Olen minäkin maksanut pyörästäni yli kymppitonnin, mutta en enää niin tekisi.
Printable View
Olen minäkin maksanut pyörästäni yli kymppitonnin, mutta en enää niin tekisi.
^ruplaa vai markkoja?
Mohkku, speksaaminen ja kasaaminen osa harrastusta ja itsekin tavoittelen aina parasta hinta/laatusuhdetta sekä yritystä pysytellä jonkinlaisessa budjetissa.
Sama juttu. Ite ajan n 4000 € maantiepyörällä jonka olen kasannut itse mieleisestä rungosta ja osista. Jotenkin tykkään ajamisen lisäksi ajatuksesta, että pyörä on uniikki ja omin käsin tehty.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Joe-poika
^^ Laatu ei ole ominaisuus eikä hinta/laatu -suhde vaikuta ajamiseen tai niihin pyörän ajo-ominaisuuksiin liittyviin tuntemuksiin, joita ajaessaan voi kokea.
Parhaan hinta/laatu -suhteen hakemisen voi erinomaisen hyvin nähdä yhden sortin hifistelynä. Ja jos siitä kokee saavansa tyydytystä ajaessaan, pyöräänsä katsellessa tai muiden pyöriä katsellessa, niin eihän siinä ole mitään olennaista eroa siihen tyydytykseen joita sen yli viiden tonnin, tarpeettoman hyvän - tai ainakin niin vähän parempia ominaisuuksia tarjoavan ettei sellaisen hankintaan voi olla järkevää syytä - pyörän omistaja tuntee.
Toinen on ylpeä Ferraristaan, toinen järkivalinnastaan - eikä ylpeyden omasta pyörästä tarvitse olla millään lailla noloa! Mutta jos siihen tarvitaan tietynlaista loivaa ylenkatsetta valintansa toisin perustein tai toisenlaisista lähtökohdista tehneitä kohtaan, niin siinä saattaa samalla tehdä itsestään yhdenlaisen pellen.
Mikä ei tietenkään ole kovin suuri synti sekään...
^ Laatu juuri on ominaisuus, se on seikka mikä viimeistelee hyvät osat.
Hifistelyä tai ei niin itseä ei liikuta mitä mieltä omistani ollaan kunhan ne toimii itsellä ja en pidä tuollaista 5tonnin pyörää kummoisen erityisenä yleisömagneettina.
Mä en oikein ymmärrä hinta-laatusuhdetta käsitteenä. Hinta on selvästi ja yksiselitteisesti ilmaistavissa, mutta laadun numeerinen arvo aika hankalasti. Mielestäni hinta-laatusuhde on enemmän itselleen vakuuttelua, että hankinta on ollut järkevä -kuka nyt ei haluaisi olla järkevä?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nure
^ Jos et niin minkäs sille voi mutta mielestäni määrittelee juuri laadun mitä tietyllä rahalla saa. Jos esim. tiettyjä osasarjoja niin niiden kohdalla helppo määrittää mitä tietyllä rahalla saa ja paraneeko jos rahaa laitetaan enemmän peliin, vaikka Ultegra versus DuraAce tai XT versus XTR...
^jos katsotaan sarjoja SLX, XT ja XTR, niin millaisen lukuarvon hinta-laatusuhteelle kullekin antaisit?
Jos hinnalla ja laadulla ei ole suhdetta, voi tyytyväisenä ostaa 15 kiloisen Tunturin 2000 eurolla ja olla tyytyväinen valintaansa.
Laatu on sitä, että tuote täyttää sille asetetut vaatimukset. Miksi niistä pitäisi maksaa 5000 €, jos huolellisesti valittuna 2000 euron pyörässä kaikki toteutuu.
Pikemminkin aivan arkisena asiana, jota jokainen harjoittaa. Ostatko maitoa koristeellisessa purkissa 2,5 e/l vai sinisessä pahviastiassa 1 e/l.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Opulus
On sillä merkitystä, paljonko pyörästä pitää maksaa. Toki joku voi saada hyvän fiiliksen siitä, että pyörä on kallis. Lisää tämän mielestä pyörän statusarvoa tai pitäähän kalliin olla parempi.Lainaus:
Ja jos siitä kokee saavansa tyydytystä ajaessaan, pyöräänsä katsellessa tai muiden pyöriä katsellessa, niin eihän siinä ole mitään olennaista eroa siihen tyydytykseen joita sen yli viiden tonnin, tarpeettoman hyvän - tai ainakin niin vähän parempia ominaisuuksia tarjoavan ettei sellaisen hankintaan voi olla järkevää syytä - pyörän omistaja tuntee.
Harva hankkii Ferraria sanaan käyttöön kuin järkivalintaa. Tuttavani, jolla Ferrari on, ei aja sillä edes sateella, saati soratiellä. Kymppitonnin pyörältä tällaisia rajoitteita tuskin hyväksytään.Lainaus:
Toinen on ylpeä Ferraristaan, toinen järkivalinnastaan - eikä ylpeyden omasta pyörästä tarvitse olla millään lailla noloa! Mutta jos siihen tarvitaan tietynlaista loivaa ylenkatsetta valintansa toisin perustein tai toisenlaisista lähtökohdista tehneitä kohtaan, niin siinä saattaa samalla tehdä itsestään yhdenlaisen pellen.
Toinen tuttuni osti Porshen, koska halusi ja sai rahat kasaan. Luopui siitä pian, koska kyllästyi sen epämukavuuteen.
En minäkään tarkkaa lukua osaa antaa tuotteelle, jolla on useita ominaisuuksia. Tekniikan Maailma tuotteita pisteyttää, mutta siitäkin syntyy porinaa. Silti voin muodostaa mielipiteen hinnan ja laadun suhteesta. Voin mennä vikaan, jos laatu arvioidaan väärin, mutta yrittää kannattaa. Ja tietystihän itseni pitää vakuuttaa valinnasta, kun itse pyöräni maksan. Pappa betalar-porukka on eri asia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja
Tai sit sil 10k pyörällä nimenomaan ei halua ajaa kurakelillä vaan sille kelille on toinen pyörä :rolleyes: Meitä on moneen junaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
Jotenkin hauskaa, että monella on tarve tulla kertomaan kuinka itse on juuri niin järkevä eikä laita pyörään rahaa eikä kalliimpiin pyöriin ole merkittävää eroa.
On niillä joku suhde: yleensä laittamalla enemmän rahaa saa kevyemmän, viimeistellymmän ja muuta vastaavaa. Mutta jakolaskua hinta-laatusuhteen määrittämiseksi en ymmärrä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
-------------------------
Ostin Salsaan joitakin WTC:n värisarjan alumiinisia osia -ei niiden hankinnassa oikeastaan ollut mitään järkeä, mutta halusin sellaiset, eikä kokonaishinta kuitenkaan ylittänyt kipukynnystä.
Turhamaisuuttani minä ne osat hankin -parempaan ne rahat olisivat menneet, jos olisin antanut ne puutteessa olevalle. Molempia en saata tehdä, kun rantalomallekin täytyy päästä.
Ylpeys, ahneus, himo, kateus, ylensyönti, viha ja laiskuus -siinä ovat todelliset syyni.
Olisikin erikoista, jos hintalapusta puhuttaessa omat valinnat eivät tuntuisi järkeviltä. Tämän ihmetteleminen on minusta erikoista. Vai onko tämä nyt jotain nykyajan suvakkiajattelua, jossa mihinkään ei saa ottaa kantaa.
Kysymys on ripittäytymisestä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
En tiedä mitä hyötyä siitä on tämän kaltaisessa keskustelussa jossa puhutaan 5k€+ pyöristä, että joku tulee kertomaan kuinka tonnin pyörällä pärjää. Vähän sama kuin keskustellaan uusista Bemareista ja Mersuista niin jollakin on tarve tulla kertomaan kuinka Tojota Corolla on ainoa järkevä auto.
Itse kyllä pystyn myöntämään, että fillareissa on varmasti kiinni osia, jotka on turhaa hifistelyä ja eivät täysin järkeviä, vaikka ei mulla mitään kymppidonan vehkeitä olekaan.
En ymmärrä, miksi omista ratkaisuista ja näkemyksistä kertominen pyöräkeskustelussa olisi ripittäytymistä. Johan täällä on syytetty kalliita pyöriä kohtaan kohdistuvasta kateudestakin, minkä ainakin itse yritin osoittaa perättömäksi.
Aloittaja mainitsi halvemmat pyörät, joten niiden julistaminen pannaan myöhemmin keskustelussa on sekin erikoista. Tosin tonnin pyörällä pärjäämisestä ei taida muut olla puhuneet kuin sinä. Itse ainakin puhuin hinta/laatu-suhteen tavoittelusta.
osaakos joku kauppias tai sellaisen tuntema arvioida kuinka paljon ostat rautaa tai kuitua 1, 5 tai 10 tonnin filossa ja kuinka paljon menee sitten kuluihin ja katteisiin. Kuljetukset, tilavuokrat jne lienevät kuitenkin samoja.
Noinhan se varmaan onkin. Ehkä nyt pyöräilyn pariin on vaan näkyvämmin levinnyt se sama mitä näkee lähes kaikissa muissakin rahalla ostettavissa tuotteissa. Puhutaan sitten autoista, kelloista tai lähes mistä vaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pesuman
Mä olen aina miedosti halunnut possua ja olin joskus jo aika lähellä ostaa Macanin, mutta possu vaan yksinkertaisesti täällä Itä-Helsingissä herättää turhaa mielenkiintoa. Päädyin saman hintaiseen Audi SQ5:een, joka käytännössä oli sama auto. Kukaan ei kiinnittänyt siihen mitään huomiota.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
Jos katsoo absoluuttista hinta/laatusuhdetta, niin usein SLX antaa eniten eurolla. Yleensä mulla on kompromissina XT:tä, mutta esimerkiksi sähkötäpärissä on SLX:n nelimäntäjarrut, eikä ne XT:lle häviä. Eikä XTR:llekään, jota multa myös löytyy. Yhdessä pyörässä (Ibis) on pelkkää XTR:ää ihan vaan koska. Itse kasatuista vehkeistä siis kyse. Alunperin siinä oli XT Di2, mutta pikkuhiljaa, kun osia on sattunut RCZ:sta kohdalle, ne on korvautuneet XTR-versioilla. Usein erona noissa on vain kultainen somiste, kuten näytössä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja
Ripissä synnit tunnustetaan ja saadaan anteeksi, että voidaan taas jatkaa entiseen malliin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
Minäkin otan vain kantaa hinta-laatusuhteeseen, en muuhun. Tätä mainittua jakolaskun tulosta en saa haarukoitua. Joskus on ollut rahasta tiukkaa ja olen juonut halpaa olutta ja hyvät viinat ovat jääneet viinakaupan hyllyyn. Jos on paremmin rahaa, niin karvainen käteni on tarttunut ylähyllyn viinapulloon -suuni ei ole tuohesta.
Ihmisolento ei voi elää kovin syvässä sisäisessä ristiriidassa: kalliin pyörän omistaja perustelee itselleen lähes aukottomasti hankintansa, hinta-laatusuhteella perusteleva ostaa postimyyntipyörän ja pihi tai varaton sitten jotakin muuta, jos ostaa. Mutta aina löytyy perustelu.
Määritelkää joku jo vihdoin se puhuttu "laatu" ja miten sitä mitataan. Itselleni se on kovin abstrakti käsite.
Laadusta mielenkiintoista: https://sfs.fi/mita-laatu-on/
Tuosta seuraa tuotantokustannusten ja hinnan suhde laatuun ja edelleen se, että hinta/laatu -suhde eri hintaisten palikoiden välillä on lähes sama eikä HLS siksi ole mikään pätevä mittari.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Suomen Standardeissa joku jäbä
Helpottava esimerkki:
fillari 1 5000 € ja "laatu" vaikkapa 500 => HLS=100
fillari 2 2000 € ja "laatu" vaikkapa 200 => HLS=100
Sitten kun olen satumaisen rikas ostan aina parasta tai kalleinta koska voin. Sitä odotellessa ajelen SLX:llä ja Skodalla.
Tiiättekö mitä? Se kympin pyörä ei ole ollut kympin pyörä kuin uutena myytäessä. Nyt se on käytettynä alle kahen tonnin pyörä. Kylläpä helpotti näin kateellisena.
Laadulle löytyy määritelmä ja hintakin on absoluuttinen suure. Sen sijaan noiden kahden suhde on sitten subjektiivinen, joka riippuu mm. (mutta ei tyhjentävästi) henkilöstä, henkilön tilanteesta, ilmanpaineesta, taloudellisesta tilanteesta, naapurista ja (pyörien kyseessä ollessa) ajoseurasta.
Hinta-laatusuhteen määrittää jokainen itse. Ja kuten täälläkin on todettu, paljon hankintoja tehdään irrationaalisin perustein. Miten perustella 40 000€ rannekellon hankinta, jollaisen yksi tuttu hankki? Käytännössä sitä ei voi perustella järkisyin kuin ehkä sijoituksena. Mutta silloin hankintaa pitää verrata muihin sijoitusinstrumentteihin, kuten vaikka kryptoihin, osakkeisiin ja kultaan.
Mulle laatu, ja ehkä hinta/laatu-suhdekin tarkoittaa sitä, että hankinnan tulee tuottaa minulle iloa ja onnen tunnetta. Sillä ei ole väliä, onko rahaa kulunut 10, 100, 1000 vai 10 000 euroa, kunhan se tuottaa iloa. Jos ei tuota, niin eurokin on liikaa. Jokainen mun omistama pyörä täyttää tuon onnellisuuden vaatimuksen. Joka kerta kun kaivan minkä tahansa niistä esiin ja lähden ajamaan, tunnen ylpeyttä itsestäni ja pyörästäni.
Se tässä keskustelussa onkin villakoiran ydin. Pitäisi olla joku numeroarvo laadulle, jotta HLS voitaisiin laskea objektiivisesti. Nyt täällä jokainen voi kertoa, että "mun HLS on parempi kuin sun" ja vänkäysrähinä on valmis.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Kenties aloitusviestissäkin mainittujen fillareiden HLS on parempi kuin viestiketjun aloittajalla ja hän on närkästynyt turhasta?
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nure
Sattuipa harvinaisen harmilliseen paikkaan harvinaisen älytön lapsus: piti tietysti kirjoittaa ettei hinta ole ominaisuus. Sillä eihän kenellekään koskaan tule mieleen että jos lause on älytön, pitäisi lukijana käyttää älliään sen verran että tajuaa ettei kirjoittaja selvästikään ole voinut tarkoittaa tätä vaan jotain aivan muuta ja miettiä edes hetken verran mitä se olisi voinut olla. Ja tähän se hymiö.
Mutta puheena oli se mitä omasta pyörästään ja sen hintaan liittyvistä valintaperusteista suhteessa muiden pyöriin ja muiden vastaaviin perusteisiin ja motivaatioihin itse ajattelee. Ei siitä mitä muut ajattelevat omista tai siitä liikuttavatko muiden mielipiteet ja käsitykset. Ja tähän vaikka ne kolme pistettä. Ja joku hymiö.
Sehän on juuri näin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Itse pidän esimerkiksi täpärin kuitukiekkoja hinta/laatusuhteeltaan hyvänä hankintana, koska ne on kestäneet jo vuosia ryskäämistä ilman rihtaustarvetta. Aiemmat alukiekot oli mutkalla joka kesä. Jollakin muulla kestää alukiekotkin joten hänen mielestään kuitukiekoista ei saa vastaavaa hinta/laatusuhdetta.
Gravelin vastaavia kiekkoja pidän hinta/laatusuhteeltaan huomattavasti heikompina, koska en näe saavani niistä vastaavaa hyötyä. On ne kivan näköiset ja kivat ajaa, mutta pärjäisin ihan yhtä hyvin alukiekoillakin.
Laadun ympäriltä voi paljon filosofoida, kuten Pirsig kirjassaan Zen ja moottoripyörän kunnossapito.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
https://en.wikipedia.org/wiki/Pirsig...ics_of_Quality
Tuossa ei vertailla hinta/laatu -suhdetta vaan yksinomaan hintaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
Jos miettisit onko järkevämpää ostaa maitoa A, joka on pikkaisen parempaa - oli se sitten maultaan, proteiinipitoisuudeltaan, suutuntumaltaan, käytettävyydeltään tai miltä tahansa ominaisuudeltaan - kuin maito B, joka kuitenkin on hinnaltaan edullisempaa, silloin vertailisit hinta/laatu -suhdetta.
Ja jos tuntisit valinnastasi tietynlaista tyytyväisyyttä aivan kuten hifisti omastaan, en lähtisi tekemään eroa teidän kahden välille vain siksi että toinen teistä vetää järkevyydelle rajaviivan toiseen kohtaan hintaskaalalla.
Siis mitä eroa on sillä että toinen saa hyvän fiiliksen siitä että pyörä on järkivalinta ja toinen siitä että pyörä on kallis?Lainaus:
On sillä merkitystä, paljonko pyörästä pitää maksaa. Toki joku voi saada hyvän fiiliksen siitä, että pyörä on kallis. Lisää tämän mielestä pyörän statusarvoa tai pitäähän kalliin olla parempi.
Mutta sillä on eroa ajatteleeko kalliin pyörän nähdessään ensimmäiseksi että sen ostaja on hakenut statusarvoa tai ei ole ymmärtänyt että edullisempi pyörä voi olla aivan riittävän hyvä - ja sillä että ajattelee pyörän olevan hieno ja siitä ja sen vähäisistäkin ja itselle kenties täysin merkityksettömiltä tuntuvista ominaisuuksista (joiden osalta se eroaa omasta järkivalinnasta) on varmasti ajossa iloa. Ja tähänkin hymiö.
Joissain osissa erojakin on, kuten polkimissa: XT on luotettava työjuhta ja XTR taas parasta mitä Shimano saa aikaan, matalampi, kevyempi, vähän leveämpi ja akseleita on kahden mittaisia. Heikkouksia ei XT-polkimissa taida olla, kun taas XTR:t ovat kärsineet akselitiivisteen ulos pullahtamisesta (joka tosin on helposti korjattavissa o-renkaalla).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Näitä kahta poljinta ei oikein voi vertailla kun suunnittelufilosofia, eli asiakassegmentti on käsittääkseni vähän toinen.
Sehän tässä harrastuskuplassa on hauskaa, että voi tosissaan olla sitä mieltä että 4k€ polkupyörässä on hyvä hinta-laatusuhde. Kun kysyy vaimolta siinä on 3k€ liikaa vaikka olisi kuinka hyvä :D
Itselle hinta-laatu on helppo määritellä ominaisuuksien kautta: Shimanon xt vaihtajassa saa ominaisuuksia joita halvemmissa ei ole, koska tykkään niistä ominaisuuksista muutama kymppi päivityksestä on ok. Vastaavasti siellä takavaihtajan päässä voisin vaihtaa slx:n deoreen aivan hyvin, koska deoresta ylöspäin ei saa mitään merkittävää lisätoiminnallisuutta. Jollekin toiselle sähkövaihteet tuo merkittävän lisäarvon ja silloin "perustaso" vedetään siihen.
Jos ostaisin 4+ k€ gravelin tai maantiepyörän niin kyllä siinä pitäisi olla kuitukiekot ja sähkövaihteet vakiona. Jos hinta olisi 6k€ paikkeilla niin sitten pitäisi saada jo ylähyllyn osasarjaa.
Eli on se hls sinänsä helppo määritellä, se vain on jokaiselle oma.
Silti voidaan suht universaalisti myös todeta kun hls on kehno, esimerkiksi nuo 4k€ sähköpyörät Shimano alivolla ja 50€ jousikeulalla tarjoaa harvan mielestä hyvää hintalaatusuhdetta.
10 k€ pinarello ei välttämättä tarjoa sitä myöskään, mutta se on luksustuote jolla on hyvä tarina, ja hyvistä tarinoista tulee hyvä mieli :) Ja tässä kohtaa hls menettää jo merkityksensä, koska luksustuotteen laatukriteerit ovat paljon subjektiivisempia.
Ja noista pinarelloista ja colnagoista ym. tuon aloituksen perusteella pitäisi keskustella hinta-laatusuhteen sijaan, mutta veikkaan pesumanin naureskelevan poppareiden kanssa taustalla kun keskustelu on mennyt juuri oletettavaan suuntaan :D
Toisaalta en kyllä itse osaa sanoa, että jonkun rahasumman jälkeen ei saa enää mitään vastinetta rahoille. Ei mulla ole mitään hajua miltä kymppitonnin Pinarello tai S-Works tuntuu tai edes ne SRAM REDit.
Hinta/laatu -suhde on näissä keskusteluissa hiukan haasteellinen suure, koska vertailtavana on lähes aina jotain missä yhdistyy mielikuva laadusta ja oletus hinnasta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Opulus
Otetaan toinen maitoesimerkki:
Ostan kaupasta litran tölkin maitoa hintaan 2 e / litra. Kun tulen kotiin, huomaan että tuli ostettua turhaan, kun unohdin, että jääkaapissa on jo kolme litraa. Nyt ostettu ylimääräinen tule ikinä kulumaan ennen kuin menee vanhaksi. Joten rimpautan naapurin ovikelloa ja kysyn haluatko litran maitoa. Annan juuri ostamani tölkin ja naapuri antaa vaivanpalkaksi euron takaisin, kun ei kehtaa ilmaiseksi ottaa.
Joten naapuri sai nyt maidon, jota ei ole käytetty, kulutettu tai laadultaan mitenkään muutettu, puoleen hintaan. Saiko naapuri nyt hinta/laatu -suhteeltaan parempaa maitoa? Vaiko vain maitoa halvemmalla?
Myöhemmin illalla naapurin tuttu käy naapurilla ja näkee jääkaapissa antamani maitotölkin. Mitä tämän tutun pitäisi ajatella?
- että ompa valveutunut kuluttaja, kun ostaa tuota vähän parempaa maitoa?
- että kyllä on öky, maitoa saisi helposti alle eurolla litra?
- että nyt on kyllä onnekas, kun on saanut tuollaisen litran hyvään hintaan?
- että ei pitäisi mennä kurkkimaan toisten jääkaappeihin ja sama se mitä naapuri juo?
Se mille vaihtoehdolle mielipide kallistuu riippuu siitä mitä tuttava tietää a) naapurista, b) maidosta, c) maidon hinnasta ja kyseisestä ostotapahtumasta, d) itsestään ja omista tottumuksistaan.
Koska noissa neljässä on merkittävää vaihtelevuutta eri ihmisten välillä, hinta/laatu -akselilla saadaan kyllä aina aikaiseksi jotain keskustelua, mutta mitään varsinaista lopputulosta keskustelusta ei koskaan synny.
puhutaan pääosin harrastusvälineistä. Harrastuksiin kuuluu mennä jos ei kaikki rahat niin ainakin merkittävästi rahaa :D
Sillä tavalla harrastekuluista keskustelu on suhteellista, että joku harrastaa pyöräilyä, joku purjehtii ja kolmas lentää. Yksi maakulkineraha vastaa kymmentä vesikulkinerahaa ja sataa lentorahaa. Onko kymppitonnin pyörä rationaalinen hankinta? No miten sen suhteuttaa
Korkeamman tuotantokustannuksen ja laadun suhde on osittain mielikuva, joka nojaa vanhaan käsitykseen tuotantotavoista. Mitä käsityövaltaisempaa tuotanto kokonaisuudessaan on, sitä paremmin suhde pätee, mutta koska nykyään yhä suurempi osa tuotannosta on automatisoitua, tuo alkaa olemaan vanhentunut käsitys.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Automatisoidussa tuotannossa kustannusta ei määritä niinkään yhden tuotteen raaka-aineiden kustannus ja työmäärä vaan tuotantoerän työmäärä. Asetuskustannus, johon kuuluu kaikenlainen tuotannon automaation valmistelu (suunnittelu, laitteiden ohjelmointi, muottien / jigien tms teko, komponenttihankinnat, tms), on tyypillisesti suurin kustannuserä.
Siksi 1000 kappaleen erä tuotetta voi maksaa lähes saman kuin 100 kappaleen erä ja yksittäinen erän tuote on silloin lähes 10 kertaa halvempi. Onko se silloin laadultaan huonompi? Ei, se voi monessa tapauksessa olla parempi. Kone tekee samanlaisia kappaleita (ns "tasalaatuinen") ja mitä isompi erä tehdään, sitä enemmän tulee toistoa, harjoitusta, kokemusta, koneen hienosäätöä, jne.
Silloin korkeampi laatu merkitsee alempia yksikkökustannuksia. Ja halvemmalla valmistettu tuote on laadultaan parempi.
No mikä nyt on kenellekin kallista, kait se vähän käyttövarojen määrästäkin on kiinni. Eipä ole muiden pyörät minulta pois, vaikka itse pyrinkin hyvään hinta/laatusuhteeseen etsimällä tarjouksia ja tekemällä itse.