Tuo ridewithgps käyttää openstreetmappia myös. Onko finomena sitten vain oma layer sen päällä, vai meneekö lisäykset openstreetmapin kantaan?
https://ridewithgps.com/help/switching-map-styles
Printable View
Tuo ridewithgps käyttää openstreetmappia myös. Onko finomena sitten vain oma layer sen päällä, vai meneekö lisäykset openstreetmapin kantaan?
https://ridewithgps.com/help/switching-map-styles
Androidiin OsmAnd-karttaohjelmaan saa nuo MTB-kartat kohtuu kivuttomasti, lisää vain kartan URL:in online-karttojen listan jatkoksi. OruxMapsiin joutuu askartelemaan enemmän kuten ylläolevasta keskustelusta käy ilmi, siihen joutui käyttämään muutaman minuutin enemmän. Täytyypä katsoa saisiko Bikemapin osalta Androidissa pidettyä näytön päällä kuten osa appseista tekee, tuo on kieltämättä käyttökelpoinen sekä pyöräillessä kun puhelin tangossa että myös polkujuoksussa kun on rukkaset ollut kädessä joilla ei saa näyttöä aktivoitua.
Tismalleen sama Openstreetmap-tietokanta on tosiaan käytössä sekä Ridewithgps että Bikemap, mutta ns. karttatyyli määrittelee miten OSM-tietokannan data piirretään kartaksi. Suurin osa yleiskäyttöön tehdyistä karttatyyleistä kuten nuo mitkä tarjolla Ridewithgps eivät hyödynnä mtb:scale tageja (eikä muutamia muitakaan) joita käytetään polkujen värikoodaukseen.
Jos käytit OSM iD-editoria niin siihen saa kyllä Mapantin pohjaksi. Oikealta laidasta valkkaa Background settings ikoni ja sen alta Backgrounds kohta custom johon tästä viestiketjusta hieman ylempää Mapantin tiilipalvelimen URL. Display Options samasta valikosta voi säädellä hieman kirkkautta yms. alemmas niin OSM-data näkyy paremmin.
Poluilla märät pätkät kannattaa merkitä tägillä: "surface=mud" niin MTB-karttatyyli renderoi yhtenäisellä tavalla.
Välipäivien lentsussa napsuttelin joitakin lisäyksiä. MAPant -pohjan kanssa homma helpottuu huomattavasti. (Bikemap ei päivity.)
Yksi harmittava ominaisuus editorissa on se kun kun snap-in tahtoo tarttua mihin tahansa rajakohteeseen, joka sattuu pisteen lähelle. Pitää sitten erikseen irrottaa, ettei siirrä rajoja kun polkua korjailee. Enemmän zoomaamalla onnistuu välttämään viivoja.
Aikaisemmista merkinnöistä joutuu tulkitsemaan, miten ne ovat kartalle päätyneet. Kalkkiruukin luontopolkukin oli vielä vanhaa reittiä Yrjölästä laavulle päin. Piirsin nykyisen reitin vanhan rinnalle, samoin kuin ennen portaita Högbergetille päin.
Osa taas on karkeasti piirreltyjä, vaativat korjailua, ja osa sellaisia, joita en muista nähneeni luonnossa, mitä lie tarkoittavat. Täytyy kai käydä erikseen tarkistamassa onko siellä mitään.
Olisi hyvä myös tietää onko joku polku merkitty yhden GPS -jäljen perusteella, vai onko tarkempaa referenssiä. Omiakaan ei kaikkia viitsi merkitä kun ei ole tarkkaa jälkeä tallessa.
Välillä on näköjään piirretty lenkin GPS -jälki yhtenä polkuna, vaikka reittiin sisältyy osia monista eri poluista.
Latupohjien kohdalla on yleensä kesäisin polku, mutta ominaisuuksien yhdistäminen ei onnistu, joten täytynee piirtää erikseen päällekkäin? Latupohjan merkinnän alle jäävää polkua ei näe editorissa.
Juuri nuo marsun mainitsemat asiat pitävät minut yleensä kaukana tälläisistä yhteisöllisistä tiedonkeruuhankkeista. Muutama yli-innokas ja huolimaton sählääjä pilaa koko homman.
Yli-innokkailla no myös tapana kyllästyä nopeasti, joten maailma ei ole vielä pilalla :-) Toisaalta avoin keskustelu kartoituspolitiikoista johtaa alkukankeuksien jälkeen hyvään lopputulokseen.
JOSM editorilla ainakin näkee hyvin myös kaikkien elementtien editointihistorian (tekijät, ajankohdat ja mitä muutettu). Näin ollen ns. juostenkustujen lisäysten perään voi myös kysellä merkinnän tehneeltä henkilöltä. Rakentavassa hengessä käydyt keskustelut johtavat yleensä positiivisiin muutoksiin.
Tuo lausahdus meni vähän ohi ja päällekkäisten viivojen piirtäminen kuulostaa pahalle. Tampereella latupohjat on tägätty esim. seuraavasti:
highway=track
mtb:scale=0
mtb:winter=-1
piste:difficulty=intermediate
piste:grooming=classic+skating
piste:oneway=yes
piste:priority=2
piste:type=nordic
tracktype=grade4
Tuloksena leveä katkoviiva, vihreä värjäys ja talvirenderöinnissä menee rastit päälle.
Ikuisuuskeskustelu on sitten se, että onko kyseessä footway vai track... oman mielipiteen mukaan jalkakäytällä harvemmin ajellaan tampparilla :-). Muilla tägeillä sitten kerrotaan, että kyseessä ei ole moottoriajoneuvoliikenteelle sallittu väylä.
Path ja track keskusteluun helpottaa ehkä se, että path on ns. yksi-urainen polku (single track...auts track sana) ja trackilla mahtuu tarpeen tulleen liikkumaan ajoneuvoilla, joissa on renkaita kahdessa dimensiossa ja yleensä vielä vähintään pari metriä toisistaan erillään sivusuunnassa (auto, traktori, maastoauto, metsäkone).
https://wiki.openstreetmap.org/wiki/...hway%3Dfootway
https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Tag:highway%3Dtrack
Done - ensimmäinen muokkaus tehty ja huomenna jännätään löytyykö se sieltä. Iso peukku tälle, koska näin karttaihmisenä sanoisin, että tämä OpenStreetMap on se fiksuin alusta tällaiseen joukkoistettuun kartantuotantoon. Se on jopa niin hyvä, että joillain väkirikkailla alueilla, joissa on paljon sopivaa tekniikkataustaista ihmistä (esim. Helsingin keskusta) se peittoaa viranomaisten tekemät kartat. Olennainen juttu siinä on se, että se on niin laajasti lyönyt läpi, että voisi kuvitella datan säilyvän ja olevan muokattavissa ikuisesti. Sen ei pitäisi kadota netistä, jonkin yksittäisen aktivistin kadotessa vaan kaikki nyt tehty työ säilyy ja on muokattavissa tulevaisuudessakin.
Ainoa askarruttava asia oli muokkauksessani se, että mtb:scale tägin lisäksi laitoin polulle bicycle=yes, koska minusta se oli hiekkatien tasoisena urana lähes pyörätien tasoinen ura samaan tapaan kuin keskuspuiston isommat urat.
En käytä tuota bicycle=yes/no kuin silloin kun viitsii merkitä onko sallittua tai ei Suomen lainsäädännön ja jokamiehenoikeuksien kannalta. "Discouraged" silloin kun pyöräily on muuten vältettävää.
Jos sitä käytetään ajokelpoisuuden mittarina, niin menee liikaa tulkinnaksi.
Olisikohan eka tonni jo täynnä kun kuukauden ajan olen noita naksutellut.
Onneksi tuo polkuluokitus käy kohtalaisesti yksiin pyöräsuunnistusmerkintöjen kanssa, että ei kovin paljoa tule ongelmia tulkita. Katkoviiva = 1, pisteviiva=2, .. ,Trail_visibility=intermediate voi lisätä silloin kun on heikosti erottuva ura.
Eniten ongelmia on muiden tekemien merkintöjen ja omien sovittamisessa yhteen.
Tässä tapauksessa tuota pystyi helposti käyttämään, koska ura oli käytännössä keskuspuiston pyöräteiden tasoinen vaikka sitä ei varsinaisesti liikennemerkeillä sellaiseksi kuvatakkaan. Lähinnä jäi askarruttamaan tarjoako se tuota sitten joskus jollekulle jossain reittihaussa, jossa pyydetään nopeinta pyöräreittiä pisteiden A ja B välillä. Mutta katselen sitä huomenissa MTB kartalta ja teen korjauksia, jos se ei silmääni miellytä.
Itse asiassa tuo bicycle=yes oli huono, koska se ei vaikuttanut mihinkään. Perus kevyenliikenteenväylä/ulkoilutie kannattaa merkata bicycle=designated foot=designated vaikka aina ei ihan yksiselitteistä liikennemerkkiä aiheesta olisikaan. Tällä ne näyttäytyvät sinisinä pyöräteinä finomena kartassa ja open street mapissa esiintyvät yhdistettynä pyörä ja kävelytienä - joka lienee se paras totuus. Bicycle=yes ei vaikuta tähän MTB karttaan graafisesti mitenkään ja sitäkautta tietona aika turha. Ehkä enemmänkin soveltuisi tilanteeseen, jossa metsäpolku soveltuu myös normipyörälle ja siten mtb:scale=0 on aika sama asia kuin bicycle=yes.
Eli tällä koodauksella kaikki siniset pyörätiet ovat maastopyörälle kelvollisia ja sitten tuo vihreä,keltainen, punainen koodaus koskee vain niitä oikeita metsäpolkuja, joita ei ole koskaan pyörätieksi rakennettu.
Alkaa Leppävaara olla kohta jo täynnä, mihinkähän suuntaan sitä seuraavaksi lähtisi.
Helsingin keskuspuistoon - appiukko kaipaa tietoa mistä ajaa maastopyörällään geokätköille.
Sellainen palaute sinun ansiokkaasta työstä, että varo paikkoja, joissa GPS jälki melkein risteää olemassaolevan polun kanssa. On ehkä parempi antaa mahdollisimman usein olemassaoleville OSM poluille mtb:scale tageja tuoda vain erittäin harkiten uusia polkuja GPS:llä. Minusta ei ole niin nuukaa onko polun muoto täsmälleen oikein, kunhan risteyspisteet ovat mahdollisimman hyvin kohdillaan ja oikean muotoisia. Korjailin sinun jäljiltä jotain nurkkia Leinelässä, jossa polut melkein ristesivät ja se melkein risteäminen rikkoo reitityksiä. Eli uuden polun pitää lähtökohtaiseti alkaa ja loppua jostain toisesta polusta/tiestä/urasta, siten että nillä on joku yhteinen piste. Visuaalisestihan sillä ei ole mitään väliä, jos siellä on pieni rako, mutta konereititykset pienikin rako rikkoo ja aiheuttaa ongelmia OSM datan eheyteen.
Tästä esimerkkinä muinainen autonavigaattoreissa ollut vika, jossa Helsinki-Tampere välillä Iittalassa navigaattorit kehottivat siirtymään pois moottoritieltä ja seuraavassa rampissa takasin. Tielaitoksen tieviivassa oli moottoritiellä joku olematon katko, joka oli kaikunut aika moneen navigaattorivalmistajan dataan.....mutta se oli 90 lukua se :-)
Leinelä oli vielä kesken, kun siellä ei ollut noita uusia rakennettuja ulkoilureittejä vielä kukaan merkinnyt ja niiden lisäyksen jälkeen vanhojen ja uusien yhteensovittaminen vaatii lisätarkistuksia. Osa vanhoista OSM poluista on kadonnut ja osa muuttunut, täytyy hieroa uudestaan kohdalleen. Ilolan puolen hiihtobaanastakin tuli vain osa laitettua kohdalleen.
Helsingin keskuspuistoa ajavat muut aktiivisemmin, eiköhän sieltä löydy tekijöitä.
Taidan levittää Vantaan ja Espoon suuntiin..
Minä korjailin sitä Ilolan ABC:n nurkkaa juuri noiden vanhojen polkujen ja latuverkon osalta, kun ajoin siitä ohi. Se on nyt aika totuudenmukainen mutta ei vielä kovin kattava. Jos intoa on tännepäin niin Mätäkivenmäki on sellainen maastopyöräilijän paratiisi, että se olisi hyvä saada kattavammaksi. Itse liikun enemmän Kuusijärven nurkilla.
Keskuspuistosta olen hieman eri mieltä - ainakaan se runsaampi ajajamäärä ei ole generoitunut polkuluokituksiksi. Pyörätiet löytyvät, mutta muuten yllättävän vähän värejä siellä.
Helsingin Keskuspuistossa ei tosiaan "väriä" liiemmin ollut ennen kuin joitakin merkintöjä tein syksyllä. Itse kun en sielläpäin asu vaan hyödynsin vain mahdollisuuksia työmatkojen ohessa siellä ajamiseen ja niiden jäljiltä kartan täydentämiseen. Samaa mieltä että siellä olisi kyllä hyvää työsarkaa jollekin joka osaisi ainakin parhaat polut värikoodata muiden iloksi. Polkujahan siellä tosiaan risteilee jopa siinä määrin että harkintaa vaaditaan aika paljon mitä edes kannattaa merkitä uusina polkuina OSM:ään jotta ei mene liian sotkuisaksi.
Ihmetyttää kun paikoin on julkisille maastopoluille laitetty käyttöoikeus bicycle="no", vaikka OSM selitteessä tuolle tagille kerrotaan että se on "legal" ominaisuus.
Eli jos jokamiehenoikeudella saa ajella, niin ei pitäisi bicycle="no" käyttää.
Jos polulla ajo on laillisesti sallittua, mutta ei (maasto)pyöräilyyn jostain syystä sovellu, niin sitten pitäisi olla käytössä joku muu tagi.
Bikemap ei onneksi taida tuota noteerata.
Bikemapin karttatyyli = vain hieman viritetty Myrtilluksen karttatyyli (hän aloitti koko tämä mtb-karttajutun Suomessa) ei muistaakseni tuosta taida välittää. Mutta Bikemapin reitityskone kyllä hylkii noita nykyisellä konfiguraatiolla eli ne kannattaa korjata. Jos huonoon soveltuvuuteen peruste on liika teknisyys niin siihenhän juuri mtb:scale on tehty. Jos joku noita koodaa "väärin" systemaattisesti jollakin alueella niin kannattaa lähettää OSM:n kautta kys. henkilölle ystävällinen viesti kysymyksen muodossa (historia-tiedoista löytää tiedon kuka nämä editit on tehnyt), useimmiten nämä tulkintakysymykset mitä tägejä käytetään mihinkin ratkeaa pienellä jutustelulla.
Tuo on hoidettu sillä, että omin luvin laajennettiin mtb:scale käsitettä siten, että -1 tarkoittaa:
- soveltumatonta, esim. älytön kivikko, pusikko tai hakkuuaukko oksineen
- laitonta, esim piha-alueet tai muut sellaiset, joilla ei jokamiehenoikeuksilla ole luvallista liikkua
- tai hyvän tavan vastaista polkua, esim., joku maanomistaja on esittänyt asiallisen ja hyvän perusteen sille, että polulla ei liikuttaisi. Näissä tapauksissa on keksitty yhteistyössä jokin kaikkia tyydyttävä ratkaisu asiaan ja tehty esim. uusi kiertopolku.
No niin, aloitetaanpa keskustelu aiheesta kuinka saada polkukartta garminiin. Minulla ei ole hajuakaan miten nuo tiedostot luodaan ja kuinka iso alue on yhteen tiedostoon järkevä ympätä. Myrtillus, osaatko hieman avata meille kuolevaisille tätä aihetta?
Moro, tässä lyhyt oppimäärä, jonka pohjalta kehkeytynee lisää kysymyksiä.
Kaasalaisen Tapio (T_Kn ) on perehtynyt Garmin karttojen tyylien tekemiseen ja värkännyt tarvittavat tyylitiedostos. Joten kysymykset sen osalta hänelle, itse en tiedä siitä juuri mitään.
Varsinainen karttojen generointi olemassa olevalla koodipohjalla tapahtuu seuraavilla stepeillä.
- Ladataan OSM API:n kautta varsinainen karttamateriaali halutulta alueelta
- Ajetaan karttamateriaali splitter.jar softan lävitse, joka käytännössä paloittelee datan pienempiin osiin varsinaista kartan generointia varten
- Muodostetaan img tiedosto mkgmap.jar palikalla
Tarvittavat koodit ja Docker kontti löytyy tuolta:
https://github.com/Myrtillus/docker_garmin_maps
Käytännön stepit siis seuraavat, jos haluat generoida kartat omalla koneella.
- asenna docker alusta
- kloonaa github repsikka omalle koneelle
- repsikkaan ei ole sisällytetty muutamaa isoa tiedostoa, jotka täytyy latailla netin uumenista. Ohjeet tiedostossa "aaa_ohjeita.txt"
- muokkaa Garmin_OSM_TK_maps/generate_map_tampere.sh tiedostosta mieleinen (muokkaa ladattava alue, nimi muutoksia jne)
- buildaa kontti ohjeen mukaan
- aja kontti ohjeen mukaan, vaihtele levymountit yms. kohdilleen ajoympäristön mukaisesti.
Eli jos Docker kontit ovat etäisesti tuttuja, niin oheiselle ohjeella pitäisi saada kartta aikaiseksi. Jos kontit eivät ole tuttuja, niin googlettamalla varmaankin muutamassa tunnissa homma rokkaa.
p.s. ainiin, Tampereelta on tulpat vedetty kaikista suurista vesistöistä tällä hetkellä (eli vesialueet eivät näy kartalla). Syy tuntematon, mutta veikkaisin osm- dataa, mikä ladataan netistä. Tyyleihin ei ole koskettu.
Vedet on saatu palautettu Tampereen seudulle ja varmaankin arvokkaita havaintoja myös PK-seudun kartan laskijoille ... eli kurkatkaa Tampereen ketjuun.
Ylläpidolle kysymys:
Miksi tämä topic ei ole ylöskiinnitetty "pysyvä aihe", niinkuin Tampereen vastaava tai jälki.fi-mainos.
Toivottavasti eivät siirry kokonaan kun se on kyllä semmoinen viidakko ettei sieltä löydä mitään. Ja vaikka täälläkin kysytään samoja asioita pari kolme kertaa vuodessa niin siellä kerran viikossa jos edes riittää. Muutenhan toi on ihan suht asiallinen ryhmä ja sopii kyllä joihinkin asioihin paremmin.
https://i.kym-cdn.com/photos/images/...png?1323900430
En ymmärtänyt myrtsikän viestistä mitään mutta jos joku urhoollinen koodaa meille pk-seudun polut garminiin, niin tarjoan olutta / otan osaa kolehtiin.
Merivesi on tosiaan hieman pakosalla mutta ei se ajoa haittaa kun pysyy kiinteän maan puolella. Nyt olis taas Garmin karttoja tarjolla kun tässä välissä ehti olla katkos Arpotechnon palvelimen siirryttyä eläkkeelle ja Bikemapin puolella kopinottoni ontui. Mutta kaakku ja muut kokeilemaan Bikemapin info-nappulan (siellä kartan vasemmalla laidalla keskellä) avulla info-dialogista alaosasta kun klikkaa niin pitäisi latausruutu selaimeen avata ohjeiden kera. Helsingin alueen kartta on nyt aikaisempaa isompi, mutta onko siinä nyt sitten kaikki olennaiset alueet: kertokaa te, minä naputtelen sitten kyllä uudet koordinaatit tuohon laskentaan. Jossakin kohtaa varmaan tulevat rajat vastaan karttatiedoston koossa, mutta nyt Hgin-alue on about samankokoinen tiedosto kuin Tampereen alue eikä siitä ole vielä valituksia kuulunut.
Joo, täytyy sanoa, että vaikka on 35 vuoden tausta IT-hommista ja kymmenkunta vuotta softajutuista, niin ei tämä kovin helposti aukea, että miten kartat saa Garminiin. Lisäksi vielä githubeista, dockereista ja .jar -tiedostoista puhuminen ei asiaa auta varsinkaan niille, jotka ei ole koskaan softahommissa olleet.
Käytännössä tarvitaan valmis tiedosto, jonka jokainen voi yksiertaisesti vain pudottaa omaan Garminiinsa. Tai sitten ollaan ilman. Onhan niinkin pärjätty...
Ihan vilpitön kysymys: luitko ylläolevan viestin ja siitä allaolevan kohdan?
...Mutta kaakku ja muut kokeilemaan Bikemapin info-nappulan (siellä kartan vasemmalla laidalla keskellä) avulla info-dialogista alaosasta kun klikkaa niin pitäisi latausruutu selaimeen avata ohjeiden kera....
Ja Bikemap siis https://bikemap.finomena.fi
Kiitos ihanat mtb-karttavelhot.
Vaikea laji tämä mieliksi olo [emoji23] Ensin kysytään karttalaskennan taustoja ja sen jälkeen seuraava valittaa, kun on niin monimutkaista.
Markus on nyt vääntänyt kaikki kuntoon Bikemap:n alle, joten silmä käteen ja lukemaan simppelit ohjeet mistä tiedosto löytyy.
... Ainiin sitten pitäisi vielä tietää minne se tungetaan pois auringonvalosta...no se vähän riippuu laitteesta ja onko muistikortillinen vekotin vai ei. Googlettaminen antanee apuja.
Esim Oregonissa muistikortin Garmin hakemisto on oikea paikka. Jos muistikortti on, niin ehdottomasti sinne eikä laitteen muistiin. Jos vekotin sattuu tilttaamaan, niin helpompi alustaa muistikortti uusiksi kuin ihmetellä faktoriresettiä.
Ja harjoittelut OMALLA VASTUULLA!!
Sent from my Nokia 8.1 using Tapatalk
Joo, no. Se itse asiassa on. Tällä hetkellä kun aika lailla istuu koodareiden ja asiakkaan välissä, niin huomaa kuinka teknistä jargonia välillä pukkaa. Jos asiakas on joku ylilääkäri, niin ei se juuri dockereista ja java-scripteistä tiedä. Tosin jos se alkaa kertomaan, että miten umpisuolenleikkaus menee, niin veikkaan että koodari poistuu takavasemmalle, eikä puhu umpisuolesta enää mitään.
Pääasia kuitenkin että homma tuli selväksi jopa mulle. Katselin jossain välissä josko alkaisi noita reittejä tägittämään, mutta aloituskynnys tuntui sen verran korkealta, että ei sitten into riittänyt. Ehkä jos oikeasti ottaisi kupin kahvia ja tyhjentäisi mielensä, niin tuohon pääsisi sisälle.
Mutta siis kiitos niille, jotka jaksavat näitä tehdä.
Duunihommissa mennään toki maksavan asiakkaan ehdoilla, näissä harraste- & talkoohommissa eri logiikalla. Varsinkin Open Source projektien puolella huomaa ilmiön jossa osassa laadukkaitakaan projekteja ei ole juuri ollenkaan dokumentaatiota: Eikä johdu siitä että porukka ei osaisi sitä kirjoittaa, vaan siitä että projektin ympärillä olevan yhteisön ydin jolle "työtä" tehdään ei sitä tarvitse ja ympärillä olevaa laajaa ei-kontribuuttorien ryhmän palvelemista / miellyttämistä ei koeta palkitsevaksi. "Maksavan asiakkaan" roolin & asenteen ottaminen näissä talkookuvioissa ilman sitä "maksamista" (joksi myös kontribuutio projektiin lasketaan) on kovin heikosti toimiva tapa motivoida niitä jotka aikaansa käyttävät yhteiseen hyvään.
OpenStreetMap kontribuutiot ollaan pyritty tekemään mahdollisimman helpoiksi ohjeilla jotka tämän keskusteluketjun alussa, mutta kieltämättä kyllä siinä sellainen 30 - 120min paneutumisen aloituskynnys on jäljellä, IT-osaajalla veikkaisin siellä lyhyemmässä päässä. Lohdutuksena voi kyllä sanoa, että kun se ylitse pääsee niin kertakontribuutiot on yksittäisten minuuttien rupeamia ja tuovat kuitenkin hyötyä todella laajalle joukolle ihmisiä.
Tampereella järkättiin vuoden 2014-2015 pari iltaa, jossa kokoonnuttiin, keskusteltiin kartoituspolitiikoista ja opastettiin uusia kädestä pitäen. Tuollaiselle voisi olla taas tilausta, mutta toki virtuaalisesti tällä kertaa. Aihepiireinä esim:
- perusperiaatteet GPX jälkien käytöstä kartoitustyössä (tarkkuus, laatu korvaa määrän jne)
- polkujen ja träkkien merkkaus periaatteet (miten tägitetään, mitkä tägit näkyvät renderöinneissä eri kartoilla jne)
- demot erilaisten sovellusten käytöstä kartan muokkaamiseen (webpohjaiset ja JOSM editori)
- advanced topics (relaatiot :-) )
Ja sille ensikertalaiselle voi tuosta huoletta pudottaa pois GPX:t, JOSMin ja relaatiot. Itsekkin voisin tuon JOSM kurssin ottaa, kun en ole sen kanssa koskaan oikein päässyt vauhtiin. Itse olen opettanut yhden eläkeläiskoirankusettajan (ja myös pyörämies) käyttämään OSM iD editoria ja antamaan olemassa oleville poluille mtb:scale=0,1,2,3 tägejä. Kyllä siinäkin monta yritystä ja erehdystä oli, mutta kyllä tuon kuka tahansa vähän IT kykyinen oppii. Eli kun aluksi ottaa tavoitteeksi muuttaa muutaman olemassaolevan polun MTB kartalle värilliseksi, niin siinä on jo taito, jolla aika pitkälle täälllä pääkapunkiseudulla kartoittaja pärjää. Ei niitä uusia kartalla näkymättömiä polkuja niin mahdottomasti ole, eikä sen polun geometria niin kriittistä tietoa ole. Riittää, että lähdöt ja risteykset ovat oikeanlaisia, mutta ei niiden metsän kaikkien mutkien tarvitse olla täysin kohdallaan.