"Gravel Grinding" -fillarit

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti am8119

Jos koko sopii niin tässä on sulle hyvä.
Ei ole siis kaverin pyörä, eikä oma.

https://www.fillaritori.com/topic/17...eolla-m-turku/

---

Kiitos vinkistä, harmittavasti runko on liian iso itselleni. (173/81)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti 0802905

Laitoitko jotain custom osaa / configuroitko joitakin vaihtoehtoja. Jos ei varasto kamaa niin saattaa tilaus siirtyä. Mulla tulossa free rangeri, 20.5 pitäisi jotain tapahtua pyörän suhteen. Customoin stemmin. Alkoi heti mietityttää, olisinko saanut nopeammin perus spekseillä.

---

Tilasin tuolla 52cm rungolla pääsiäisenä, kun oli -10% alennuksessa. Silloin rungon piti tulla varastoon 20.4, mutta nyt näyttää out of stockia. Kyselin eilen chatistä, niin sanoivat että runkoa on tulossa 30.6 varastoon. Eli tuohon päälle vielä kasaus ja postitus, niin johonkin heinäkuun loppuun olisi mennyt.. Ei ollut mitään isompaa customointia, lyhyempi stemmi, eri renkaat ja jarrujen kääntäminen oikein päin, mutta tuosta aspan vastauksesta päättelin että nimeenomaan runkoa odotellaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Visqu

Pitkä on vaakaputki tuohon runkokokoon mutta se johtuu osakseen laiskasta satulaputken kulmasta, lisäksi pyörä on todennäköisesti tarkoitettu ajettavan aika lyhyellä stemmillä.

Ennemmin katsoisin ajoasennon kuntoon nykyisellä pyörällä, äkkiseltään heittäisin, että satula on pari senttiä liian takana.
Ilmoittamillasi mitoilla "pitäisi" pyörän olla sopivan kokoinen, ellet omista jotenkin ällistyttävän lyhyitä käsiä tai omaa omaa huonoa liikkuvuutta.

Tarkistaisin satulan korkeuden ja setbackin.

---

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Spire

Itse vaihdoin tähän 0mm offsetilla olevan satulatolpan. Tuntui kaikin puolin toimivalta muutokselta omalla kohdalla.

---

Tuo tolppa ei edes käynyt mielessä. Korkeutta ja satulan asentoa on kyllä mulkkailtu. Seuraavaksi investoidaan siis siihen.
Runko on muuten varsin mieluinen, niin mielelläni ajan tällä, kunhan sen saa istumaan paremmin käteen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Hipsulinviiksi

Tuo tolppa ei edes käynyt mielessä. Korkeutta ja satulan asentoa on kyllä mulkkailtu. Seuraavaksi investoidaan siis siihen.
Runko on muuten varsin mieluinen, niin mielelläni ajan tällä, kunhan sen saa istumaan paremmin käteen.

---

Tolppa itsessään ei varsinaisesti vaikuta tilanteeseen, se vain mahdollistaa satulan asettamisen enemmän eteenpäin kuin reilummalla setbackilla varustettu tolppa antaa periksi.
Nykyisessäkin tolpassakin satulaa varmaankin saa laitettua eteenpäin ja pääsee edes kokeilemaan miltä muutos vaikuttaa.

Yleisenä nyrkkisääntönä pidetään, että kammen ollessa vaakasuoraan eteenpäin olisi polvilumpion etuosa suoraan polkimen akselin yläpuolella.
Kannattaa huomioida, että tämä on vain karkea arvio jolla päästään "in the ballpark" -tyyppiseen tilanteeseen.
"Oikea" satulan pitkittäinen asennuskohta, korkeus ja kallistus ovat toisistaan riippuvaisia ja ovat funktiota melko monesta muustakin asiasta, eivätkä pelkästään fysiologisista tekijöistä.
Ei kuitenkaan pidä lannistua, itse rohkeasti kokeilemalla ja omaa liikettä ja kroppaansa miettimällä yleensä pääsee jossain järkevässä ajassa ihan hyvään lopputulokseen.
Voi olla myös hyvä idea vaikkapa pyytää kaveria katsomaan lenkillä vierestä että miltä näyttää ja miksei ottamaan jotain videokuvaakin.

Tarkoitus ostaa uudet kiekot pyörään. Onko kellään täällä kokemusta Mcfkn:n Gravel kiekoista?
Tämä 35mm korkea (sisä leveys 24) kiinnostaa. Jos lähtisi rakentamaan näistä DT Swissin 240 navoilla.
https://www.mcfk.de/en/rim/rim-grave...e-wide-24-hole

Ja eihän siinä ole järkeä valita se korkeampi 45mm malli kuin nopeudet pysyvät kuitenkin alle 35km/h.. :-)

Mielipiteitä? Vaihtoehtoja?

Jos mulla olis levyjarrut ja jos mä olisin kuitukiekkojen perään, niin en kelpuuttaisi gravelpyörään mitään muuta kuin mahdollisimman kevyttä ja mahdollisimman matalaa, niin kuin vaikka Enve G23, mutta mä olenkin vanha ja mukavuudenhaluinen ja onneksi mulla ei ole levyjarruja, niin voin sorvailla hyvillä mielin alumiinivanteita.

https://www.bikeradar.com/reviews/co...t-ride-review/

Just tänään päätin vähän rouheammalla alustalla ajetun satasen gg-lenkin jälkeen, että mun gravelpyörissä ei ole, eikä niihin tule, mitään muuta kuin vannejarrunotkeita teräshaarukoita niin pitkään, kun hyvälaatuisia vannejarruvanteita joku edes valmistaa. Piste.

Mutta siis ihmisten mieltymykset ja mielikuvat siitä, että miten tehdään hyvä gravelpyörä näyttää vaihtelevan niin paljon, että oikeasti sun kannattaa ostaa ne vanteet, jotka on sun mielestä kivat :)

Ainiin. Sepäs olikin juuri eilen, kun some mainosti mulle, että Zippiltä on tullut uusi kiekkosetti. Sopii siis niille, jotka preferoi airoa gravelissakin. Ja saattaa muuten sopia tavallisenkin pyöräilijän gravelpyörään.

https://zipp.com/wheels/303-s-tubeless-disc-brake/

Joo, noi Zipit ovat myös listalla. Luin vain jostain että nuo navat ei ole parhaimmasta päästä. Onko p-puhetta? Hinnaltaan houkuttavat ainakin vaikka ei ole ihan kevyemmästä päästä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Just tänään päätin vähän rouheammalla alustalla ajetun satasen gg-lenkin jälkeen, että mun gravelpyörissä ei ole, eikä niihin tule, mitään muuta kuin vannejarrunotkeita teräshaarukoita niin pitkään, kun hyvälaatuisia vannejarruvanteita joku edes valmistaa. Piste.

Mutta siis ihmisten mieltymykset ja mielikuvat siitä, että miten tehdään hyvä gravelpyörä näyttää vaihtelevan niin paljon, :)

---

Tässä hengessä mua puhuttelee aika syvältä tämmönen buildi, tota sais runkosettinä rapiat tonnin hintaan - onko sitten liika Taiwanin teräksestä?

https://www.cxmagazine.com/bike-prof...t-custom-steel

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Lammy

Mielenkiintoista dataa eri rungoista ja muista ajomukavuuteen vaikuttavista elementeistä.
https://www.cyclingabout.com/why-imp...han-aluminium/

---

Tämä oli ihan mielenkiintoinen tutkimus. Olenkin itse miettinyt, kuinka löysä pitäisi gravelpyörän teräksisen rungon tai haarukan olla jotta niissa olisi jotain havaittavaa joustoa 2-3bar paineilla 35-40mm renkailla ajettaessa. Lopputulos lienee, ettei ne mihinkään jousta. Parhaan hyödyn saa joustavalla (kuituisella) satulatolpalla ja paksuilla renkailla. Eri asia varmaan jos jyystää maantietä 23mm renkailla 8 bar paineilla, siinä varmaan tärinää voi teräsrunko alumiiniin verrattuna poistaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti aland

Joo, noi Zipit ovat myös listalla. Luin vain jostain että nuo navat ei ole parhaimmasta päästä. Onko p-puhetta? Hinnaltaan houkuttavat ainakin vaikka ei ole ihan kevyemmästä päästä.

---

Ensimmäinen fiilis näistä oli ylimalkanen hehkuttaminen ja Zippin muihin tuotteisiin verrattuna halpaan hintaan pakko olla jokin muukin merkitys kuin kova kilpailu. Max 5 bar ei sit paljoo maantietä kokeilla, hookless kehä ideaalinen tuotantokustannusten leikkaamiseen ja mitä gcn videolta skippailin muutaman kuvan niin näytti vanteen reuna olevan vähän sinne päin tehty. Zippin tonnin suositushinnalla en odottaisi hubin olevan kiinalaatua kummallisempaa. Ja muka 10w säästä 40kph vauhdissa vastaavaan 303 firecrestiin, en usko vaikka golfpallokuvio onkin markkinointikikka. :)

Envellä julkas myös omat edullisemmat kiekkonsa vähän aikaa sitten, jotka ovat saattavat olla yksi vaihtoehto gravel hommiinkin 28/21 mm leveydellä vaikka maantielle noi olivat kategorisoitu. Jenkeissä ainakin hehkuttavat tuota Enven lifetime incident protectionia (esim kaatumisen vahingot korjataan postikulujen hinnalla) ja jos tuo toimii Suomen kauppiaan kautta jollakin tavalla ilman Jenkkeihin lähettämistä niin kuulostaisi hyvältä, vähän epäilen kuitenkin. Brändinä Enve vähän enemmän luottamusta herättävä eikä maksa kaikkia pyörämedioita hehkuttamaan niinkuin Zipp.

https://www.enve.com/en/products/enve-45/

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Aakoo

Tämä oli ihan mielenkiintoinen tutkimus. Olenkin itse miettinyt, kuinka löysä pitäisi gravelpyörän teräksisen rungon tai haarukan olla jotta niissa olisi jotain havaittavaa joustoa 2-3bar paineilla 35-40mm renkailla ajettaessa. Lopputulos lienee, ettei ne mihinkään jousta. Parhaan hyödyn saa joustavalla (kuituisella) satulatolpalla ja paksuilla renkailla. Eri asia varmaan jos jyystää maantietä 23mm renkailla 8 bar paineilla, siinä varmaan tärinää voi teräsrunko alumiiniin verrattuna poistaa.

---

Voi kanssa miettiä, onko ne 40mm renkaat parhaat pehmeyttä tavoitellessa. Itse en ole ollenkaan varma, ettå tykkäänkö noista 43mm resoluteista. 2.5bar paineilla meno on kuin hetekassa. Eli se jousto voi oikeastikkim toimia paremmin jossain muualla kuin renkaissa...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Aakoo

Tämä oli ihan mielenkiintoinen tutkimus. Olenkin itse miettinyt, kuinka löysä pitäisi gravelpyörän teräksisen rungon tai haarukan olla jotta niissa olisi jotain havaittavaa joustoa 2-3bar paineilla 35-40mm renkailla ajettaessa. Lopputulos lienee, ettei ne mihinkään jousta. Parhaan hyödyn saa joustavalla (kuituisella) satulatolpalla ja paksuilla renkailla. Eri asia varmaan jos jyystää maantietä 23mm renkailla 8 bar paineilla, siinä varmaan tärinää voi teräsrunko alumiiniin verrattuna poistaa.

---

Erityisesti haarukan suhteen eron huomaa niin selvästi, että esimerkiksi mun kuluneet kyynärpäät ei oikein enää kestä kuituhaarukan kanssa gravelointia, mutta teräshaarukan kanssa ei ole mitään ongelmia. Kyse siis vannejarruhaarukoista, joista voi tehdä joustavampia kuin levarihaarukoista, kun ei tarvitse välittää haarukan kiertymisestä jarruttaessa toispuoleisten voimien takia. Mulla on myös kaksi kuituhaarukaa, toinen on ajalta ennen Eu-direktiivejä (Reynolds Ouzo Pro Cross), toinen uuden uutukainen (Whisky No.7 CX) ja niidenkin välilläkin olevan eron huomaa siten, että sen uudemman kanssa tangon tärinä aiheuttaa enemmän ongelmia.

Haarukoiden välillä ero on niin selvä, että sen huomaa myös pyörän käyttäytymisessä vaikka röykkyisissa alamaissa. Teräshaarukkaan verrattuna sen Whiskyn kanssa joudun jarruttelemaan enemmän, koska pyörä poukkoilee enemmän minne sattuu.

Rungon jousto ei ole mitään "havaittavaa joustoa" muuta kuin sellaisissa pyörissä, joissa on joku jousitus. Rungon tärinää vaimentava vakutus perustuu siihen, miten osa tärinästä aiheuttamasta energiasta vaimentuu, koska se saa rungon resonoimaan, jolloin osa tärinän energiasta siirtyy runkoon. Esim. Steamrollerin kanssa tuntee hyvinkin selvästi, miten vaikkapa vaakapukti elää tai resonoi koko ajan epätasaisella pinnalla ajaessa ja mitä epätasaisempi alusta, sitä enemmän se sitä tekee.

Steamrollerissa on niin ohuet putket (kaikki etukolmion putket 28,6 mm), että sellaisia ei enää nykyään "oikeissa" polkupyörissä käytetä ja siksi se on hyvä erimerkki. Eron mun "oikeisiin" teräsfillareihin, joissa on 31,9 mm vaakaputket ja 34,9 mm viistoputket huomaa aivan selvästi, kun pitää ajaessa kättä kevyesti viistoputkella. Niissä resonointia tapahtuu havaittavasti vähemmän. Nyt ei ole yhtään paksuputkista täysjäykkää alumiinirunkosta pyörää verrokiksi tähän hätään, mutta olisi kiva verrata. Steamroller tuntuu "joustavammalta" 60tpi sisurirenkailla ja alutolpalla kuin vaikkapa mun Cyclo Grava 120 tpi tubeleksilla ja kuitutolpalla, mikä sotii videon väittämiä vastaan. Sen takia olen alkanut miettimään myös sitä, että jos mulle tulee joku uusi runko, tulee siinä olemaan noita nykyisiä runkoja ohuemmat putket. Ei kuitenkaan 28,6 mm kaikki, koska Steamrolleria joku voisi haukkua ihan oikeasti "löysäksi".

Totta on, että on asioista, jotka joustaa enemmän kuin runko, mutta jousittamattomassa pyörässä mukavuus on pienten purojen summa, johon jokaisella jonkinlaista joustoa lisäävällä komponentilla on oma vaikutuksensa. Tuon videolla esitetyn teorian mukaan kuitu-Topstonen runkoon rakennetulla muutaman millin joustollakaan ei ole merkitystä, koska joku muu osa joustaa enemmän. Väittäisin, että jokainen Topstonea kokeillut on eri mieltä. Ja kyllä useimmat huomaa eron vaikkapa alumiinisen ja hiilikuituisen ohjaustangon välillä myös graveloidessa. Mun kokemuksen mukaan sen huomaa erityisesti silloin, kun joutuu vaihtamaan kuitutangosta alumiiniseen niin kun itselleni kävi, kun en saanut kuitutankoja pysymään kiertymättä paikoillaan.

Se on sitten eri keskustelu, että kuinka paljon mukavuutta kukin pyöräänsä tarvitsee, että kokee sen olevan riittävän mukava. Joillekin varmasti riittää joustavat renkaat ja joustava tolppa rautakankirungossa. Joillekin toisille ei. Noin ihan yleisellä tasolla olen miettinyt sitä, että saa nähdä millaisia ranne- ja kyynärpäävaivoja gravelbuumista eskaloituu joskus kymmenen vuoden kuluttua. Itse olen kuluttanut kyynärpääni vähän huonoon kuntoon useiden vuosien täysjäykkämaasturoinnilla.

Toi artikkeli kyllä vetelee hyvinkin monimutkasia asioita suoraviivasesti yhteen pakettiin. Comfort -> vertical compliance -> seatpost flex. Sitten yllättäen tuleekin tulos että satulatolpan joustoon vaikuttaa eniten satulatolpan jousto. Jos nyt "comfort" kerran on pelkästään satulaan liittyvä asia niin kuka antoi luvan jättää itse satulan pois mittauksesta?
Itse jos yhden mukavuusominaisuuden rungolta saisin niin valitsisin keulan jouston. Semmonen olis mukava rajusti lanatuissa alamäissä tai muussa isossa täryssä. Muuten mukavuus hoituu rengaspainella ja sopivalla geometrialla.

Just a pic...

https://live.staticflickr.com/65535/...62168e4d_h.jpg

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Visqu

Tolppa itsessään ei varsinaisesti vaikuta tilanteeseen, se vain mahdollistaa satulan asettamisen enemmän eteenpäin kuin reilummalla setbackilla varustettu tolppa antaa periksi.
Nykyisessäkin tolpassakin satulaa varmaankin saa laitettua eteenpäin ja pääsee edes kokeilemaan miltä muutos vaikuttaa.

Yleisenä nyrkkisääntönä pidetään, että kammen ollessa vaakasuoraan eteenpäin olisi polvilumpion etuosa suoraan polkimen akselin yläpuolella.
Kannattaa huomioida, että tämä on vain karkea arvio jolla päästään "in the ballpark" -tyyppiseen tilanteeseen.
"Oikea" satulan pitkittäinen asennuskohta, korkeus ja kallistus ovat toisistaan riippuvaisia ja ovat funktiota melko monesta muustakin asiasta, eivätkä pelkästään fysiologisista tekijöistä.
Ei kuitenkaan pidä lannistua, itse rohkeasti kokeilemalla ja omaa liikettä ja kroppaansa miettimällä yleensä pääsee jossain järkevässä ajassa ihan hyvään lopputulokseen.
Voi olla myös hyvä idea vaikkapa pyytää kaveria katsomaan lenkillä vierestä että miltä näyttää ja miksei ottamaan jotain videokuvaakin.

---

Aivan totta. Luotilangan avulla tuota satulan pituutta on tullutkin jo haettua kohdilleen. Melkoista milleillä hinkkaamista kun vertaa mitä täpärille joutui tekemään, että siitä sai sopivan tuntuisen. Ei se auta kuin jatkaa kokeiluja.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Erityisesti haarukan suhteen eron huomaa niin selvästi, että esimerkiksi mun kuluneet kyynärpäät ei oikein enää kestä kuituhaarukan kanssa gravelointia, mutta teräshaarukan kanssa ei ole mitään ongelmia. Kyse siis vannejarruhaarukoista, joista voi tehdä joustavampia kuin levarihaarukoista, kun ei tarvitse välittää haarukan kiertymisestä jarruttaessa toispuoleisten voimien takia. Mulla on myös kaksi kuituhaarukaa, toinen on ajalta ennen Eu-direktiivejä (Reynolds Ouzo Pro Cross), toinen uuden uutukainen (Whisky No.7 CX) ja niidenkin välilläkin olevan eron huomaa siten, että sen uudemman kanssa tangon tärinä aiheuttaa enemmän ongelmia.

Haarukoiden välillä ero on niin selvä, että sen huomaa myös pyörän käyttäytymisessä vaikka röykkyisissa alamaissa. Teräshaarukkaan verrattuna sen Whiskyn kanssa joudun jarruttelemaan enemmän, koska pyörä poukkoilee enemmän minne sattuu.

Rungon jousto ei ole mitään "havaittavaa joustoa" muuta kuin sellaisissa pyörissä, joissa on joku jousitus. Rungon tärinää vaimentava vakutus perustuu siihen, miten osa tärinästä aiheuttamasta energiasta vaimentuu, koska se saa rungon resonoimaan, jolloin osa tärinän energiasta siirtyy runkoon.

Totta on, että on asioista, jotka joustaa enemmän kuin runko, mutta jousittamattomassa pyörässä mukavuus on pienten purojen summa, johon jokaisella jonkinlaista joustoa lisäävällä komponentilla on oma vaikutuksensa. Tuon videolla esitetyn teorian mukaan kuitu-Topstonen runkoon rakennetulla muutaman millin joustollakaan ei ole merkitystä, koska joku muu osa joustaa enemmän. Väittäisin, että jokainen Topstonea kokeillut on eri mieltä. Ja kyllä useimmat huomaa eron vaikkapa alumiinisen ja hiilikuituisen ohjaustangon välillä myös graveloidessa. Mun kokemuksen mukaan sen huomaa erityisesti silloin, kun joutuu vaihtamaan kuitutangosta alumiiniseen niin kun itselleni kävi, kun en saanut kuitutankoja pysymään kiertymättä paikoillaan.

---

En sitten osaa sanoa, paljonko teräshaarukka ajossa joustaa kuskin alla (5mm?), ja kuinka nopeasti jousto toimii kun vaimennustakaan ei ole. Pointtina oli se, että jos paksut renkaat joustaa samassa tilanteessa vaikka 20-25mm, niin kuinka oleelliseksi tuota voi sanoa? Mutta jos ero sinulle on selkeä, niin eipä sitä kokemusta pysty jollain random netistä löytyvällä testillä sivuuttamaan.

Topstonen rakenne on suunniteltu joustavaksi, mutta tuskinpa sekään joustaa ennen kuin renkaista ns. jousto loppuu, jos renkaiden painumiseen pienempi voima tarvitaan? Cannarin jousto on 30mm, eli kyse ei ole "muutamasta millistä".

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Huoleton

Toi artikkeli kyllä vetelee hyvinkin monimutkasia asioita suoraviivasesti yhteen pakettiin. Comfort -> vertical compliance -> seatpost flex. Sitten yllättäen tuleekin tulos että satulatolpan joustoon vaikuttaa eniten satulatolpan jousto. Jos nyt "comfort" kerran on pelkästään satulaan liittyvä asia niin kuka antoi luvan jättää itse satulan pois mittauksesta?
Itse jos yhden mukavuusominaisuuden rungolta saisin niin valitsisin keulan jouston. Semmonen olis mukava rajusti lanatuissa alamäissä tai muussa isossa täryssä. Muuten mukavuus hoituu rengaspainella ja sopivalla geometrialla.

---

Varmaankin lähestymistapa on tuo sen takia, koska satulassa istuvan pyöräilijän rungon kautta kokema tärinä välittyy satulaputken ja -tolpan kautta. Johtopäätös taisi kuitenkin olla, että satulaan välittyvään tärinän suodatukseen suurin vaikutus on satulatolpalla, rungolla ei ole niinkään väliä. Spessun Future Shock on vissiin ihan pätevä tuohon keulan tärinään.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Rungon tärinää vaimentava vakutus perustuu siihen, miten osa tärinästä aiheuttamasta energiasta vaimentuu, koska se saa rungon resonoimaan, jolloin osa tärinän energiasta siirtyy runkoon.

---

Voisitko avata tätä selitystä vähän paremmin? Itse luen tuota tuollaisena ihan puhtaana kehäpäätelmänä: värinää vaiventava vaikutus perustuu värinää vaimentavaan vaikutukseen.

Spessulta ilmestyi juuri päivitetty Diverge. Vaikuttaa todella hyvältä, maastopuolelta lainattu geometriavaikutteiden lisäksi tuo rungon SWAT-boksi, joka on kyllä ainakin paperilla aivan erinomainen keksintö.

https://cdn-cyclingtips.pressidium.c...5/P1060034.jpg

https://cyclingtips.com/2020/05/specialized-2021-diverge-gravel-bike-first-ride-review/

Comp-malli menee kyllä vakavasti harkintaan kunhan gravelin suhteen saadaan ne ostohousut jalkaan.

^^ Pexxin ihmettelyyn jatkoa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Rungon tärinää vaimentava vakutus perustuu siihen, miten osa tärinästä aiheuttamasta energiasta vaimentuu, koska se saa rungon resonoimaan, jolloin osa tärinän energiasta siirtyy runkoon. Esim. Steamrollerin kanssa tuntee hyvinkin selvästi, miten vaikkapa vaakapukti elää tai resonoi koko ajan epätasaisella pinnalla ajaessa ja mitä epätasaisempi alusta, sitä enemmän se sitä tekee.

---

En kyllä itsekkään ymmärtänyt tuota ensimmäistä lausetta, mutta tuo Steamroller esimerkistä voisi päätellä mahdollisesti olevan puhe vastaavasta vastaheiluri ilmiöstä mitä esim siltoihin ja pilvenpiirtäjiinkin rakennetaan? TIME käyttää tuota menetelmää haarukoissa ja oman ei-tieteellisen tutkailun mukaan se toimii karkealla asfaltilla vaimentaen pientä tärinää käsiltä tai sit keula on huomattavasti pehmeämpi mitä muissa pyörissä ollut (3T/Enve), luonnollisesti isot tällit vaatii jousitusta. Eli jos tuo sopivasti ohennettu vaakaputki resonoi eri tahtiin niin se itsessään vaimentaa pientä tärinää samalla menetelmällä mitä tässä:

https://www.youtube.com/watch?v=WzL7KRs3CB8

Vink vink: käykää ajamassa grävellyspyörällä keskellä yli 100km lenkkiä about 25km märkää juurakkoa, kivikkoa ja mutaa niin, että käsistä lähtee tunto, alaselkää viiltää ja perse on niin tulessa että joutuu ajamaan putkelta jos erehtyy istumaan yli viideksi sekunniksi satulaan. Sen jälkeen mikä tahansa muu alusta tuntuu todella mukavalta. Yrjötä ei kehtaa edes yksin metsässä, vaan yrjö niellään ja ajellaan päättäväisesti kotiin päin, mukavasti.

^En tiedä onko väärinymmärrys minulla vai muilla, mutta olen mieltänyt grävelöinnin gravel road/all road -ajeluksi, jossa olennainen osa on hiekkatie. Siksi onkin vaikea ymmärtää, miksi gravelpyörällä pitäisi edes pystyä ajelemaan jotain juurakkopolkuja? Sitä varten on olemassa paremmin soveltuvia välineitä, esim. maastopyörät. Tämän vuoksi en näe 2.25" renkaita tai hissitolppaa kovinkaan tarpeellisina varusteina tämän muodikkaan lajigenren fillareissa.

Cyclingtipsin viimevuotinen juttu

Grading gravel: How do you define off-road surfaces?

alkoi mielestäni fiksulla johdannolla:

"There is no such thing as gravel.
Or, rather, there’s no such thing as a single conception of what ‘gravel’ is. It exists on a kind of shifting scale, defined by where you live, what your appetite for adventure is, and the capabilities of your bike and the tyres it runs. What you call ‘gravel’ might be another person’s ‘singletrack’. Another person’s ‘gravel’ might be your ‘road cycling’. We each know what gravel is when we see it – but the problem is that we also each see it through a different lens."


Taisin silloin ehdottaa tai ainakin ajatella että pitäisi ehdottaa että laadittaisiin suomalaisia oloja vastaavat kuvaukset niille hyvinkin erilaisille teille, poluille ja muille urille, joita gravel-pyörillämme ajamme, eli kaikelle sille mitä kutsumme graveliksi.

Kaikkien ei tarvitse tykätä kaikesta - ja itseään sopii pitää gravel-fillaristina vaikka jättäisi mutajuurakkopolkuja sisällään pitävät reitit ajamatta tai vaikka siirtyisi satunnaiset muutamankymmenen metrin pätkät jalan - mutta ei olisi haittaa jos tietäisimme mistä itse puhumme ja ennen kaikkea mitä muut tarkoittavat silloin kun puhuvat samasta asiasta.


PS Jos perustaisin gravelpyöräilyryhmän johonkin sosiaaliseen mediaan, sen johtoajatuksena olisi:

https://pic.useful.fi/TrjUNmzv1.png

"This is not gravel!!!"

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pexi

Voisitko avata tätä selitystä vähän paremmin? Itse luen tuota tuollaisena ihan puhtaana kehäpäätelmänä: värinää vaiventava vaikutus perustuu värinää vaimentavaan vaikutukseen.

---

En ole fyysikko, joten en valitettavasti osaa. "Kehäpäätelmäni" perustuu pelkästään subjektiiviseen havainnointiin, kun nyt satun omistamaan erilaisilla putkirakenteilla olevevia teräspyöriä (ja erilaisia etuhaarukoita niihin). Mutta tarkoitan siis sitä, että epätasaisen alustan aiheuttama yläalasuuntainen tärinä (siis se minkä renkaat päästää läpi, koska ne eivät poista kaikkea tärinää) vaimenee, kun sen energia saa rungon "elämään" tai resonoimaan tai miksi sitä haluaakaan kutsua. Mun subjektiivisen havainnoinnin perusteella runko elää ainakin sitä enemmän, mitä ohuemmat (ulkohalkaisija) putket rungossa on ja mitä enemmän runko elää, sitä enemmän se tuntuu vaimentavan sitä tärinää. Jos jotain oikeasti kiinnostaa, niin noita saa tulla kyllä ihan vapaasti testailemaan.

Titaani ja varsinkin hiilikuitu kaiketi omaavat sellaisen fysikaalisen ominaisuuden, että niitä käytetään esimerkiksi kaiuttimissa tärinänvaimentimina, joten titaani- ja hiilikuiturunkojen pitäisi ainakin teoriassa kaiken lisäksi vielä vaimentaakin jotain korkeataajuuksista tärinää. En osaa sanoa, onko sillä käytännön merkitystä fillarin rungoissa. Teräs vaimentaa vähemmän, mutta jonkin verran ja alumiini puolestaan on enemmin johde kuin vaimennin tässä mielessä. Näistä oli joskus joku ei fillareihin liittyvä vertailu jossain.

Mitä tohon gravelpyöräilyn syvimpään olemukseen tulee, niin mun mielestä sitä voi harjoittaa kahdella tapaa (tai niitä yhdistelemällä). Kun koko hommassa on käytännössä kyse hiekkatiepätkien linkittämisestä toisiinsa, voi sitä tehdä a) joko niin, että ajelee hiekkatieltä toiselle asfalttitiesiirtymin. Tai sitten b) niin, että yrittää linkittää hiekkatiepätkistä mahdollisimman pitkiä asfaltittomia ketjuja. Jälkimmäiseen tapaan liittyy se, että monasti kahden ns. päättyvän metsä- tai peltotien yhdistää jonkinnäköinen röllipolku. Joskus sellainen polku voi olla vain parisataa metriä, joskus ne voi olla useita kilometreja. Joskus polkua ei ole ollenkaan, mutta silloinkin usein ainakin metsän läpi pääsee pyörän kantamalla tai tunkkaamalla (pelloille ja pihoille ei pidä mennä tunkkaamaan). Voisin oletusarvoisesti kuvitella maantiepyörästä gravelpyöräilyyn siirtyvälle tavan a) olevan luontaisempi lähestymistapa gravelpyöräilyyn ja maastopyöräilystä siirtyvälle B):n. Toki poikkeuksia varmasti on. Se, että miten a):ta ja b):tä painottaa suhteessa toisiinsa, vaikuttaa aika paljonkin siihen, millaisia ominaisuuksia pyörässään arvostaa.

Vaikka itsekin aika ajoin käyn ajelemassa erilaisia maastopolkuja krossarilla tai gravelilla tai mitä noi pyörät nyt onkaan, ihan vaan siksi, että se kivaa, niin silloin, kun sitä tehdään itsetarkoituksellisesti ei ehkä varsinaisesti ole enää kyse gravel grindingista. Aikoinaan esim. VPCX:ssä oli kyse juuri tästä.

E: Sitä pitää vielä korostaa, että b)-tyypin gravelpyöräily on melkolailla Suomi- tai Pohjoismaa-spesifiä gravelointia, koska muualla Euroopassa ja maailmallakaan ei tunneta jokamiehenoikeutta, jää siellä ainoaksi mahdollisuudeksi tapa a) ja joissain maissa sekin hyvin asfalttipainotteisesti, koska suurin osa sorateistä on yksityisteitä. Tästä esim. Cyclo Bicyclesin Bernat, joka siis tällä hetkellä vetää työkseen pyöräretkiä Girona-Pyreneet-akselilla maksukykyisille (pääasiassa) jenkkituristeille, muistaa mainita olevansa syvästi kateellinen joka toisessa sähköpostissa, jonka hänen kanssaan olen vaihtanut vuosien mittaan.. :)

Lainaus:

---

Siksi onkin vaikea ymmärtää, miksi gravelpyörällä pitäisi edes pystyä ajelemaan jotain juurakkopolkuja?

---

Ei sillä pidä pystyä, mutta jos sinne kaikesta huolimatta joutuu esim. reittisuunnitelman kustessa, kuten itselleni kävi viime viikolla, niin nyanssit mukavuusasioissa saavat hieman erilaiset mittasuhteet. Sehän on iloinen asia, että loppujen lopuksi lähes mikä tahansa grävelpyörä on oikeastaan todella mukava grävelillä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti yksinteoin

Spessulta ilmestyi juuri päivitetty Diverge. Vaikuttaa todella hyvältä, maastopuolelta lainattu geometriavaikutteiden lisäksi tuo rungon SWAT-boksi, joka on kyllä ainakin paperilla aivan erinomainen keksintö.

---

SWAT-boksi on myös käytännössä aivan erinomainen keksintö. Sisuri, pumppu, geelejä yms. mahtuu helposti boxiin, eikä tarvi viritellä rumaa satulalaukkua tai tunkea takataskuihin ylimääräisiä nyssäköitä. Lieneeköhän tossa Divergessä vielä headsettiin integroitu multitool kuten Stumpeissa jne.

Näin se kehitys kehittyy; graveli suoralla stongalla. Seuraavaksi sitten etuhaarukkaan jousto.... mitä meillä onkaan?
https://bikepacking.com/news/2021-specialized-diverge/

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Mitä tohon gravelpyöräilyn syvimpään olemukseen tulee, niin mun mielestä sitä voi harjoittaa kahdella tapaa (tai niitä yhdistelemällä). Kun koko hommassa on käytännössä kyse hiekkatiepätkien linkittämisestä toisiinsa, voi sitä tehdä a) joko niin, että ajelee hiekkatieltä toiselle asfalttitiesiirtymin. Tai sitten b) niin, että yrittää linkittää hiekkatiepätkistä mahdollisimman pitkiä asfaltittomia ketjuja. Jälkimmäiseen tapaan liittyy se, että monasti kahden ns. päättyvän metsä- tai peltotien yhdistää jonkinnäköinen röllipolku. Joskus sellainen polku voi olla vain parisataa metriä, joskus ne voi olla useita kilometreja. Joskus polkua ei ole ollenkaan, mutta silloinkin usein metsän läpi pääsee pyörän kantamalla tai tunkkaamalla. Voisin oletusarvoisesti kuvitella maantiepyörästä gravelpyöräilyyn siirtyvälle tavan a) olevan luontaisempi lähestymistapa gravelpyöräilyyn ja maastopyöräilystä siirtyvälle B):n. Toki poikkeuksia varmasti on. Se, että miten a):ta ja b):tä painottaa suhteessa toisiinsa, vaikuttaa aika paljonkin siihen, millaisia ominaisuuksia pyörässään arvostaa.

---

Aivan erinomainen tiivistys - eikä pelkästään sen vuoksi että oma näkemykseni näihin juttuihin on täysin sama!

Jokseenkin samanlainen jakohan meillä oli jo silloin kun ajoimme onnellisina cyclocross-pyörillämme emmekä tienneet gravel-fillareista mitään. (Jotkut tosin tiesivät sellaisiakin kuin monster cross -pyöriä olevan olemassa ja jotkut jopa rakensivat ja ajoivat niitä.) Gravel-buumi on lähinnä kai merkinnyt sitä että nyt mukaan on tullut lisää niin aiemmin yksinomaan maantiefillarilla ajaneita kuin pääasiassa maastopyöräilyä harrastaneita - eli mielipidekirjo on laajentunut ja käsitesekaannuksille ja erimielisyyksille on entistä paremmat edellytykset.

Olen itsekin sitä mieltä että tietty "underbiking" kuuluu gravelpyöräilyn olemukseen eli että täydelliseen gravel-nautintoon tähtäävällä lenkillä tulisi olla pätkiä joilla ei ole ihan mukavinta ja aivan lyhyitä pätkiä joita ei lähtisi ajamaankaan elleivät ne kuuluisi reittiin tai ellei niiden ajaminen olisi tarpeen kuvaamastasi syystä. Mutta pitemmätkään asfalttipätkät eivät saa olla gravelpyöräilijälle vieraita tai niin vastenmielisiä että muuten mainiot hiekkatiet jäävät sen vuoksi kokonaan ajamatta. Jos niin on, alla ei ehkä olekaan aito gravel-fillari:p:rolleyes:



PS

Lainaus:

---

eikä tarvi viritellä rumaa satulalaukkua tai tunkea takataskuihin ylimääräisiä nyssäköitä.

---

Kun hihityskohtauksestani tokenin, aloin pohtia tätäkin ihan vakavasti. Gravel-fillari on aivan varmasti eri asia kuin bike packing -fillari - vaikka samalla pyörällä voi useinkin vallan hyvin ajaa sekä sporttisia hiekkatielenkkejä että useamman päivän omavaraisia reissuja - mutta aivan yhtä lailla se on eri asia kuin maantiepyörä! Tyylikysymyksiä ei koskaan pidä väheksyä ja siksi onkin aluksi tärkeää tehdä selväksi mitkä kulloinkin ovat ne tyylisäännöt joita tulisi noudattaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Visqu

Painan about saman verran kuin sinä ja paineet on melko samat kuin Paatonilla, ehkä jopa hitusen alemmat. Kiekkojen sisäleveys mulla on 25mm joten tukee rengasta varsin hyvin eikä muljua alla kovassakaan sorapommituksessa :)

---

Kiitos vinkeistä. Laitoin eilen paineet suunnilleen 2,8/3,0 ja homma alkoi tuntua kyllä huomattavasti paremmalta kuin aiemmilla kovemmilla paineilla. Pitää kokeilla vielä laskea seuraavalla kerralla tuohon 2,6/2,8. Mulla on kiekkojen sisäleveys 23mm. Ajelen tällä hetkellä vielä myös sisureilla. Täytynee jossain vaiheessa heittää litkut renkaisiin, mutta ei ole vielä jaksanut säätää.

Kätevä tuo Spessun takakontti, tai ehkä paremminkin hanskalokero. Varmasti sinne voi moottorinkin näppärästi piilottaa :)

Nopealla vilkaisulla vaikuttaa erittäin lupaavalta tuo Spessun uudelleen nimetty hybridi eli suoratankoinen graveli.

Kun alettiin määritellä ja monella on ajoalustojen skaala varsin laaja, totean itsekin olevani tässä samoilla linjoilla. Pyörävalinnassa se tarkoittaa yhtälöä N=all, jolloin maantiepyörän näköisen laitteen pitäisi omata piirteitä maastopyörän geometriasta olematta kuitenkaan maantiellä ajettavuudeltaan tylsä maastopyörä. Kieltämättä poluilla hauskuuden ja typeryyden välinen raja tulee varsin nopeasti vastaan, mutta mitä pidemmälle typeryyden suuntaan sitä voi siirtää, sitä parempi. Muuten yhtälö ei toimi.

Määrittelyssä täytyy olla myös tarkkana sen suhteen, mikä on gravelpyörä ja mikä gravelia eli ajamista ja muuta vastaavaa tekemistä. Jälkimmäiselle on oma viestiketjunsa yleisen jorinoiden puolella. Oma juttunsa on bikepacking ja muu pyöräretkeily, jota voi tehdä myös gravelissa joko gravelpyörällä tai sitten jollain toisen tyyppisellä pyörällä.

Tässä tilanteessa ei enää voi muuta kuin todeta, että on markkinamiehet asettaneet meille haastetta pitää jalat maassa. Veikkaan, että kotlerin halveksumien partajengiläisten ja muiden hipsterien seuraava siirto on ottaa tietoista etäisyyttä markkinavoimiin ja tehdä gravel-pohjalta kaiken päinvastoin kuin meille yritetään myydä.