Keski-Euroopassa taas kovia tulvia.
https://www.lemonde.fr/en/europe/art...76208_143.html
Printable View
Keski-Euroopassa taas kovia tulvia.
https://www.lemonde.fr/en/europe/art...76208_143.html
Ja tässä Guardianin juttu toukokuulta, missä varoitellaan kuina huonosti tulviin on varauduttu.
https://www.theguardian.com/environm...rth-the-floods
Tuo on tyypillistä väärinajattelua sekä ympäristön että oman rahapussin kannalta. Muovin polttaminen voi olla kiertotaloutta vasta sitten, kun hiilidioksidia aletaan kerätä ilmakehästä uusiokäyttöön. Lidl ja K kampanjoivat muoviroskan vähentämiseksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja
"...muovikassi valitaan muiden vaihtoehtojen sijaan, koska sitä voi käyttää roskapussina."
"Kassalta yksittäin myytävät muovikassit sisältävät viisi kertaa enemmän muovia kuin rullassa myytävät."
"...rullassa tuleva jätekassi on ohuempaa muovia ja niiden kappalehinta on vain noin kolmannes kassalla myytävän muovikassin hinnasta."
En ole ostanut yhtään muovikassia yli kymmeneen vuoteen. Ohuita ilmaisia hedelmäpusseja kertyy jonkin verran ja käytän niitä roskapusseina. Kaiken lajittelemalla kuukauden sekajäte mahtuu väljästi tällaiseen hedelmäpussiin. Oma sekajätteeni on lähinnä huonolaatuista muovia, jonka tiedän päätyvän joka tapauksessa polttoon. Kaikkea mahdollista hyötyä lajittelusta en saa, koska tyhjennykset ja vastike määräytyvät perusroskaajatalouden mukaan.
1 2
Nyt muovia on liikkeellä yllin kyllin: jos kukaan ei kierrätettyä osta muovi päättyy joka tapauksessa polttoon. Vasta kun uutta muovia ei enää valmisteta lakkaa sen kierto vähitellen. Nyt se vain sattuu kiertämään mun talouteni kautta ja hyödynnän jo olemassa olevaa kierrätettyä materiaalia huolehtien siitä, että se päätyy polttoon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Fillarijeti
Sama koskee öljyä, kaasua ja kivihiiltä: kaikki tullaan lopulta polttamaan tai levittämään muokattuna ympäristöön.
Yksi vaihtoehto on, että muovijäte viedään kauas vieraiden ja outojen kulttuurien ongelmaksi.
Tavoite on, ettö polttamalla tuotetun energian käyttö vähenee ja se korvautuu uusiutuvilla energiamuodoilla. Jos poltettavalla muovilla on hyvä tarjonta kaukolämpölaitoksiin, silloin polttamalla tuotetun energian hinta laskee suhteessa muihin tuotantomuotoihin. Joten jos polttaminen on halpaa, se korvaa muuta energiaa, jota ei osteta eikä siihen investoida. Poltattamalla roskapussisi vähennät siis investointeja esim tuulivoimaan ja pienennät uusiutuvan energian saatavuutta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja
Mä puhun kierrätetyn muovin käytöstä. Ei ole olemassa kierrätystä, jos kierrätyksestä syntyville tuotteille ei ole kysyntää. Jos ei ole kysyntää jäte päätyy suoraan polttoon. Ehkä joskus uuden muovijätteen synty vähenee, jolloin ei ole edes tarvetta kierrättää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti jahuc
Mun ihmettely on, että mitä järkeä on kierrättää, jos kierrätetylle ei ole kysyntää:
"Kierrätysmuovin kysyntä on kasvussa, vaikka sen osuus vuonna 2018 oli vain 6 % kaikesta muovin kysynnästä Euroopassa."
(Lähde: Muovijäte ja kierrätys EU:ssa)
Ja joukolla ostamaan kierrätettyä: https://www.materiaalitkiertoon.fi/f...tysmuov(64968)
Olet siinä mielessä oikeassa, että kierrätys ei toteudu jos kysyntää ei ole. Ja se poltto on yksi tapa, jolla kysyntää voidaan luoda. Tämä on pitkälti se tapa, jolla jätteenpolttoa perustellaan: jos muuta käyttöä ei ole, ainakin jäte voidaan polttaa ja saada siitä jokin hyöty. Tähän mennessä täysin samaa mieltä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja
Mutta kuten todettua, poltto on se "kysyntä". Siksi ei voi suoraan sanoa, että jos kysyntää ei ole, jäte päätyy polttoon. Poltto on kysyntää.
Polton pitäisi olla lopulta vain välivaihe. Tarjontaa polttoon pitää siis vähentää ja kysyntää muihin tarkoituksiin lisätä. Muussa käytössä kysyntää heikentää saatavan materiaalin laatu. Muovin pitää olla riittävän laadukasta ja hyvin lajiteltua, jotta sitä voi käyttää muuallakin kuin poltettavana. Tähän liittyy mm se, että nykyään lihapaketit eivät ole enää mustia (mustaa muovia on vaikea automaattilajitella). Sellaisesta muovista, joka on uusiokäyttöön huonolaatuista pitäisi vähitellen päästä eroon. Roskapussit eivät ole mitään kovin laadukkaita, muovin käyttö pussina on se viimeinen osa kiertoa ennen siitä poistumista kokonaan.
Mulle se 90% kierrätetystä muovista tehty muovikassi on se loppusijoitus ja mun kauttani se päätyy polttoon. Mä haluan omalta osaltani pitää huolen siitä, että muovin kierrätys on kannattavampaa, kuin sen vieminen suoraan polttoon ja energiaksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti jahuc
Neitseellinen muovi->käyttö->poltto
vai
Neitseellinen muovi->käyttö->kierrätys->käyttö->poltto
Jokainen muovien pyörähdys kierrätyksen kautta on pois poltosta.
Jälkimmäinen on noista vaihtoehdoista parempi, mutta vaihtoehtoja on niiden lisäksi muita. Jos yhden vaihtoehdon hinta putoaa liian alas, se on pois muilta vaihtoehdoilta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja
Ymmärrät ongelman kun käännät nuolet toisin päin. Tuo esittämäsi on tarjontasykli. Kysyntäsykli taas menee näin
poltto -> lisää käytön kysyntää -> lisää kierrätyksen kysyntää -> lisää käytön kysyntää -> lisää neitseellisen muovin kysyntää.
Olisi parempi jos jokaista kysyntävaihetta tuossa voisi pienentää, jotta neitseellisen muovin tuotanto vähenisi.
Kyllä, mutta tuon ketjusi pitäisikin mennä:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja
Neitseellinen muovi -> käyttö -> käyttö -> käyttö (x N) -> uusiokäyttö
Kaikenlainen "polttaminen" on perseestä ja kiihdyttää ilmastonmuutosta. Se että ostaa uusiomuovikassin, käyttää sitä ensin ostoskassina ja sitten roskapussina ja toimittaa sen poltettavaksi, on yhdenlaista ekologista viherpesua. Sitä kaupan muovikassia voi käyttää useammankin kerran ihan siihen ostoskassitarkoitukseen. Oma kauppakassini on joku viitisen vuotta vanha kestokassi, muovia toki, mutta käyttökertoja on varovastikin arvioiden yli 500.
Poltto on mielestäni paras vaihtoehto muovin loppusijoitukselle. Ihminen on kätevä dumppaamaan ongelman toisaalle, eli vaikka Kiinaan tai Turkkiin: https://yle.fi/a/3-12239976
Vaikka valtiot pyrkivätkin rajoittamaan jätteen dumppausta alueelleen, niin eiköhän aina löydy uusi maa, joka jätteen ottaa ja ympäristöön levittää.
Kuten Yocce tuossa yllä kuvasi, se mihin pitäisi pyrkiä on ettei haeta parasta vaihtoehtoa loppusijoitukselle vaan vaihtoehtoa sille, että loppusijoitusta ei ylipäänsä tarvitsisi tehdä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja
Tätä oli käsitelty tuossa linkaamassasi artikkelissa. EU:n puolelta on tehty toimenpiteitä, jotta ei olisi maata, joka jätteen ottaa vastaan. Jätteelle on vientikieltoja. Siis jos vaikka jossain olisi maa joka sen haluaa ottaa vastaan, vientikielto estää tavaran lähettämistä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja
Kaunis ajatus ja kannatettava, mutta maailma taitaa silti kehittyä toiseen suuntaan, eli muovien tuotanto kasvaa: https://muovikuuluukiertoon.fi/muovi...n-tulevaisuus/Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti jahuc
4R periaatteen mukaisesti (reduce, reuse, recycle, recover) hyötykäyttö (recover) tulee vasta viimeisenä vaihtoehtona. Hyötykäyttöä on myös energiahyötykäyttö, mutta sen ei tulisi olla ensimmäisenä mieleen tuleva vaihtoehto vaan vihoviimeinen kun muita vaihtoehtoja ei enää ole. No toki kaikkea ei voi kierrättää muuten (osa muovilajeista on kierrätyskelvottomia, tai likaisia), ja näille se on luontainen vaihtoehto. Dumppaaminen kehitysmaihin ei ole kestävä vaihtoehto, vaikka toki sitäkin tehdään. Ja toisaalta, Suomeen tuodaan Keski-Euroopasta jätteitä poltettavaksi, kun täällä ei niitä synny tarpeeksi omasta takaa jätevoimaloiden tarpeisiin. Kysyntäsykli, mihin Jahuc tuossa aiemmin viittasi, on johtanut sellaiseenkin typeryyteen.
Ensisijaisesti toki pitäisi aina pyrkiä materiaalien käytön vähentämiseen (reduce), jolloin ketjun loppupäässäkin olisi vähemmän kierrätettävää tai hyötykäytettävää.
Kenia kielsi muovikassit 2017, mutta niitä salakuljetetaan maahan.
Muovijätettä kuljetettiin lännestä Afrikkaan ja Aasiaan kymmeniä vuosia, mutta lailliset reitit alkavat olla kiinni. Muovin kierrätys on murroksessa ja Suomessa siihen herättiin kunnolla jälkijunassa edellisen hallituksen aikana. Uutta jalostuskapasiteettia syntyy Eurooppaan ripeään tahtiin. Poltettu muovi ei lakkaa olemasta. Palokaasut leviävät ilmakehään ja kiinteä polttojäte stabiloidaan kaatopaikalle. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu.
PE-LD-muovikassi on kierrätettävissä materiaalina, jopa ylöspäin kestoesineiksi tai vaakana muovikasseiksi. Parempia muovimateriaaleja on kuitenkin olemassa, joten kauppakassiksi tulisi valita kestävämpi vaihtoehto, ja jättää muovikassit kokonaan ostamatta. Muovikassi kuuluu jätehierarkian vältä-portaalle. Roskapussirullien tai hedelmäpussien käyttö roskapussina vähentää muovijätettä oleellisesti. Jos sen muovikassin kumminkin päättää ostaa, sen voisi käyttää moneen kertaa ja lopulta viedä muovin keräykseen. Tuottajavastuinen keräysjärjestelmä huolehtii jatkosta.
Tuohon sitä pitäisi pyrkiä, mutta vaikeata on. Suomessa on hienosti puristettu kaatopaikkajätteen määrä minimiin, mutta se johtuu juuri siitä kun iso osa kierrätyskelpoisesta jätteestä on opittu polttamaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti YocceT
Ja nyt siitä pitäisi oppia pois. Eli vähemmän polttoon ja enemmän kierrätykseen. On se sitten vaatetta, muovia tai muuta pakkausjätettä.
Tässä yksi kotimainen firma jonka idea on hyödyntää juuri tuota vaikeasti kierrätettävää muovia.
https://www.wimao.com/
Mihin kaikki jo valmistettu ja tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin valmistettava muovi pitäisi sijoittaa?
Jos uuden muovin valmistus joskus lakkaa kokonaan, niin ei kait ole odotettavissa, että miljardit muovitonnit kiertäisivät onnellisesti ikuisesti -olettaisin jokaisella kierrätyskierroksella osan häviävän, joko päätyvän poltettavaksi tai sitten luontoon dumpattuna.
Tottakai. Mutta paljon pienempi osa kuin nykyään.
Täydellisyyden vuoksi pitää varmaan mainita muovin ihan fyysinen kuluminen. Merien mikromuoveista on noin kolmannes renkaiden ja jarrupalojen jne kulumista. Muutakin on, kuten vaikka trimmereiden yms nauhat.
Tässä taas yksi ikävä hurrikaani-ennätys.
https://yle.fi/a/74-20097440
Mainitsin asiasta TEMU-keskustelun rönsyssä. Norjassa rengasmateriaalin osuus mikromuovien päästöistä on yli kaksinkertainen. Suomi lienee ajokilometriä kohden yksi suurimmista päästäjistä runsaan nastarenkaiden käytön aiheuttaman tienpintojen karhenemisen takia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MV
Rengasrouhe on ollut tärkein tekonurmien täytemateriaali ja yksi luonnon mikromuovien lähteistä. Renkaissa on tutkitusti haitallisia ja jopa karsinogeenisia seosaineita. USA:n entinen maalivahti Amy Griffin huolestui 2009 alkaen sisähalleissa pelaavien jalkapalloilijoiden lukuisista leukemiatapauksista. Tekonurmien valmistajien rahoittamissa tutkimuksissa yhteyttä ei ole pystytty osoittamaan.
Renkaista ja jarrupaloista ilma- ja vesiteitse meriin päätyvä mikromuovi on varmasti haitallista vesieliöille.
Tuoreen raportin mukaan merien mikromuoveista 78 % on peräisin synteettisista autonrenkaista.
https://www.thedrive.com/news/tire-d...cs-study-finds
Muovinkierrätyksestä. Pieni vaivanpalkka, kun lukee viivakoodin pakkauksen kyljestä ja vie lopulta kierrätykseen. Kierrätykseen viejä ei toki tiedä, mihin pakkaus tai pussi lopulta oikeasti päätyy. Onko moisessa ideaa? Kännykkäsovellus siis kyseessä, Bower.
https://uusiouutiset.fi/vihdoinkin-k...elu-tuo-etuja/
Tai lukee viivakoodin, kerää pisteet ja laittaa pakkauksen samaan sekajäteastiaan mihin aina ennenkin on laittanut. Näin skeptikkona ajattelen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kanuuna
No omassa taloudessa nuo toimitetaan kierrätykseen ihan ilman äppejä ja pisteitä. Se kun on vaan korvien väliin ohjelmoituna niin että kierrätetään oikein.
^Totta tuokin. Ajattelin optimistisemmin.
Itse en houkutinta tarvitse, mutta jotkut voivat tarvita.
Käyttäjän kannalta todellinen skeptikko vain ottaa valokuvat tuotteiden viivakoodeista. Sen jälkeen hankkii Bower-pisteet skannaamalla sovelluksella valokuvat eikä koskaan koske sen enempää tuotteeseen kuin keräykseenkään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kanuuna
Yrityksen puolelta skeptikko menee hiukan syvemmälle.
Kaikissa palkkiojärjestelmissä on omat tapansa huijata. Joko huijaustapa tai huijauksen estotapa aiheuttaa käytösvääristymää, joka sen jälkeen on joko haitallinen tai ei, riippuen vähän tavasta. Bowerin tapauksessa jotta malli toimii, se joutuu teknisesti varautumaan huijaukseen mm siten, että samalle viivakoodille ei saa bonuksia kuin kerran päivässä (esim kahdesta maitotölkistä saa vain yhden palkkion), pisteitä voi muuttaa rahaksi vain kerran kuussa rajoitetun määrän (raja oli pitkään 2 euroa / kk) ja kierrätystä varten sovelluksessa pitää olla paikkatieto päällä (tällä varmistetaan että käyt jäteastialla etkä vain väitä tehneesi niin).
Lisäksi joudut katsomaan tietyn määrän mainoksia, joita sovellus puskee.
Onko tuo hyvä vai huono asia riippuu katsantokannasta. Se mitä Bower liiketoiminnallisesti tekee on, että se kerää jätevirrasta hyvin kohdistettua markkinointirekisteriä, jota sen jälkeen voi myydä Boweriin liittyville yrityksille. Jos olet henkilö, joka on valmis parin euron kuukausipalkkiolla tai vapaaehtoisuudella skannaamaan tuotteesi sovelluksella joka kerta kun käyt roskiksella, olet todennäköisesti henkilö, jonka toimintaa voi ohjata muutenkin varsin helposti ts olet altis mainonnalle. Koska nyt kuuliaisesti skannaat kaikki kierrättämäsi tuotteet, kerrot Bowerille hyvin tarkkaan minkälaisia tuotteita jatkuvasti käytät eli skannauksista selvitetään ostotottumuksesi. Lisäämällä tähän paikkatieto tiedetään hyvin tarkkaan missä asut ja missä liikut. Kun rekisteröinnissä kysytään lisäksi sukupuoli ja syntymäaika ja sovelluksesta urkitaan minkälaista puhelinta käytät (mikä korreloi tulotason kanssa), rekisteri on hyvin tarkka. Siitä tiedetään suurella tarkkuudella mitä tienaat, mitä tuotteita tykkäät ostaa, missä olet töissä ja missä asut. Se on jopa tarkempi kuin esim kauppojen kanta-asiakasohjelmat.
Vaikka dataa ei käyttäisi mainontaan, se on silti arvokasta. Toisin kuin firmojen tai omat kauppojen omat kantiskortit, jätedata sisältää tiedot kaikista ostoista kaikista kaupoista joita käytät, ei vain niistä mihin tietty asiakasohjelma pätee. Tavaran tuottaja voi tehdä kilpailija-analyysiä ja esim katsoa toimiko jokin kilpailijan alennusmyyntikampanja. Jos kampanja puri, kyseisten tuotteiden pakkausten määrä jätteen seassa nousi. Ns kaupan tuotteita skannaamalla taas selviää missä eri kauppaketjuissa tietyn alueen asukkaat käyvät.
Sovelluksen kuukausittaisen ulosmaksumäärän raja asettuu tuon jälkeen sen mukaan miten hyvin Bower saa kantaa ja jätedatan analytiikkaa kaupaksi. Jos dataa saa myytyä hyvin, myös maksun ulos voi tehdä suuremmalla summalla. Sovelluksesta voi maksaa rahaa ulos varsin löysällä kädellä huijauksista välittämättä, koska sovelluksen käyttäjät vastaanottavat mainontaa ja luovuttavat tietojaan varsin löyhällä kädellä profiloinnista välittämättä.
Onko tuo ympäristön kannalta hyvä vai huono asia riippuu sitten näkökulmasta. Jos ihminen on riittävän viitseliäs skannaamaan kaikki jätteensä, hän on lähes aina jo valmiiksi riittävän viitseliäs lajittelemaan roskansa. Varsinaisen kierrätyksen kokonaismäärään sovelluksella on siksi hyvin pieni vaikutus. Mitä itse dataan tulee niin kauppojen kanta-asiakasohjelmia käytetään toisaalta markkinointiin ja puskemaan lisää tavaraa ihmisille (mikä lisää kulutusta) ja toisaalta inventaarin optimointiin (mikä vähentää hävikkiä). Vaikutuksia on molempiin suuntiin eikä pelkästä asiasta voi suoraan tulkita kumpaan suuntaan vaaka kääntyy.
Vallan mainiota pohdintaa!
Suomessa jotkin tahot suunnittelevat kemiallista kierrätystä erityisesti niille kuluttajamuoveille, jotka ovat vaikeasti kierrätettäviä. "Pyrolyysiin perustuvalla kemiallisella kierrätyksellä kaikki muovit ja muoviseokset on mahdollista palauttaa öljyksi. Siten niistä saadaan polttoaineiden, muovien ja muiden kemikaalien raaka-ainetta." Näin sanoo VTT:n johtava tutkija Anja Oasmaa. Oasmaan väitteessä on hieman liioittelua, sillä PVC ja PET eivät sovellu pyrolyysiin.
https://yle.fi/a/74-20035946
Teoriassa pyrolyysilla voidaan osittain sulkea muovin kiertotalouden reikä, josta heikkolaatuinen muovimateriaali päätyy poltettavaksi. Japanissa joitakin vastaavia pyrolyysilaitoksia rakennettiin parikymmentä vuotta sitten. Kaikki nämä laitokset jouduttiin sittemmin sulkemaan tulipalojen, teollisuusonnettomuuksien ja taloudellisten ongelmien vuoksi. Lisäksi pyrolyysilaitoksen jatkuva toiminta on mahdotonta, koska prosessointi joudutaan suorittamaan erissä.
Suomessa näin ei kävisi?