Oma toimitettiin uusimmalla versiolla viimeviikolla.
Printable View
Tää on kyllä nyt vähän ohi aiheen tässä ketjussa mutta jatketaan kun on aloitettukin, kävin siis ajamassa ja oikein ajatuksella ajoin noita paikkoja missä meno tuntuu hyytyvän, turbolla tuntuu siltä että avustus on täysilä vaikka kevyesti pyörittää ja sitten kun runttaa niin voimaa ei tulekkaan yhtään enempää kun kaikki on jo käytössä ja tästä syystä ehkä tuntuu siltä että ei avustaisi.
luomupyörääni selvästi harvempi välitys ja korkeampi paino yhdessä tekee sitten ehkä sen että mäki ei nousekkaan sillätavoin kuin olettaisi. ja tuo E7000 sarjan moottori on heikoin väännöltään moneen muuhun verrattuna. Täytyisi kyllä päästä testaamaan vielä jotain muuta moottoria.
Pääsääntöisesti olen kyllä tyytyväinen moottorin ominaisuuksiin.
^No oletuksena ainakin E8000-vehkeessä Turbo-asetus antaa muistaakseni 450% avustuksen ja sen maksimi 70Nm. Eli jos pystyt tuottamaan n.15Nm vääntöä kampiin, on avustus jo täysillä.
Mun mielestä se ongelma tulee esille ainakin ecolla ja traililla. Enimmäkseen ajelen ecolla. Mutta sen puutumisilmiön huomaa silloin kun kadenssi kiihtyy nopeasti lähes nollasta johonkin yli sataan. Eli kun yrittää pienellä vaihteella kelata mahdollisimman nopeasti vauhtia lyhyessä alamäessä kun heti sen jälkeen on jyrkkä nousu. Avustus ei ehdi heti mukaan.
Ohjelmistoa katselin ehkä helmikuun puolella. Oli uusin. Fillari tuli tammikuussa.
^Jahs. Diesel-vehje. Sopii mulle :)
Yamaha on diesel. Vääntää ihan eri malliin kuin Shimano (mikä on oikeasti huonoiten vääntävä moottori), mutta kuolee vieläkin aikaisemmin korkeilla kadensseilla. Mutta selkeästi tuo e8000:nenkin puutuu kun yrittää tosi korkeilla kadensseilla hyökätä ylämäkeen. Ei kuitenkaan sellaista totaali seinää kuin varsinkin vanhemmalla Yamahalla tulee.
Mitkä on tosi korkeat kadenssit? Ihan vaan mielenkiinnosta, ja myös testimielellä voisi testata tuolla omalla E8000:lla. Omat puupökkelöjalat vaan taitaa rivakammassa pyörityksessä puutua ennen myllyä.
No eipä ole ollut aikaa siinä mäen alla koskaan katsella mitä ne jalat vispaa kun ne vispaa niin kovaa kuin pystyy.. Mutta eihän sitä montaa sekunttia kestä kun mäki hyydyttää ne kadenssit kyllä hyvin nopeasti. Tuntee kuitenkin kyllä hyvin miten sitä voimaa ei enää tule siellä korkeilla kadensseilla ja hyvinkin voisin allekirjoittaa tuon Pexin kommentin, että 120 kadenssilla ei tule enää kuin puolet pihalle moottorista - siltä se tuntuukin. Tosin ei taida mikään muukaan moottori mennä ilman tuntuvaa tehon tippumista noin ylös.
Lähinnä tällä itse yritän välttää mahdollisimman paljon kova veto päällä vaihtamista - ihan kuten luomupyörälläkin. Vaikka aika hyvin vetoa keventäen sekunniksi se vaihtaminen sujuu nätisti tuolla Shimanon koneella eco ja trail-moodeissakin (Boost-moodihan jättää vedon päälle hetkeksi ja sillä ei onnistu ilman rutinoita vaihtaa pienemmälle).
Näistä eri moottoreiden teho- ja vääntökäyristä on ehkä melko luotettavaa grafiikkaakin julkaistu. Muistaakseni nämä ovat olleet esillä täällä foorumillakin, mutta ehkä pieni toisto ei haittaa:
https://electricbikereview.com/forum...red-png.21833/
https://electricbikereview.com/forum...4e8d026bb5267d
Yamahan ja Brosen tiedot ovat vanhempien moottorisukupolvien ajalta, Shimanotron E8000 on sama kone tänäkin päivänä. Myös Boschin kumpikin koneversio lienevät edelleen markkinoilla.
Kuvista näkee, että yli 100 rpm on sähköavustuksen mukana olon kannalta melko huono ajotekniikka koneesta riippumatta. Shimano antaa suurimman vääntönsä jo jossain 35 rpm kohdalla, paras teho tulee karkeasti 70 - 95 rpm alueella.
Akun keston (rangen) optimoinnin kannalta hyödyllistä on ajaa pienellä väännöllä (vajaalla Ecolla) ja pienillä kierroksilla, jolloin teho jää pieneksi.
Mielenkiintoisia esimerkkejä jotka tuovat minusta hyvin esiin eri moottoreiden erot. Itse Yamahalla (PW-SE) pyrin pitämään yleensä kadenssin 70-80 tuntumassa ja jos kadenssi menee yli 80-90 niin on aika vaihtaa isommalle vaihteelle (PW-SE kadenssi raja on 110, vanhemmalla PW:llä oli 100. PW-X:ssä on 120). Yamahalla ei kiihdytetä samalla tavalla (kadenssia, vauhtia toki voi) ylämäkeen :) Alhaisista kadensseista/väännöstä on hyötyä polkuja ajaessa jolloin polkiminen mahdollisuus iskeä esteisiin myös vähenee.
Hankalat/vauhdikkaat maastothan ajetaan aina seisaaltaan ja silloin kadenssit on jotakin ihan muuta kuin nämä istualtaan vispattattavat lukemat. Silloin on hyvästä alaväännöstä ehdottomasti apua, kuten myös hyvin poljinvoimaan reagoivasta voimantuotosta. Lyhyet kammet myös luonnostaan nostavat kadenssia ja vaikka itse olen pitänyt omaa tapaani polkea aina "dieselmäisenä", niin 10mm luomupyörä lyhyemmät kammet kyllä nostavat kadenssia ainakin itselläni ihan itsestäänkin.
Mutta kannattaa sekin toki muistaa, että moottori on vain yksi osa kokonaisuutta, vaikka tietenkin tärkeä osa. Osa koneista tuo painoa lisää mukanaan, osalla takahaarukkasta tulee väkisin pitkä, osalla kärsii maavara keskiön alla, osa on äänekkäämpiä, jne, jne.. Kokonaisuus on kuitenkin se, minkä pitäisi ratkaista kenelle mikin tuntuu parhaalta - ei pelkkä moottori.
Ja kuitenkin parin kolmen vuoden päästä kaikki nykyiset kuuluvat sähkötekniikan museoon uusien ja parempien tultua markkinoille. Silti ei kannata jättää ostamatta - ihan sama minkä ostaa, niin varmasti on naama kuin naurava nakki jos ei ole ennen sähköpyörällä ajanut :D
Itse ajan kyllä istuen melkein kaikki vaikeat paikat missä poljetaan. Ihan vaan siksi että silloin painoa/pitoa on takarenkaalla enemmän ja kaikilla sähkömoottoreilla jaksaa polkea minka tahansa paikan istualtaan jos vaan sitä pitoa riittää. Tämä on myös mielestäni yksi suuri ero luomupyöriin. Tähän varmaan vaikuttaa myös että omassa pyörässä on täysjousitus ja hardtaililla varmaan enemmä tulisi seistyä röykkyisemmissä paikoissa.
No eipä tällä ole itselläni ainakaan mitään tekemistä jaksamisen kanssa. Paras jousitus löytyy kuitenkin maastopyöräilyssä pyörästä riippumatta omista jaloista ja jos jonkun paikan pystyy ajamaan istualteen, niin se ei ole silloin kyllä vielä mikään vaikea paikka ole.. Jyrkät ylämäet sitten vähän eri juttu ja silloin juurikin painon/pidon takia, mutta itse ainakin tykkään ajaa sellaista polkuröykytystä kovaa, ettei sitä millään pyörällä pysty ajamaan istualteen polkien ja vielä vähemmän sähkiksellä jolla on vauhtia luomuun nähden monin verroin. Eihän istualteen pyörää voi edes kallistella kunnoilla, saatika viskoa puolelta toiselle, tai muutenkaan elää siinä pyörän päällä oikein mitenkään mitä on pakko tehdä oikeasti vaikessa maastossa.. Hyvät polut sitten asia erikseen.
Itse ajan seisaaltaan tilanteen mukaan. Muistan miten joillekin on opetettu että esim prätkällä maastossa ajetaan aina seisaaltaan, mutta kun katsoo ammattilaisten menoa niin ei se satula käyttämättä jää.
Joskus riittää että keventää persuksen 3cm irti penkistä ja istahtaa tämän jälkeen takaisin. Totuus on että polkeminen taloudellisesti on helpompaa satulasta kuin seisaaltaan.
Näinhän se on - ei noita kovaa seisaalteen jaksaa montaa minuuttia rytyyttä ja on jo ihan puhki.. Ja se noin 3cm lasku satulasta vaikuttaa menoon jo älyttömästi. Ja pystyy vähän välillä huilaamaan.
Mutta ehkä tässä tullaan siihen mikä on kenenkin mielestä vaikeaa maastoa ja mikä ei - oletettavasti hyvinkin eri asia eri ihmisille.
Kuten jo edellisessä viesteissä tuli ilmi, niin varmaankin riippuu paljon siitä mikä kullekkin on vaikea kohta. Itsekkin seison kyllä alamäissa ja sellaisissa kohdissa missä tarvitsee elää siellä pyöränpäällä (esim hypyt). Mutta noissa kohdissa en kyllä sitten poljekkaan vaan pelkästään seison polkimien päällä. Polkuröykytyksessäkin istun yleensä satulalla sen vuoksi että voin polkea pyörän kulkemaan kovempaa. Jos ja kun tulee sellainen kohta missä tarvitsee seisoa, seison sen hetkisen polkematta ja kohdan ohitettua jatkan taas istualtaan. Mutta kukin tyylillään ja varmasti kannattaa tehdä niin kuin juuri itsestä tuntuu oikealta.
Onko täälä kukaan kokeillut lukkopolkimia sähkömaasturille? Kokemuksia?
Itse luovuin lukoista sähkärin hankittua. Koska sähkärillä pystyy ajamaan tehokkaasti ilman lukkoja niin ajamiseen tuli aivan eri rentous kun ei tarvi enää pelätä miten päin ukko tulee alas jos fillarilla kaatuu eikä jalat lähdekään irti.
Jäykkäperäinen sähkömaasturi hakusalla lähinnä arkikäyttöön mutta jonkun verran helpoille maastoreiteillä retkeilyyn.
Rouvva tuntuu tehneen jo päätöksen Trekin Powerfly 5:stä. Tähän vaikuttaa ensisijaisesti ulkonäkö ja osaltaan saatavuus...
Onko jotain hyviä ehdotuksia nimenomaan tyylikkäästä kulkineesta?
Sent from my ONEPLUS A5010 using Tapatalk
Meillä hallitus tilasi juuri edellisviikonloppuna Motocardista e-Vantagen vuoden 2018 "Special Editionin", eli käsittääkseni pyörän vuoden 2017 rungolla, mutta 2018 vuoden komponenteilla, eli tällaisen (yksi M-koko näyttäisi vielä olevan): https://bike.motocard.com/en/mountai...ck_orange.aspx
Kuva ja speksit eivät ymmärtääkseni pidä ihan paikkaansa, sillä tuossa "Special Editionissa" on internetsin perusteella tosiaan vuoden 2018 Revelation ja drop post. Kuva on joku sekasikiö vuoden 2017 pyörästä vuoden 2018 värityksellä. Ellei sitten Motocard ole tehnyt jotain frankenstein-pyörää.
Aika paljon noiden fillareiden konffis vaihtelee maasta riippuen. Kaupasta kun ostaa ja ottaa suoraan rivistä mukaansa, niin tietää mitä saa, muuten on sitten tuurista kiinni. Mutta sehän on osa viehätystä :)
Kaks Mondrakeria mutta yhtään tyylikästä ei vielä ole tullu ehdotukseksi...no oli se eka [emoji16]
Mieluummin kotimaasta hän ostanee, niin on helpompi viedä moottoriremppaan.
Sent from my ONEPLUS A5010 using Tapatalk
Itse tilasin tuolta tuon..miellytti omaa silmää:) ehkä vähän huono väritys daamille..Kokoonpanoon nähden hintakin tuntui sopivalta vaikka vanhempi malli onkin..myös satasen kalliimmalla viimevuoden mallia tarjolla:)
hieman tyyriimpiä nämä tuntus olevan suomen puolella..
https://www.rabe-bike.de/de/focus-bo...ckm-blue-2017/
Aika kova paketti mun silmään siinä kyllä! Taitaa tosiaan tää hankinta tulla täältä ihan Suomesta.
Spessussa oli tilanne sellanen, että myynnissä oli 2020 pyörät jo :/
Ja tuo on kyllä tosi kova. Budjetti ehkä vähän alkaa karkailemaan.
Moro,
Miten saan vaimolle myytyä sähköpyörän. Molemmat haluamme maastopyörän. Itse nimenomaan sähköisen. Syy: Ympärivuotinen käyttö (työmatkakäytössäkin vastatuulesta huolimatta), sekä pitemmät lenkit ja arkiasiointii (esim kaupassa käynti huonolla kelillä).
Itse hyötyisin myös, että rouvalla on sähkis. Voisimme silloin kenties heittää lenkkejä yhdessä yms. pitempiä lenkkejä. Lisäksi minun ei tarvitsi kärsiä "liian hitaasta vauhdista kunnon kehitykseen", koska molemmat voisivat käyttää esim. eri avustustasoja? Normipyörillä todennäköisesti yhteiset lenkit eivät minua juuri kehittäisi.
Saako sillä sähkömaastiksella kuntoiltua? Pitää ihan liian helppona sellaista sellaiseen "kuntopyöräilyyn"..
Tästähän löytyy ihan oma ketjunsa täältä.
Sähköpyörä ja kuntoilu
Mulla on kans tuo Trek PowerFly 5, kävin pitkän keskustelun maahantuojan kanssa mihin keulaa voisi vaihtaa. He ovat sitä mieltä, että siihen saisi laittaa VAIN 100mm keulan. Ajattelin tosiaan päivittää sen melko surkean keulan johonkin laadukkaaseen 120-130mm keulaan. Pyörä on muuten todella hyvä, mutta maastossa se on kyllä aika hankala ajettava. On vain vaikea uskoa, että ajettavuus menisi pilalle 120-130 keulalla.
Kyllä se vain pilalle menee, korkeintaan 10mm lisää, niin geometria toimii niin kuin pitää. Panosta tukevaan laatu keulaan, niin se on siinä.
Pääsin pari viikkoa sitten kokeilemaan tuollaista KTM Macina Freeze sähköläskiä ja olihan se niin mahtava peli, että itsellehän joku vastaavanlainen olisi saatava. Pyörien maailmassa aika noviisina olen kuitenkin törmännyt ongelmaan, että lähes kaikkia malleja tuntuu löytyvän aina maksimissaan L-kokoa. Olen n. 195cm pitkä joten saisi varmaankin olla numeroa isompaa. Pohdin myös luomuläskin ostoa ja sen sähköistystä, mutta eipä tuntunut tarjonta ihan kauheasti laajenevan luomuissakaan. Aika vähäisellä kokemuksella pelottaisi lähteä heti tilailemaan näitä ulkomailta, mutta onko se ainoa varteenotettava vaihtoehto? Budjetti on varmaan siinä ~3500e nurkilla.
Toivottavasti en ihan väärästä paikasta aloittanut tätä foorumiuraa.