0123456789 eli ei sittenkään mitään.
Printable View
0123456789 eli ei sittenkään mitään.
Vastuksesta. Edetään vaiheittain. Eihän tää muuten olisi kivaa ellei välillä pääse parantamaan systeemiä.
En tiedä mistä onnistutte haalimaan 4 kg lyijyhyytelöakkuja, omani painaa 2.6kg 12V 7AH. Sen kuljettaminen on fiksuinta tehdä oikeassa ajorepussa (ei siis missään kamelissa).
Tää lamppujen väsääminen on loputon urakka. Se on harrastuksen "tee se itse" osuus minulle. Joten kun yksi versio valmistuu eikä siihen enään keksi uusia ideoita, alotetaan väsäämään toisen mallista / tehosta lamppua.
Nyt on meidän perällä jo pimeää kun harhautuu hiukka syrjemmälle. Eikun sessio pystyyn niin saadaan ihmetellä onko tässä tehty sutta vai sekundaa :cool:
Tiedän yhdet DIY HID valot, voin pyytää testin ajaksi lainaan.
25W tai 35w halogeeni härpäkkeet löytyy jo kotookin.
Stadin YEssä oli mätäkorissa autoon tarkotettuja tupsyt jännitteen alentimia muutaman eken kappale. Virrankestosta en tiedä, mut yleensä ne on muutaman amppeerin ollu. Saattais käydä ledien virtalähteeksi.
No tuo 4kg lyijyakku oli aivan heitto, jopa 2kg on mielestäni liikaa.
Yksi design on mielessä, jota pitää hieman viilata vielä. 8.5W ledistä lähdetään liikkeelle. NiMH akulla pitää tietysti huomioida kylmyyden aiheuttama jännitteen lasku, joten tarvitaan aktiivinen virtaraja. Palaan astialle kun jotain konkreettista valmistuu. Vai pitäisikö heti laittaa kaksi lediä... kalliita vaan ovat, perkuleet.
Onkohan LED:n tyyppinimi ammattisalaisuus? Entäs kauppa, jonka hinnan perusteella pidät sitä kalliina? Luxeonit on mielestäni ihan siedettävän hintaisia (ja nyt postissa odottavassa paketissa niitä pitäisi olla pari ylimääräistäkin). Tässä threadissa on näkynyt muutamia tehokkaampia ja kalliimpia LED:ejä. Niissä näyttäisi olevan hyötysuhde hieman parempi, joten ymmärrän kiinnostuksesi.
Noita akkuvirityksiä ei voi kuin ihmetellä.
Lamput on hifin hifiä ja sitten akku painaa saman verran kuin koko pyörä. Ei pysty käsittämään :eek:
Eikös sitä akkuakin voisi hieman miettiä? Itse ainakin miettisin. Esim. kunnon LiIon/LiPo/NiMH-kennostot vaan peliin. Mallia Lupine esim?
Koska kunnon lamppusetti ei sijaitse kypärässä, vaan tangossa. IMHO.
Vähän itse mietiskelin noiden LiPojen käyttöä mutta sitten satuin näkemään miten ne "puffahtaa" vioittuessaan niin se sai miettimään asiaa uudestaan.
http://www.utahflyers.org/movies/Lipofires.wmv
http://www.helihobby.com/videos/LithiumBattery.wmv
Ei tuossa muuta mutta jos sattuu pannuttamaan niin ei ole kiva jos akku vioittuessaan muuttuu palopommiksi. Myöskin lataus pitäisi jotenkin hoitaa siten ettei ole vaaraa mahdollisesta tulipalosta jos latausprosessissa sattuu joku menemään pieleen.
Kevyitähän nuo on mutta sillä näyttää olevan hintansa.
t. Janne
Jeps, kyllä akulla ja akulla on eroa. Joka suhteessa, punnittavana on hinta, paino, varauskyky, lämpötilan vaikutus, latauksen / purkamisen helppous, rinnankytkentäkyky, sarjaankytkentäkyky, paketointi, voiko kennosta käyttää koko sen tarjoama energia, saako niitä kaupasta. Tässä muutama akkujen valintaan vaikuttava seikka. Yllättäen 2.6 kilonen lyijymötikkä ei olekkaan ihan NIIN surkea vaihtoehto vaikka ei mikään maailman paras akku olekkaan.
Noissa LiIon pommeissa pojat tarkotuksella ylilatas kennoja. LiIon kennot vaativat oikean laturin ja mielellään suojauspiirit.
Jahka tää perusinfra valmistuu alkaa akkuspekulointi toden teolla.
Ja todella hyvä valosetti on järeä valo tangossa ja "hakuvalo" kypärässä.
Lidlissä näytti olevan Ni-Mh kennot halvennuksessa.
NiCd kennot räjähtää ilman liekkiä. Joskus nuorena poikana latasin RC-auton akkuja siten, että polykarbonaattikori oli autossa kiinni. Latauslaitteen vaurion ansiosta akkuihin pääsi "pieni" ylilataus ja pari kennoa poistui korin läpi varikkoalueen toiselle laidalle. Lisäksi ilmoille pääsi hyöryjä, jotka ei välttämättä olleet aivan terveellisiä. Kadmium on karsinogeeni.
Li-Po:t räjähtää liekillä, jote ne voi sytyttää tulipalon. Astetta vaarallisempia siis. Lyijyakku saattaa päästää hapot lattialle, ellei sitten ole kyseessä hyytelöakku.
Kaikki akut vaatii omat latausmenetlemänsä ja kieltämättä lyijyakun lataus on helpointa. Lennokkikaupoista löytyy hyviä latureita Li-Po:jen lataamiseen, mutta hinta ei oikein houkuttele.
Itse suunnittelin kahdentoista kennonakkua mallia Lidl Ni-MH 3500mAh (c-kokoisia). Tarkoitus olisi polttaa yhtä 20W halogeenia, pienellä ylijännitteellä. Paketin meinasin/haaveilin ladata Bilteman 2-10kennon mutta 2,8-14v laturilla (tuote nro. 38242). Akkun joutuu ilmeisesti laturin takia rakentamaan 2x6kennon paketeiksi. Painoa noille 12 kennolle tuli muistiini turvautuen 700g
Onko tuossa ideassa jokin kohta joka ei toimi tai on järjetön.
Oisko jotain jota pitäisi tietä ennen kuin noita rupeaa tinailemaan paketeiksi.
paljon sulla oli tarkotus laittaa jännitteeksi. 14,4V voi olla lampulle vähän liikaa, tarkista kanssa, että akut soveltuvat yli kymmenen akun ketjuihin.
Ei kai tuossa mitään ihmeellistä ole. Saavutettu hyöty verrattuna 3.5Ah lyijyakkuun on kilon luokkaa, joten halvempaa grammanviilausta tämä on, kuin Kingin laakerin asennus. :)
Näytä vähän hiomapaperia kennojen juotospinnoille ennen juotosta. Varmista, että kolvissa on vähintään 100W potkua, tai huolehdi muuten riittävästä lämpöenergiasta kolvin kärjessä.
Ai niin, muista mennä SS-Siwaan ennen kuin akut loppuu. :rolleyes:
Joo tuo 14,4v siihen tulis. Lamppuna on Osramin 35mm 20w Titan luvattu kesto 4000h joten 10% jos jää jäljelle riittää moneksi vuodeksi eikä ole mitään hinnan kirouksia. Akkujen soveltuvuudesta en tiedä, kohta näkee. Eikai noi Ni-MH voi poksahtaa yhtä iloisesti kuin siinä filmissä Litiumeneista?
Akun poksahtaminen on kuitenkin tuiki harvinaista. Mokia ja monet muut tietokone- ja puhelinvalmistajat käyttävät vuosittain semmoisen määrän litium-ioneja, että vaarallisuus on todettu jo pieneksi. Huomioitavaa on lataus. Lataus tuhoaa akun paljon todennäköisemmin kuin käyttö. Lyijyakun saa kiehumaan, litiumin räjähtämään tai ainakin turpoamaan...
Lyijy on raskas, huoleton ladata ja käyttää happoa lukuunottamatta, litium toistaiseksi kevyin mutta vaatii erityisen laturin. Tähän väliin mahtuu sitten muitakin kemioita.
millainen on agm-akku?
Tuo on käynyt mielessä. Kisakuskit ei montaa kertaa akkujaan lataa. Omina huippuvuosinani kisoja varten oli omat akut. Akkuja oli niin monta, että yhtä pakettia ladattiin vain kerran päivässä, eli vapaat harjoitukset, alkuerät ja finaalit = 8-10 pakettia. Aina kauden alkaessa kisa-akut uusittiin ja vanhat siirtyi harjoituskäyttöön. Tuolla tapaa harjoitusakkujen määrä kasvaa turhan nopeasti ja siten niitä riitti myyntiin. Kisakäytöstä poistuvatkin akut olisi parempia kuin keskimääräiset kaupasta ostettavat kennot.
AGM akku on käsitykseni mukaan lyijyakun yksi variaatio. Bilteman hyytelöakuilla on kai suurin piirtein samat edut, eli ne voi asentaa mihin tahansa asentoon, eikä niistä valu happoa repunpohjalle. AGM:n lyijypitoisuus on sen verran suuri, että epäilen painohyödyn olevan olematon vertailussa tavalliseen lyijyakkuun. Korjatkaa, jos olen väärässä. AGM akkuja saa ainakin POwersetista http://www.powerset.fi/autohifi/tarvikkeet-a/akku.htm. 17Ah 17Kg. 204Wh, eli 2kpl 50W halogeeneja palaisi pari tuntia.
Suurin osa pienistä umpiakuista on samanlaisia, lasikuituun imeytettyjä vehkeitä. Hyytelöä niissä ei ole juuri missään, vaikka ne sellaisena niitä myy. Mä olen muutaman kerran hehkuttanu pyöritä kennoja, joissa sama tekniikka on käytössä, ja niissä ainakin on muihin lyijyakkuihin verrattuna hyvä teho/painosuhde, ja lisäksi ne ei välitä pakkasesta mitään
Tuonkin saa estettyä lataamalla li-ion -akkua vain litiumioniakulle tarkoitetulla laturilla. Räjähtäminenhän on tapahtunut akussa, kun akun sisäinen suojauselektroniikka on puutteellinen (esim. jotkut tarvikeakut Mokialle) ja mikäli suojauselektroniikka vaurioituu...
http://www.akkupiste.fi/paik_exide.php ei nämä ainakaan ole kovin painavia
http://www.enersysreservepower.com/spl.asp
Tossa lisää tietoa niistä cycloneista. Eihän tässä voi muuta sanoa, että enää en muita käytä. Toi kertoo jotain akun tyypin toiminnasta: There is no need to limit the inrush current to the battery during
the initial phase of constant voltage charging.
Samoja akkuja käytetään sekä armeijan, että sairaaloiden laitteissa, joissa tarvitsee nopeasti paljon virtaa.
Tänään 27.10.2006 klo 01:00 Hammer Labra:ssa avattiin Karhu merkkinen alumiinipakkaus hyvin sujuneen noin 15 minuuttia kestäneen koeajolenkin kunniaksi.
Häikäisevä on sana millä yleistunnelmaa testissä voinee kuvata :D
Akun kiinnittämiseen tarvitsee edelleen kehittää toimivampia ratkaisuja mutta itse valo voidaan hyväksyä jo koeajo vaiheeseen. Optiikoiden kiinnitys vaatinee lisää huomiota ja lähivalojen kulmia viritetään vielä.
Virtaa en lähde nostamaan toistaiseksi, käytän mielummin sen säästyvän 0,5A pidempään toiminta aikaan, rivien välistä on siis luettavissa että nykyinen kirkkaus on tyydyttävällä tasolla.
Lämpötaloudesta pikaisia kommentteja, sisätiloissa valoja poltettaessa noin 15 - 20min nousi koko paketin lämmöt tasolle kättä kärsi vielä pitää, mutta selvää lämpenemistä oli havaittavissa. Ulkona käsi ei enään erottanut selviä lämpötila eroja.
HammerStar Vol3 on siis testausvaiheessa :D
http://www.flinkenberg.fi/ näyttää olevan Cyclonien maahantuoja. Mistä akkuja oikeasti saa ostaa ja mitä ne maksaa? Semmoinen 12V 5Ah akku voisi olla ihan kiinnostava. 60Wh riittäisi kolmeksi tunniksi kolmen K2 luxeonin polttamiseen, ehkä pitemmällekin.
Voi kuvitella sen perusteella miten puolikas lamppu valaisi. Jos lisäsit 4deg linssit ja minkä tahansa muun linssin kuudenteen LED:iin, niin luulisi sillä näkevän.
Laatikoista löytyi muutama potentiaalinen jäähdytysripa, johon saisi kiinni kaksi Fraenin narrow linssiä pitmineen ja yhden Carlon 15deg linssin. Ajattelin kokeilla tuollaista ensin. Viikonlopun aikana voisi kuvitella syntyvän mekaaniset ratkaisut. Ohjauselektroniikan synnyssä piirilevyn syövytyksellä on avainasema. Jos saan prosessin toimiaan, on elektroniikasta koeajokelpoinen versio valmis ensiviikolla.
Valotesti voidaan suorittaa myös labrapowerilla, joten sessiota ei tarvitse siirtää minun elektroniikkaharrasteiden takia. Sessiosta ei kuitenkaan olla sovittu vielä mitään.
mun täytyy sen verran jarrutella, että kamera ei ole nyt viikonloppuna käytettävissä ja mun lampun työstö on aikaisintaan tänään illalla. Nämä ongelmat voi hyvinkin olla ratkaistavissa.
Jos Tampereen seudulta löytyy DIY valojen testauksesta kiinnostuneita, niin nyt voisi ilmoittautua. Testausmenetelmänä tullaan käyttämään manuaalisäätöistä kameraa jalustalla. Testattavien lamppujen olisi hyvä kyetä tuottamaan jotain näkyvää ISO1600 F4 1/4s asetuksilla. Esim. Luxeonin mainostaskulamppu saa maiseman näkymään pienellä alalla noilla asetuksilla. Mikäli joku lamppu polttaa kuvan puhki, voidaan aukkoa pienentää F8:iin tai vieläkin pienemmäksi.
Testausta varten olisi hyvä olla toimiva kokonaisuus; lamppu ja akku. Lamppuosan kiinnitys ohjaustangon tapaiseen esineeseen, tai kokonaisuus mukaanlukien myös pyörä. Kypärälamput testataan rakentajan päätä telineenä käyttäen. Akku voidaan korvata myös labrapowerilla tietyin rajoituksin. Labrapoweriin sopii banaaniliittimet. Myös kaupallisten toteutusten vertailu kiinnostaa ainakin minua. Lupinen ja Sigman vertaaminen LED-lamppuun esimerkiksi.
Testauspaikka ja aika on siis auki. Suur-Tampereen alueella kuitenkin. Pimeä suora polku, jonne kuitenkin saadaan verkkovirtaa olisi ideaalinen. Korkinmäessä/Muotialassa on yksi pelto, joka ei aivan pimeä ole, mutta muuten sovelias ja eilen tekemieni kokeiden perusteella ihan käyttökelpoinen. Ylöjärven Metsäkylältä löytyy kuulemma pimeämpiäkin paikkoja. Jos testi tehdään vasta ensiviikolla, on vielä aikaa ehdottaa paikkaa. Sateen sattuessa testi siirtyy, ellei sitten testauspaikka ole katettu.
Kamera kyllä löytyy, joten ei ole siitä kiinni. Vanha kypärähalogeenini on paraikaa lainassa (tod.näk.ensi keskiviikkoon asti), mutta eiköhän noita DIY-halogeeneja nyt löydy "viivalle" riittävästi muutenkin. Mitään mullistavaa tuossa omassani ei ole, tavallinen 20 W sisustushalogeeni noin 20 asteen valaisukulmalla.
Joku "oikea", suht leveä polku tms. olisi ehkä paras, eli kuvan reunassa/reunoissa näkyisi puita/muuta kasvillisuutta ja joitain "kohteita" (seisova ihminen, fillari yms) tiettyjen matkojen päähän. Kuten esim. jossain lehtitesteissä: http://img454.imageshack.us/img454/1...ti200292nu.jpg
Verkkovirran saaminen polulle onkin sitten kokonaan toinen asia, joten eiköhän peltomaisemakin ole ihan ok, kunhan sitä hieman somistetaan.
Jos ajankohtaa saa ehdotella, niin näillä näkymin itselleni sopivat ensi viikolta maanantai, keskiviikko ja sunnuntai. Tuleva viikonloppu eli huominen ja ylihuominen käy myös, kunhan varmistuksen saa hyvissä ajoin, koko ajan ei tule oltua netin ääressä.
Puoli seitsemän maissa / jälkeen taitaa olla jo riittävän pimeää?
Pahus kun lumi ehti tulla maahan jo. Verkkovirtaa saa autonakusta invertterillä joten se ei ole ongelma jos auton saa lähelle.
Ensiksi kuva "Päivänvalossa" jossa nää 10m, 20m ym matkamittarit näkyis.
Tötsät vois olla kolmessa rivissä "keskiakselilla" ja esim 5m kummallakin sivulla. Tästä näkis valokuvion ehkä paremmin. Tietääkö kukaan mistä saatais niitä liikenteen ohjauksessa käytettyjä punasia tötsiä ne vois olla hyviä sirotella tonne mäkeen. Sitten vaan odottelemaan pimeetä. Eli rommikaakaota termokseen :)
Ei se ampumaratakaan paha idea ole, siinä saa kentälle rakennettua noilla tötsillä sellasen "verkon" näkyy ajovalon kuvio tosi selkeesti kun ei ole puita rajoittamassa.
Täältä metsäkylästä löytyis metsän reunustama muutama sata metriä pitkä suora "metsäautotien" pätkä tai pikemminkin ura johon pääsee autolla. Se ei ole kyllä 10:ntä metriä levee eli toi valokuvion leveys ei erotu selkeesti. Toinen mielenkiintoinen paikka on tossa pikkuahveniston lähellä. Siellä polku vaan helposti hukkuu kasviston alle.
Näyttää siltä että tähän hommaan menee helposti järjestelyineen ja lamppujen haalimisineen kaikkineen ainakin 4:sen tuntia. joten sovitaanko saman tein aika ensi viikonlopuksi. 4-5.11.2006
Ensi viikon perjantai ja sunnuntai olisi mahdollisia meikäläiselle, lauantai ei käy.
Olisko se sitten SU 5.11 mullakin se on ok.
Eli siis sunnuntaina 5.11. klo 18:00.
Testipaikan ehdotetut vaihtoehdot:
Varusteet:
- Ulkona polulla
- Pikku Ahveniston reunalla
- Metsäkylän raitilla
- Muotialan pellolla
- jossain ampumaradalla
- varastohallissa
Päivittelin muuten oman projektin webbisaittia: http://www.kolumbus.fi/troh/DIY/Lamppu Mekaniikka alkaa olla kunnossa. Harmittavasti kuppiporan tuenta petti L-profiilin leikkauksessa ja mekaniikasta tuli saman tien testikappale. Seuraavaksi pitäisi alkaa testata piirilevyn syövytystä. Layoutin muokkasin jo mekaniikkaan sopivaksi ja kaikki komponentit on vaihdettu olemassa olevan varaston mukaiseksi.
- Kamera manuaalisäädöin ja jalusta
- 20m mittanauha
- jotain maastonmerkitsemistarpeita (mulla olisi kalustelevyn palasia), keiloja, pahviarkkeja tai jotain
- pyörän huoltoteline (pitää pyörät pystyssä ja siihen voi kiinnittää ohjaustangon pyörää simuloimaan)
- Invertteri labrapoweria varten
- labrapoweri, jotta keskeneräiset rakennelmat pääsee testiin mukaan
- Vaaka tuomitsemaan ylisuuret lyijyakut
- Ja tietysti testiin osallistuvat valaisimet
Nyt on testilenkkejä tehty seuraavilla spekseillä. Kaikilla virta arvoilla valon tuotto oli hyvä.
1.667A Akku ladattu ns täyteen.
1.1A Varaustilanne epäselvä (otettu kesäsäilöstä ja lyöty valo kiinni)
0.86A Varaustilanne epäselvä (useita kertoja 5 - 40m valo päällä)
Tolla viimeisellä virtaarvolla ajelin noin 40min kestäneen lenkin kirkkaus edelleen riittävä.
Troh, onko siihen kytkentään vaikea rakentaa esim 3 portainen virransäätö optio? Esim 1,5A 1A ja 700mA. Noiden käyttökokemusten pohjalta ajoaikaa voisi kasvattaa ajamisen siitä älyttömästi kärsimättä.
Muuta edistystä:
Hammer Laboratories (TM) on tuottanut erittäin tyylikkään ja kaiken puolin komian lyijyhyytelö akku kuljetus pussukka härdellin:cool: . Nyt pysyy sähkö mukana eikä tartte poimia irronneita osia matkan varrelta.
Tuossa edellisessä viestissä linkkaamassani kytkennässä R2 ja R3 asettavat LED:ien virran. Ei ole mitenkään erityisen vaikeaa laittaa toisen vastuksen tilalle kytkin-vastus viritelmää. Vastuksien arvoja voi myös hieman pienentää ja laittaa siihen väliin trimmerin. Silloin saisi portaattoman säädön. Raja tulee vastaan siinä, että ohjaimen täyttyy saada nostaa jännitettä. Siinä vaiheessa, kun LED:n kynnysjännite tippuu akkujännitteen alle, loppuu säätövara.