Itellä painaa halkaistu sisuri 150g ja litkuhan ei pyöri sielä renkaan mukana joten tubelessina aika merkittävä painon pudotus.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Läskimasa
Printable View
Itellä painaa halkaistu sisuri 150g ja litkuhan ei pyöri sielä renkaan mukana joten tubelessina aika merkittävä painon pudotus.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Läskimasa
Leijuuko se litku painottomana jossain, vai mitä sille tapahtuu?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti RadonJussi
Jos laitat esim pulloon vettä ja pistät sen vaakaan ja pyörität nii se vesihän pysyy siellä lähimpänä maata? Samallain se litku käyttäytyy renkaan sisällä.
^ Hyvinkö osittain täytetty vesipullo rullaa? Entäs tyhjä mutta vähän painavampi pullo? Ja luuletko oikeasti, että 150g litkua pysyy renkaan ala-osassa kun ajat pyörällä? :rolleyes:
No on kait jäsen Radonilla kuitenkin pointti ettei nestemäinen massa pyörivissä, eli litku, ole samanlainen jarru nopeuden muutoksissa kuin semmonen joka kiinteästi pyörivissä mukana, eli sisuri. Litku keräilee vauhtia siellä sisällä kun omilta kiireiltään joutaa.
^ No ei, mutta kyllä se kumin sisäpinnassa kulkee mukana.
Mulla on käytössä Effetto Mariposa Caffélatex litku ja se ainakin vaahtoutuu renkaan sisään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Iglumies
Mulla oli pullo BOR-merkkistä testivoittajalitkua. Se vaahtoutui jo pulloon ekan talven aikana, enkä kerinnyt koskaan edes kokeilemaan renkaassa. Siis avatessa koko pullo oli kuin tiivistä märkää superlonia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sotanorsu666
En ole fyysikko, mutta saman energian taitaa 100g litkun kiihdyttäminen vaatia kuin vastaavan painoisen sisurin. Litkun levittyminen saattaa jopa vaatia alkukiihdytyksessä enemmän energiaa, jos massakeskittymä on lepotilassa renkaan alaosassa.
Missä kaikki fyysikot? Faktat pöytään🤔.
http://www.bicyclerollingresistance....eless-vs-tubes
Tuolla testailtu litku vs. sisuri. Ainakin watteja näyttää säästyvän litkulla.
Hyvä vierintävastustesti, joka voisi olla vielä parempi, jos sisuri olisi vähemmän painava versio.
Olisi kyllä mukava tietää, kuinka suuri vierintävastusero olisi, jos sisuri olisi litkun ja venttiilin kanssa saman painoisia. Se voisi lähes toteutua, jos käytössä olisi 4" renkaalle suositeltu >100ml litkua ja sisurina käytettäisiin jotain kevennysversiota.
^ Onko tuosta Schwalben sisurista vielä kevyempi versio olemassa? Ei ole tullut seurattua markkinoita noilta osin.
Sama tiettämättömyys vaivaa, kun litkut ovat paksupyörässä. Plussarenkaissa kokeilin sisärenkaita loppuvuodesta, kun totesin kevyen 29 sisärenkaan painavan n.160g, joka oli lähes sama paino, mitä 100ml litkua (n.130g) + venttilin paino. Suurta eroa en osannut löytää noiden plussaversioiden väliltä, mutta pitänee jatkaa testailuja.
En määkään, luulis täältä jonkun tämänkin asian erikoisasiantuntijan löytyvän. Mutta ite veikkais kanssa, että energiaa menee kyllä sama tuon itse massan kiihytykseen, se vaan jakautuu pidemmälle ajalle jos kiihytetään johonkin tiettyyn nopeuteen ja jäädään ajamaan sitä kunnes litku on stabiilisti ympäri rengasta pyörimässä samaa nopeutta. Mutta toisaalta maastopyöräilyssä nopeus vaihtelee jatkuvasti, jolloin se on siellä kuin heikko kuminauha, ja energiaa kuluu tubeleksessa vähemmän myös muodonmuutoksiin kun se sisuri ei ole siellä taipuilemassa ulkorenkaan seurana. ...sitä tiedehenkilön selitystä odotellen, tosin voi niillä olla parempaakin tekemistä,Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti noniinno
Maallikkona, siis kaikkea muuta kuin fyysikkona tai minään muunakaan tiedemiehenä, ajattelisin että sisärenkaan, joka on tiukasti painettuna ulkorengasta vasten, muodonmuutos renkaan vieriessä vaatii enemmän energiaa kuin litkukalvon. Ja jos nopeus on niin alhainen että litku on osin renkaan alimmassa kohdassa niin tämän "lammikon" siirtyminen vaatii myös hyvin vähän energiaa. Jos litkua on paljon kuivuneena ulkorenkaaseen, silloin luultavasti lähestytään tilannetta sisärenkaan kanssa.
Nopeuden kiihdyttämiseen luultavasti vaikuttaa rullausvastuksen ohella massat. Ei varmaan juurikaan eroa onko sisärenkaan massa vai litkun massa. Määrä luultavasti ratkaisee.
Varmaankin asian selvittäminen faktan luonteiseksi lopputulokseksi vaatisi tarkkoja mittauksia laboratorio-olosuhteissa. Tällaisissa tilanteissa, vaikkapa;uudet litkut/osin kuivunutta litkua ja lisätty vähän uutta, erot ovat varmastikin hyvin pieniä. Jos sellaisia yrittäisi selvittää klassisella:Alamäki-tasamaakokeella, eli kuinka pitkälle polkematta rullaa, olisi vaikeus jo siinä että pienikin tuulenvire, jota ei edes huomaisi, sotkisi tuloksia.
Toinen maallikko. Tubeleksen petettyä eräällä lenkillä tuli laitettua kevennyssisuri tilalle. Eron tuntumassa kyllä huomaa. Ja natinan määrästäkin voi jotain päätellä kuinka paljon se sisurikin siellä loppujaan elää (litkujäämät sisurin ja kumin välissä aiheuttivat hienoja ääniefektejä, tosin kyseessä oli huonosti käyttöön istuva 13F sisuri ja iso JJ). Itselle tubeleksen edut ja haitat (=asennukseen liittyvät) on ilman fysiikan tuntemistakin kyllä selkeät.
Eikös tuo ole sillä lailla että osa eteenpäin vievää energiaa häviää sisärenkaan ja ulkorenkaan väliseen kitkaan kun maastossa liikutaan?
Sisäkumi rupeaa ajossa vastustamaan alustassa tapahtuvia muutoksia verrattuna pelkkään ulkokumiin ja litkuun. Eli siis litkurengas myötäilee maaston muotoja paremmin juostamalla enemmän jolloin energiaa kuluu eteenpäin menoon vähemmän.
Tähän kun ottaa vielä mukaan pienenkin painon säästön niin homma on bueno!
Myös tasaisella alustalla ajettaessa renkaan ilmatila on jatkuvassa muodonmuutoksessa, eli sama pätee sielläkin. Poislukien täysin kivikovaksi pumpattu rengas.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pyhä Risti
Juurikin noin ja läskirengas on ainakin mulla aika lutussa, siinä rajoilla, onko kyljet kurtussa tasaisella. Jos litkua on pahasti liikaa, se saattaisi vastustaa enemmän erittäin hitaasti ajaessa, kun litku ei leviä ympäri rengasta vaan pysyy pääosin alareunalla. Hitaassa vauhdissa tällä vain ei ole mitään merkitystä kun vastuksen ja haasteet asettaa maasto. Muodot tai pehmeys.
nih..
Livenä voi vastaavaa reaktiota katsoa kotiolosuhteissa pesukoneesta, jossa on lasiluukku. Eli miten neste reagoi pyörivän rummun nopeuteen.
Yllättävänkin monipuolista small talkkia on kyllä muutamassa vuodessa renkaista saatu aikaan!
Päivän asiaan: kun yllä sanoin Colossukseni olevan 118mm ja Knardin levyinen, niin mittasin uudemmin tavallisilla ajopaineilla pari-kolme milliä vähemmän ja huomasin rungon olevan saman levyinen kuin takana olevan Minion FBFn, joka siis tarkoitettu eturenkaaksi mutta on sopinut 170mm perään. Vaihoin ne keskenään ajatuksella että Colossuksen sivunappuloita joutaa kyllä ottaa pois sen että ketju sopii kulkemaan.
Millä se todettu helpoimmaksi, ranta-Dremelillä vai saman tien rälläkällä?
Itse otin nappulan kulmat joskus sivuleikkureilla.
Sisärengaskäytössä sain pyöräkaupassa ohjeeksi laittaa sisärenkaan ja ulkorenkaan väliin talkkia tms, jotta kahden renkaan välinen kitka olisi mahdollisimman vähäinen. Toki painoa tulee taas muutama gramma lisää. Siitä löytyi itselleni selitys, miksi joistain ensiasennuskumeista on löytynyt valkoista purua ulkorenkaan sisältä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pyhä Risti
Tuosta sisärengas-litku hypoteesista vielä: Joku tuossa edellä mainitsikin laittaneensa sisärenkaan tilanteessa jossa oli kuivunutta litkua ulkorenkaassa. Kuivunut litku on kyllä sen verran nihkeää ainakin käsin tunnustellen että jos kuivuneella litkulla pinnoittuneen ulkorenkaan varustaa ihan normisisäkumilla, siiis sellaisella paksulla kunnon norsun kondomilla, niin tätä tapausta kun verrataan hyvään tubelekseen jossa on kohtuullisesti litkua, alkaa luultavasti olla havaittavissa ihan merkittävää eroa.
Talkka tosiaan kannattaa käyttää jos sisäkumeja harrastaa. Ja aika reilusti on hyvä laittaa.
Oisin toivonu enemmän mekkalaa tähän hommaan, mutta jos ei mikään polttomoottorikäyttöinen tuohon sovi niin mennään sivareilla ja hohtimilla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti solisti
Pittääpä alkaa värkkäämään illalla.
^ Kyllähän moottorisahakin käy on aina varma valinta hommaan kuin hommaan tai mattopuukkokin hoitaa.
Dillinger 5 nastotettu ja naitettu mobd vanteelle, kierros gorillaa ja litkut sisään niin vuorokauteen ei ole tapahtunu mitään vuotoja mistään ja paineetkin pysyny...ei kai tää nyt näin helppoa voi olla.
No voihan siinä huutaa, kiroilla ja vaikka päristellä samalla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Oulunjulli
Mulla pysy dille 5 mulefutin vanteella 2 lenkkiä ilman vuotoja, kolmannella alkoi hienoisesti litkuja näkyä ulkopuolellakin lenkin aikana, mutta ei niin paljon ettäkö olisi tarvinnut laittaa lisää painetta. Nyt olen pitäny vuorokauden verran rengasta sisällä molemmilla kyljillä makuulla. Huomenna näkee vieläkö on vuotoja kun startataan talvi-tdt:lleLainaus:
Alkujaan tämän lähetti SvaR
Juurikin kyselen Mulefutin tubelesoinnista. Kannattaako gorilla vai joku muu teippi vai mennäänkö idioottivarmalla halkaistulla sisäkumilla? Gorillaa ja halkaistavia kumeja löytyis hyllystä, mutta mikä on yleisin? Onko toi Mulefut vanne jotenkin erityishyvä jollekkin tietylle tubeless versiolle?
Kiitos jo etukäteen!
Mulla piti parisen kuukautta Mulefut + Lou -yhdistelmä ilman mitään vuotoja. Nyt sitten kun pitkästä aikaa pääsin metsään ajelemaan, niin siellähän se keksi tyhjätä itsensä. Vanteessa oli orggis-teippaus. Eturenkaassa alkuperäinen teippi ei pitänyt missään vaiheessa. Eturenkaan olin käärinyt sen vuoksi jo aikaisemmin Gorillaan, ja tänään sitten sama käsittely takarenkaalle. Vanne on teipattu ja paraikaa tekeytyy sisuskumin alla 2 barin puristuksessa.
Eturengas ei ole gorillan kanssa vuotanut yhtään, joten näillä kokemuksilla ainakin Mulefut + Gorilla toimii. Teippiä olen laittanut n. 1,5 kierrosta, niin että venttiilireiän kohta tulee tuplateipattua.
Bugisella softalla lähetetty