Pysähtymisessä rajoittava tekijä on massa ja nopeus, ei renkaan koko tai niiden lukumäärä.
…
Kriittisen yhteydessä tänään jaeltiin ilmeisesti valoja.
Pysähtymisessä rajoittava tekijä on massa ja nopeus, ei renkaan koko tai niiden lukumäärä.
…
Kriittisen yhteydessä tänään jaeltiin ilmeisesti valoja.
Kyllä mä näkisin että kitkalla on aika suuri vaikutus asiaan ja saattaa olla että renkaiden koko ja lukumäärä saattaa asiaan vaikuttaa. Voin olla toki väärässä.
Niin liikenteessä tulee tapahtumia yllätyksenä siksi sitä turvaväliä on hyvä olla. Entä jos jostain pusikosta olisi pikkulapsi juossut eteen niin miten autoilijan olisi sulle pitänyt informoida että mä nyt jarrutan ettei toi jää alle?
Tiedä häntä osaanko, mutta EUlla lienee osuutensa, käsittääkseni kevyet nelipyörät ovat euroopassa kaipaamiasi hitaita eläkeläisten "autoja" maaseudulla. Niillä ei tietenkään saa kulkea moottoritiellä. Luulisin, että trafi seuraa tarkasti, tuleeko mopoautoista vastaava ongelma yleisillä teillä. Mitäs ne olivat muuten ne nelipyöräiset mopot, joilla kuljettiin jo vuosia sitten?
Ei oo ihan noin yksoikeeta.
Hyvä prätkä häviää perheautolle jarrutusmatkassa mennen tullen.
TM testasi tämän taannoin, kun prätkän jarrutusmatkasta on monella se luulo, että pesee auton.
Prätkää ajoi ammattilainen.
Smo: autojen peräänajoherkkyyttä voi lisätä myös sun jarruvalojen puute?
Kun auto on tarpeeks lähellä kaatuu suoraan konepellille:p
No jos nyt tämän kerran vähän tartun tuohon. Nykyisellään on noin ja sillä mennään. Mieti kuitenkin minkälaiseen suuntaan yhteiskuntaa halutaan ohjata ja kenelle päätöksenteko ulkoistetaan. Olenko sopiva ihminen ajamaan autoa? Saanko omistaa aseen (vaikka en sellaista nyt omistaisikaan niin periaatteessa s voidaan evätä minulta jo etukäteen)? Entä jatkossa? Olenko oikeutettu ajamaan fillarilla?
Mukavahan se on kaikenlaisia pikku lisäsääntöjä kehitellä ja ulkoistaa päättäminen muille tahoille mitä saa tehdä ja ei...
Tuosta tulee mieleen rapakon takainen presidentinvaalikampanja, jota parhaillaan käydään. Esimerkiksi terveydenhuolto on yksi asia, joka jakaa osapuolien mielipiteet. Toinen puoli on sitä mieltä, että valtiolla on oltava mahdollisimman pieni rooli ja yksilöllä itsellään on paitsi vapaus valita niin myös vastuu itsestään. Toinen puoli taas ajattelee, että valtiolla on vastuu myös yksilöistä, ja peruspalvelut kuten terveydenhoito on taattava samoin ehdoin kaikille.
Jostain syystä Jenkkien vaalikampanjaa tulee seurattua enemmän kuin kotimaassa nyt käytäviä vaalikierroksia. Eihän asia millään tavallaan itseä koske mutta lähinnä viihteen vuoksi. Ehkä tuo kaksipuoluejärjestelmä takaa sen, että puolueiden on pakko erottua toisistaan ja selkeyttää omat kantansa. Tulee keskustelua kun ollaan eri mieltä. Meillä taas nousee otsikoihin, kun RKP:n edustaja haastaa tv-väittelyn yhdessä puheenvuorossa Timo Soinin. Iik... Monipuoluejärjestelmässä pyrkimys on enemmän konsensukseen kuin väittelyyn.
...
Menipäs höpinäksi. Ei minulla itse ajolupa-asiaan oikeastaan mitään lisättävää ole, mutta iltapimeällä ajattelin lähteä parin tunnin maantielenkille. Näyttää siltä, että sää pysyy kuivana, suht. tyynenä ja puoliselkeänä. Ihan vain pörräämään valojen kanssa pitkin jokivarsia. Saas kattoa tuleeko jotain aihetta avautua vaikeasta elämästä kevyen liikenteen väylällä - toivottavasti ei.
Kuuluukohan tämä tänne, kun kerran tapahtumapaikassa ei ole kelviä, ainoastaan jalkakäytävät kadun kummallakin puolella, ja itsekin olin autolla liikenteessä? No, tässä yhtenä aamuna oli roska-auto peruuttanut tyhjentämään molokia yhdestä pihasta, samalla tukkien jalkakäytävän kokonaan ja keulakin oli hyvän matkaa ajoradan puolella. Valmistauduin kiertämään omalla kaistallani ollutta roska-autoa väistäen siinä samalla vastaan tullutta(ei fingerporilaisittain) autoa. Eiköhän sieltä roska-auton takaa kuitenkin singonnut yllättäen melkein alleni joku läheisen korkeakoulun luennolle kiiruhtava tulevaisuuden työmatkatempolegenda yhtään katselematta liikennetilannetta ympärillään. Hirveä luotto, ettei itselle voi sattua liikenteessä mitään, vaikka kuinka törppöilis, muut kyllä väistää...
Eilen oli aika vaikeaa Hermannin rantatiellä. Kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa:
http://www.puuppa.org/~eri/kissala_haastattelu.jpg
Ei pidä paikkaansa. Pysähtymisessä on yksinkertaisesti kyse siitä, että liike-energia täytyy muuttaa toiseen muotoon. Jarruttaessa renkaiden ja maanpinnan välinen kitka on se mikä loppuviimeksi saa pyöräilijän pysähtymään muuttamalla liike-energian pääasiassa lämmöksi. Tiehen kosketuksissa olevaa pinta-alaa (=renkaiden kokoa tai lukumäärää) kasvattamalla energiaa saadaan muutettua tehokkaammin muodosta toiseen.
Mutta on toki totta, että massa kasvattaa kineettistä energiaa lineaarisesti ja nopeus neliöllisesti. Eli sama suomeksi: Massan tuplaaminen kaksinkertaistaa jarrutusmatkan, kun taas nopeuden tuplaaminen nelinkertaistaa jarruttamiseen tarvittavan matkan.
EDIT: Jarrujen merkityksestä sen verran, että renkaan ja tien välisen kitkan parantuessa tarvitaan suurempi voima lukitsemaan jarrut -> voidaan käyttää stydimpiä jarruja. Periaatteessa voikin ajatella, että mikäli saa renkaan lukkoon, ei tehokkaampia jarruja enää hyödytä asentaa. Jarrut/jarrulevy/vanne ovat käytännössä se lopullinen lämpönielu, johon iso osa liike-energia varastoituu lämpönä, mutta tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan hyvää pitoa renkaalta.
Tähän se tiivistyy. Jarruttaessa paino siirtyy enemmän eturenkaalle, jolloin sillä on enemmän kitkaa -> etujarru tehokkaampi. Ens kerralla hommaankin pyörän, jossa on etu- ja takarenkaan sijasta pelkästään kaksi eturengasta - OTB:n välttämiseksi mahtollisimman kaukana edessä tietysti.
Avauduin tänään Espoon tekniselle keskukselle Kirkkojärventien ja Kotikyläntien risteyksessä olevasta näkyvyyden totaalisesti peittävästä pusikosta.
Pyysin ystävällisesti että menisvät ja kaataisivat nuo puskat pois ennekuin siinä tapahtuu kolari jossa joku menettää henkensä tai loukkaantuu vakavasti.
Tuossa kohtaa ei Kotikyläntietä Kirkkojärventien suuntaan tulevat autot näe pyöräilijää joka tulee Espoon keskuksen suunnalta, ennenkuin auto keula on ihan pyörätien jatkeessa kiinni.
Sama juttu myös pyörän kanssa eli Kirkkojärventietä Espoon keskuksesta päin ajesaa ei näe autoja jotka tulevat Kotikyläntieltä.
Paikassa on kyllä autoilijoille kolmio ja sen alla lisäkilpi Kaksisuuntainen pyörätie, mutta ei näytä auttavan. Sen verran vauhdikkaasti sieltä tänäänkin pakettiauto tuli suoraan eteen kun oli kääntymässä oikealle ja kuski ei vilkaisutkaan sinne oikealle josta minä pyörällä olin tulossa. Pää oli kyllä kääntyneenä vasemmalle katsomaan tuleeko autoja sieltä suunnalta.
No ajan tuohon risteykseen aina todella varovasti juuri sen takia että näkyvyyttä ei ole kummallakaan osapuolella.
Googlemapsista näkyy hyvin tuo paikka, joskin nuo puskat ovat tuossa googlen kuvassa paljon pienemmät mitä ne nyt ovat.
Avaudu seuraavalla kerralla tienkäyttäjän linjalle, menee viesti paremmin perille.
Kyllä viesti mennyt perille Espoon teknisessä keskuksessakin aikaisemminkin. Tosin silloin kävin siellä asiakaspalvelussa henkilökohtaisesti.
Silloin asia koski Tuomarilantien ja Tuomarilankadun risteystä ja siinä olevia puskia jotka peittivät näkyvyyden.
Ei mennyt kuin päivä ja puskat olivat pois.
Hyvä niin. Luin viestisi turhan hätäisesti.
Olikohan tämä joku vitsi? En malta olla sanomatta, mutta tuntuu että yhä useampi fillaristi tuntuisi ottavan järjettömän pienistä asioista nokkaansa. Auto on millin jalkakäytävällä tai tämmöinen tilanne, onko tämä oikein "vaikea paikka"? Miksi on pinna kireellä liikenteessä pienistäkin asioista?
Edit:
kokeilkaapa joskus jarruttaa "täysiä" fillarilla kovemmasta vauhdista. Kyllähän se tommosessa +10km/h vauhdissa kivasti pysähtyy, mutta on jännempää pysäyttää esim. 40-50km/h:sta niin lujaa kun pystyy. Voi olla että monella täälläkin tulee pupu pöksyyn ja auto on pysähtynyt jo aikaa sitten. Sillä autolla on vaan niin helppo pysähtyä, 2-pyöräsissä tuppaa oleen se että menee äkkiä perä ilmaan. Ja joo, nykymoottoripyörät menee perus perheautojen kanssa esim. 100-0km/h jarrutuksissa pitkälti täysin samat. Sitten vähän parempi auto -> mopo häviää. Sitten jos menee jo järeisiin urheiluautoihin, mopoilla ei ole mitään asiaa jarrutuksiin.
Mutta näitä teoriaa ja fysiikkaa voitte laskee vaikka jouluun asti, käykää mieluummin kokeileen ja kuvatkaa vaikka. saatatte yllättyä että se täysiä fillarilla jarruttaminen ei ole ihan niin yksinkertasta. Renkaista harvemmin nuo kiinni kuitenkaan. Kuinka moni saa täällä eturenkaan meneen lukkoon ja pitään pyörän niin ettei mene etuperin ympäri? Niin kauanhan asia ei ole renkaista kiinni kun kuski osaa tasapainottaa ruhonsa oikein ja käyttää jarruja oikein. Jos sitten vielä rengas rupee luisuun, sitten on renkaasta kiinni. Huomioiden toki ettei tee jarrutusta hiekalla, jäällä jne.
^ Et huomannut sitä pientä estettä?
Ja tänäänkin oli.
Juuriko tunti sitten kruisalin taksin "Valkoinen Skoda suberb Farmari" perässä tuosta risteyksen takaa klv:tä, kun se toinen alan ammattilainen ei jaksanut odottaa punaisten vaihtumista...
Ja pysähtyi tuo sitten odottelemaan pokaa siihen seuraavan talon kohdalle sekä ja että kaistoille...
No toihan on triviaalia, sen jälkeen kun on muutamat harjoitukset tehnyt vastaavista vauhdeista (ellei nopeamminkin) alpeilla tai andalucian vuoristossa, virhemarginaalia on kanssa paaljon vähemmän.
Sokerina pohjalla kun losseista päästää irti nollavauhdista niin vauhtia 30-40kmh muutamassa sekunnissa ilman että polkee.
Kolmessa paikassa oli tänään isompi ryhmä (5+ hlö) seisoskelemassa. Tiedä lienivätkö turisteja mutta kello eikä äänenkäyttö kumpikaan aiheuttaneet minkäänlaista reaktiota.
Eilen perjantaina viiden maissa töistä tullessani : Helsingin Sörnäisten rantatiellä huoltoaseman liittymän kohdalla sininen pakettiauto ajoi tahallaan pyörätien päälle, jotta en voinut jatkaa matkaani pysähtymättä. Kiersin pakun keulan kautta ja huusin kuskille: 'Etkös sä näe tätä pyörätietä?' Äijä avasi ikkunan ja sylkäsi mällin päin minua (osui onneksi vain hihaan) ja kaasutti tiehensä. Hyvää viikonloppua.
^Sorge ilmeinen jälkiviisaus, mutta aina kannattaa katsoa se rekisterinumero ennenkuin takavalot lakkaavat näkymästä. Tapauksesta riippuen yhteydenotto suoraan kuskiin tai poliisin kautta. Voihan se sylkeä puhelimessakin mutta veikkaan että pääsääntöisesti vähän nöyrempää on siinä vaiheessa. Valitettavasti ei ole muuta keinoa kuin yksi kerrallaan opettaa nämä ----päät tavoille.
Toki loistavaa, että sulla on noin rento suhtautuminen pikku vastoinkäymisiin, mutta sitten ikävä kyllä on meitä, joilla vaan hermot on syystä tai toiseesta kireemmällä. Ottaa siis aina välillä kupoliin tuo asenne... tuossa kun on aika vilkas liikenneväylä, niin olisiko ollut iso vaiva ottaa se huomioon ja parkkeerata auto vähän toisin?
Itsekin ajelin jonkin filmausporukan ohi mennä viikolla Viikissä. Siitä pääsi ihan hyvin, mutta jouduin huutelemaan varoituksia, kun väki nojaili autohinsa ja parveili väylällä sen oloisina, että joku voi astua eteen ihan milloin vain.
Koskelantien kelvi kaivettiin auki taas kerran noin viikko sitten, ja jouduin aamulla hetken odottelemaan, kun mitään ohitusmahdollisuutta ei ollut. Ihan ok, työt on tehtävä, ja toinen raksamies asialllisesti sanoi, että pikku hetki tässä menee, kohta pääsee, en protestoinut. Sitten ohittaessa toinen työntekijä sanoi kyllästyneesti "Hei nyt suljetaan tää koko väylä, mä en jaksa...". Just. Taas toi asenne. Anteeksihan sitä on pyydeltävä, jos haluaa töihin päästä fillarilla, juu.
Poliisit parkkeeraa aina keskelle kevliä. Sit pitäs valittaa.. kenelle? Poliisille? Kutsuvat sitten lähimmän partion paikalle joka on se joka on keskellä kevliä..
Automaattisesti katsoisin rekkarin ja painaisin sen muistiin tuollaisessa tapauksessa. Pitkään muistiin... sylkeminen on mulle "sodanjulistus" (ei tietenkään konkreettisesti, mutta hyvin halveksuntaa osoittava moovi) ja sopivassa tilanteessa kuittausta odotettavissa...
http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2...historiaa.html
Ajatko töihin fillarilla? Mää luulen ett syy on pitkälti siinä, että en koskaan aja fillarilla ns. paikasta A paikkaan B tarkoituksenmukaisesti. En koskaan aja töihin, en tapaamisiin, en minnekkään. Ajelen vain huvikseni missä sattuu, eli en käytä fillaria kulkupelinä. Se on varmasti yksi isoimmista motivaatiojutuista, jos joutuu/haluaa käyttää fillaria kulkuvälineenä ja sitten muut on edessä. Kyllä määkin auton ratissa aika kovaan ääneen kiroon ja tööttäilen jos joku fillaristi tulee eteen kielletyllä tavalla..
Joo, oikeastaan ajan fillarilla vain hyötyajoa, pitää olla jokin päämäärä - vaikka sitten välillä vähän kiertelisinkin huvikseni matkalla. Toki meno on erilaista, jos vain huvikseen kruisailee. Muistan elävästi, kun ostin ekan autoni ja harjoittelin uudelleen ajamaan pitkän tauon jälkeen. Harvoin on ennen tai jälkeen sitä ollut niin rentoa ja kiireetöntä oloa liikenteessä (kokemattomuuden tuomaa jännitystä lukuunottamatta), kun ajelin lähikatuja hiljaisina iltoina vain tuntumaa saadakseni.