sulla varmaan on se 3150 + vähän lisää se luku.

Juoksinhan minäkin vielä muutama vuosi sitten lähes 5kymppisenä 3000.

13-14v pojat excellent 2700m. 17-20 excellent 3000m. Joten tosta päättelemällä vetäisin hatusta että ilman röökiä ja kaljaa sulla olisi voinut olla se Cooper joku 3500m eli VO2max 67mmol.

Ja mun jutun POINTTI OLI juuri se että ne huippulahjakkaat VO2max hirmut, sprinttilahjakkuudet, keihäänheittäjät ja säbän pelaajat istuu todennäköisemmin Ala-Malmin torilla juomassa kaljaa ja polttamassa paperossia kuin mitään urheilua harjoittelemassa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti J. Conrad

J
Laskurin mukaan pitää muuten mennä Cooperissa 3640m jotta olisi VO2max yli 70mmol.

Ja Cooper testihän toimii parhaiten eli on tehty henkilöille jotka EIVÄT ole juoksijoita!

---

Kun lukee tämän niin voi asettaa kysenalaiseksi laskureiden kyvyn antaa oikeita tuloksia ja Coopperin testin kyvyn antaa oikean tuloksen maksimaalisen hapenoton mittarina. Tuohon Coopperitulokseen kun vaikuttavat niin monet tekijät.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti haedon

Tähän voin vielä mainita että eräs tänä vuonna SM-kullan voittanut pyöräilijä kertoi joskus saunakeskustelussa juoksevansa päälle 4000 cooperissa.

---

Eli olisi ollut hyvä kirittäjä Annemari Sandellille... :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti hannupulkkinen

Kun lukee tämän niin voi asettaa kysenalaiseksi laskureiden kyvyn antaa oikeita tuloksia ja Coopperin testin kyvyn antaa oikean tuloksen maksimaalisen hapenoton mittarina. Tuohon Coopperitulokseen kun vaikuttavat niin monet tekijät.

---

Varmaan näin on.

Edelleen mun kirjoituksen POINTTI OLI se että ne huippulahjakkaat VO2max hirmut, sprinttilahjakkuudet, keihäänheittäjät ja säbän pelaajat istuu todennäköisemmin Ala-Malmin torilla juomassa kaljaa ja polttamassa paperossia kuin mitään urheilua harjoittelemassa.

Ei siis ole tarkoitus alkaa vänkäämään mikä on paras tapa mitata VO2max. Tiedän sen. Se on Pajulahden tietokoneohjelma ja maski päässä, niin näkee ruudulta suoraan mikä se VO2max milloinkin on.

Taitaa herrasväeltä karata aihe?

Kuntoilevana ihmisenä todettua: Viime vuonna (2011) pyöräilin TdH:ta 3h53min (tms). Ajattelin seuraavalla viikolla kokeilla cooperia -> hieman alle 3k. Ajatukseni: Pyöräily ja juoksu on eri laji.

Niin ja jos haluaa yhteislähtöpyöräkilpailuissa pärjätä hyvin niin kannattaa tosiaan omata ylivoimaisen hyvä hapenottokyky koska siellä ajetaan kilpaa (ts toisia vastaan) joten ei sieltä ihan noin vain irti päästetä... tempo eri asia tottakai, siksi en niihin tänä vuonna itse osallistunutkaan (pl satakunnan ajojen 1,7km).

Mie vaan kainosti yritin kyseenalaistaa tuon 5 % väestöstä, mutta voihan se niin ollakin.
Voihan sitä ilman muunteluita sanoa, että on riittävän lahjakas SM-tason pyöräilijäksi hapenottokyvyn suhteen jos juoksee Coopperissa 3500 metriä, jos ei ole harrastanut juoksua keskimatkoilla muutamia vuosia.

Olisiko sprintteriksi sitten pätevä jos juoksee ilman suurta harjoittelua satasen alle 12 sekunnin.

Eli testiin ensin ja jos vo2max on >60 ml/kg/min, niin kyllä siitä johonkin ponnistaa kunhan harjoittelee hyvin. Vo2max antaa pientä suntaa siitä, mikä on potentiaali kestävyysurheilijana, koska vo2max on se rajoitin, joka rajoittaa aerobista kuntoa. Ne ratkaisunpaikat kisoissa vaativat eniten aerobista kuntoa vaikka porukasta putoamiseen ei usein montaa sekuntia menekään. Tai näin minä ainakin asian olen ymmärtiväni.

Pienempikin potentiaali riittää aika pitkälle Suomessa. Ei se koko, vaan se miten sitä käyttää...

Cooperin testi ja hapenotto kohtaavat ainakin mun kohdalla ihan OK. Intissä...kauan sitten...juoksin vähän reilun 3700 metriä. Pari viikkoa sitten, ihan testinomaisesti, juoksin 8 km lenkin ja se meni 4 min 18 s kilometrivauhdilla vaikka piti ylittää muutama tie matkalla. Hapenotto tuli viimeksi testattua 2008 71,7 milliksi, mutta nyt ollaan varmasti 60-kymppisissä lukemissa. Toi viimeisin labratesti todennäköisesti mittasi kaiken yläkanttiin kun sekä vo2max että anaerobinen kynnys olivat omia labraennätyksiä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti ppikkupe

Eli olisi ollut hyvä kirittäjä Annemari Sandellille... :)

---

Eikö ole kuitenkin ihan hyvin kylmiltään ja kertoo siis hapenottokyvystä? Samaan ei kuitenkaan olisi mitään jakoja tosin päin (Sandell kirittämässä siis huippupyöräilijää) ja se kertoo taas pyöräilyn luonteesta versus muut kestävyyslajit.

Vedetään nyt vielä yhteenvetona että VO2max on se rajoitin, joka kertoo mihin kestävyysurheilijana on mahdollisuuksia. Siksi jos haluaa sinne huipulle kannattaa tehdä se ergotesti niin nähdään mihin on mahdollisuuksia. Maantiepyöräily tosiaan eroaa muista kestävyyslajeista huomattavasti, koska siinä on paljon muita muuttujia, joita kehittämällä pystyy korvaamaan hapenottokyvyn puutteita.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kolistelija

Ei taida porukka olla ihan parhaimmillaan siinä iässä kun intissä juostaan coopereita...

---

Porukan pitäisi iän puolesta olla parhaimmillaan siinä iässä ...

Meilläkin oli 4 000 ylittäjiä ja sitten niitä, jotka pääsi pää punaisena 1600. Itse en päässyt lähellekkään kärkeä, vaan jäin sinne 3000 tuntumaan. Silti metsässä jaksoin siinä missä nuo 4 000 juoksijatkin, jopa paremminkin. On pikkasen eroa siinä laitetaanko se täyspakkaus 60 kiloisen vai 90 kiloisen selkään. Cooperissa ja kaikissa muissakin painoon suhteutetussa testissä paino rankaisee paljon. Ihan yhtä paljoa se ei rankaise pyörän selässä maantiellä. Silti oman painon ja painojakauman optimointi auttaa varmasti menestyksen saavuttamisessa.

Väittäisin, että nyt poljen nopeammin 200 km siivun maantiellä, kuin 20 vuotta takaperin 45 kiloa kevyempänä, vaikka Coopperin testissä juoksin silloin 30%...40% kovempia lukemia. Kävin ajamassa kokeeksi tänä kesänä runsaasti mäkistä soratietä sisältävän 30 km vedon, jos multa on ajettu aika myös 20 vuotta takaperin. Pätkän aika oli sama kuin aikaisemmin, vaikka nyt oli pohjilla 50 km siirtymää lähtöpaikalle. Pehmeässä maastossa onkin sitten eri juttu...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti haedon

Vedetään nyt vielä yhteenvetona että VO2max on se rajoitin, joka kertoo mihin kestävyysurheilijana on mahdollisuuksia.

---

Ettei tää nyt olisi liian mustavalkoista, niin todetaan kuitenkin että se on vain yksi niistä, joskin oleellinen.
Muutenhan ne mitalit voisi jakaa labrassa...
Mm. taloudellisuus ratkaisee paljon, mihin sen hapen käyttää. Etenemiseen vai johonkin turhaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti OJ

Eli testiin ensin ja jos vo2max on >60 ml/kg/min, niin kyllä siitä johonkin ponnistaa kunhan harjoittelee hyvin. Vo2max antaa pientä suntaa siitä, mikä on potentiaali kestävyysurheilijana, koska vo2max on se rajoitin, joka rajoittaa aerobista kuntoa. Ne ratkaisunpaikat kisoissa vaativat eniten aerobista kuntoa vaikka porukasta putoamiseen ei usein montaa sekuntia menekään. Tai näin minä ainakin asian olen ymmärtiväni.

Pienempikin potentiaali riittää aika pitkälle Suomessa. Ei se koko, vaan se miten sitä käyttää...

Cooperin testi ja hapenotto kohtaavat ainakin mun kohdalla ihan OK. Intissä...kauan sitten...juoksin vähän reilun 3700 metriä. Pari viikkoa sitten, ihan testinomaisesti, juoksin 8 km lenkin ja se meni 4 min 18 s kilometrivauhdilla vaikka piti ylittää muutama tie matkalla. Hapenotto tuli viimeksi testattua 2008 71,7 milliksi, mutta nyt ollaan varmasti 60-kymppisissä lukemissa. Toi viimeisin labratesti todennäköisesti mittasi kaiken yläkanttiin kun sekä vo2max että anaerobinen kynnys olivat omia labraennätyksiä.

---

Silloin kun sen lukeman näin kuinka monella ihmisellä tuhannesta on yli 70mmol, laskeskelin että on ihme että Suomesta löytyy niinkin monta urheilijaa ketkä pärjää ollenkaan. (Vai pärjääkö kukaan, tulee seurattua niin vähän urheilua...) Eli se VO2max ei ole kaikki kaikessa. Ja niinkuin Ilonen joskus nerokkaasti kirjoittijokseenkin näin: Mitä mä sit voin tehdä? Ostaa uudet keuhkot vai?

OJ:lle: Pajulahdessa on ollut muutaman vuoden se uusi "salkku" 40k€ maksanut tietokonehärpäke ja naamari, se näyttää reaaliajassa mitä sä puhallat. (Ei se vanha, se lähti pois mitä 4v? sitten, sillä vähän arvottiin...)

Topicciin: Haavena SM-taso selviää kun alkaa ajamaan kilpaa. Mutta Suomessahan on mentaliteetti tämä: Jos mä tiedän että voitan, lähden kisoihin, jos en tiedä tai epäilen voittoa en lähde mukaan. Siksi meillä on palstat täynnä ja kisan aikana tienvarressa miehiä jotka olis voittanut kaikki jos olis lähteneet mukaan. Muttei ne tuu ikinä. Ne tulee vaan jos ne on nähneet yöllä unen jossa ne NÖYRRRYYTTÄÄ muita...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pekka L

...niin todetaan kuitenkin että se on vain yksi niistä, joskin oleellinen....

---

Niin kuin minäkin olen tuolla jo pari kertaa aiemmin maininnut.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti haedon

Eikö ole kuitenkin ihan hyvin kylmiltään ja kertoo siis hapenottokyvystä? Samaan ei kuitenkaan olisi mitään jakoja tosin päin (Sandell kirittämässä siis huippupyöräilijää) ja se kertoo taas pyöräilyn luonteesta versus muut kestävyyslajit.

Vedetään nyt vielä yhteenvetona että VO2max on se rajoitin, joka kertoo mihin kestävyysurheilijana on mahdollisuuksia.

---

Kova sälli jos juoksee kylmiltään ilman lajipohjaa alta kolmen minuutin kilometriaikoja, mutta... Kaitpa kaikki on mahdollista.

Maantiepyöräily ja maratonjuoksu todellakin ovat luonteeltaan hyvin, hyvin erilaisia kestävyyslajeja kuin 12 minuutin maksimitehoilla juostu cooperi. Maratonilla pyritään pysymään kaukana VO2 maksimista eikä kolmen-neljän tunnin maantiekisassakaan maksimitehoilla mennä kuin korkeintaan hetkittäin.

Pyöräilyssä ja maastohiihdossa tulee välillä myös palauttavia jaksoja, joten nousuissa ja kireissä tapahtuva hetkittäinen tehojen irtiotto ei ihan niin tuhoisaa ole kuin olisi maratonilla.

Taitaa olla niin että jokaista Cooperissa 4000 m vetänyttä kohti on kymmenen sellaista jotka vain muistavat juosseensa 4000 m, kymmenen sellaista jotka juoksivat alimittaisella radalla ja kymmenen sellaista jotka vain luulevat että olisivat juosseet 4000 m.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kuovipolku

Taitaa olla niin että jokaista Cooperissa 4000 m vetänyttä kohti on kymmenen sellaista jotka vain muistavat juosseensa 4000 m, kymmenen sellaista jotka juoksivat alimittaisella radalla ja kymmenen sellaista jotka vain luulevat että olisivat juosseet 4000 m.

---

Juurikin näin. Ja kun koulussa opetettiin että 5:sta eteenpäin voi pyöristää ylöspäin niin 3520 juossut kaveri on helpostikin "neljän tonnin" mies. :-)

Kun mennään yli 3500m, sadat metrit alkaa kuitenkin olemaan suhteellisen tiukassa.

Eli että kisaa pitäisi ajaa selvittääkseen riittääkö potku SM-tasolle? Eihän tämä tule kuuloonkaan. Eikö karsintana voisi ensin verrata harjoittelutunteja ja vetää semifinaalit labrassa naamari päässä? Sitten finaalin voi jupista villarivoorumilla.

Eräs kotimainen ratapyöräilijä totesi, että homma hoituu, kun ensin treenaa maantiekuskien kanssa ja päälle tekee ratatreenit. Toki hän ajoi WC-kisoja radalla.
Sen, miltä tuntuu lähteä kiriin +200km jaloissa, saa selville helposti eikä se ole paljoa sen vaikeampaa tutkiskella miltä se tuntuu, kun ne +200km ajetaan kisavauhtia.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti J. Conrad

Mutta Suomessahan on mentaliteetti tämä: Jos mä tiedän että voitan, lähden kisoihin, jos en tiedä tai epäilen voittoa en lähde mukaan. Siksi meillä on palstat täynnä ja kisan aikana tienvarressa miehiä jotka olis voittanut kaikki jos olis lähteneet mukaan. Muttei ne tuu ikinä. Ne tulee vaan jos ne on nähneet yöllä unen jossa ne NÖYRRRYYTTÄÄ muita...

---

Osui, iski pahasti ja upposi syvälle.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti ppikkupe

...eikä kolmen-neljän tunnin maantiekisassakaan maksimitehoilla mennä kuin korkeintaan hetkittäin....

---

Jostain kumman syystä tuolla toisessa topicissa puhutaan siitä kuinka kaikki huiput maantiellä ovat vetäneet EPOa yms että ovat saaneet hapenottokykynsä maksimoitua pyöräilyssä. Miksi siis kehittää sitä osa-aluetta kielletyllä systeemillä mistä ei ole hyötyä kisassa?

Ja jokaista 4000m juossutta kohden on vielä kymmenen niitä jotka vähättelevät sen tehneiden suorituksen, kun eivät itse pääse lähellekään sitä;).

OT:Meillä ei koulussa ollut edes cooperia, vaan 2000m juoksu. Liikunnanopettajaa ei muutenkaan kiinnostanut muu kuin laskettelu ja lentopallo. Intissä cooperin sijasta lyötiin 10 kilon reppu selkään ja ekaksi "lämmittelynä" 2000m ja siihen perään 2000m ajanotoll, ei mitään muistikuvaa ajasta. Ainut juoksukisan aika jonka muistan oli viimeinen jossa olin mukana ja aika 41:58, matkana 12km maastojuoksu.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti haedon

Jostain kumman syystä tuolla toisessa topicissa puhutaan siitä kuinka kaikki huiput maantiellä ovat vetäneet EPOa yms että ovat saaneet hapenottokykynsä maksimoitua pyöräilyssä. Miksi siis kehittää sitä osa-aluetta kielletyllä systeemillä mistä ei ole hyötyä kisassa?

---

Esimerkkisi on huono. Tässä ketjussa kaveri tähtää Suomen huipulle jossain kotimaisittain marginaalilajissa. Siitä on vielä kohtalainen hyppäys siihen, kun lähdetään maailman huipulle ja etsitään todellisia rajoja ihmisen fysiologiselle suorituskyvylle.

Toistan sen minkä itse jo aiemmin sanoin. Ehkä maastohiihto pois lukien meillä ei kotimaan taso ole missään kestävyyslajissa niin kummoinen, että kärjen tuntumaan yltääkseen tarvittaisiin isoja poppaskonsteja. Kotimaan huippumaratoonarit häviävät tällä hetkellä maailman kärjelle puoli minuuttia kilometrillä. Se on normaalilenkkeilijälläkin jo kohta PK- ja VK-lenkkien välinen ero. Maantiepyöräilyssä meillä on yksi kaveri, joka ei ehkä ihan yllä Euroopan top sadan ajajan joukkoon, mutta pääsee sentään apukuskiksi joihinkin kakkoskategorian kisoihin.

Ei kuitenkaan mitään pois kotimaisilta kärkiurheilijoilta. Töitä tuollekin tasolle on joutunut tekemään ihan pirusti, mutta ei siihen yltääkseen vielä mitään taikanappeja tai poikkeuslahjakkuuksia ole vaadittu. Vain työtä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti ppikkupe

Esimerkkisi on huono. Tässä ketjussa kaveri tähtää Suomen huipulle jossain kotimaisittain marginaalilajissa. Siitä on vielä kohtalainen hyppäys siihen, kun lähdetään maailman huipulle ja etsitään todellisia rajoja ihmisen fysiologiselle suorituskyvylle.

---

Ah, tulipas mieleen muutaman vuoden takainen The Onionin raportti Tour de Francesta. On saattanut olla esillä siinä doping-ketjussakin:

Non-Doping Cyclists Finish Tour De France
http://www.theonion.com/articles/non...e-france,2268/

"Finland's Piet Kvistik, a domestique with the Crédit Mondial team, was this year's highest-finishing non-doping rider (142nd overall)."

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti haedon

Ja jokaista 4000m juossutta kohden on vielä kymmenen niitä jotka vähättelevät sen tehneiden suorituksen, kun eivät itse pääse lähellekään sitä;).

---

Niitähän on aivan varmasti huomattavasti enemmän kuin kymmenen!

Urheilutuloksilla nyt vain on tunnettu taipumus parantua ja kertomuksilla urheilutuloksista erityisesti. Joku 3800 m tai 3900 m olisi tietenkin aivan riittävä osoitus poikkeuksellisesta lahjakkuudesta mutta ihmismielellä on tietty viehtymys kaikenlaisiin tasalukuihin ja rajoihin.


PS Kouluaikoina en kadehtinut niinkään tyyppiä joka oli paikallisen yu-seuran valmentajan erikoissuojeluksessa ja jota pidettiin vähintään kansallisen tason juoksijalupauksena keskimatkoille kuin sitä velttoa rokkijätkää joka liikuntatunneilla seisoi mielummin kädet taskussa, mutta juoksi sitten ihan vaan voikkamaikkaa ärsyttääkseen yli 3300 m Cooperissa.

PPS Itse juoksin noin 500 m vähemmän. (Joskus paljon myöhemmin juoksin maratonin samaa vauhtia, mutta en olisi silloinkaan välttämättä juossut 3300 m alle 12 minuuttiin.)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti ppikkupe

Ei kuitenkaan mitään pois kotimaisilta kärkiurheilijoilta. Töitä tuollekin tasolle on joutunut tekemään ihan pirusti, mutta ei siihen yltääkseen vielä mitään taikanappeja tai poikkeuslahjakkuuksia ole vaadittu. Vain työtä.

---

Et sitten ymmärtänyt haedonin pointtia:
Miksi vetää epoa jos maksimaalisella hapenotolla ei ole merkitystä?,

Maantiepyöräilyssä ja vieläpä erityisesti maastossa tarvitaan myös SM tasolla hyvää hapenottokykyä jos kyllä muutakin. Ilman riittävää VO2 maxia ei Suomessakaan ole asiaa huipulle eikä edes kilpaan. Maksimaalinen hapenottokyky korostuu vielä kun aletaan nousta usean kilometrin nousuja ohuessa ilmassa kuten mualimalla.

Täällä sanotaan, että korkea VO2max ei riitä ja näin on, mutta jos se on lähtiessä korkea ja sitä haluaa vielä harjoittelulla kohottaa niin pelkät intervalliharjoitukset ylämäkeen eivät riitä.
Kuntoa on pitänyt kehittää monipuolisesti ja pyöräilyssä vieläpä tekniikkaa ja taktiikkaa.
Eikös tämä ole tullut täällä jo selväksi?
Tiettyyn määrään heikkoa hapenottoa voi kompensoida, mutta ei niin paljon, että huipulle ulottuisi edes Suomessa.

Tässä ei tullut mitään uutta, mutta miksi tingata samasta asiasta yhä uudelleen?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti hannupulkkinen

Et sitten ymmärtänyt haedonin pointtia:Miksi vetää epoa jos maksimaalisella hapenotolla ei ole merkitystä? [clip] Maksimaalinen hapenottokyky korostuu vielä kun aletaan nousta usean kilometrin nousuja ohuessa ilmassa kuten mualimalla.

---

Ymmärrän toki, mutta minun pointti on lähinnä siinä, että miksi vetää epoa (tai salilla hormoneja), jos tavoite ei ole maailmalla vuoristoetapeilla vaan lähinnä harrastaa tasamaalla kotimaassa? Ei täällä epoa tarvi.

Toki myönnän, että synnynnäiset lahjat määrittelee aika pitkälle kannattaako kaverista tehdä moukarinheittäjä vai kilpapyöräilijä. Mutta jos edelleen miettii nimenomaan ketjun aloittajaa, hänen tavoitteitaan ja urheilutaustaansa, niin uskoisin 19-vuotiaan jääkiekkoilijan jo huomanneen, jos hänen VO2 maksimit heittää hirveän paljon ikätovereista. Ja varmaan siellä taustalla on myös jotain huomioita omista lahjoista, jotka ovat herättäneet kiinnostuksen nimenomaan kestävyysurheiluun.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti ppikkupe

Mutta jos edelleen miettii nimenomaan ketjun aloittajaa, hänen tavoitteitaan ja urheilutaustaansa, niin uskoisin 19-vuotiaan jääkiekkoilijan jo huomanneen, jos hänen VO2 maksimit heittää hirveän paljon ikätovereista.

---

Niinkuin yksi kotimaan kärkikuskeista, lopetti junnuna jalkapallon "kun joukkuetoverit oli niin paskassa kunnossa";)

Mielenkiintoista/huvittavaa lukea nuo kommentit listojen lopusta. K-P Kyrökin päässyt ääneen...

Sorry, äskeinen viesti meni vahingossa väärään eli tähän ketjuun. Siirsin sen oikeaan mestaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pekka L

Niinkuin yksi kotimaan kärkikuskeista, lopetti junnuna jalkapallon "kun joukkuetoverit oli niin paskassa kunnossa";)

---

Niinkun varmasti tiedät, jalkapallossa ei tee juuri mitään poikkeuksellisen suurella hapenottokyvyllä. Taitolaji. Tunnen erään ex-jalkapalloilijan joka voitti b-junnujen sm:n muutaman nykyisen a-maajoukkuepelaajan kanssa mutta lopetti seuraavana vuonna koska harkoissa juostiin niin perkeleesti. fyssarivalmentaja oli kuulemma hullu. Että ei sielläkään ihan marjoja poimimalla mennä...

Niin ja aiheeseen: Mielestäni tällästen nippelitietojen överi kelailu on täysin turhaa kansallisen tason pyöräilijälle. Tämän maan rajojen sisäpuolellahan tätä lajia harrastetaan, kukaan ei tienaa (FYI ;) ). Sitten kun on mahkuja ulkomaille tai ollaan maajoukkueessa tms kansaenvälisessä meiningissä voidaan ruveta tekemään enemmän testejä ja miettiä mitä tehdä. Toki ymmärrän että on (lähes) turha yrittää huipulle jos ei kropan fysiikka ole kunnossa. Mutta kuka näitä vo2max testejä tekee ENNEN kun on aloittanut kestävyysurheilun harrastamisen? Tai hematokriittitestissä tms nippelinoppelidatahanskahommassa? Puhun tässä siis nuorista (lapsista jopa).

Ite kerran käynyt testissä. Kynnystesti ilman maxia. Eräs ammattilaiskestävyysurheilija totesi lappujani selaillessa että "Ei tälläsiä tuloksia kukaan reenaamatta tee". Se tyydytti itseä, kuntoilijana kun harrastan. Motiivi testille oli kynnystasojen selvittäminen, onnistuin.

Selvennys: En itse koe olevani kansallisen tason pyöräilijä.

Toivottavasti kysyjä saa selkoa näistä kaikista jorinoista...

Tottakai se vasta selviää siinä vaiheessa oma taso kun menee kisoihin. Mutta voin sanoa, eka kisa ei kerro mitään - siittä vasta lähdetään. Kerron esimerkin; eka kympin tempo 17.20 ja kesän lopulla sama tempo 15 minuuttiin. Siinä huomasi miten se pitää ajaa, ja tuli lisätanko. Seuraavana vuonna sitten taas ajasta pois pari minuuttia, tuli tempopyörä ja tempokypärä. ( noi oli yhdensuuntainen tempo, normitempo jäi 14-15min tasolle)
Ajasta saa helposti noi löysät pois, sitten (naisella) 15 minuutin alittamiset on jo vaikeampia. Miehillä ehkä tästä vielä minuutti pois jos verrataan?

Noita VO2 tai muita ei kannata todellakaan orjallisesti tuijottaa, ja tarviiko semmoista mitata ollenkaan? Itelle mitattiin joskus juoksu-aikoina eli lasoli hei! juuri 17-vuotiaana kun "valmentaja" halusi ( mua ei olisi huvittanu ollenkaan ja kun testi tehtiin jossain juoksumatolla niin varmana ei ihan hyvin mennyt, tuli tosin todella hyvä tulos - ja en mä nyt tämmöiseen reenannu, mitä ny hölkkäsin vähä pururadalla mutta en todellakaan mitään kovia harjoituksia), mutta kysyn vaan mitä tuosta tiedosta on hyötyä? No ehkä osviittaa mutta ei kovasti muuta. Sama pätee kaikkiin "testiarvoihin". Tien päälle vaan ja kello käy, ainut luotettava tason mittari.

Cooperi on hyvä tason mittari, ihan maratoonarillekin ja ainakin puolimaratoonarille. Ei ne tulokset parane muistellessa, muistot ja kokemukset kultaantuvat ja tuska muuttuu nautinnoksi, mutta ainakin mun cooperi-ennätys oli 3630m. Ja noi metriset on tosi tärkeitä! Kova vääntö oli pääsinkö 30m tasapaikasta, mutta kerrankin luokan pojat ( onneksi sain juosta poikien kanssa, tytöt yleensä meni tahallaan eteen ja joskus konkreettisesti esti ohittamisen- kovaa oli kateus..) oli mun puolella ja todisti että tähän se juoksi. Opettaja olisi laittanu 3600m:p ,olin tuolloin 16-vuotias, kehumatta hyvä tulos.
Mun mielestä cooperi vastaa hyvin kympin tempoa pyöräilyssä. Ja vaikka kyseessä olisi sitten pidemmät matkat, niin tota samaa vauhtia periaatteessa pitäisi jaksaa jos meinaa saada oikeasti hyvää tulosta. Kuitenkaan senvauhtisia maratoneja tai vastaavia pyöräharjoituksia ei kovin usein auta tehdä, sensijaan kympin tempoa voi parikin kertaa viikossa ihan hyvin reenata.

ah, niin ne ajat pyöristyy. Nyt muistuu mieleen ihan palstalaisten arvio 2.30 maratoonarista - kun oli j..hölkännyt 2.42. :rolleyes: tuloksentekijän sukunimessä taisi olla joku eläin.

Mutta eikö nyt kansisi reenata peruskestävyyttä, ei näillä keleillä juuri muuta voi, ja keväällä sitten niitä vetoja, mennä ekoihin harjoitustempoihin ja yhteislenkeille ja ensin pienempiin kisoihin, esimerkiksi piirin kisoihin?

Vauhdikasta keskustelua. Kilpasarjan tänä vuonna kolunneena voin kokemuksen rintaäänellä sanoa, että esim Rosendahlissa ja Leijonassa max hapenottokyvyllä on todella paljon merkitystä, mutta Porin kisoissa ei juuri mitään. Sitten tulee kaikki muut variaatiot Velo, korttelit ja tempot. Ei voi sanoa että joku tietty juttu on just se. Kirimiehenkin tavoite on ajaa rasvoilla koko matka ja säästää hiilarit sitten loppuun ja vielä mielummin niin että kiri olisi niin lyhyt että se mennään akkuenergialla (ja senkin määrää voi yrittää treenamalla kasvattaa) eikä tarvi hengittää olenkaan. Irtiottomiehen kisan kuva on taas ihan toisenlainen. Max hapenottokyvyllä ei tee kirissä mitään, jos jalat on kaput tai niissä ei alunperinkään ole ruutia. Oman ajajaprofiilin voi haarukoida esim Allenin & kirjan avulla.

Luin muistaakseni puolenkymmentä vuotta sitten erään tutkimuksen, jonka mukaan yhdellä ruotsalaisella pääsarjafutisjengin pelaajilla maksimi vo2-keskiarvo oli 56.

Ja samoihin aikoihin testattiin erään kiekkoliigajoukkueen pelaajat,niin kyllä siellä isoillakin miehillä jäi epäsuorassa pyöräergotestissä loppuwatit yleensä jonnekin 350 watin hujakoille. Paras taisi olla 390w satakiloisella pelaajalla. Mutta esim anaerobinen kapasiteetti noilla on hyvä.

Siis satakiloisella uupuminen 390W ja silti on kova anaerobinen kondis? Eikö sen pitäisi silloin olla korkeampi? Aika heikolta kyllä kuulostaa.

Tää on just se miksi täältä ei kannata täsmä oppeja hakea. Toinen puhuu Wateista, toinen anaerobisesta kapasiteetista, joku anaerobisesta kynnyksestä. Ymmärtääköhän tänkään keskustelun osapuolet toisiaan samanlailla, kun käytetään eri termejä vähän ristiin rastiin. On jo joskus aiemminkin ehdottanut, että joku oikea asiantuntija keräis forumille nää eri termit muunnoksineen ja selityksineen niin, että edes puhuttais samoista asioista. Anaerobinen kapasiteettihan tarkoittaa lyhyesti kykyä toimia ilman happea ja se varmasti lätkäjäbillä on yksi asia jota kehitetään. Lätkämies ei varmaan pääse 3min portain tehtävässä suht pitkässä testissä maxwateissa ton korkemmalla, koska se on hapottanut jalat jo paljon aiemmin. Jos taas tehtäis joku 1-2min maxtesti, niin erot sotkijoihin oliskin ihan eriluokkaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

Tää on just se miksi täältä ei kannata täsmä oppeja hakea. Toinen puhuu Wateista, toinen anaerobisesta kapasiteetista, joku anaerobisesta kynnyksestä. Ymmärtääköhän tänkään keskustelun osapuolet toisiaan samanlailla, kun käytetään eri termejä vähän ristiin rastiin. On jo joskus aiemminkin ehdottanut, että joku oikea asiantuntija keräis forumille nää eri termit muunnoksineen ja selityksineen niin, että edes puhuttais samoista asioista. Anaerobinen kapasiteettihan tarkoittaa lyhyesti kykyä toimia ilman happea ja se varmasti lätkäjäbillä on yksi asia jota kehitetään. Lätkämies ei varmaan pääse 3min portain tehtävässä suht pitkässä testissä maxwateissa ton korkemmalla, koska se on hapottanut jalat jo paljon aiemmin. Jos taas tehtäis joku 1-2min maxtesti, niin erot sotkijoihin oliskin ihan eriluokkaa.

---

Enhän minä oppeja jakanut, kunhan kysyin. Se mikä tuossa askarrutti on etteikö tuo uupumiskuorma ole aika paljon anaerobisesta kunnosta kiinni? Toki se putoaa myös jos aerobinen puoli on suhteessa heikko, silloinhan poltetaan kestoa aikaisemmassa vaiheessa. Ja tottakai myös testiprotokolla vaikuttaa, tässä vaiheessa portaiden kestolla on varmaan todella suuri merkitys.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

Lätkämies ei varmaan pääse 3min portain tehtävässä suht pitkässä testissä maxwateissa ton korkemmalla, koska se on hapottanut jalat jo paljon aiemmin. Jos taas tehtäis joku 1-2min maxtesti, niin erot sotkijoihin oliskin ihan eriluokkaa.

---

Näinpä...harvemmin säbässä tai jääkiekossa kukaan vetää koko erää kaukalossa:rolleyes: Mikähän mahtaa olla keskimääräinen peliaika yhdelle pelaajalle erän aikana? Tähän mäkin pyrin ihan kuntoilija tasolla säbässä - kaikki tai ei mitään. Harmi vaan, että palautuminen ei oikein ole sillä tasolla kun voisi olla eli jos vaikka kaksi peliä peräkkäin niin "räjähtävyys" hiipuu...hiipuu..ja..

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

Tää on just se miksi täältä ei kannata täsmä oppeja hakea. Toinen puhuu Wateista, toinen anaerobisesta kapasiteetista, joku anaerobisesta kynnyksestä. Ymmärtääköhän tänkään keskustelun osapuolet toisiaan samanlailla, kun käytetään eri termejä vähän ristiin rastiin. On jo joskus aiemminkin ehdottanut, että joku oikea asiantuntija keräis forumille nää eri termit muunnoksineen ja selityksineen niin, että edes puhuttais samoista asioista. Anaerobinen kapasiteettihan tarkoittaa lyhyesti kykyä toimia ilman happea ja se varmasti lätkäjäbillä on yksi asia jota kehitetään. Lätkämies ei varmaan pääse 3min portain tehtävässä suht pitkässä testissä maxwateissa ton korkemmalla, koska se on hapottanut jalat jo paljon aiemmin. Jos taas tehtäis joku 1-2min maxtesti, niin erot sotkijoihin oliskin ihan eriluokkaa.

---

No eihän tämä foorumi mikään opetuslaitos olekkaan. Täällä keskustellaan asioista. Niin ja jos aikoo SM-tasolla ajella niin on hyvä perustermit valmentautumisesta ja kehon toiminnasta osata. Eiku googlaamaan.
Anaerobinen teho ja kapasitetti: Alaktinen ja laktinen anaerobinen teho. Laktinen anaerobinen teho ja kapasitetti.
Hapollinen nopeuskestävyys
Hapoton nopeuskestävyys
Maksimaalinen hapenottokyky.
Kynnysrajat ja rajatehot.

Nämä kun on selvillä ja kehittää niitä spesifeillä harjoituksilla niin voi saavuttaa pyöräilyssä SM-tason.

Siinä aluksi opiskeltavaa niin on hyötyä tästäkin viestistä.:)

Hannu, ei ole ikinä ollut selvillä eikä ole muuten vieläkään, ja on sm-tasolla pärjätty :p ehkä parempi kun en tiänny, hölkkäsin vaan niin lujaa kun pystyi ja fillarilla niin kovaa kun jaksoin. Mitään sykkeitäkään kattellu, paitsi joskus kisan jälkeen mikä oli maksimisyke? 1980-luvulla ainut tapa oli mitata ranteesta (mulla) enkä ikinä mitannu..

Siis oikeasti nyt olen ihan ?? alaktinen ja laktinen joku teho tai kapasiteetti? Kynnysrajat ja rajatehot? Siis ei hyvä ihme sentään, eikös toi ole aika huono jos joku mittaa sulle jonkun "tämä on rajatehosi" niin et ikinä uskalla edes yrittää ylittää sitä kun aattelee että sitten tulee noutaja. Paremmin uskaltaa mennä kun ei tiedä tommoisia ihme häslinkejä.
Mä sanon että tommosia kun käyt kisassa pohtimaan niin se on sorovnoo siittä kisasta.

Nyt kun on puhuttu tosta VO2 Maxista niin paljon, niin mikä sitten on tuon hematokriitin osuus mistä aina niin paljon puhutaan pyöräilyn yhteydessä?

Tyler Hamiltonin kirjassa kerrottiin, että Luigi Cecchinin (Valmentaja, jonka asiakkaisiin kuului: Ullrich, Pantani, Bugno, Bartoli, Petacchi, Cipollini, Cancellara, Casagrande) mielestä Tourin voittamiseen tarvitaan ainoastaan kolme ominaisuutta:

1. Pitää olla erittäin erittäin hyvässä kunnossa
2. Pitää olla erittäin erittäin laiha
3. Hematokriitti pitää pitää ylhäällä

Tossa viikko sitten otettiin iteltä hemoglobiini ja hematokriitti. HG 158 ja HK 47. Mitäköhän toi sit meinaa? Hemoglobiini ei ole kovin korkea, mutta hematokriitti näyttäisi olevan aika ok jos vertaa sitä tuohon pyöräilyn maksimirajaan 50?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Jman

Nyt kun on puhuttu tosta VO2 Maxista niin paljon, niin mikä sitten on tuon hematokriitin osuus mistä aina niin paljon puhutaan pyöräilyn yhteydessä?

Tyler Hamiltonin kirjassa kerrottiin, että Luigi Cecchinin (Valmentaja, jonka asiakkaisiin kuului: Ullrich, Pantani, Bugno, Bartoli, Petacchi, Cipollini, Cancellara, Casagrande) mielestä Tourin voittamiseen tarvitaan ainoastaan kolme ominaisuutta:

1. Pitää olla erittäin erittäin hyvässä kunnossa
2. Pitää olla erittäin erittäin laiha
3. Hematokriitti pitää pitää ylhäällä

Tossa viikko sitten otettiin iteltä hemoglobiini ja hematokriitti. HG 158 ja HK 47. Mitäköhän toi sit meinaa? Hemoglobiini ei ole kovin korkea, mutta hematokriitti näyttäisi olevan aika ok jos vertaa sitä tuohon pyöräilyn maksimirajaan 50?

---

No eikös se tarkoita punasolujen määrää veressä, mitä enemmän niitä on niin sitä korkeampi HK. Punasoluthan sitä happea kuljettaa, joten kestävyysurheilussa korkea HK lienee ainoastaan hyvä asia.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti xtrainer80

No eikös se tarkoita punasolujen määrää veressä, mitä enemmän niitä on niin sitä korkeampi HK. Punasoluthan sitä happea kuljettaa, joten kestävyysurheilussa korkea HK lienee ainoastaan hyvä asia.

---

Juu sitähän se tarkoittaa. Eli punasolujen määrä prosentteina. Ja hemoglobiini sitten ilmoittaa miten paljon happea nuo punasolut kuljettavat? Kö?

Miksi hiihdossa puhutaan ainoastaan hemoglobiinirajasta, eikä hematokriitistä?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kolistelija

Siis satakiloisella uupuminen 390W ja silti on kova anaerobinen kondis? Eikö sen pitäisi silloin olla korkeampi? Aika heikolta kyllä kuulostaa.

---

Riippu vähän testin askelluksesta, mutta hyvä suoritus, jos tehdään yli kolmen minuutin askelluksella ja uskomaton jos tehdään vartin askelluksella. Minä olen jäänyt urheilija-asteikolla kolmeensataan ja toimistotyöläis-asteikolla kolmeen ja puoleen.