Printable View
Käytössä SRAM 1x12, 46/ 10-28. Alunperin piti tulla 10-26 mutta tuohan passaa omaan käyttöön todella hyvin. Mietin kyllä kun vakkari fillarissa on 50-34/ 12-25. Rouvan Roadlitessa 46-36/ 11-28. Tykkäsin tuostakin joka antoi vähän osviittaa siihen että uskaltaa laittaa. Passaa myös talvikeleillekin.
Joo, mulla on hyvin vahvasti sama fiilis. Ekarin 10-44-kasetissa on rattaat 11-19 samoilla väleillä kuin useimmissa Shimanon ja Campan 11-lehtisissä maantiepakoissa. Eli se nopea ja helppo ajo menee kuin maantiepyörässä. Mutta lisäksi löytyy 10-hampainen (tai jopa 9), ja pakan kevyessä päässä välit kasvavat sitten selvästi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Plus
Käytännössä Ekarin välitykset ovat palvelleet omassa ajossa ihan fantastisesti. Pari kertaa ihan törkeässä myötätuulessa oon yrittänyt vaihtaa 10-hampaiselta yli. Ja lyhyimmällä välityksellä pystyn ryömimään vähän reilua kävelyvauhtia omien lenkkien jyrkimmät n. 25 % nousut. Hypyt ei häiritse missään vaiheessa.
Jos kysyjä hakee mahdollisesti maantiepyörää niin mihin ihmeessä niitä ääripäitä tarvitaan?
^ Jos minuun viittaat niin peli ei ole vielä selvä!
Pitäis olla hiekkatiekelpoinen endurance-maantiepyörä taikka sitten maantiekelpoinen graveli...
Tuohon käyttötarkoitukseesi sopii molemmat, lähtökohtaisesti ollaan endurancen omimmalla alueella
Suurella penselillä maalaten:
-ajoasentogeometria on endurancepyörissä ja graveleissa samanlainen
- muussa geometriassa (maantiepyörän kaltainen gravel) ; gravelit akseliväliltään 3-5 cm pidempiä, joka ero syntyy pidemmästä chainstaystä 1-2 cm, pidemmästä rungosta/toptubesta (1-2 cm, jota kompensoidaan/voidaan kompensoida lyhyemmällä stemmillä) ja keulakulman noin asteen erosta 73 vs 72
jolloin gravelin pitäisi näin ollen olla hieman vakaampi, mutta ei niin herkkä/eloisa, omaa kokemusta ei ajotuntumasta ole
- graveliin menee renkaat minimissän 40-50 mm saakka, endurancessa 32 tai hieman yli
Gravelin hyödyt ja optiot rengasvalinnan ja rungon/monipuolisuuden osalta ovat sen verran suuremmat kuin mahdolliset haitat, että valitsisin kuitenkin sen endurancenpyörän tilalle. Gravelissa asennettuna olevat renkaat "pitäisi" kyllä todennäköisesti vaihtaa
edit: kokemusta on maantiepyörämäisestä gravelistä parin viikon ajalta ja olen yllättynyt miten hyvin se toimii myös asfaltilla,
edit 2: continentalin terra speedeillä (40 mm), ei toki maantiepyörän veroisesti mutta oikealla rengastuksella ollaan aika lähellä/lähes samoissa
^Kiitos!
Osaako joku intternet-ekspertti kaivaa CicliB Cross Trekking Discin geometriatiedot? Olis ollu kiva verrata miten geometria on muuttunut tähän vanhukseen verrattuna...
Kaikkea ei saa samassa paketissa. Tietenkin kahdet kiekot parantaa tilannetta sopivalla rengastuksella. Graveleitakin löytyy monenmoista ja moneen hintaan, osassa määritelmä hyvin hämärän rajamailla. Itse kuitenkin tullut siihen tulokseen että jos max. 10% ajaa hiekkatiellä niin kyllä 28mm:n renkaita paksumpia itse tarvi, tietenkin jos poluille menee niin aivan eri juttu...
Ympärivuotinen käyttö on yksi kriteeri. Että siis on sen verran rengastilaa, että saa järjelliset nastat alle. Eli joku 35mm ainakin, mieluummin enempi.
Ja että ei ole mekaanisia jarruja jäätymässä talvella.
35mm:n "järjellisiä" nastoja lie olemassakaan varsinkin jos esim. työmatka ajosta kyse. Sitten kannattaa hakea jotain johon ISP tai vastaava mahtuu.
ISP hieman ylilyönti ellei polkuja pitkin tuu töihin. 40-50mm tavallinen 240kpl nasta riittää muuten hyvin.
Nippelit taitaa olla luokkaa 0.5W@45km/h. Siinä tubeless-teippien repimisvaiheessa voi sit miettiä watin prosenttiluokan säästöjen järkevyyttä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nure
Joo, viimeksi kun ajoin työmatkaa (toissa talvena) mulla oli joku 37mm nasta edessä ja takana 32mm Marathon Supreme. Ihan hyvin meni auratuilla kelveillä.
Viime talven lenkit ajoin sähkiksellä, jossa on 2.25 ISP:t. Luomuun ei tosiaan tartte niin järeätä...
^Tuokin vahvasti makuasia ja kunnossapito seikka, vuosikymmeniä työmatkat ympärivuoden pyörällä ja itse en kyllä olisi muilla kin ISP:llä ajanut länsisuomen vaihtelevissa talvissa..
Stumpe, ei tuollaisen 50 (2.0") milliset paljon eroa 2.2" ISP:stä, saattavat olla jopa painavampia...
Foxin gravel-proto. Manitoun reverse arch -patentti raukeaa syksyllä.
https://singletrackworld.com/wp-cont...t-12.55.48.png
Mä otin eilen Gravalla kevyesti auton kanssa yhteen ja akseliväli lyheni pari senttiä. Oli aika mielenkiinoinen geo ajella kotiin..
En ole vielä testannut, oikeneeko se kotikonstein vai pitääkö laittaa jollekin tehtäväksi. Vaihdoin kuitukeulan tilalle. Puuhastellessa huomasin, että 3T:n tanko oli sanonut kräks klampin kohdalta, mutta en tiedä johtuiko tällistä vai olinko sittenkin ylikiristänyt klampin. Tanko oli kyllä pyörähtänyt stemmissä. Vähän pelottavan heikkoja tommoset kevyet ja joustavat kuitutangot on jokatapauksessa. Mikähän olisi sellainen, joka olisi sekä kestävä, että myös mukava?
Nyt on vanha Service Course SL tilallalla, mutta se on 46-senttinen ja ehdin jo tottua 44-senttiseen, joten ei jää pysyväksi. Se on alumiinitangoksi kyllä muuten ihan ok ajaa ja siinä mielessä kiva, että voi huoletta kiristää niin, että tanko ei pyörähtele kahvoilta droppaillessakaan.
Pisteet rehellisestä kirjoituksesta. Minusta on hyvä kuulla että joku tuo välillä esiin näitä kevyisiin osiin liittyviä riskejä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Tapahtuuko pyörän ja auton yhteenotto koskaan todella kevyesti?
(Ymmärrän kyllä että teräs voi olla siinä tilanteessa onnellinen materiaalivalinta.)
Tavallaan on hyvä että tanko ei vain sano kräks vaan että sen myös näkee miten tangolle on käynyt. Huomattavasti ikävämmäksi voisi muodostua tilanne jossa tanko joka sanoo kräks muttei näytä sen kummemmin kärsineeltä sitten joskus kuitenkin hajoaa spontaanisti.
PS Ja pääasia tietysti että ajaja oli onnekkaampi kuin fillarinsa!
Saattaahan siihen tankoon voimia kohdistua kerran haarukkakin vääntyy pari senttiä, mutta materiaalissahan se vika on. Alutanko saattaa tuossa kohtaa näyttää ihan ehjältä, mutta on ottanut sen verran osumaa, että seuraavasta pienestäkin tällistä napsahtaa kerrasta poikki.
Minusta olisi päivänselvä ja luonnollinen päätelmä, että kräks johtuu kolarista.
Oliko autoilija syyllinen, hän ostaa sulle uuden stongan.
^Jeps, keveimmissä usein painorajat jolloin jäävät itseni ulottumattomille. Hankalia on on esim. kiristäminen, Extralite käyttää stemmeissä M5:n torx kantaisia ja joka kerta sellainen olo ettei pidä muttei lujempaa uskalla...
Vähän comme si, comme sa. Auto tuli kolmion takaa, mutta en pidä itseänikään täysin syyttömänä, eikä siitä sen enempää. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Kyllähän tuollainen tautisen ohut teräshaarukka vääntyy tasaisesti painamalla, ennenkuin stonga saisi rusahtaa.
Toisen merkkistä tankoa tilalle. Omaan 3t tankoon saa kyllä laittaa tt-tikutkin, eli oletan tuon olevan aika kestävä keskeltä.
Hienoa että olet stenu kunnossa.
^ Äläs nyt, stenu on asiallinen kaveri. Ei se huttua tänne suolla.
Onks toi Fox sit joku halvempi malli? Olihan niillä jo 27.5 stepcastiin perustuva AX. https://off.road.cc/sites/default/fi...?itok=hw90jKk-Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Tuo vanha on vissiin haukuttu liian painavaksi yms. Itse kokeilin ajella puolisen vuotta (talvikauden) monstergravelilla, jossa cännärin lefty etuhaarukkana. Olihan tuo ihan ok, varsinkin ISP.t alla. mutta olipa hauskan tuntuinen pyörä, kun vaihdoin nyt kesäksi teräshaarukan takaisin. Jotenkin tuo ylimääräinen paino keulassa + jousto joka muuttaa geometriaa teki ainakin tuosta omasta protosta aika raskaan ja työlään ajettavan. Mutta kyllähän noita joustoja jotkut käyttää ihan mielissään, ei vaan tuntunut olevan mun juttu. Ihan hyvä kuitenkin, et tuli kokeiltua niin ei tarvitse haaveilla ko. tyyppisistä pyöristä enempää.. En tiedä sit, tuleeko kuitenkin taas ensi talveksi laitettua tuo Lefty alle, kun ajo on nastoilla lumessa/jäässä muutoinkin sellaista jyystämistä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Qilty
Eipä tosta ole vielä paljoa faktaa eikä varmaa tietoa siitäkään, että tuleeko myyntiin vaiko ei.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Qilty
https://bikerumor.com/2021/05/12/fox...spension-fork/
Mielenkiintoista sinänsä, että jalat oli ihan kunnossa ja vääntyminen oli tapahtunut ainoastaan kruunusta ja kaulaputki oli onneksi suora myös.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Sitä mä en ihan ymmärrä, miksi niistä tangoista pitää tehdä niin ohuita klämpin kohdalta. Ei se muutama milli lisää paksuutta vaikuttaisi painoon juuri mitään. Vai voiko olla niin, että komposiitti kestää puristusta huonosti joka tapauksessa, materiaalivahvuudesta riippumatta ja on turvallisempaa tehdä ne sellaisiksi, että ylikiristämällä räksähtää kuin, että ei tulisi näkyviä vaurioita, mutta voisi tulla joku ylläri.
Ja juu, kiitos, olen tosiaan ihan kunnossa paria mustelmaa ja naarmua lukuunottamatta. Tilanne oli enemmän koominen kuin pelottava.
Pyöräilijän työkalut: työntömitta, imurin putki ja ruuvipenkki :) (Onneksi on askarteluhuone taloyhtiössä)
https://live.staticflickr.com/65535/...8da00cb0_h.jpg
Hyvä noin Stenu että vain mustelmia. Ittellä yks pyöräkolari ja fillari jäi ehjäksi mutta ukko ei, nyt mussakin jotain arvokasta, vasen solisluu paikattu titaanilla. Ei ihan joka päivä mutta melkein muistuttaa.
Nykyään pimeään aikaan jos kohtaan kävelijän ilman heijastimia niin saatan huomauttaa.
Rautasaha kouraan ja tanko poikki clämpin kohdilta niin näkyy kuinka ohut se todella on.
Team (veikkaus Stenun tangosta) mallin tangot ei ole mitenkään erityisen ohkasia niin en nyt ensimmäisenä alkaisi tekemään tangosta syyllistä. Kerran tanko on kuitenkin pyörähtänyt stemmissä niin ei se mikään aivan pieni tälli ole ollut ellei sit stemmin kohdalla ole ollut pultit löysällä. Jos isku tulee kahvoihin niin se välittyy kuitenkin suoraan tankoon hyvin pienelle alueelle missä puristusvoima on ennestään suurin. Mahdollinen ylikiristäminenkään ei yhtään kevennä iskua.
Jos kuitutangoista aletaan tekemään kolarin kestäviä lisäämällä seinämäpaksuutta niin yhtä lailla sillon heikkenee niiden idea painon ja tärinän vähentäjinä. Itse en edes laita kuitutankoja kiinni pyöriin, joilla on suurempi riski kaatua. :D
Miten muuten teräshaarukan turvallisuus suoristamisen jälkeen siinä kruunun kohdalla? Gravel ajossa kuitenkin sen verran tärinää ja suurempia iskuja kriittiseen kohtaan, että laittaisi itseni hieman epäilemään turvallisuutta pidemmässä ajassa.
Kevyt kuitutanko voi olla hengenvaarallinen jos se on kerrankin kiristetty liian tiukalle. Itseänikin on vähän mietityttänut Schmolken tangon käyttäminen soralla, mutta ajetaanhan noilla XCO maailmancupissakin. Oikeanlainen asennustahna ja 3Nm tuntuu kyllä riittävän. Kuituhan kestää taivutusta mutta ei puristusta.
Joo tanko on varmaan sellainen kuitupulikka, jota ei kannata edes yrittää lähteä korjailemaan. Mutta siis, jos tanko olisi vaan sen viiden sentin matkan siitä klampin kohdalta paksumpi, niin ei se nostaisi painoa kuin muutamia grammoja eikä vaikuttaisi joustoon mitään. Mutta Plus on varmaan oikeassa, että ”ylikirstämisen kestävä kuitutanko” olisi hengenvaarallinen ja on tarkoituksenmukaisempaa tehdä ne sellaisiksi, että ylikiristämisestä tulee näkyviä vaurioita.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JohannesP
Haarukan suhteen tietävämmät väittää, että ei ongelmaa. Tunnustan kuitenkin, että itseänikin vähän epäilyttää, koska kruunu, joka on kaiketi valettu pulikka. Onneksi sentään cromoa eikä mitään patarautaa. Mutta ei siis pitäisi teräksen väsyä yhdestä oikaisusta ja siellä kruunun päässä se taipuma on ollut todella pieni, kun jalkojen alapäässä se oli sen parisen senttiä.
Sen emäputken sauman ratkeamisen ja korjaamisen jälkeenkin vähän aikaa epäilytti, mutta luotto palasi kilsojen myötä ja se on toisaan kestänyt 30-40 cm dropit ja mm. nyt tän tällin.
Alkaa olla vähän Fenix-linnun vikaa tolla pyörällä.
Mulla ei ole koskaan ollut maastopyörien kuitutankojen kanssa mitään ongelmia, koska niitä ei tarvitsee juurikaan kiristää, kun ne eivät pääse kiertymään. Droppitangotkin on pääsääntöisesti pysyneet sallituilla momenteilla asennossaan niin pitkään, kun olen pysynyt tiellä, mutta ei enää, kun poistun sieltä. Joskus on kyllä tanko pyörähtänyt tiellä ajaessakin, kun olen kovemmassa vauhdissa ajanut epähuomiossa vastapattiin jossain montussa. Sellaisessa tilanteessa se, että tanko pyörähtää, voi myös huonolla tuurilla olla hengenvaarallista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Plus
CX-maailmancupissa suurin osa miehistä ajaa alumiinitangoilla, koska kuituiset pyörähtelisi bunny hopeissa ja ehkä muutenkin. (Mahtaa muuten ottaa pannuun maastokisojen erikoismiehiä, kun XCO-maailmancupin kokonaispisteissä kaksi ensimmäistä pallia on CX-kuskien hallussa. No joo Pidcockilla taitaa olla maastotausta, mutta kuitenkin.. :))
Huima ero on kyllä käsiin tulevassa tärinässä teräskeula ja litistetty kuitutango yhdistelmällä vs. kuitukeula ja kevyehkö alumiinitanko. Kepun ulkoiluteillä kuitukeula vaimentaa sellaista pikkutärinää ihan ok, mutta heti kun tulee isompaa möykkyä, ajaminen menee epämiellyttäväksi ja tärinän takia tangosta pitää pitää kiinni paljon kovemmin, mikä lisää tärinän epämiellyttävyyttä entisestään. Kuivuuttaan halkeilevien Haltialan pellonreunapolkujen ajaminen kovemmalla vauhdilla oli ihan kauheeta, vaikka tiputin eturenkaasta paineet niin alas, että rengas alkoi jo kaarteissa taittumaan alle.
Huomenna lähdetään Ylläkselle ja kun aattelin ottaa maasturin sijaan Gravan mukaan tällä kertaa, niin vaihdan kyllä teräskeulan takaisin ennen sitä. Tuleepa testattua sen kestävyys.. :)
Itse kun pelaan budjetti-osilla niin olen huomannut että stemmistä kannattaa viilata tai muuten hioa pois kaikki purseet. Joku teräväksi ja pystyyn jäänyt purse voi helposti tankoa kiristettäessä leikata kuitua jos sitä ei hoksaa poistaa.
Sama viilaus kannattaa tehdä myös rungon pystyputkeen, tämäkin ainakin halvoissa rungoissa.
Ps. Myös satulatolpissa ne kiinnitysklampit saattaa olla valettu miten sattuu. 6 mm poraterän ympärille 400 hiontapaperi, niin hiontajäljestä paljastuu aika nopeasti kuinka suorat ne klampin urat onkaan. Ja niistäkin löytyy teräviä purseita. :)
https://bjornbikes.com/products/stainless-steel-bjorn
Mikähän tää on? Saksasta sais alle 1400 eurolla framesetin. Alukeula ihmetyttää suuresti.
Kuitenkin maalattu hiilarin väriseksi. Miksiköhän?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
R
Gesendet von meinem SM-A405FN mit Tapatalk
Varmaan liittyy tuohon ympäristöjuttuun. Partasuugrävellistit arvostaa noita. Jos haarukka olisi tammea, niin tuo möisi kuin häkä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
^ Joo tuolla kerrottu. Keulan matskusta on osa kierrätettyä tavaraa. Hiilikuidun kierrättäminen ei taida vieläkään onnistua.
Olihan sitten emäputkikin vääntynyt vähän lisää. Siis enemmän kuin sen toissa keväänä tehdyn sauman uudelleenhitsaamisen seurauksena. Front-center reilun sentin vähemmän kuin alkuperäisten mittojen perusteella pitäisi olla. Korjauksen jälkeen en tullut mitanneeksi, joten en osaa sanoa kuinka paljon muuttui nyt ja kuinka paljon aikaisemmin.
Yritin rautakangella oikoa emäputken alaosaa. Käsittämättömän paljon vääntöä tollanen teräsrunko kyllä kestää. Koko kangen mitta vipuvartena ja voimaa niin paljon, kuin mulla käsistä lähtee. Joustaa, mutta ei taivu. Ja puoli tuntia piti runnoa ennenkuin joku paikka hajosi. Ensin alempi ohjainlaakeri lipsahti irti ja emäputki meni ovaaliksi ja lopulta ratkesi yksi sauma.
No jatkoajalla toi vähän jo olikin, kun se on vähän häirinnyt koko ajan, että edellinen korjaus ei onnistunut ihan täysin. Nyt pitää löytää joku, joka vaihtaisi jossain vaiheessa kokonaan uuden emäputken siihen. Pitäis myös keksiä, että mitä tilalle. Joka tapauksessa nyt menee sitten jonkun aikaa kaikki ajot sinkulalla tai fiksillä ellen intoudu ostamaan CrossCheck-runkoa tilapäisratkaisuksi.
Juu juu. Olisivat nyt senkin voineet teräksestä hieroa. 413mm kuituhaarukkaa 12mm akselilla ja flat mountilla ei taida ihan joka kioskista löytyäkään.