Printable View
Kun teippaa uuden kehän vanhan viereen kiinni, venttiilin reiät kohdakkain, on kehän vaihto pinna kerrallaan tosi nopea homma vrt. irto-osista kasaaminen. Pinna irti nippelipäästä ja saman tien uuteen kehään kiinni.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Teme X-2
Lisäksi pinnan mutkat ovat jo asettuneet napaan, kiekkoa ei tarvitse leipoa niin paljon.
https://www.sheldonbrown.com/brandt/reusing-spokes.html
Mulla on tarvetta "puolata" vanteet ja keskiönavat niin harvoin, että todennäköisesti en niitä itse tee vaan vien tarpeen sattuessa ammattilaiselle. Mutta tekniikka ja puolien laittotapa kiinnostaa. Onko kellään mitään linkkiä youtube-videoon jossa ohjeistetaan tai muuten vain haluaisi valottaa tekniikkaa?
Tämä tuli nyt tehtyä. Kiitokset vinkeistä ja henkisestä tuesta. :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti kh74
Ensimmäinen kerta näissä puuhissa ja valmista tuli. Kerran ajeltu eivätkä toistaiseksi hajonneet kappaleiksi.
Etukiekon suhteen on varauksetta hyvät fiilikset. Takakiekossa oli vähän valmiiksi osumaa saanutta pinnaa ja nippeleitäkin oli muutama perusteellisesti jumissa, että teetti työtä saada ne pinnoja rikkomatta purettua ja vähän mietityttää kuinka kauan kestää uudelleen kasattuna niillä vanhoilla pinnoilla... Jää nähtäväksi, eikä tuossa nyt enää mitään suuremmin pelottavaa ole vaikka kasais sen uudelleen sitten.
Näin jälkiviisana olis kyllä kannattanu vaihtaa takakiekkoon pinnat, mutta eihän niitä siinä viikonloppuna sitten käsillä ollut tilattuna kun homma oli päällä. Ja kun halvalla piti tehdä...
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...6&d=1503919699
Nuo on nyt tavallisilla nippeleillä (ei mitään prolock) kasattu ja kasatessa öljyllä pinnan kierteet liukastettu. Kannattaiskohan noihin tuupata jotain kevyen luokan locktitea vaikka seuraavan rihtauskerran kohdalla? Kokemuksia tästä aiheesta?
^Jos sulla on siellä rasvaa, ruuvilukite ei toimi. Lukitteet vaatii rasvattoman ympäristön.
Sinne voi yrittää änkeä pellavansiemenöljyä, joka kovettuu oksidoituessaan muodostaen kevyen ruuvilukitteen.
Mä kiekkoja rakennellessa ihan suosiolla dippaan nippelit juurikin pellavansiemenöljyyn niin rasvautuu sekä sisä, että ulkopuolelta kokoamisvaiheessa, mutta myös kovettuu ja lukitsee nippelit kokoamisen jälkeen.
Riippuu lukitteesta. Ainakin joissain locktiten lukitteissa sanotaan että saa olla vähän rasvaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti H. Moilanen
Tuo on mielestäni hyvä tapa opetella kasausta. Ainakin minulle ensimmäiset kasaukset aivan alkutekijöistä tuntui niin työläiltä ettei pariin viikkoon kiinnostanut koskea nippeleihin ollenkaan. Kohta tulee syksy ja pitkiä pimeitä iltoja on taas tarjolla, siinähän sitä vaihtaa jonkun kiekon pinnat ihan mielellään jos se ei ole mieleinen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kh74
On niitä kiekkoja maailma täynnä ilman ruuvilukitetta ja prolocknippeleitä ja hyvin ne toimivat kunhan ei ole pinnat liian löysällä. Parempikin omissa kiekoissa jos tarvii myöhemmin säädellä.
Yksi kiekon teon tärkeimpiä työvaiheita on "hierominen", eritoten pyöreiden pinnojen kanssa, koska pinnasta ei pysty havaitsemaan sen kiertymistä, kuten aero pinnoista. Hieromalla saadaan kisavalmis kiekko ilman sisäänajoa ja tarkistusrihtausta.
Eli, kun kiekko on ensimmäisen kerran rihdattu suoraksi, niin kiekon napa lattialle laudan päälle ja kiekon kehältä painellaan vastakkaisilta puolilta vannetta kiinnipitäen kohti lattiaa. Lattian puoleiset pinnat silloin löystyvät hieman ja pinnojen kierteisyys vapautuu. Kiekon kääntö ja sama toiselle puolelle. Uudestaan rihtauspukkiin ja uudestaan suoraksi ja uusi hieronta. Kun hieronnan tekee kolme kertaa, niin kiekko ei ritise ensimmäisillä ajometreillä yhtään. Hieromaton kiekko ritisee hieman kun pinnojen kierteisyys vapautuu. Hierottu kiekko on "sisäänajettu" ilman metrinkään ajoa ja on valmis mihin tahansa, mihin se on tarkoitettu.
Pikkuisilla teipinpalasilla näkee nuiden pyöreidenkin pinnojen kiertymisen samalla tavalla vs. aeropinnat. Vaatii toki vähän enemmän askartelua, mutta itselleni ainakin tuo rakentaminen on nimenomaan sitä (ei sillä ainakaan rahaa tai aikaa säästä). Toki tuo hieromisvääntely on silti varmaan ihan hyvä idea (itse tulee myös tehtyä).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Löytyykö kokemuspohjaista tietoa - antaako EDD-laskuri oikeita pinnamittoja suoravetopinnoille? Laskurissa ei ole ainakaan valintaa perinteiselle J-pinnalle tai suoravetopinnalle.
Tarkoitus olisi rakentaa tässä syksyn ratoksi kiekot DT Swiss 240s:n suoravetoisten versioiden ympärille, 28 pinnaa per pää ja kuviot jokaisella puolella 3 ristiin. 240s:n speksejä etsiessä löysin DT Swissin sivuilta heidän oman laskurinsa, joka antaa navat valitsemalla ja kehän ERD:n (596mm) syöttämällä karkeasti 5-6mm pidemmät pinnapituudet samalle kuviolle kuin EDD.
DT Swissin laskuri huomioi suoravetolaipan pinnan pään sijainnin suhteessa laipan keskilinjaan, mutta ei se ole kuin 0,5-1,5mm. Hahmotan sen vaikuttavan lähes pelkästään pinnan pituussuunnassa. Perstuntuma sanoisi että DT Swissin laskuri on oikeammassa, mutta on sitä tullut ennenkin erehdyttyä.
Edit: Ei tämä salapoliisia vaatinut - vaihdoin DT Swissin laskurissa navat perinteisiin malleihin ja syötin niiden tiedot EDD:iin. Arviot heittää takakiekossa 0,3mm ja 1,0mm per puoli. EDD antaa ne laskennallisesti oikeat pituudet ja DT Swiss pyöristää sopivimpaan pinnapituuteen joka valikoimasta löytyy. Eli EDD olettaa navan laipat perinteisiksi ja tässä tapauksessa DT Swissin laskuri antaa oikeat pituudet.
Itsellä alkamassa oma projekti 29er kiekkojen parissa.
Onnistuin Fiskars trail centerin avajaisissa sotkemaan etukiekon pringlessin malliseksi.
Oli tarkoitus talven aikana joka tapauksessa siirtyä leveämpään vanteeseen.
Spank oozy trail 345 kehät (Ilmoittavat että EDR olisi 591mm, mutta internet kertoo mittaus tavan jättävän nippelistä osan huomioimatta ja 2mm/puoli pitää lisätä, pitää tehdä omat mittaukset)
Vanhoista kiekoista (DT swiss M1900) navat, jotka ovat mallia 370 (suoraveto 32H)
Luultavasti Sapim Race pinnat
Luultavasti Sapim alu nippelit
Tuossa DT pinna laskuria käyttäessä huomasin että 370 navan tietoja ei ole laskurissa ja kysäisin asiaa asiakaspalvelulta.
Ilmoittivat että tietoisesti päätetty jättää kyseinen napa pois tiedoista, ovat jättäneet ilmeisesti kaikkien valmis-settien komponentit pois.
Toiset omat kiekot kyseessä, ekat kasasin ilman telinettä/mittaria kommuutteriin.
Tällä kertaa luultavasti hankin perus telineen ja mittarin kun vaativampaan ajoon tulee.
Radiaalista. Tuohan on sallittu eteen vannejarrulliseen maantiekiekkoon. Olen väsäämässä maantiekiekkoja. Juolahti mieleen laittaa eteen vasemmalle kolme ristiin ja oikealle radiaali, levyjarrukäyttöön. Kaipa tuo tuosta, vasemmalla radiaali voisi olla parempi vai rasittaako levyjarru sitä puolta enemmän? Pinnoja on ihan riittävästi, toisessa tapauksessa 32 ja toisessa 28.
^Sanoisin, että ei ole väliä kumpi puoli tehdään radiaalina. Tekeehän Mavic IsoPulse puolauksensa pakan puolella radiaalina, vaikka foorumin tietotoimiston mukaan vetopuolelle kohdistuu enemmän rasitusta ja siten konstruktio pitäisi olla susi.. Suttupuhetta, sanoisin.
Eiköhän se navan runko välitä sen vedon häviöittä sinne vasemmalle puolelle, että ihan sama sinänsä. Pakan puolella radiaali vaan on parempi kun jännitys on paljon suurempi. Silti mun mielestä turhanpäiväistä kikkailua, mikä vika symmetriassa? Näin ehkä ~400 kiekkoa rakentaneena...
Ymmärrän niin että jännitys on suurempi lyhyemmillä pinnoilla, edessä tässä tap. Vasemmalla? Kahta väriä käyttäessä voisi käyttää myös kahta kuviota. Joo kikkailuaLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pekka L
^Pinnan vetojännitys on suurempi, koska laipan ja nipan offsetti on pienempi; tarvitaan suurempi veto, jotta saadaan toisen puolen pinnan kanssa yhtäsuuri akselin suuntainen voima.
Suurempi offsetti tarkoittaa suurempaa kulmaa pinnalle. Eli kehän pinnareikä ja navan laippa ovat leveyssuunassa kauempana toisistaan. Ja päinvastoin. Eli sama asia eri tavalla ilmaistuna.
Ei näitä viestejä näköjään mobiililla muokata pari viestiä hävisi tuhkana tuuleen.
Eli pienemmässä pinnakulmassa radiaali on parempi kuten vetopuolella? Takana on käytetty molempia puolia eri selityksin
^Lujuusopin mukaan pienempi kulma tarkoittaa suurempaa vetojännitystä ja sitä kautta navan laippaan kovempaa voimaa. Tätä vasten peilattuna, suurempi kulma olisi edullisempi. Onko tällä sitten oikeasti merkitystä käytännössä, en tiedä. Jos navan laippa murtuu radiaalipinnauksen seurauksena, kulman suurentaminen siirtää vääjämätöntä vain hieman pidemmälle.
BB tarkoitti pienemmällä kulmalla kaiketi vain sitä puolta navasta jossa se kulma on pienempi.
Jos tahtoo toiselle puolelle radiaalin, niin se sitten sinne vetopuolelle takana. Edessä levyn puolelle. Peruste on niinkin yksinkertainen, että se lisää selkeästi kiekon sivuttaisjäykkyyttä. Jos kiekko esim. runtatessa pyrkii taipumaan sivuttain, radiaali pinna vastustaa sitä liikettä parhaiten pienellä pinnakulmalla.
En mä ainakaan itelleni rakentais vähemmän ku kolme ristiin. Aika rajua maastoa tulee välillä ajettua ja lujaakin vielä. Mä painan 54 Kg ja riittäis varmasti vähempikin, mutta 120 Kg kuormalle rakennettu kiekko kestää varmasti mun alla, jos en ite sitä riko huonolla ajamisella.
Esitän kysymyksen jonkun tuhannen kiekon kasauskokemuksella (ammatikseni aikoinaan kasannut täyttä työpäivää pyörien, mopojen, moottoripyörien ja ravikärryjen vanteita. Kisakiekkoja rutkasti maastoon ja maantielle. Alukaudella ja nyt omia hiilikaudella.), että miksi kukaan tänäpäivänä haluaisi ristin puolatut kiekot maantiepyörän hiilikuituvanteisiin, koska hiilikuituvanteen kotelomaisen rakenteen ja sen tuoman jäykkyyden mukana yksittäisiin pinnoihin kohdistuva kuorma on pienentynyt verrattuna perinteisiin matalaprofiilisiin alumiinivanteisin?
Kiekkojen kasaaminen on hauskaa ja helppoa, hiilikuitukiekkojen ainoastaan helppoa.
Lisäänpä vielä, että en ole koskaan nähnyt pinnan kireyttä mittaavaa laitetta, kuin kuvissa.
Jooh. Hopen napoihin ei suositella radiaalia. Päinvastoin kuin ensin luulisi, sitä myöskään ei suositella 28- tai 32-reikäisiin napoihin. Kun taas joihinkin vähäreikäisempiin napoihin se on ainoa vaihtoehto. Että tämä oli kait tässä. Mutta tosiaan, vähän tullut tekstiä vastaan jossa itse Sheldon Brown suositteli takana vasemman puolen radiaalia. Tosin se oli sitten taas ennen levyjarruja. Se Mavicin vetopuolen radiaali johtuu esim. erikoispinnoista sun muista tekijöistä.
http://forums.mtbr.com/wheels-tires/...de-381411.html
Kaikella kunnioituksella: harvinaisen tyhmä kysymys. Vannejarrullisessa etukiekossa voi käyttää radiaalia. Mutta takakiekossa eteenpäin vievä voima välittyy navasta pinnojen kautta vanteeseen, niin miten h-vetissä kuvittelet suorien pinnojen sen homman haskaavan, saati kestävän?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Kuvittele napaan vääntöä ja miten se välittyy kehään!
http://www.troubleshooters.com/bicyc...ges/3cross.png
Pahoitteluni huonosta vastauksesta. Jostain kumman syystä päähäni iskostui, että puhuttiin etukiekosta, en tiedä mistä sen sain päähäni. Vanhan kansan urpona levyjarrusta tulee aina mieleen etupyörä. No, palataanpas aiheeseen tuon etupyörän ja levyjarrun osalta. Levyjarrussa pinnat ja napa kuormittuvat huomattavasti enemmän kuin vannejarruissa, koska jarrutusteho on suurempi. Suoran puolauksen tehohävikistä ei ole haittaa etupyörässä, koska se on marginaalista. Ristiin puolatuissa kiekoissa jarrutustilanteessa joka toinen pinna kiristyy ja joka toinen pinna löystyy. Suorassa puolauksessa jokainen pinna ottaa kuorman vastaan samalla tavalla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pekka L
Joo mutta katsopa nyt tuota edellistä kuvaa. Ei sillä ole merkitystä mistä se vääntö napaan tuotetaan, jarrusta vai polkimista. Rakenteen lujuus tulee siitä, että pinnat lähtee tangentin suuntaan, siirtäen voimat kehään. Radiaalissa pinnat lähtee nimensä mukaisesti säteen suuntaan, eikä rakenne kestä vääntöä nimeksikään.
^Olen osittain hieman erimieltä. Etupyörään kohdistuvat voimat voimakkaassa jarrutuksessa ovat huomattavasti suuremmat, kuin kovimmassakaan kiihdytyksessä takapyörään kohdistuvat voimat ja siitä huolimatta radiaali pinnoitus kestää, koska jokainen pinna ottaa kuormaa yhtä paljon Siinä tulee radiaalissa marginaalinen kiertymä joka palautuu välittömästi jarrutuksen loppuessa. Siitä marginaalisesta kiertymästä ei ole haittaa jarrutuksessa. Takapyörässä siitä luonnollisestikin on haittaa, koska poljin voima ei ole tasainen ja se kiertymä otetaan joka polkaisulla uudestaan, eli tehohävikkiä joka polkaisulla.
Eihän vannejarrullisessa tule keskiön suuntaista vääntöä jarruttaessa. Levyjarrullisissa taitaa olla kaikissa ristiinpuolaus?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Ei niin. Veikkaanpa vahvasti, että radiaalit puolaukset tulee levyjarrullisiin etukiekkoihin, kun kyllästytään nippeleiden tai pinnojen katkeamisiin. Parempi hiilarikiekoilla rasittaa kaikkia pinnoja, koska joustoa ei ole juuri nimeksikään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Eli puhut levyjarrullisesta pyörästä ja radiaali pinnauksen kestävyydestä?
^Juu, etupyörästä.
Eikö etupyörä ala vipattamaan, jos jarrutat kovaa ja ajat samalla patikkoon? Itse huomaan tuon efektin, jos pinnat ovat yhtään liian löysällä cyclon eturenkaassa.
^Kukapa sitä löysillä pinnoilla ajelemaan.
Ai joo, kirjoititkin perustelun jo tuossa ylhäällä. Eli jäykkä kuitukehä ei jousta montuissa ohuen alukehän tapaan. Voi pitää tosiaan paikkaansakkin.
Mistä olet Laroute muuten tilaillut kuitukehiä? Cyloon tekisi mieli vaihtaa noin 40mm kehät mutkalla olevien alumiinisten tilalle.
Mitä ihmettä täällä sekoillaan. Eihän levyjarrullinen kiekko voi missään tapauksessa olla radiaalipinnattu. Ei edessä eikä takana.
edit.
Löytyy aika hauskoja keskusteluja haulla radial spoke disc brake wheel
Tuolta olen tilaillut ja olen ollut kyllä tyytyväinen https://www.lightbicycle.comLainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Kannattaa sitten ottaa saman tien brassi nippeleillä ja jättää alumiiniset kiinaan, jotta säästyy ongelmilta. Hölmöyttäni tiasin yhden kiekkoparin alunippeleillä ja niitähän alkoi siten katkeilemaan n. 5 tonnin kieppeillä. Vaihdoin sitten brassit tilalle ja luonnollisestikin ongelmat poistuivat. Totean kuitenkin, että minun nykyisillä kilometreilläni kaikki kiekot hyviä. Kepoisia avokiekkoja ja kehiä tuolta kuitenkin löytyy. Yksissä kehissä huomasin etelän pitkissä alamäissä, että alkoi kuumettuaan nypyttämään jarrutuksissa, mutta kotimaan olosuhteissa sitä ei ole ollut. Ehkäpä kiinan laatu syynä, mutta minulle kelpaa.