Hiihtojutut

Tässä nyt sekoaa suloisesti pertsa- ja luistelusukset. Se on totta että samanpainoinen harrastaja ei pysty käytännössä hiihtämään kilpahiihtäjän pertsasuksella, ainakaan laittamatta liikaa pitovoidetta. Sitä pesää ei vaan saa latuun kiinni. Tuosta kai juontuu legenda, jonka mukaan kilpahiihtäjät hiihtää pertsaa minimaalisella pidolla. Ei. Niillä on seinäpito, harrastaja vaan ei sitä samaa suksea saa pitämään.

Mitä Fisserin ja Matukan eroon tulee, niin lauantaina hiihdin kaverin kanssa lenkkiä. Itsellä Matukat ja kaveri ei pysynyt Fisuilla peesissä imussa alamäessä. Itse tulin alamäet seisoskellen kaverin takana. En ikinä ostais noin huonoa merkkiä:rolleyes:

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Markku Silvenius

Oikean jäykät sukset koetaan niin tärkeiksi, että joihinkin suksiin maalataan uuden kauden värit pintaan.

---

Ei kai se nyt noin sentään ole. Jos aarrepari löytyy, niin kyllä ne niillä vanhoilla kilpailee. Varsinkin Fisuilla näkee ladulla hyvinkin vanhoja pareja. Seuratkaas vaikka millä Björgen hiihtää pertsaa. Podiumilla patsastellaan sitten meneillään olevan kauden mallisen parin kanssa. TV:ssä näkee joka kisassa kun kärkipään kilpailija tulee maaliin, niin siltä otetaan sukset pois jalasta ja lyödään uusi puhdas pari kouraan haastatteluja varten, sidottu sillailla rinnakkain.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pekka L

Seuratkaas vaikka millä Björgen hiihtää pertsaa. Podiumilla patsastellaan sitten meneillään olevan kauden mallisen parin kanssa. TV:ssä näkee joka kisassa kun kärkipään kilpailija tulee maaliin, niin siltä otetaan sukset pois jalasta ja lyödään uusi puhdas pari kouraan haastatteluja varten, sidottu sillailla rinnakkain.

---

Odotan sitä päivää, kun joku keksii ottaa maaliintulon jälkeen olkapäille mäkisuksen levyiset visserit tai mädshyyssit. Kun tuo mainostus on niin tärkiää.. Aika usein kyllä kuvaavat lähihaastatteluja niin, että olkapäähän nojaavat sukset ei juuri näy :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pekka L

Se on totta että samanpainoinen harrastaja ei pysty käytännössä hiihtämään kilpahiihtäjän pertsasuksella, ainakaan laittamatta liikaa pitovoidetta. Sitä pesää ei vaan saa latuun kiinni. Tuosta kai juontuu legenda, jonka mukaan kilpahiihtäjät hiihtää pertsaa minimaalisella pidolla. Ei. Niillä on seinäpito, harrastaja vaan ei sitä samaa suksea saa pitämään.

---

Ihmettelen, mistä on saanut alkunsa legenda, jonka mukaan kilpahiihtäjät hiihtävät jäykillä suksilla pertsaa. Kyllä kuntoilija saa huippupidon kilpahiihtäjän suksella. Kilpasuksen pitää olla helppohiihtoinen. Niinkuin Punkkinen totesi juuri viikonloppuna Cänädän maailmacuppia selostaessaan, ettei semmoista hevosta olekaan joka jaksaa liian jäykällä suksella paahtaa koko kisan.

Toki hyvä hiihtäjä voi hiihtää jonkun matkaa liian jäykälläkin suksella, siinä tapauksessa joutuu vaan "hyppäämään" suksen päälle saadakseen pidon, joka johtaa turhan nopeaan väsymiseen. Tietysti mitä kovempi kaveri, sitä pitempään sitä jaksaa. Itse kun en ole niin kovakuntoinen, testaan kisasuksen pidon melko löysällä potkulla. Jos suksi pitää siinä niin on toivoa, että sen saa pitämään vielä 10 km tai jopa 40 km hiihdon jälkeen.

Nää huippuparit ovat siitä jänniä, että niillä saa tosi helposti pidon ja ne pirut vielä luistavatkin hyvin! Erityisesti tämä helppohiihtoisuus-vaatimus pätee pakkas/lumikelin suksille. Omien havaintojen ja kokemusten perusteella liian jäykkiä suksia on hiihtäjillä paljon enemmän kuin liian löysiä, joten ehkä ym. legenda johtuu siitä...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pekka L

Mitä Fisserin ja Matukan eroon tulee, niin lauantaina hiihdin kaverin kanssa lenkkiä. Itsellä Matukat ja kaveri ei pysynyt Fisuilla peesissä imussa alamäessä. Itse tulin alamäet seisoskellen kaverin takana. En ikinä ostais noin huonoa merkkiä:rolleyes:

---

Jep, ironia osuu oikeaan eli kyllä saman merkin eri suksien välillä on niin suuria yksilöllisiä eroja, että eri merkkien väliset erot ovat pienempiä. Jonkinlaisia merkille tyypillisiä ominaisuuksia ja niistä johtuvia eroja varmaan löytyy, mutta tärkeintä on löytää se kullekin henkilölle (=painolle) ja halutulle kelille sopiva yksilö.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Proj.nro

Odotan sitä päivää, kun joku keksii ottaa maaliintulon jälkeen olkapäille mäkisuksen levyiset visserit tai mädshyyssit. Kun tuo mainostus on niin tärkiää.. Aika usein kyllä kuvaavat lähihaastatteluja niin, että olkapäähän nojaavat sukset ei juuri näy :)

---

Muistelen kuulleeni huhuja, että ne "mainossukset" ovat tosiaan vähän leveämmät kuin varsinaiset sukset, logot näkyvät paremmin... :o

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti o.j.

Ihmettelen, mistä on saanut alkunsa legenda, jonka mukaan kilpahiihtäjät hiihtävät jäykillä suksilla pertsaa. Kyllä kuntoilija saa huippupidon kilpahiihtäjän suksella.

---

Niin saa, kun ne painaa usein 20kg enemmän. Ei se mitään legendaa ole. Voidepesä on varmasti korkeampi. Kun tasatyöntö korostuu niin pitovoide ei saa hipaistakaan latuun. Samoin laskuissa vaudista ei voi tinkiä. Kuntoilijalla asialla ei ole merkitystä.
Olen kolmet pertsan ns. tallisukset ostanut yhdeltä hiihtovalmentajalta, joka välittää niitä isommasta liikkeestä. Sen poika (~19v) hiihtää kilpaa, painaa ainakin 10kg minua vähemmän ja hiihtää pertsaa jäykemmillä suksilla kuin minä, vaikka itselläkin aina joskus se lappu on rinnassa.

Väittäisin melkein, ettei tuo Pekan 20 kg painoerokaan taida vielä kuntoilijaa pelastaa, koska suurin ero on kuitenkin potkun voimassa ja terävyydessä.

Jos on tilaisuus, kannattaa käydä kokeilemassa hiihtää perinteistä oikein todella lujaa, vaikkapa tuollainen sprinttimatka. Siinä rupeaa ymmärtämään, minkälaisen suksen se vaatii.

[QUOTE=o.j.;1063009]Ihmettelen, mistä on saanut alkunsa legenda, jonka mukaan kilpahiihtäjät hiihtävät jäykillä suksilla pertsaa. Kyllä kuntoilija saa huippupidon kilpahiihtäjän suksella. Kilpasuksen pitää olla helppohiihtoinen. Niinkuin Punkkinen totesi juuri viikonloppuna Cänädän maailmacuppia selostaessaan, ettei semmoista hevosta olekaan joka jaksaa liian jäykällä suksella paahtaa koko kisan.

Kilpahiihtäjän jäykkä suksi on eri kuin kuntohiihtäjän jäykkä.
Eli jos kaveri painaa 80 kg ja kokeilee saman painoisen kilpahiihtäjän suksia, on todennäköistä ettei sitä pitoa saa ollenkaan. Potkun ajoitus on tod,näk pielessä eikä se voimantuottokaan ole niin nopeaa ja voimakasta kuin tarvitsisi. Olen kokeillut monta kertaa eri kisahiihtäjien välineitä.

Eli kyllä se kilpahiihtäjä menee jäykemmällä suksella kuin kuntoilija. Mutta Punkkinen tarkoittikin sitä"kilpahiihtäjän" jäykkää.


Ja mitä maalaamiseen tulee niin sellaistakin on tehty. Aki Karvonen mm. Sarajevon hopeakisassaan hiihti 10 vuotta vanhalla Peltosella ja uusilla maaleilla. Miataa taas värjäsi Ficherit valkoisiksi, kun ei Järviseltä löytynyt kunnon paria ja sopimus oli heillä.

Mutta sitä -01 Ficheriä näkee nykyäänkin paljon alkuperäisissä väreissään. Muistaakseni myös Björkenillä.

Ai se maalausjuttu oli noin vanha.
Olihan jollain (saksan?) mäkimiehillä tässä joku vuosi sitten Jalaksen monot muutettu "Adidaksiksi"
Siitä taisi tulla joku pikku vääntökin, jos oikein muistan.

Björgen Torinossa 2006
http://sport.ard.de/spe/turin/news20...en-dpa-300.jpg

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pekka L

Björgen Torinossa 2006
http://sport.ard.de/spe/turin/news20...en-dpa-300.jpg

---

Ja -01. Tuota näki mm. SM kisoissa paljon. Ja mullakin on yhdet talliparit:D

Hai, hevosmiehiä liikkellä? Tallipari? :cool:

Mun pitäs ens kuun alussa ostaa uudet kisasukset vapaalle. Ja ne mun kisathan on siis koirahiihtokisoja. Vauhtia on välillä tasasella niinku ilman koiraa alamäissä. 90% käytöstä 0 - (-10) keleillä. Pitäis varmaan saada sellaset vakaat sukset. Oon lueskellu tätä topikkia, soitellu muutamaan erikoisliikkeeseen (mm. Jämin hiihtoputken Kesport, Carilaiselle Ähtäriin) ja yrittänyt päästä jyvälle, millaset sukset mää oikeen tartten. Nykyiset ja ainoat sukset on pari vuotta vanhat Peltosen Zenithit.

Vähän ongelmallistahan tässä on, että en oikein tiedä vielä paremmasta, koska kunnon hiihtokokemusta ei ole kuin viime- ja tältä talvelta. Sitä ennen 14 vuotta sitten armeijassa 2,4 km tasatyönnöllä kumpparisuksilla peilijäisellä ladulla ja sitä ennen yläasteella vuonna -92 isän -80 luvun perinteisen Karhuilla seiskavitosillä kärkisiteillä vapaata 3,4 km.

Hiihtotekniikka on mennyt paljon eteenpäin (puhutaan siis vapaasta koko ajan; joku raja pitää olla eli pertsaa en mene metriäkään), koska otin oikeasti asiaksi oppia sen, etten ole koiralle ankkuri ja jaksan itsekin painaa koko kisan läpi kovaa. Nälkä kasvaa lappu rinnassa eli tälle talvelle on ostettu tähän lajiin kilpalisenssi. Asiantuntijoiden juttuja kuunneltua ja omaa hiihtoa ja nykyisiä suksia ehkä vielä hatarasta analysoiden mulla on ehkä pikkusen liian jäykät nuo nykyiset. Varsinkin paskummassa lumessa tuntuvat aika hankalilta ja ylämäissä pitää tehdä ehkä tarpeettoman kovasti töitä, että saa pysymään liu'utuksen päällä. Sanoin niitä ostaessa, että tulevat koirahiihtoon, joten myyjä sitten sanoi, että niiden on hyvä olla jäykästä päästä. Nyt en tiedä onko asia ihan yksiselitteisesti niinkään.

Voiteluasiat meni paljon eteenpäin tänä talvena verrattuna viime talveen. Pikalitkuista siirryin 2 suksen voitelutelineeseen, voitelurautaan sikleihin, harjoihin ja kaikennäköisiin sulatettaviin paloihin. Myös suksihuoltoon on saanut lisää vinkkejä ja näkökulmia tästä topikista, joskin voiteluvälineet ja voiteet myynyt henkilö hyvän peruskurssin antoikin. Kunnon (tällä kokemuksella?; mutta kuitenkin) voitelu on kyllä tehnyt paljon omalle hiihdolle ja tuntuu, että se otti heti ison harppauksen eteenpäin.

Tähän suksenvalintakysymykseen kaipaisin kommentteja ja näkökulmia ihan vapaasti. Tähän mennessä on tarjottu Norjan ampumahiihtomaajoukkueen käyttämättä jättämiä Madshuseja, Fischerin RCS:iä (ei carbonlite) ja Peltosia. Myös vinkkejä ostopaikoista ottaisin mielellään vastaan. Testi- ja tallisukset yms. kiinnostaa myös. Side mulla on Rottefella.

En sano mitkä sinun pitäisi ostaa. Ja ettei mene yhtään helpommaksi, totean että se vakauskin on täysin kelistä kiinni. Pehmeällä lumella löysä suksi luistaa ja on vakaa hiihtää, kun jäykkä on vaikeampi hiihtää, kyntää, eikä edes luista hyvin. Mutta kun baana on kova ja ehkä hiukan jäinen tai muuten epätasainen, niin löysä suksi karkaa alta kun taas jäykällä pärjää hyvin.

Että aika kelispesifi se suksivalinta on. Yleissuksea ei ole olemassakaan. Sun pitää vaan päättää mitä haluat (No se 0--10 on jo jotain. Sitten uusi lumi, vanha lumi, kova/pehmeä alusta...) ja marssia toiveinesi asiantuntevaan liikkeeseen. Ja toivoa että sait sen mitä hait.

Oman kokemukseni mukaan vapaan tyylin suksia täytyisi olla minimissään neljä paria, jos aikoo tosissaan kilpailla. Ne pitäisi sitten olla eri tyyppisiä, jolloin eri keleille löytyy sopiva pari.

Itselläni on paha tapa ostella suksia aina, kun niitä halvalla saa. Parhaat kaupat on tullut tehtyä Heinäkuussa. Liikaa ei kannata suksiparista maksaa, koska ne ainakin tuossa koirahiihdossa lienevät ns. kulutustavaraa.

Suksia kannattaa sitten huoltaa, jolloin ne palvelevat pitkään. Voitelua usein, hionnat tarvittaessa ja suojaparafiinit kesäksi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Liraren

Mun pitäs ens kuun alussa ostaa uudet kisasukset vapaalle. Ja ne mun kisathan on siis koirahiihtokisoja. Vauhtia on välillä tasasella niinku ilman koiraa alamäissä. 90% käytöstä 0 - (-10) keleillä. Pitäis varmaan saada sellaset vakaat sukset.
...
Nykyiset ja ainoat sukset on pari vuotta vanhat Peltosen Zenithit.
...

Asiantuntijoiden juttuja kuunneltua ja omaa hiihtoa ja nykyisiä suksia ehkä vielä hatarasta analysoiden mulla on ehkä pikkusen liian jäykät nuo nykyiset. Varsinkin paskummassa lumessa tuntuvat aika hankalilta ja ylämäissä pitää tehdä ehkä tarpeettoman kovasti töitä, että saa pysymään liu'utuksen päällä.
...
Kunnon (tällä kokemuksella?; mutta kuitenkin) voitelu on kyllä tehnyt paljon omalle hiihdolle ja tuntuu, että se otti heti ison harppauksen eteenpäin.

---

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pekka L

En sano mitkä sinun pitäisi ostaa. Ja ettei mene yhtään helpommaksi, totean että se vakauskin on täysin kelistä kiinni. Pehmeällä lumella löysä suksi luistaa ja on vakaa hiihtää, kun jäykkä on vaikeampi hiihtää, kyntää, eikä edes luista hyvin. Mutta kun baana on kova ja ehkä hiukan jäinen tai muuten epätasainen, niin löysä suksi karkaa alta kun taas jäykällä pärjää hyvin.

Että aika kelispesifi se suksivalinta on. Yleissuksea ei ole olemassakaan. Sun pitää vaan päättää mitä haluat (No se 0--10 on jo jotain. Sitten uusi lumi, vanha lumi, kova/pehmeä alusta...) ja marssia toiveinesi asiantuntevaan liikkeeseen. Ja toivoa että sait sen mitä hait.

---

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Tauno

Oman kokemukseni mukaan vapaan tyylin suksia täytyisi olla minimissään neljä paria, jos aikoo tosissaan kilpailla. Ne pitäisi sitten olla eri tyyppisiä, jolloin eri keleille löytyy sopiva pari.

---

Oman vaatimattoman, käytännössä vuonna 2001 alkaneen hiihtoharratuksen aikana on tullut koettua sellainen kehityskaari, että alkuvaiheessa usekoin yhteen luistelusuksipariin ja ahkeran voitelun autuaaksi tekevään voimaan. Kaikista yrityksistä huolimatta suksi toim tietyillä keleillä kuin unelma ja opsiskelusta ja yrityksestä huolimatta toisilla keleillä ei millään. Voitelustressi helpotti, kun ostin erikseen pakkaskelin sukset kovalle alustalle. Eli minäkin suosittelisin ainakin kahden parin pitämistä. Lisäksi kun tiettyä pari tulee käytettyä juuri tietyillä keleillä, niin pohajassa on yleensä ainakin sinne päin oleva voitelu. Jotkut viisaat ovat esittäneet, että hysä suklsi merkitsee 80 %, voitelu vain 20 %. Monesti riittä, että sukset vain harjaa ennen lenkkiä. Enemmän aikaa hiihtämiseen, vähemmän suksihuoltoon.

Mitä tulee uuden suksiparin merkkiin, niin itsellänikin ensimmäiset "paremmat" sukset olivat juuri Peltosen Zenithit. Ilmeisesti Peltosten ominaispiiteisiin kuuluu korkeakaarisuus ja tietty jousimaisuus. Niiden avulla tuli ainakin heposti opiskeltua kuokka ylämäkeen, hyvin varastoivat energiaa painettaessa ja sitten paluttivat ponnistetttaessa. Poing poing...:D Toisena puolena sitten suksen vakaus ei meielsäni ollut paras mahdollinen, mutta myöhemmin oppimani perusteella tämä riippu kärjen ja kannan painealueiden luonteesta suhteessa alustaan, joten kyse saattoi olla parin yksilöllisistäkin ominaisuuksista. Sellainen mielikuva minulla on, että Peltostenomainaisuuksian hyödyntäminen vaatii kohtuullisen hyvää hiihtotekniikkaa ja halua painaa suksea kunnolla. Voisi kuvitella, ettei välttämättä paras valinta koirahiihtoon.

Tällä hetkellä lusiteluun minulla on kaksi paria vissereitä ja kaksi paria atomicceja. Uusimmat parit on ostettu pääasiassa sillä perusteella, että valitaan seudun liikkeistä se, jolla on laajimmat valikoimat (ja maine asiantuntevana liikkeenä), ja sitten kuvattu myyjälle mhdollisimman tarkasti, minkälaista suksea haluaa. Pakkaskalin vissereihin olen ainakin ollut tyytväinen. Pehmeän lumen atomicit on vielä niin uusi hankinta, etten osaa sanoa vielä mitään.

Niin, Fisherit ovat sitten kai filosofialtaan Peltosen vastakohta. Suksen kaari on yleensä matala ja alkujousto on herkkää. Silti löytyy loppujäykkyyttä, siis hyvin "progressiivinen jousi". Atomiccejä joku kuvasi hyvin samanlaisiksi perusluonteeltaan. Olisivatkohan hieman korkeampia, alkujoustoltaan jämäkämpiä ja siten hieman "lineaarisempia jousia?". Muista merkeistä ei itselläni ole kokemuksia.

Paremmin tietävät oikaiskoot...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti TunkkiPuolikas

Ja -01. Tuota näki mm. SM kisoissa paljon. Ja mullakin on yhdet talliparit:D

---

Urheilulehdessä 1/09 on kuva Lukas Bauerista Tour de Skillä (viime vuoden? tai sitten se eka Tour) Samanlainen -01 pertsapari jalassa. En etsinnästä huolimatta löytänyt kuvaa netistä, edes samasta kisasta toista.

Mutta mitä voimme päätellä? Fisseri ei osaa enää tehdä kunnon pertsasuksia:D

Katsokaas Veerpalun kisakalustoa, sillä ei muita varmaan olekaan kuin noita punakylkisiä Vissereitä!

Kiitoksia vastauksista tähän asti. En odottanutkaan, että joku suoraan sanoo, millaiset sukset mun pitää ostaa. Halusin vaan herättää pienen keskustelun, jotta saisin lisää tuskaa tiedon lisäämänä. Se tosiaan kävi mullekin selväksi ammattilaisten kanssa keskustellessa, että sellanen 5-6 paria luistelusuksia voi alkaa tosissaan riittämään siihen, että on mahis mennä kelissä ku kelissä lujaa tai ainaki hyväntuntosella suksella. Multa vaan kaikki kysyi heti puhelimessa, että "pituus, paino ja millä kelillä on tarkotus hiihtää". Enhän mää voi sanoa muuta ku lämpötilan ja sen, että vauhti on kohtuu kovaa koko ajan, koska sateita ja kisaa edeltäviä kelejä on mahdoton tässä vaiheessa tietää.

Oliskin tonneja irtorahaa, niin ostas monet sukset heti kerralla. Mutta keräämään niitä täytyy ruveta siis pikkuhiljaa kait. Tätä harrastusta on kuitenkin tarkoitus jatkaa vielä vuosia. Sen takia kiinnostaiski vielä lisävinkit hyvistä ostopaikoista. Vai onko se niin salaista hommaa, että ne hyvät pitää saaha pimitettyä itelle?

Tauno: Koirahiihdossa sukset voi olla kulutustavaraa, jos koirat on niinku joidenki muiden dobberit. Heti kun maalissa huudetaan seis, niin koira palkitsee itse itsensä hyvästä juoksusta iskemällä hampaat suksenkärkiin. Meillä ne iskeytyy hiihtäjän reiteen...viimeksi eilen piti vähä näpsästä... Muuten kai ne ei siinä enempää kulu kuin muussakaan hiihdossa.

Ajatushan olisi jättää nuo Peltoset 2-suksiksi, joilla voi hiihtää huonot olosuhteet ja reenit sekä pitää sen verran kunnossa, että voi voidella myös kisoihin mukaan, jos jostakin syystä paikanpäällä paljastuu, että ykköset ei toimi. Pitää mennä kauden lopuksi repii joltain kisahiihtäjältä sukset käsistä ja tunkea seteleitä tilalle. Sataysikakkosia tänne kiitos.

Nuissa Peltosissa mua on myös häirinnyt nyt tietty vakaudenpuute. Kovissa vauhdeissa alkaa oleen aika levottomat monissakin eri olosuhteissa. Kiertää, hakee yms. Fischet ja Atomic kyllä kiinnostaa.

Ensimmäiset sukseni, kun aloittelin viisi vuotta sitten harjoittelun massahiihtoihin olivat Atomicin RC 10, jotka silloin olivat ns kilpasukset. Huonosta tekniikasta johtuen tuntui että sukset ovat todella herkät ja suuntavakavuus puuttui täysin. Viime vuonna etsin suksia sillä kriteerillä että ovat erityisen vakaat. Sain monelta suunnalta viestiä että Rossignolit ovat sellaiset. 1500 kilometrin hiihtelyn jälkeen X-iumeilla voin kyllä täysin allekirjoittaa, että ovat vakaat. Itselläni tämä kyseinen pari toimii parhaiten -5 - -10 asteen välillä.

Olen pitänyt Atomiccejä kakkosparina ja oppinut hiihtämään niilläkin rauhallisemmin, mutta kyllä Rossari on vakaa suksi. Olen myös kokeillut Madshusia ja Fisheriä ja fisseri on näistä vakaampi. Rossarissa on kaksi uraa pohjassa. Liekö tällä vaikutusta vakauteen. Ylämäkeen hiihdettäessä se on kyllä kankeampi kuin atomic.

On siinä kahden tai useamman parin tekniikassa sekin etu että voitelukerrat voi vähän harventua treenikäytössä ja toisaalta se erilainen suksituntuma opettaa vähän hiihtotekniikkaakin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Punkku

Ensimmäiset sukseni, kun aloittelin viisi vuotta sitten harjoittelun massahiihtoihin olivat Atomicin RC 10, jotka silloin olivat ns kilpasukset. Huonosta tekniikasta johtuen tuntui että sukset ovat todella herkät ja suuntavakavuus puuttui täysin.

---

Itse hankin joksu tuossa loppuvuodesta 2002 kakkossuksiksi Atomic Betat (joissa luki lisäksi pienellä race), ovat nk. kakkostason sukset. Alkuvuosina tuntui itselläni olevan samantapaisia kokemuksia verrattuna Skatecut-RCS-fissuihin, tuntuivat etenkin kovalla alustalla luistavan pois alta. Sitten opettelin vähän tekniikkaa: aloittelijalle tyypillinen luistelutekniikkavirhe lienee se, että mennään jalat jäykkinä ja levällään, joilloin suksi kulkee helposti koko potkun liu'un ajan sisäkantilla. Jalanp aine pyrkii suistamaan suksea sivulle. Sittemmin, kun tietoisesti pyrki aloittamaan potkun ulkokantti edellä, on tämä ongelma kadonnut ja suksi kulkee vakaasti. Katsokaa tarkkaan seuraavista maailmacup-kisoista sellaisia hidastuksia, joissa jalkaterän liike näkyy...

Ja toinen on varmaan se, että vartalon paineen pitää seurata liukuvan suksen päällä.

Nuo edellä mainitsemani Betat ovat muuten olleet melkoiset yleissukset, ovat pelanneet (omiin tarpeisiini nähden) jollain lailla melkein joka kelissä. Nyt niissä on vähän karkeampi kuviointi....

Moi!

Olen mielenkiinnolla seurannut tätä suksi /hiihto-keskustelua. Itsekkin näin talvisin harrastan lajia innokkaasti. Tuli mieleen tuosta suksen karkailusta sivulle eräs omakokema juttu.

Olen luisteluhiihtänyt, retkiluistellut ja pelaillu jääpelejä aika innokkaasti. Luisteluhiihtotekniikka on siten kohtuullista tasoa. Pari vuotta takaperin hiihtäessäni suhkot kovalla alustalla huomasin , että oikean jalan suksi karkailee sivulle. Ajattelin , että suksessa on jokin vika ja vaihdoin ne eri jalkoihin. Sivulle karkailu jatkui koko ajan. Aloin tutkia hommaa ja totesin , että jalkaan oli ilmaantunut pronaatiota (jalkaterä painuu nilkasta sisään päin) .

Homma korjattiin pitkällisen prosessin päätteeksi erikoispohjallisella, joka tukee voimakkaasti jalkakaarta. Suksen sivulle karkaaminen loppui täydellisesti. Mainittu vika jalassa on erittäin tyypillinen ja yleinen.

Eli jos suksen karkailu sattuu aina vaan samalle jalalle vika saattaakin olla jalassa eikä suksessa. Jossain vaiheessa pronaatiosta johtuva epäsymmetria siirtyy rasittamaan polvea ja siinä alkaa tuntua hiihdon jälkeen tai aikana pistosta sisäsivulla.

T. jouko

Mielenkiintoista, mulla kuumottaa välillä oikean jalan jalkakaarta, jos olosuhteet on oikein jäiset. Vissiin mullakin on hieman pronaatiota, jota kompensoin jännitämällä jalkapohjan lihaksia? Hyvillä keleillä tätä ei enää esinny, eli ilmeisesti sitä on pikkusen oppinu hiihtäänki.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pekka L

Urheilulehdessä 1/09 on kuva Lukas Bauerista Tour de Skillä (viime vuoden? tai sitten se eka Tour) Samanlainen -01 pertsapari jalassa. En etsinnästä huolimatta löytänyt kuvaa netistä, edes samasta kisasta toista.

Mutta mitä voimme päätellä? Fisseri ei osaa enää tehdä kunnon pertsasuksia:D

---

Näin voi päätellä kyllä. Tosin tämän vuoden pertsan Fisut ovat kuulemma menneet uusiin puihin ja ovat kuulemma niin hyvät, että muuan Pete, joka Finlandiaan reenaa, sanoi nukkuvansa ne jalassa.

Katsokaas muuten liippakelillä, kun Atomicin miehet vetää sinisellä palikalla, jonka kehitti muuam Myllylä 90-luvun puolella. Mc kisoissa niitä on sitten paljon jalassa.

Tommonen kälynen kuva löytyi kun vähän komppasi. Kuva siis otettu 5.1.2008 ja Luukaksella 2001-mallin sukset jalassa.
http://www.nmnathletics.com.edgesuit...8516205322.jpg

Joskus olen webissä törmännyt suksissa teemaan pressure distribution, elikkäs yksinkertaisesti siihen että erimallisia suksia testataan paineanturein ja piirretään niitä vastaavat painekäyrät. Vähän ihmettelen ettei menetelmä ole vieläkään levinnyt suksikaupassa laajemmalle. Ymmärtäisin hyvin jos huippupari hinnoiteltaisiin X kertaisesti normihintaan ja pahnanpohjimmaisia annettaisiin uloskantohintaan pois. Esimerkki testimenetelmästä esim. jonkun jenkkifirman weppisivulla.

Edellistä esimerkkiä haeskellessa törmäsin otsikkoon: Biomechanics of cross country skiing. Jälkimmäisen hyödyntämiseen suksien valinnassa ei kyllä taida enää maallikon käsityskyky riittää.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Jussi T.

Joskus olen webissä törmännyt suksissa teemaan pressure distribution, elikkäs yksinkertaisesti siihen että erimallisia suksia testataan paineanturein ja piirretään niitä vastaavat painekäyrät. Vähän ihmettelen ettei menetelmä ole vieläkään levinnyt suksikaupassa laajemmalle. Ymmärtäisin hyvin jos huippupari hinnoiteltaisiin X kertaisesti normihintaan ja pahnanpohjimmaisia annettaisiin uloskantohintaan pois. Esimerkki testimenetelmästä esim. jonkun jenkkifirman weppisivulla.

Edellistä esimerkkiä haeskellessa törmäsin otsikkoon: Biomechanics of cross country skiing. Jälkimmäisen hyödyntämiseen suksien valinnassa ei kyllä taida enää maallikon käsityskyky riittää.

---

Hieman epätiteellisemmin olen nähnyt muutaman kaverin valitsevan suksia. Heillä on kilonäytöllä varustettu puristin. Sitten eri kilomäärillä puristetaan ja vedetään muovisuikaletta läpi ja haetaan painealueet ja sen pituus, sekä katsotaan keulan ja perän rentous.
Vesikelin suksessa esim. keula sekä kanta aukeaa kunnolla niin, että se on silmin nähtävissä jopa senttitolkulla. Pätee sekä pertsan-että luikkarin suksiin.
Luikkareissa oikein kovalle alustalle taas se on tiukempi ja painealue on myös pidemmällä ja siksi suksi on vakaampi, mutta toisaalta sitten kyntää pehmeällä.
Muutakin katsotaan mm. pitoalue ym.

Tuota edelläkuvattua metodia on kyllä tullut katseltua ihan riittävästi. Se varmaan opetetaan jo suksimyyjän peruskurssilla.

Kerran kysyin yhdeltä myyjältä, että miten voin olla varma, että sukset ovat profiililtaan samanlaiset, kun niitä noin pohjat vastakkain mittaillaan. Kaveri suorastaan äimistyi kysymystä ja kertoi, että näin näitä on aina mittailtu.

Kyllä tuossa suksen kunnollisessa painemittauksessa on järkeä, koska siinä mitataan kumpikin suksi erikseen ja saadaan tasalaatuinen pari. Todellinen hiihtomies ei tietenkään mihinkään mittailuihin luota vaan valitsee sukset käsikopelolla.

Kävin lenkillä uusilla Fischereillä. Onko mulla paino liian edessä kun erityisesti vassussa tulee tunne, että "suksi kaatuu alle". Sama tunne tulee jyrkässä ylämäessä ja liuttaminen on vaikeata. Kyllä nuo sukset vakaat on mutta vähän on sellanen tunne, että kyntävät kun nyt on pehmeää lunta kovan alustan päällä. Vanhoihin Karhuihin verrattuna ovat kyllä vakaat. Luisto ei ollut paras mahdollinen.

Kyllä tuo ongelma ylämäen liuutuksessa näillä keleillä viittaa todella siihen, että paino on liikaa edessä tai sitten ns. "liian keskellä".

Paras lääke hommaan on sauvoitta luistelu ylämäkeen. Siinä löytyy väkisin oikea asento ja jalkatyö. Sen jälkeen pitää sitten tarkistaa sauvojen pituus, etteivät ole liian lyhyet. Tasamaallakin kannattaa hakea oikeaa tekniikkaa sauvoitta ja pyrkiä pitkiin liukuihin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Tauno

Tuota edelläkuvattua metodia on kyllä tullut katseltua ihan riittävästi. Se varmaan opetetaan jo suksimyyjän peruskurssilla.

Kerran kysyin yhdeltä myyjältä, että miten voin olla varma, että sukset ovat profiililtaan samanlaiset, kun niitä noin pohjat vastakkain mittaillaan. Kaveri suorastaan äimistyi kysymystä ja kertoi, että näin näitä on aina mittailtu.

Kyllä tuossa suksen kunnollisessa painemittauksessa on järkeä, koska siinä mitataan kumpikin suksi erikseen ja saadaan tasalaatuinen pari. Todellinen hiihtomies ei tietenkään mihinkään mittailuihin luota vaan valitsee sukset käsikopelolla.

---

Joo ja kyllä myöskin sitä suksien päällä seisomistakin tehdään. Myös luikkarilla. Siinä saa sitten hiukan osviittaa yhdestäkin suksesta.

Joka tapauksessa, kun olen tuolta Pekka L,n kin mainitsemalta naapurin mieheltä suksia ostanut niin olen joka kerta saanut, mitä olen halunnut.
Jos olen halunnut kovalle alustalle vakaat sukset, on sellaiset myös tulleet.
Ja aivan järkyttävän hyvä tykkipari on mun yhden talliFischerit lumikelille. Niillä on hieno painaa Isossamäessä Porissa, kun aina saa mennä ohituskaistalla.

Mutta aivan turha on kuvitella, että ne kovan alustan luikkarit sitten olisivat pelanneet pehmeässä lumessa.

Ja tästä saatta olla kysymys myös tuossa yllä mainitussa HANNUN tapauksessa!!!

Tai, että se lumikelin Fisu pysyisi kovalla alla!

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Tauno

Kyllä tuo ongelma ylämäen liuutuksessa näillä keleillä viittaa todella siihen, että paino on liikaa edessä tai sitten ns. "liian keskellä".

Paras lääke hommaan on sauvoitta luistelu ylämäkeen. Siinä löytyy väkisin oikea asento ja jalkatyö. Sen jälkeen pitää sitten tarkistaa sauvojen pituus, etteivät ole liian lyhyet. Tasamaallakin kannattaa hakea oikeaa tekniikkaa sauvoitta ja pyrkiä pitkiin liukuihin.

---

Se on sitten se toinen mahdollisuus!!

On minusta hyvä asia, että fillaripalstalla saa näin monipuolista tietoa hiihtämisestä. Uskonkin, että monet kesän kuntofillaristit kuitenkin harrastavat talvella hiihtoa, kuten minäkin. Sain tosi hyvää ja varsin korkealentoista tietoutta tällä palstalla, kun kerroin, että minulle sopii luiston puolesta paremmin Fischer RCS perinteinen suksi, jolla hiihdän tasatyöntöä ja mäet luistelua verrattuna ostamiini aktiivihiihtäjän käytetyttyihin Madhusit luistelusuksiin..
Luettuani tällä palstalla siteeratut Johan Lindin ohjeet luistovoitelusta tein neuvon mukaan eli laitoin Fischerien pohjiin sinistä luistovoidetta. Ymmärrätte varmaan, että minä olin varsin tyytyväinen, kun pitkässä alamäessa minua parempien näköisille hiihtäjille jouduin vähän anteeksi pyydellen esittämään, että voisitteko työntää sauvoilla, etten aja heidän päälleen. Olenkin sitä mieltä, että jos on omasta mielestään luistavat sukset erityisesti, kun vertaa sitä muiden ns. tavallisten kuntohiihtäjien suksien luistiin, niin se jotenkin lisää hiihtämisen nautintoa. En tiedä olenko vähän itsekäs, mutta näin minä koen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Tauno

Kyllä tuossa suksen kunnollisessa painemittauksessa on järkeä, koska siinä mitataan kumpikin suksi erikseen ja saadaan tasalaatuinen pari. Todellinen hiihtomies ei tietenkään mihinkään mittailuihin luota vaan valitsee sukset käsikopelolla.

---

Ei tuossa mitään tasalaatuista paria etsitä. Suksivalmistaja katsoo parit jotka on riittävän samanlaiset ja numeroi ne. Ei kauppias niitä pareja erikseen myy. Katsoo vaan hyllyssä olevista pareista sinulle sen parhaan "tieteellisesti" jolloin hiihtäjä uskoo ko. pariin kuin vuoreen. Ja mitä enemmän printtidatassa on pilkun takaisia desimaaleja, sen parempi;)
Kysyin muuten taannoin noista parien määrittelystä kaverilta, joka on nykyään Madshusin maahantuojalla. Sanoi että tehtaalla on parittajia ihan siihen hommaan. Mitenkähän Karhulla ja Peltosella, parittaminenhan on Suomessa laissa kielletty.:D

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pekka L

Mitenkähän Karhulla ja Peltosella, parittaminenhan on Suomessa laissa kielletty.:D

---

Peltosen nettisivuilta:

By using customized ski measuring technology from Skiselector, Peltonen is now offering the best-matching pairs in ski industry. Each ski is automatically measured by multiple parameters, and with the help of these parameters, pairs are then hand-picked one by one by experienced staff, to get the best pairs possible.

Kallesportti mainostaa että tuommoinen Skiselectori olis tulossa sinnekin.

Tuolla härvelillä on ainakin helppo myydä suksia missä tahansa sekatavarakaupassa, "joo tän tietokoneen mukaan tää on loistopari just sulle".

Väitän ettei tuo masiina tuo mitään lisäarvoa jos myyjä on oikeasti hiihdon asiantuntija. Mutta kääntäen, mahdollisuus saada passeli suksipari paranee, vaikkei myyjä olisikaan asiantuntija. Kunhan se vaan osaa käyttää tuota konetta ja annettujen tietojen perusteella valita oikeat sukset. Siinä mielessä varmasti hyvä juttu. En mä ainakaan ihan mistä vaan suksia ostaisi, itse asiassa aika harvasta paikasta. Kun en kuitenkaan itse niitä osaa niin hyvin arvioida, että voisin sanoa myyjälle valkkaavani sukseni itse, palvele sä vaikka tuota rouvaa sillä välillä:) Sinnepäin-haluamani löytäisin varmasti, mutta lähellä toisiaan olevista pareista se paras jäisi hakematta.

Mahtavaa ostaa suksia eräästä paikallisesta.

M = myyjä (n. 20 vuotias salibandypelaajan/skootteripojan näkönen räkänokka)
L = Liraren

M: Niin minkälaista?
L: Kilpaluistelusukset.
M: Joo (ja tuijottaa rivistöä)
L: No paljonko jää hintaa nuille tai nuille Rottefellan siteillä, jos siitä oikeanlainen pari löytyy.
M: Tuossa on nuo pakettihinnat seinällä ja siinä on monot ja sauvatkin.
L: Haluan pelkät kisasukset.
M: No tuossa on nuita paketteja.
L: Siis et voi sanoa jotain hintaa pelkälle suksiparille Rottefellan siteillä? En tartte/halua sauvoja ja monoja vaan haluan hyvät kisasukset, hyvät monot ja sauvat on jo.
M: Jaa...niin...hetkinen mikä on Rottefella?
L: ??? sidetyyppi, NNN... (taluttaa räkänokan sidehyllylle ja näyttää)
M: Ai niin joo tuo!
L: Niin saako niitä suksia vai ei?
M: No kai niitä saa, minkä mittaset pitäs olla.
L: 192-195
M: (lokkaa Rossingolin läjää, joita en edes halua enkä näyttänyt aluksi). Tässä on 195:set!
L: Ne on perinteisen sukset nuo.

Keskustelu jatkui tästä enää lyhyen aikaa. En ihan vielä otanut tuolta suksia, vaikka siellä Fischerin RCS Carbonliteä ja Atomicin World Cup Skatea olikin sopivan mittasina. Jotenki ei luotto riittänyt tuohon kaveriin, että ois ruvettu kilomittarilla niitä suksia puristeleen.

No jospa ne vielä löytyy.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Liraren

Mahtavaa ostaa suksia eräästä paikallisesta.

---

Eihän tämä vaan ollut Otto K.:lta vähän radalle päin?