Mä olen nyt kiipeillyt tuntureita Åsnesin lyhyillä 58 mm mohairkarvoilla sen verran paljon ja sen verran jyrkästi, että luultavasti ei tule olemaan tarvetta pitkille karvoille ikinä muualla kuin korkeintaan Norjan vuorilla, jos sielläkään.
Suksina mulla on 180 senttiset
Storetind Carbonit (
103-68-93), joita ei valmisteta enää. Storetindit on melko jäykät bc-suksiksi, niissä on jonkinmoinen nordic rocker, mutta sitä on vähemmän kuin nykyisessä Rabbissa ja myös reilusti enemmän camberia. Hämmästyttävän hiihdettävä suksi niin kovalla kuin pehmeällä lumella. Toki täysin pohjattomaan höttölumeen ne uppoaa. Olen myös käynyt laskemassa etelän laskettelukeskuksissakin niillä. Siteinä Rottefella Super Tele Cable ja monoina Alpina Alaska 75 mm.
Mun käyttö on enemmän touring for turns -tyyppistä. Storetindit saa vielä riittävän hyvin kantille jäisessäkin tunturin kyljessä tuolla side-/monoyhdistelmällä. Laskiessa (kantakaapelit paikoillaan) riittävän hyvin, mutta pidempään off camberia hiihdellessä (ei kaapeleita) jalat väsyy vääntämiseen. Vaimon vähän kapeammat ja löysemmät Falketindit saa kantille helpommin. Sun toivelistasta ei käynyt ilmi, että meinasitko keskeltä vai kärjestä 75 mm leveyttä, mutta jos tarkoitit keskeltä, niin Xplor tarvitsee varsin jäykän monon, jotta niin leveän suksen saa kantille ja voi olla siltikin hankalaa.
Lapissa olen hiihdellyt noin 15 km päivämatkoja niin, että 58 mm mohairit on olleet paikoillaan koko ajan muulloin kuin pitempiä laskuja laskiessa. Jos käyttö olisi puhtaasti hiihtelytyyppistä ja erityisesti pidempien päivämatkojen (15+ km) hiihtämistä, mun taktiikka ”joka paikan sukseksi” olisi luultavimmin vähän kapeampi, pidempi ja pienemmällä sivuleikkauksella oleva Åsnes, esim. Ingstad. Tasaiset ja pikkumäet hiihtelisin pitovoiteella kelin salliessa ja nauttisin oikeasti hyvästä luistosta. Isommat mäet kiipeilisin leveillä nahoilla. Lämpimämmillä keleillä, jolloin pitovoide ei toimi (sinistä pehmeämpää ei voi käyttää nahkojen alla), hiihtelisin kapeilla mohaireilla.
