Oikea jännitys on lähinnä kehästä kiinni. 100 kg jännitys on aika tyypillinen suositus (esim. Mavic Open Pro ja Zippin hiilikuitukehät), mutta jotkut kehät kestävät kovempaakin jännitystä ilman, että on riskiä kehän halkeamisesta nippelin juuresta. Toisaalta esim. Mavic Open Sportille valmistajan ilmoittama maksimijännitys on muistaakseni vain 80 kg. Napaa tai pinnoja (vaikka kuinka paljon ohennettuja) on vaikea rikkoa liialla jännityksellä - kehä pettää ensimmäisenä. Jos kiekossa on paljon pinnoja ja kevyt matalaprofiilinen kehä (eli semmoinen hyvin perinteinen pinnakiekko), voi olla myös mahdollista taivuttaa kehä mutkalle pinnojen kokonaisjännityksellä.
Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että hyvin rakennetussa kiekossa kaikki pinnat ovat tasaisen kireällä melko lähellä sitä jännitystä, minkä kehä kestää. Kokonaisuudessaan liian löysät tai muita löysemmälle jääneet pinnat tuppaavat löystymään ajossa entisestään (nippeli kiertyy auki), ja tästä syystä kiekot hyvin yleisesti menevät kieroksi. Maantiekiekoissa takakiekon vasemman puolen pinnat ovat pääsääntöisesti paljon muita löysemmällä, koska takakiekon puolaus on niin epäsymmetrinen. Esim. Campagnolon G3-puolauksen (fiksu) idea on se, että takakiekon vasemman puolen pinnat saadaan jotakuinkin samalle kireydelle kun niitä on puolet vähemmän.
Jos kehä on todella jäykkä (esim. korkeaprofiilinen hiilikuitukehä), voi vähempikin jännitys kaiketi riittää. Pinnojen kiristäminen itsessään ei kasvata esim. kiekon sivuttaisjäykkyyttä yhtään, mikä saattaa olla hiukan epäintuitiivista. Pinnojen määrän kasvattaminen kasvattaa, kuten myös niiden vaihtaminen paksumpiin.